Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Tiedekysymyksiä

Aloittaja Juha, tammikuu 29, 2019, 08:18:46

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Juha

#195

Joo, tosin peseminen oikeasti tarkoittaa jotain kemikaalin käyttöä. Vai miten ajattelit?

Samaan liittyy tosiaan se tarve myös astianpesukoneeseen. On aikamoinen ratkaisu, ainakin monissa yksittäistalouksissa.


Kiinnostaa ajatella arkea, ja arjen ylijäämäravinteita ihan perinteisen luonnonkierron vinkkelistä. Metsiin ja vesiinkin päätyy paljon erilaista eloperäistä, ja niiden hajoittajaa. Siitä saa uusi alku voimansa. Asiat kiertää, joten voiko tässä olla mukana itsekkin? Miksi niin radikaali suhtautuminen, ja rankat toimet?

Sanottava, etten ihan tiedä, mitä ajattelutapa tarkoittaa, ja miten sitä voisi soveltaa, ja missä tilanteissa. Helppo ja luontava kiinnostaa, ja on samalla kestävää.

Hippi

Välttämättä pesuainetta ei tarvita kuin rasvaisten astioiden pesemiseen.
Mutta jos käyttää pesuainetta, niin senkin annostelun voi minomoida.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Juha

Lainaus käyttäjältä: Hippi - lokakuu 30, 2019, 17:29:40
Välttämättä pesuainetta ei tarvita kuin rasvaisten astioiden pesemiseen.

Tästä samaa mieltä. Näin teen, ja tiettyjen kertymien jälkeen kaikelle pinttyvään päätyvälle.


Ajattelutapa on tosiaan tässä se juttu. Kun mennään kodista kauemmas, korostuu rankempi suhtautuminen ja käsittely myös tässä kohden. Ravintoloissa, hotelleissa, ... ei voi oikein ajatella, että hygienia olisi niin ja näin. Mikä on niin tärkeää, ettei voi elää ilman rankkoja keinoja?

Idea on tietysti yleinen. Esim ihmisjoukkojen homogeenisyys on tärkeää, tietyltä osin, jos porukkaa on paljon. Poikkeamiin ei ole vara. Mitä haetaan, ja onko sen arvoista?

Kiinaa joskus moitittiiin siitä, että kotieläimissä "jalostetaan" vaarallisia kulkureita, siis pandemiooita, jne. Länsimaalaisuuttakin voisi ajatella samoin. Tietyssä eristyneisyydessä on arvonsa, ettei riskejä ole liikaa, ja liikaa varautumisen pakkoa realistisena.

Tänään törmäsin tähän: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.537641 ((Maaseudulla asuvat ihmiset ovat onnellisia, Åbo Akademin tuore väitöskirjatutkimus paljastaa)) Jos vertaisi häkkikanaloihin, ja vapaasti kaakattaviin, niin aika selkeä juttu. Entä jos ihmisen omaa toimintaa tarkastelee? Onko liian vaikeaa, läheisyyden takia?

Tietyllä tapaa asioita keskitetään vahvasti, kuten keskitysleirillä. Samoin kaikkia arkielämänkin ratkaisuja, ja niissä ollaan mukana. Menee siihen tehotoimintaan. Kun tuottaa, niin varmasti elinvoimaista, talouden puolesta. Entä antituotannon kanavointi-osuus?

Juha

#198

Itse aiheutettu "diktaturismi"

Perusdilemma tuossa EM:ssa viestissä on toisin sanoen erilaisuuden ja erikoistumisen ongelma, kun samalla on oltava hyvin yhtenäistä. Monipuolisuus ja sen rikkaudet, luonnon erilaista monimuotoisuutta kohtaan on hankalaa, jos on oltava vahvasti jotain tiettyä, ja laajasti.

Esim ilmastonmuutos, ja sen kaltaiset jos on väistämätön osa nykyistä rakentamistapaa, niin kyseessä on merkittävä seikka. Kun jotain alkaa mennä ongelmaksi, niin ei oikein voi enää vaikuttaa siihen kulkuun, joka vain menee, isojen ratkaisujen jälkeen, joita ylläpidetty riittävä aika, ettei toipumista ehdi ilmetä.

