Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Tiedekysymyksiä

Aloittaja Juha, tammikuu 29, 2019, 08:18:46

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Sepe

Onko hirvittävä ajatus että entä jos Juha olisi lääkäri ja pudottelisi tuollaisen diagnoosin?
Minua hrvittäisi.

ROOSTER

Kuinka monta prosenttia suomalaisista saa kielensä torvelle?
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Juha

Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 26, 2019, 06:49:35Epilepsia on oikeastaan vain oire jostakin, eikä sairaus itsessään. Sikäli sun pohdinta on vähän kuin ihmettelisit kuumeen ja erityisyliherkkyyden mahdollista yhteyttä.

Aluksi piti kysyä mahdollisesta korrelaatiosta. Päätin impulsiivisesti provota, ja lisäsin suhteen, erityisherkkyyden ja epilepsian välille. Kumitin pois, ja sitten jätin kuitenkin.

Herkkyys on aivojen tarkastelun kannalta kiva käsite, vaikka arvolatausetuliitteet saavat huomioarvoa enemmän.

Hauskaa olisi sinulta kuulla sairauden ja oireen ero, jos ajatellaan faktisempaa maailmaa. Kerro, kun kaipaan kertomustasi.

a4

#33
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 27, 2019, 17:23:15
Kuinka monta prosenttia suomalaisista saa kielensä torvelle?
Tummensin kysymykseen liittymättömän faktan ja lainasin ylipitkän vastauksen lyhyen prosenttiluvun sijaan.
Lopuksi rönsyilin aiheesta linkillä mutanttikieleen. Meiltähän tämä käy.

Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-johtuu-etta-jotkut-ihmiset

Mutanttikieli kääntyy haitarille

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Juha - helmikuu 28, 2019, 21:10:43
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 26, 2019, 06:49:35Epilepsia on oikeastaan vain oire jostakin, eikä sairaus itsessään. Sikäli sun pohdinta on vähän kuin ihmettelisit kuumeen ja erityisyliherkkyyden mahdollista yhteyttä.

Aluksi piti kysyä mahdollisesta korrelaatiosta. Päätin impulsiivisesti provota, ja lisäsin suhteen, erityisherkkyyden ja epilepsian välille. Kumitin pois, ja sitten jätin kuitenkin.

Herkkyys on aivojen tarkastelun kannalta kiva käsite, vaikka arvolatausetuliitteet saavat huomioarvoa enemmän.

Hauskaa olisi sinulta kuulla sairauden ja oireen ero, jos ajatellaan faktisempaa maailmaa. Kerro, kun kaipaan kertomustasi.

Sairaus on syy, oire on sairauden seuraus ja havaittava ilmentymä. Epilepsia tarkoittaa tietynlaista kohtausta, mutta syy sille voi olla yhtä lailla synnytyksen yhteydessä saatu aivovamma kuin vaikkapa liiallinen alkoholinkäyttö. Epileptisen oireilun syyt ja oireilun syntyhistoria ovat huomattavan erilaiset esim. näissä kahdessa tilanteessa. Itse taustalla oleva syy myös ohjaa varsin erilaisiin johtopäätöksiin siinä, miten oireilua yritetään hoitaa ja ehkäistä. On vähän turhaa jollekin epileptikkolapselle selittää, että alkoholinkäyttö on syytä lopettaa. Sellaisesta neuvosta ei ole hänelle mitään hyötyä, jos alkoholia ei koskaan ole edes käyttänyt ja silti epileptisiä kohtauksia ilmenee.

Tässä hieman epilepsiasta:
LainaaYksittäiseen epileptiseen tajuttomuus-kouristuskohtaukseen voivat altistaa

runsas valvominen
stressi
alkoholin tai päihteiden vieroitusvaihe
joidenkin lääkeaineiden käyttö.
Yksittäinen epileptinen kohtaus ei välttämättä johda säännölliseen epilepsialääkitykseen. Lääkitys on kuitenkin tarpeen, jos kohtaus johtuu aivosairaudesta, joka lisää merkittävästi uuden kohtauksen riskiä.

Epilepsia - taipumus toistuviin epileptisiin kohtauksiin

Epilepsia todetaan, kun ihmisellä on poikkeava taipumus saada toistuvasti epileptisiä kohtauksia ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Tällöin epilepsia vaatii säännöllistä lääkehoitoa.

