Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Tiedekysymyksiä

Aloittaja Juha, tammikuu 29, 2019, 08:18:46

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

ROOSTER

Mitä jos ensin oli RNA, sitten Dna ja jos vielä kehittyy vaikka XNA. Millaisia elämänmuotoja voidaan silloin nähdä?
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Toope

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 22:59:08
Mitä jos ensin oli RNA, sitten Dna ja jos vielä kehittyy vaikka XNA. Millaisia elämänmuotoja voidaan silloin nähdä?
Millaiseksi ihminen kehittyy, jos asettuu Marsiin? Pitkällä tähtäimellä genetiikkakin muuttuu.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 24, 2019, 01:03:53
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 22:59:08
Mitä jos ensin oli RNA, sitten Dna ja jos vielä kehittyy vaikka XNA. Millaisia elämänmuotoja voidaan silloin nähdä?
Millaiseksi ihminen kehittyy, jos asettuu Marsiin? Pitkällä tähtäimellä genetiikkakin muuttuu.

Luultavasti ainakin muuttuu.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Juha

#213
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 22:59:08Mitä jos ensin oli RNA, sitten [...]

Ensin jokin, ja se saa aikaan toisen  :o

Ehkä maailmankaikkeus on von Munchaussen -periaatteella veivattu. Kun ympärille katselee, niin samalla linjalla menään, ja on menty jo kauemmin.

Varsin selittävää. Antaa hyvää ymmärrettävyyttä ilmeneville.


L: Toisaalta selittää sen, miksi tie tosiaan näyttää kaidalta.


L2: Taitaa toisaalta selittää kokonaistietämyksemme (k-suuntautuneisuuden) rajoistakin jotain, ellei kaiken. Mihin ei törmää, siitä ei saa tuntumaa, hyvänä, eikä huonona.

On vain tuntumaperäisiä havaintoja, toimintoja, ovatpa sisäisiä, tai jotenkin synkassa suoraan ulkomaailmaan samanaikaisesti, viiveellä, tai jäänteenä. Esim dna-osuuden voi ajatella jäänteeksi, jolla on (jonkin tuntemattoman kokonaiskejun kautta) vaikutuksia, joita näemme ympärillämme, muissa ja itsessämme.

Tuo teoria voi olla höpsö, mutta ainakin saa kysymään, mitä se liike voi ylipäätään olla, joka aiheuttaa tilanmuutosta, joka lienee havaittavuuden ja toiminnan perusteisiin menevää. Tajuntaa jos miettii, niin kai se on jotain muunkin kaltaista, kuin että järjesteltäsiin kämppää toiseen uskoon, tai että suoriuduttaisiin liikenteessä, ja jonkin duunikentän järjestelyissä.

Kuulin jokin aika sitten, jostain ihan vakavasta yhteydestä, että kenttiä voisi olla, oletettua monipuolisempanakin. Tämä menee vaihtoehtopuolelle, mutta itse päätellyt samaa, näistä ei-neutraaleista eliöistä, tosin ajatukseni oli hiustenhalkomista, mielestäni, vailla isompaa arvelua.

Juha

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 10:00:03
Voi tulla äkillinen kovakipu, kylmäkuuma sattuu, jäätelönsyöminen sattuu.

Rajapinnoissa siirtymistä. Jokin ei mene ihan homogeenisesti, kokijallakaan.

Äärisiirtymiä välttää, huomaamattaan. Jos kuumalle hellalle tökkää käden, niin yleensä lähtee takaisin, enempiä miettimättä. Erottuva-aineista siinä määärin saapuvilla, että torpattava tilanne ilman neuvottelutoimia, vaikka alustavasti, jotta muuhunkin varaa, jos jatkoja vaikka tarvitsisi ottaa – hellan kanssa.

Kovaäänisyydet torppaa automaattisesti arjesta. Kun häikäisevyyttä ajattelee pimeällä, niin ei oikeastaan ihmettele, miksi autoväyliä usein karttaa. Turvallisuutta on tarjota eteen pitkät, jos näkee muita liikkujia. Sekin vielä.

Tänään menin juoksemaan liian myöhään, ja pimeyttä niin paljon, että nilkat vaarassa, jos juoksee, ja silmät, oksien takia. Jäi juoksut pieniä poikkeuksia lukuunottamatta väliin, ja vaikka asfalttia pitkin olisi mahdollisuus ollut palata, ei millään tapaa tuntunut vaihtoehdolta. Pienet matkat vielä voi mennä, virkistyksenä.

Näistä tulee ajateltua soveltavasti, tietynlainen kehittelijä kun on.

Baarissa eilen mekkalaa ei voinut välttää, koska jo pelkkä puhe nostaa desibelit korkealle. Noissa paikoissa voisi olla tietyn ajoin muutaman minuutin hiljaisuus puheesta, ja myös musiikista. Variaatioita on.