Siinä kun talous kukoistaa, niin mitä jos ihmiselle käy yhä vaikeammaksi elää terveenä? Terveys, ja sen mahdollisuus on abstrati ja kaukainen käsite. Realiteetit joita kohdataan, muotoillaan aivan toisin, siis tärkeydet, jotka painaa, ja joihin voidaan vedota.

Jos ajatellaan nykyteknologiaa, ja sen mahdollista tapaa pitää yllä elämää, niin voisi hyvin kysyä, miksi ihmiset kuolevat alle n-vuotiaana (n esim 100). Siinä kun elinikä lisääntynyt, niin sitä menee toisesta kohden pois. Vähän kuin tietyn turvallisuuden kehittyessä, riski voi ottaa lisää, jolloin riskitaso pysyy vakiona, suorasti mitaten.

Tai jos ajattelee nykyisyyttä, niin miksi on ylipäätään puutetta perusasioista. Ei tätä selitä väestönmäärä, sillä yhtä lailla se on ollut hallitsematonta vähäisyydessä ja suuruudessa, kuten moni muukin merkittävä asia.

Menin tiskaamisesta ilmastonmuutokseen. Tällaisesta siirtymästä oikeastaan puhutaan usein. Pienistä puroista kasvaa isoja virtoja. Siinä aiheen "levityksen" perustelu. Perus"tuotannosta" kun mennään kauemmas ja laajemmas, kukaan osaa elää järkevästi edes omassa elämänpiirissä, ja tehdä sen mukaisia terveitä valintoja. Vaikea näitä on enää tiedostaa, vai olenko ainoa.

Minusta tällainen käsittelyn taso on välttämätöntä, oli tarina itsessään järkevää tai ei.

ROOSTER

Suomen yleisin lintulaji on pajulintu jonka kannaksi arvioidaan 7-11 miljoonaa pesivää paria eli olisiko tuo sitten 14-22 miljoonaa yksilöä pesimäkauden alussa. Pesii pari kertaa kesässä ja saa keskimäärin 6 jälkeläistä kerralla. Eli, jos kaikki säilyisivät hengissä syksyyn asti, näitä lintuja olisi jopa 150 miljoonaa.

Kysymys: Mikä mahtaa olla Suomen kaikkien lintulajien kaikkien yksilöiden yhteenlaskettu lukumäärä syksyllä? Entä keväällä? Talvi ja muutto on kova rasitus, hippiäisistä menehtyy talvisin 80-90%.

Pajulinnun laskennallinen arvo on muuten 17€ eli Suomen pajulintupääoma on 238 000 000€ - 2 550 000 000€, vuodenajasta ja pesimisen onnistumisesta riippuen.

https://www.birdlife.fi/suojelu/vaikuttaminen/rauhoitussaannokset/rauhoitettujen-lintujen-ohjeelliset-arvot/

Ihmiselle on myös laskettu hinta:
Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4m%C3%A4n_arvoVuonna 2010 ihmiselämän hinta Suomessa oli 1 918 809 euroa Liikenneviraston laskelmien mukaan. Lukema huomioi sekä tuotannolliset menetykset (kuten ihmisen tulot) että inhimillisen hyvinvoinnin menetykset. [1]

Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Juha

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 10, 2019, 12:27:42
Talvi ja muutto on kova rasitus, hippiäisistä menehtyy talvisin 80-90%.

Ymmärrettävää. Kahtalainen on ratkaisu, tähän. Isoja linjoja molemmat, vaikka välimuotoisempaakin löytynee, kuten yleensäkin. Melkoinen langanpää, tutkijalle, lähteä vaikka tästä yksittäisestä kohdasta tarkastelemaan elämänprosessia.