Epilepsiat muodostavat laajan joukon neurologisia sairauksia, joilla voi olla hyvin erilaisia

syitä ja alkamisikiä
liitännäisongelmia
ennusteita
hoitovaihtoehtoja.
Valtaosalla potilaista epilepsia on hoidolla hyvin hallittavissa. Joidenkin potilaiden elämää epilepsia kuitenkin haittaa merkittävästi hoidosta huolimatta. Epilepsiaan voi kohtausten lisäksi liittyä neurologisia, älyllisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia.
https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/sairaudet/epilepsia/tietoa-epilepsiasta/mitä-on-epilepsia

Epilepsia on siis taipumus saada toistuvia epileptisiä kohtauksia. Mutta syyt, ennusteet, hoito voivat olla ihan erilaisia riippuen siitä, mikä tuon taipumuksen aiheuttaa. Yksittäisen epileptisen kohtauksen voi saada kuka tahansa. Toistuvien epileptisten kohtausten taustalla voi olla jokin aivosairaus, joka siis on se varsinainen sairaus, jonka oireena noita kohtauksia tulee.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: a4 - helmikuu 28, 2019, 22:46:02
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 27, 2019, 17:23:15
Kuinka monta prosenttia suomalaisista saa kielensä torvelle?
Tummensin kysymykseen liittymättömän faktan ja lainasin ylipitkän vastauksen lyhyen prosenttiluvun sijaan.
Lopuksi rönsyilin aiheesta linkillä mutanttikieleen. Meiltähän tämä käy.

Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-johtuu-etta-jotkut-ihmiset

Mutanttikieli kääntyy haitarille

Kiitos hyvästä vastauksesta.

Kuten niin kovin usein, luulo ei ole tiedon väärti. Olisin kysyttäessä luullut, että prosenttiluvut ovat toisinpäin.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 01, 2019, 09:33:40
Lainaus käyttäjältä: a4 - helmikuu 28, 2019, 22:46:02
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 27, 2019, 17:23:15
Kuinka monta prosenttia suomalaisista saa kielensä torvelle?
Tummensin kysymykseen liittymättömän faktan ja lainasin ylipitkän vastauksen lyhyen prosenttiluvun sijaan.
Lopuksi rönsyilin aiheesta linkillä mutanttikieleen. Meiltähän tämä käy.

Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-johtuu-etta-jotkut-ihmiset

Mutanttikieli kääntyy haitarille

Kiitos hyvästä vastauksesta.

Kuten niin kovin usein, luulo ei ole tiedon väärti. Olisin kysyttäessä luullut, että prosenttiluvut ovat toisinpäin.


Lihaksia voi harjoittaa. Joillakin on pitkä kieli, jotkut jopa venyttävät sitä. Itämaiden ihmeistä ja joogien tavoista kerrottuja juttuja "lukeneena.

a4

#37
^^ Rullakielisenä, tai minun tapauksessani torvikielisenä petyin linkistä löytämiini prosenttilukuihin.
Nyt joudun poistamaan yhden iskurepliikin small talk-repertuaaristani baaritiskillä. Ei ole rullakieligeeneillä markkinarakoa noilla prosenteilla tai promilleilla.
Pitääpä keksiä jokin uusi tilalle.
Perussuomalainen haitarikieli voisi olla kova sana nitrodiskoissa ja mutanttikieli nuorsuomalaisemmissa jytämestoissa.
Etenkin jos lupaa näyttää sen vain privaattiesityksenä.
Pitääpä alkaa harjoittelemaan, etten tuota sitten pettymystä suurten odotusten suhteen.

Juha

Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 01, 2019, 08:06:00Sairaus on syy, oire on sairauden seuraus ja havaittava ilmentymä. Epilepsia tarkoittaa tietynlaista kohtausta, mutta syy sille voi olla yhtä lailla synnytyksen yhteydessä saatu aivovamma kuin vaikkapa liiallinen alkoholinkäyttö. Epileptisen oireilun syyt ja oireilun syntyhistoria ovat huomattavan erilaiset esim. näissä kahdessa tilanteessa.


Ihan on vaihtoehto ajatella sairaudesta.

Rakenne-ongelmaksi näyttää tiivistyvän, olipa huonosti toimivan rakenteen taustalla... mitä nyt onkaan. Tietysti tämä luo pohjaa sille, miten rakenteisiin voidaan lähteä vaikuttamaan. Määrää siis toimintaa, jos ajatellaan, että ei haluta oireita, joista ei olla kiinnostuneita.