Yleisemmin, jos liiallisuus luo painetta, niin sen poistuminen rentouttaa, ja palauttaa. Tämä antaa mahdollisuuden tahdistamiseen, ja sovellettavuutta, johonkin liikkuvuuteen. Painalluselvytykseen voisi päätyä, tosin on keksitty muutenkin toimivaksi menetelmäksi.

Liikkuvuus esim peruskunnon osalta voi olla sitä, että rasitutaan hengästymällä, jne, ja palaudutaan, jolloin tietyn käynnin "amplitudi" kasvaa. Voidaan poiketa kauempaa, ja palata kauemmas.

Tuota alkua voisi varmaan viedä jonkin abstraktin ja yleisemmän liikkuvuus/vaikuttavuus-teorian suuntaan.

Hierontaa ja kaikenlaista kutkuttelua voi nähdä myös tästä vinkkelistä. Siis koettavia tapahtumia yleensäkin. Näitä on monenlaisia, pyöreämpinä, ja fokustavampina. Kummallakin hyviä, tai vammauttavia piirteitä, riippuen kohtaamisesta.

Juha


Mitä mahdollisuuksia, voi kroonistunut kipu antaa ihmiselle?

Eikö kipu, jokamuotoisena, ole mahdollisuus?

Hippi

Lainaus käyttäjältä: Juha - marraskuu 28, 2019, 14:22:29

Mitä mahdollisuuksia, voi kroonistunut kipu antaa ihmiselle?

Eikö kipu, jokamuotoisena, ole mahdollisuus?

Minä en usko siihen hokemaan, että kaikki mikä ei tapa, vahvistaa. Kipuhan on oire jostain ja se on aina  enemmän tai vähemmän läsnä, jos ssitä "jotain" ei voi parantaa.

En koe kipua minään lahjana tai ylevöityksen lähteenä. Koen kroonistuneen kivun juuri sinä, mikä sen tarkoitus on, eli varoituksena tekemästä jotain sellaista, mikä vahngoittaa kipeää kohtaa enemmän kuin on pakko.

En ymmärrä mitä oikein ajat takaa koko kysymyksellä.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Juha


Kroonistunutta kipua ei tarvitse ajatella finaalisesti, vaikka ihmiselämän loppuun kantaisi.

Se, että kivun ympärille muodostuu rakennetta, voi vaimentaa kipua, jolloin kipuilun alue kasvaa entisestään, siis vaimenee välaikaisesti, johonkin puskuriin, kun käy liian kovaksi, tai ajastaan valuu huomaamatta muualle. Kipu ei poistu, vaan sitä eletään yhä laajemmin.

Kroonisuuden tehtävä, on näin enemmän varmistaa kivun olemassaolo. Jos ajautuma ei olekkaan ihan miten sattu ajateltavissa?

Hippi

^
Jos tuo oli vastaus ihmettelyyni, niin se ainoastaan kasvatti ihmettelyäni.

Mutta tuskin kukaan ajattelee kipuaan jatkuvasti, ellei tuska ole niin suuri, että se vie kyvyn ajatella mitään muuta.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Juha

Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 28, 2019, 15:19:36Mutta tuskin kukaan ajattelee kipuaan jatkuvasti, ellei tuska ole niin suuri, että se vie kyvyn ajatella mitään muuta.

Mielenkiintoinen tilanne. Ilmeneeköhän tällaista, joskus? Mitä se tarkoittaa?


K: Onko olemassa aitoja "ruoka-hifistelijöitä"?

Hippi

Lainaus käyttäjältä: Juha - joulukuu 20, 2019, 13:37:20
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 28, 2019, 15:19:36Mutta tuskin kukaan ajattelee kipuaan jatkuvasti, ellei tuska ole niin suuri, että se vie kyvyn ajatella mitään muuta.

Mielenkiintoinen tilanne. Ilmeneeköhän tällaista, joskus? Mitä se tarkoittaa?

Murskaa luusi, niin voit kokeilla tuota "mielenkiintoista tilannetta".

Luojan kiitos, se kivun kesto ei todellakaan ollut kovin pitkäaikainen, jolloin tuollaisen kivun koin. Itse asiassa vielä se luiden murtuminen ei ollut niin paha, mutta kun hyvien puudutusten suojissa ranteen luut oli väännetty likimain oikeaan asentoon ja ranne kipsattu suoraksi, niin seuraava yö oli itse perkeleestä, kun puudutukset oli haihtuneet. En tiennyt, että sellainenkin kipu on olemassa. Kuitenkin yhtä ja toista aiemminkin olen joutunut kokemaan.

Tuokin on varmaan melko vaatimaton kokemus sen rinnalla, mitä on kivut ainakin kertomusten perusteella syöpään kuolevalla, kun tätä viimeiseen asti suojellaan joutumasta huumaavien kipulääkkeiden koukkuun.