Eilen karpalossa tuli juttu hyvin konkreettisella tavalla mieleen. Parasta ja kokonaisvaltaisinta "tutkimusta". Samalla elämyksellistä, aivan toisella tapaa kuin luontodokkareissa, joita katsoo sohvalta. Elämyskirjoa ei lisäksi täysin voi valita, kun joutuu joskus olemaan sen armoilla, vaikka yrittäisi varautua.

Kun kohtuutyyntä, niin olosuhteet siedettävät, tosin tarkoitti sitä, että paikkaa oli vaihdettava, jotta liikettä sai, ja siten lämpöä. Hyvä paikka houkuttaa jäämään, tosin ei auta. Tuntemuksia täytyy noissa oloissa kuunnella. Luonto onkin paras ja kärsivällisin opettaja, näissä. Joskus oppi menee geeneihin asti, ja etenkin, jos valintapainetta riittää.

Kun ajatteli samalla pikkulintuja, niiden vilkasta menoa metsässä, vaikka pienen reviirin touhuna, ei enää osannut ihmetellä niiden vilkasta elämänrytmiä.

Pakko olla liikkeessä, jotta lämpöä riittää. Jotta voi olla liikkeessä, tarvitaan ravintovirtaa paljon, mitä täytyy tosiaan käyttää lämmöntuottoon, ja vararavinnon kartuttamiseen, koska osa talven ajoista voi olla linnuille liian pimeää, ja toisaalta "lämpöhorrostavampi" moodikin voi olla pakollista.

Vaikka lintujen elämä voi olla pelkkää ravinnonhakua, niin voivat silti olla tässä omimmillaan. Se on niiden elämää, ja täyttä sellaisenaankin. Väliin voi mahtua paljon sellaista, mistä emme tiedä.

Yleisempää kohden mentäessä, voisi arvella niin, että elämän latvoille kun mennään, niin sitä vilkkaammin huojuttaa, ja tärisee. Pikkulinnut ovat kuin lehtiä, puiden latvoissa. Sen luokan sykkeessä joutuvat elämään.

Juha


Hälinää, ja tärinää, koulusta: https://yle.fi/uutiset/3-11075794

Prologi:  Tänään kaupungilla seikkaillessa, tuli mieleen omat päänsäryt, alakoulussa. Kun ollut juomatta kahvia kahteen saakka iltapäivällä, oli samanlainen päänsärky, kuin pentuna, tosin selkeästi lievempänä. Join kahvia, ettei päänsärky veisi liikaa tillintallin. Kahviin vähän kysymysmerkillinen suhde.

Kysymys: Voiko kahvi toimia lääkkeenä? Milloin, ja miten käytettynä?

Arvelu: Kahvi päänsärkytilanteessa, voisi pienimääräisenä poistaa säryn, vähän luomutuotteisempana, kuin mitä ovat särkylääkkeet. Nuorena noihin ei voinut turvautua, ja kova kipu, voi sekin olla hankaluus, joka jättää jälkensä.

Hippi

#202
Kahvi todellakin auttaa päänsärkyyn - ainakin jos päänsärky johtuu kahvin (kofeiinin) puutteesta aiheutuvista vieroitusoireista.

Kofeiiniriippuvuus
Kofeiiniriippuvuudesta puhutaan silloin, kun kofeiinin saannin lopettaminen aiheuttaa vieroitusoireita. Näitä ovat päänsärky, vetämättömyys, väsymys ja alakuloinen mieliala. Kofeiiniriippuvuuden kehittyminen on yksilöllistä, joillekin se voi kehittyä parista päivittäisestä kahvikupista, joillakin paljon suuremman käytön lopettaminen ei aiheuta vieroitusoireita.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01123
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Juha

Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 19, 2019, 15:48:18Kahvi todellakin auttaa päänsärkyyn - ainakin jos päänsärky johtuu kahvin (kofeiinin) puutteesta aiheutuvista vieroitusoireista.

Käytännöllistriviaali juttu.

Pointti oli siinä, että voiko vaikutukset yleistää, muihinkin tilanteisiin? Esim lapselle kahvin on ajateltu olevan melko tujakka-aineista. Lääkkeitäkin toisaalta annetaan.