Rakenne-ongelma/piirteinen ajattelutapa voi olla vähän systeemisempää. Tällaiseen käsittelyyn voi liittää asioita aivan eri tavalla.

Epilepsiatilan oireiluja voi pitää melko sähköteknisenä juttuna , jolloin solutason mekanistinen tarkastelu voi olla ihan kiva lähestymistapa, ja tällainen vinkkeli on ihan ok, ainakin akuuttitilanteessa. Ei-akuuttina tällainen juttu voi tarkoittaa vähän hienovaraisempaa oireilua, joita voi olla vaikea liittää koettuun, selkeäpiirteisempään tapahtumaan.

Rakennetoimimattomuuden vinkkelistä voi ajatella koko ihmisen käyttäytymistä, ja nivoutumista ympäristöönsä. Elämänmittainen juttu. Voidaan vaikka käsitellä oppimisen teemaa, ihmisten tai muiden eläinten historiaa, esim biologisina olentoina, tai vaikka kulttuurisemmin, sosiologisesti, jne.

Oireiluja on hyvin monenlaisia. Rakennetoimimattomuuksia on samalla tapaa erilaisina.

Jos haluaa talvikeleissä ajella kaupoille, ruokatavaratäydennyksen takia, tai duuniin, niin rakenteita täytyy ylläpitää hiukan eri tavoin, kuin jos lähtisi vaikka suunnittelemaan älykännykkää, jonka väsääminen vaatii, mitä vaatii, olettaen, että kumpikin jossain vaiheessa jotain kohtuullisen tarpeelliseksi koettua ja mahdollista.

Elämähän on hakemista ja rakentumista. Kun kaikki kivasti, kiva juttu.

Tieteen vinkkelistä tällainen kirjoittelu taitaa olla luokatonta. Tieteen sovellettavuuden kannalta ei ehkä niinkään. Jonkin verran tieteeltä ehkä odotetaan nykyään palvelevuutta, eikä snobbailu-tyypin turhantärkeilyä, tai lokeroitumista omaan täysrautakalteriseen boksiin.

Vähänkö avartavaa?

Juha


Koirat voivat kuulemma ehdollistua joillekin tilanteille niin, että pelosta tulee täysongelma.

Omista kokemuksista tulee mieleen terävämpänä vaikka liidun raaputtaminen tauluun, ärsytystä hakevalla tavalla. Poikkeaa selkeästi koiran jutusta, sillä liituääneen ei ehkä voi sopeutua, vai voiko? Jos voi, onko sitten hyvä?

Pahin tuollainen juttu oli, kun söin pentuna viinakarkin alumiiinfoliota. Aivan järkyttävät kiksit, kielteisessa mielessä. Muistuu hyvin mieleen tuollaisen kokemuksen miljöö. 4vee, portaikko, mummon hoitovastuuaikana. Jotain vielä pahempaa kuin liituääni, tietyllä tapaa.

Nähtävästi ihminen on sidottu rakenteilla joihinkin tilanteisiin niin, että rajoja löytyy, ja extreme-tilanteita. Kokemuksellisesti näissä menee jotain kestämättömään suuntaan, jota voi hallita.

Kokemuksellisia volyymeita kun lisää, niin jossain vaiheessa kipua ei enä ilmene. Kai sen voi ajatella hajoamana, rakenne-vioittumisena sillä tapaa, ettei kanavoituminen voi kulkeutua siten, että syntyy enää yhtä vahvaa tajuntaa kivun muotoisesti koettavana.

Tunnottomuusalue on eräs mielenkiintoinen juttu, samoin se, mikä voi vielä olla vastaanotettavaa. Siinäkin se, että miten.

(Äskeiseen liittävää pohdintaa, ilman kysymyksiä)

Juha


Eräs oma kokemukseni kyllä ihmetyttää. Jos joskus katsoo toisella silmällä vaikka leffaa elokuvateatterissa, voi kuva näyttääkin yllättävän 3D-oloisena, ("aisti"?)kokemuksellisesti.

Mistähän tällainen johtuu? Asia tuli mieleen, kun törmäsin tähän:

https://mielenihmeet.fi/tama-video-muuttaa-ymmarryksesi-aivotoiminnasta/

Pitänee katsoa loppuun.