Kaikki kipu ei suinkaan ole pahasta, vaan suojelee ihmistä vahingoittamasta itseään enempää. Kipuhan on vain varoitussignaali ja erittäin toimiva sellainen. Mutta kaikissa tilanteissa ei ole mitään järkeä olla poistamatta kipua, jos sen vaan pystyy poistamaan.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 28, 2019, 14:47:27
Lainaus käyttäjältä: Juha - marraskuu 28, 2019, 14:22:29

Mitä mahdollisuuksia, voi kroonistunut kipu antaa ihmiselle?

Eikö kipu, jokamuotoisena, ole mahdollisuus?

Minä en usko siihen hokemaan, että kaikki mikä ei tapa, vahvistaa. Kipuhan on oire jostain ja se on aina  enemmän tai vähemmän läsnä, jos ssitä "jotain" ei voi parantaa.

En koe kipua minään lahjana tai ylevöityksen lähteenä. Koen kroonistuneen kivun juuri sinä, mikä sen tarkoitus on, eli varoituksena tekemästä jotain sellaista, mikä vahngoittaa kipeää kohtaa enemmän kuin on pakko.

En ymmärrä mitä oikein ajat takaa koko kysymyksellä.

Kroonistunut kipu vain ei enää yhdisty kehoa vahingoittavaan toimintaan. Ei edes välttämättä kehon vaurioon. Se on päälle jäänyt jumittunut Hälytys, joka ei vaimene, vaikka hälytyksen aiheuttanut vika korjattaisiin.

Juha


Allergeenejä voi oppia sietämään, jotenkin, altistusoppimisella.

Jos allergisen ihmisen immuunijärjestelmä tarkentuu, siedätyksessä, niin merkitseekö se kokonaisterveyden paranatamista, vaikka allergeeneihin ei muuten tarvitsisi olla yhteydessä, ja ongelmoida noiden kanssa?

Voiko allergeeneissa olla terveyttä tuovaa vaikutusta?

Juha

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 20, 2019, 22:55:48Kroonistunut kipu vain ei enää yhdisty kehoa vahingoittavaan toimintaan. Ei edes välttämättä kehon vaurioon. Se on päälle jäänyt jumittunut Hälytys, joka ei vaimene, vaikka hälytyksen aiheuttanut vika korjattaisiin.

Näin muotoillen, tätähän elämäkin on, paljolti, jota elämme.

Jos ei ilmene ihmisessä, mistä voisi johtua?

Hippi

Nyt jäi minulla jumittamaan pahasti, kun luin sinällään mielenkiintoisen uutisen:

Räjähtääkö taivaan kirkkaimpiin kuuluva tähti? Tutkijat toivoisivat sitä
Betelgeuse on osoittanut kuolemisen merkkejä viime kuukausina. Sen räjähtäminen supernovana olisi ällistyttävä spektaakkeli.

ORIONIN tähtikuvioon kuuluvan punaisen jättiläistähden Betelgeusen kirkkaus on himmentynyt nopeasti, kertoi Nature World News -verkkolehti maanantaina. Jos himmentyminen johtuu elinkaarensa ehtoolla olevan tähden lähestyvästä kuolemasta, se saattaa johtaa supernovan syntymiseen – massiiviseen räjähdykseen, joka näkyisi maapallolla jopa kirkkaampana kuin täysikuu. Valoilmiö erottuisi silloin myös päiväsaikaan.

Paljain silmin erottuvat supernovat ovat hyvin harvinaisia. Edellinen kiistaton havainto kirjattiin vuonna 1604 – tuolloin Keplerin supernova valaisi taivasta kolmen viikon ajan.

Keplerin supernova räjähti 20 000 valovuoden päässä Maasta. Betelgeuse sijaitsee paljon lähempänä: jättiläisen etäisyys on vain 640 valovuotta. Olisiko Betelgeusen räjähdys riski ihmiskunnalle? Tuskin, vaikka supernova saattaa tuottaa voimakkaan gammasädepurkauksen. Tämä purkaus suuntautuu yleensä kahteen vastakkaiseen suuntaan keilana, jonka avautumiskulma on noin kolme astetta. Mahdollisuus purkauksen osumiseen Maahan on hyvin pieni.
.... nips ...



Jos tutkijat odottavat, jotta räjähtääkö se, kun siihen tyyliin nyt näyttää oireilevan heidän mielestään. Mutta jos etäisyys on 640 valovuotta, niin eikö me nähdä nyt aika vanhentunut tilanne tähden elonkaaresta? Eikö se voi olla jo räjähtänytkin ja me odotetaan vain sen näkymistä meille? Vai olenko nyt ihan hukassa ???
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️