Tarkoitus ei ollut kritisoida lääkkeitä, tai nostaa vaihtoehtoisia keinoja. Ajatus ja selvittäminen voi olla ihan avartavaa.

Näitä kun keksii, niin aina tarvitse jotain tiettyä, että asiat ratkeavat. Toisaalta, koko vyyhdin tekeminen jos turhaa, niin turhiin potemisiinkin voi löytyä estäviä keinoja, jos ei käsittelyä pyri kaventamaan vain manipulaatiotoimien tasolle jääväksi.

MrKAT

#204
Lainaus käyttäjältä: Juha - marraskuu 19, 2019, 15:41:57
Kysymys: Voiko kahvi toimia lääkkeenä? Milloin, ja miten käytettynä?

Arvelu: Kahvi päänsärkytilanteessa, voisi pienimääräisenä poistaa säryn, vähän luomutuotteisempana, kuin mitä ovat särkylääkkeet. Nuorena noihin ei voinut turvautua, ja kova kipu, voi sekin olla hankaluus, joka jättää jälkensä.
Nuorena sain ergotamiini-migreenilääkettä tabletteina ja tietysti kun aspergiaarisen tarkkana luin sisältöä niin hämmästyin että n. ½ lääkkeestä olikin kofeiinia. Se tukee vissiin ergotamiinia.
  Kofeiinia yhdessä kipulääkkeen kanssa (aspiriini tms) joissain lääkkeissä auttaa enemmän kuin jompikumpi yksinään.
Kofeiinivoidetta käytetään ihon punaisuuden ja ekseemaan liittyvän kutinan hoidossa.

JK. Em. viittaisi että kofeiini (ja kahvi) yksinäänkin voisi poistaa mös muita särkyjä kuin vain kahviriippuvuus-päänsäryn? Tuotahan pitäisi testata. Käsi jääveteen ja sitten kahvia naamaan, 10 minuuttia ja taas käsi jääveteen jaksaako pitää kauemmin...
  Mutta yhden asian tiedän. Kahvi ei auta minulla univelan tai suklaariippuvuuden päänsärkyihin. Voi jopa pahentaa niitä.
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Juha


Itse asiassa, jos kokemusta seurailee, eikä kaukaisia tutkimuksia, niin tuntumassa on, vaikka sovellettavuus ei olisi tapissa. Näitä kun paljon, niin päätellä voi jo enempi, tai arvella jotain.

Kahvin kokenut vaikutuksellisena, ja sen vähentäminen parantanut olo selkeästi. Kahvittomuuden jälkeen yöunet parempia, ja vähäinenkin kuppi aamulla voi olla liikaa, mitä en millään osannut tunnustaa. Ehkä jossain vaiheessa noin ei ole.

Joka tapauksessa, kun vaikka kahvitonta kautta, ja kerran hörppää kupin sopivassa tilanteessa, ja huomaa tuleensa humalaan, niin vaikutusta on vaikea olla tuntematta. Sopivassa mielentilassa, vaikutus on dramatiikkaa, tosin silloin korostuu yhteisvaikutuksellisuus jotenkin. Tämä onkin oma aiheensa, varmaan merkityksellinen.

Eilen tosiaan join sitä kahvia, puoli kuppia viimeksi joskus klo 16. Sen jälkeen ei tarvinnut ihmetellä, että valvoi klo 2 saakka, vaikka normaalisti nukkuu siinä klo 22-23(24). Pääsärkyähän siitä seuraa, seuraavana päivänä jos ei ota.

Vaikka sanoin, etten ajattele kahvista vakavana vaihtoehtona lääkkeille, niin oikeasti olin verrannut kahvia lääkeaineisiin. Ehkä se pohjusti itse kysymystä. Tarkoitus oli herättää miettimään jotain arkista, mitä ei tiedetä, tai osata tunnustaa, vaikka hyvin mahdollinen joskus.