Psyykkisesti ihminen voi mennä erilaisille rajoille, kokemansa suhteen. Tämä ei liene kovin uutta. Koko aisti-juttu, ja yhteys ympäristöön voi olla aika monenlaista, tosin yleensä niin yhtenäistä, ettei mitään huomionarvoisen oloista ilmene, tavanomaisesta.

Erikoistilanteet ihmetyttää aina enempi. Tuskin nyt muut. Aika paljon kertomiset ja teemat liittyvät tähän, jos ajattelee vaikka kulttuuritarjontaa, herättävyyden ja mielenkiintoisuuden vinkkelistä.

Mitä voi sitten lähestyä.

Liittymä ympäristöön tulee varmasti muuttumaan monella tapaa, jatkossa. Siten moni nykyinen extreme juttu voi olla ihan normikamaa, teknologisten sovellusten kautta. Kokemusmaailma tässäkin, on viimein se juttu.

Juha


Tällaisilla jutuilla on vielä tässä vaiheessa kiva leikkiä teoreettisesti.

Siinä vaiheessa kun oma isäni alkoi sairastaa alzheimeria, ja oma ensihavaintoni oli maatilantilan töistä se, että traktrorin peruuttaminen kärrin kanssa ei tullut mitään. Puoli tuntia yritti ja varmaan oli yhtä ihmeissään kuin minä.

Alzheimerista heittänyt tsoukkia. Mielenkiinto tällaista hajoamaa kohtaan on, sillä jotain omia kokemuksia jo nuorena noista, ilman vanhuuden rappeutumisia. Aivotärähdyksen aikaan en tiennyt mistään mitään, ja olin paniikissa. Se ei ole erityisempää, mutta eksymiskokemuksia on aika paljon historiassa, jo nuorena.

Tuon sortin sekoileminen voi motivoida vähän enemmän tutkailemaan sitä, että mikä on juttu. Siinä vaiheessa kun tilanne alkaa olla näkyvämpänä, voi tällaiset kelailut jättää vähemmälle, elleivät aika spontaanisti karise matkasta.

Muistisauraus on irroittautumista todellisuudesta. Muistitoiminnot ihmisellä onkin eräs jänski juttu, oma teemansa.

(Pätkitty juttua muutamaan viestiin, yhden mammuttiviestin sijaan)

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 03, 2019, 11:25:20

Muistisauraus on irroittautumista todellisuudesta. Muistitoiminnot ihmisellä onkin eräs jänski juttu, oma teemansa.


Ihmisellä on tosiaan taipumus pyyhkiä mielestään epätavallisen traumaattisia kokemuksia joiden muisteleminen saattaisi haitata tulevaa selviytymistä. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon eletyn elämän laatu, suhteessa omiin vaatimuksiin, vaikuttaa alzheimerin esiintymiseen.

Muistan lukeneeni, sekä tehnyt itsekin saman havainnon, että monet vanhemmat ukot istuvat viinapullonsa kera itkemässä menneitä (tekemiään) kamaluuksia, jotka ikäänkuin korostuvat, kun mitään uusia kokemuksia ei enää kerry. Näissä tapauksissa kevyt muistinmenetys voisi olla eduksi.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Juha


Monessa yhteydessä kritisoinut sairaus-käsitettä. Nyt ehkä osaan selostaa tarkemmin sitä, mikä siinä saattaa töksähdellä.

Lyhyesti sanoen:  Sairaus-käsiteolio on hyvä, tosin vasta kattavan jääviystarkastuksen jälkeen.

Jos voisin määrätä jotain, niin tiedeyhteisön ei tulisi käyttää sanaa sairaus, vaan jotain väritöntä käsitettä, joita lienee paljonkin.

Lisäksi väitän, että jos sairaus-sana poistetaan faktisesta asiankäsittelystä, voi seurauksena olla kyvyn selkeä lisääntyminen, muutoksen takia. En pidä lisäksi äskeistä väittämää mitenkään vähäpätöisenä.

Lisäkysymys on myös mehevä. Missä tarkemmin ottaen kykylisä näkyy? Mitä on kaikkinensa se kyky, joka lisääntyy, KOssa tapauksessa?

Juha

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 03, 2019, 12:44:29Ihmisellä on tosiaan taipumus pyyhkiä mielestään epätavallisen traumaattisia kokemuksia joiden muisteleminen saattaisi haitata tulevaa selviytymistä.


Voisitko kuitenkin debugata tämän lausahtelun?