Kahvia miettinyt paljon kyseenalaisen vinkkelistä. Sen vuoksi mm yrittämiset, sen vähentämiseksi. Silti ihan täysin ei mikään vakuuta. Sopivuus on nähtävästi pientä, tai jotain täsmää.

Jos nykyinen elämänmuoto menee jotenkin oudosti, siis toislaitaisesti, niin sitä ei tarvitse ihmetellä, jos jotain vastaavan vahvaa tarvitsee, korjaavalla puolella. Ei hyvä kokonaisuus, tosin myönnettävä, jos ehkä totta.

Yksinomaisena tietyt terveysprojektit tiedetään ongelmalliseksi. Esim laihdutuksessa on havaittu ongelmia, jos kokonaisuutta ei pyritä hahmottamaan. Paino-ongelmat syvenevät, tai ongelma-alue siirtyy toisaalle. Kumpikin osana kokonaisemman edistymistä, voi olla sivuseikka, ja outoilut erilaisena, voi nähdä osana paremman kokonaisliikkeen turvaamista. Se on jo terveyden suhteen kestävämpilinjaista ajattelua.

Absolutismi kahvin suhteen ei tunnu tolkulliselta, oli miten oli. Kahvittakin silti pärjää, mutta jos sitä on tapana juoda, niin menköön joskus, ja parempi näin.

Juha

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 19, 2019, 17:47:00JK. [...] Mutta yhden asian tiedän. Kahvi ei auta minulla univelan tai suklaariippuvuuden päänsärkyihin. Voi jopa pahentaa niitä.

Tää oli varmaan viestin huumoriosuus.

Jos tuntemuksia kelaa nyt, niin oikeastaan poden krapulaa. Kotona kuppi, klo 14.jotain. Vaikutti, tosin särky, ja sen rakentuma, missä lie, ei poistu noin vain, kun syntynyt. Vähän kuin alkoholista toipuminen.

Hermostollisesti krapula tuntuu samalta kuin kahvittomuus, kahviin tottujalle. Riippuvuudesta jos puhutaan, niin riippuvuutta alkoholiin en koe, tosin kahviin jonkinlaisena, sillä aloitettua, määrää tulee nostettua, hitaasti, ja vähentäminen ei ole samalla tapaa automaattista. Kokemusta on vähän kahvin unohtamisestakin, joten riippuvuus ei ole kovin totaalista, vaikka joskus ollut sitä enempi.

MrKAT

#207
Minulla on kokemuksia vain suklaa- ja kahvi"krapulasta". Molempiin auttaa 20-50% alkuperäisestä annoksesta. Suklaa"krapularyyppy"(johon voi riittää 1-2 pientä palaa) otettava n. 12 h sisällä alkuperäisestä muuten alkaa olla liian myöhäistä. Suklaakrapula poikkeaa vielä siten että se on enempi niskassa se särky ja jäykkyyttäkin. Mutta usein unohdan syyn ja luulen sen olevan kahvinpuutetta ja sitten kun se ei paranekaan niin muistan, "ai ssamperi minähän söin suklaata eilen". Vain suklaa parantaa suklaakrapulani. Sen olen oppinut kantapään kautta.
Ja itse asiassa kokonaisen ison suklaalevyn syöminen voi viedä liikuntakykyä/halua/aloitekykyä seuraavaksi 2-3 päiväksi.
Suklaassa on teobromiinia kofeiinin lisäksi vaikuttavana hermoaineena.

Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Juha


Kumpi puoli kasvoista, on yleensä eloisempi,
tai suoraan motorisesti testaten, helpommin liikehtivä?

Jos on, niin mitä ero merkitsee? Onko ihminen esim vasenkasvoinen, vai oikeakasvoinen, vai molempia?

ROOSTER

Voi tulla äkillinen kovakipu, kylmäkuuma sattuu, jäätelönsyöminen sattuu.

Siihen on monta lääkettä. Kaffe, wiina, terva, suklaa mustaherukkamehu tms. Yleensä pää tulee kipeäksi unen tai ravinnon puutteesta, kaikki eivät sitä vain tunnista.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS