Löydöksiä

[Kopek]

Mielenkiintoinen seinämaalaus - missä kuvattu?

https://trafo.hypotheses.org/39812

(Lisäys: Tiedän. Kuka muu tietää.)

[Kopek]

Vastaus edelliseen kysymykseen: Seinämaalaus on Helsingin Baanalla betoniseinässä jossakin alikulkupaikassa. Olen ottanut Helsingin piirroksesta joskus kuvan kännykällä. Kuvia vertailemalla käy ilmi, että edellä mainitussa julkaisussa oleva kuva esittää nimenomaan Helsingissä olevaa piirrosta. Betoniseinän yksityiskohdat osoittavat paikan samaksi.

Asiasta toiseen edelleen "löydöksissä" pysyen.

Nyt löytyi suhteellisen viehättävä natsinainen tai ainakin aatteellisesti sinne päin kallellaan olevaa. Mitähän foorumin antipersulainen ajattelee.

https://www.kansalainen.fi/kansalainen-haastattelee-eduskuntavaaliehdokkaita-taika-mourujarvi/

[Hippi]

YT tarjosi etusivullaan videota, jossa oli söpöjä nukkuvia kissoja ja mitäänsanomatonta pianonkilkutusta. Sen oli tarkoitus rentouttaa ja auttaa unettomuuteen. Kyllähän niitä kuvia katseli, mutta musiikki oli pikemminkin ärsyttävää. Tuolla oli mittaa liki 12 tuntia.

Pistin sitten hakuun vastaavaan tarkoitukseen tehdyn aineiston ja sieltä tuli tarjolle tällainen jo pari vuotta pyörinyt lähetys. Musiikki on parempaa kuin kissavideolla ja jos äänen laittaa ihan hiljaiselle, niin voihan se olla rentouttavaakin. Mutta kuvallinen osuus videossa saa kyllä mielen lepäämään. Juuri niitä kaukaisia "eteläisen meren maisemia", jotka saavat huokailemaan ja haaveilemaan siitä, että tuonne kerran pääsisi upottamaan varpaansa hiekkaan ja sukeltamaan kirkkaissa vesissä. Eihän tietysti mikään estäisi lähtemästä muu kuin, etten pidä matkustamisesta, auringosta enkä kuumuudesta

579 katsojaa tällä hetkellä  Striimi alkoi 30.12.2021.
Beautiful Relaxing Peaceful Music, Calm Music 24/7, "Tropical Shores" By Tim Janis.  My instrumental music can help you find deep relaxation, relieve anxiety, and find peace. My music incorporates relaxing sounds of nature and features flute music, piano music, harp music, & violin music. I am a composer from Maine and created my channel as a place to visit, relax and find peace.

[ROOSTER]

... kuvallinen osuus videossa saa kyllä mielen lepäämään. Juuri niitä kaukaisia "eteläisen meren maisemia", jotka saavat huokailemaan ja haaveilemaan siitä, että tuonne kerran pääsisi upottamaan varpaansa hiekkaan ja sukeltamaan kirkkaissa vesissä. Eihän tietysti mikään estäisi lähtemästä muu kuin, etten pidä matkustamisesta, auringosta enkä kuumuudesta

Vain muutaman tunnin bussimatkan päässä Tiksusta on paikka joka täyttää vaatimuksesi, harvoin on edes lämmintä ja aurinkoa mutta hiekkaa piisaa  - Yyteri. Mikäli Porin suunta ei maita niin vaihtoehtona tarjoan Kalajokea.

Myös Huikee seikkailupuisto voisi kiinnostaa hurjempia, siellä on ainakin viritelty köysiratoja puihin.  https://www.visityyteri.fi/suunnittele-matkasi/elamykset-ja-aktiviteetit/

Nakuranta on jo vissiin suljettu. Elämme uusviktoriaanista aikaa.

[Hippi]

^
Muuten hyvä, mutta kaipuussa luultavasti kantavana ajatuksena on se "yksin kaukana keskellä ei mitään". Saattaa hyvinkin olla, että nämä parin viimevuoden tapahtumat ja kaikenlainen epävarmuus on tuon pakoajatuksen herättänyt, sillä en muista kovin kauaa tuollaista tunnetta poteneeni.

[ROOSTER]

^
Muuten hyvä, mutta kaipuussa luultavasti kantavana ajatuksena on se "yksin kaukana keskellä ei mitään". Saattaa hyvinkin olla, että nämä parin viimevuoden tapahtumat ja kaikenlainen epävarmuus on tuon pakoajatuksen herättänyt, sillä en muista kovin kauaa tuollaista tunnetta poteneeni.

Ei tarvitse olla ihmisvihaaja vaikka tuntee halua eristäytyä ja olla yksin. Olen kokenut joskus vakavaa ähkyä liiallisista sosiaalisista kontakteista lyhyen ajan kuluessa. Koska jonkunverran pitää käyttäytyä ja olla toisille mieliksi jää oma tila liian pieneksi.

Metsään tai vuorille erakoituminen on käynyt mielessä mutta sen taas estää mukavuudenhalu. Jos aina ja iankaikkisesti joutuisi itse huolehtimaan ihan kaikesta, siis lämmityksestä, ruokahuollosta, kiinteistönhoidosta, vaatehuollosta, terveydenhoidosta ja ties mistä, niin se kävisi liian raskaaksi. Mykät palvelijat taas niin kalliksi, että rahat ei riitä.

Luulen, että yksin suoritettu autoilu, moottoripyöräily tai fillarointi ovat asioita joissa sosiaalisesta ähkystä pääsee eroon. Siinä on päämäärä ja väline, oma itse on toteuttaja. Muita ei juuri tarvita.

[Toope]

Voihan sitä kaupungissakin murjottaa omassa asunnossa pitäen etäisyyttä ihmisiin...

[Kopek]

1950-luvun loppupuolen valokuvissa on mielenkiintoista nostalgiaa. Nuo vuodet ovat olleet kahden aikakauden välissä. On eletty vanhan ajan viimeisiä vuosia, mutta uusi aika on ollut kuitenkin jo tulollaan ja siitä on näkynyt monenlaisia merkkejä.

Olen ennenkin antanut linkin seuraaviin kuviin, mutta asian nostaminen uudelleen esiin ei haitanne.

Vuodelta 1958 olevassa kuvassa huomioni kiinnittyy toisen tytön pyörässä oleviin vanteesta puristaviin käsijarruihin.

Nykyään nuo ovat yleisiä, mutta en minä ainakaan muista nähneeni tuollaisia jarruja polkupyörissä kuin vasta paljon myöhemmin. Nehän vaativat omanlaisensa (kromatun) vanteenkin, jossa on vastinepintaa jarrupaloille.

En malta olla esittämättä tässä välissä valokuvaa, joka osui haaviin, kun googlasin 1960-luvun pyöriä. Jokseenkin tällainen minulla on projektivaiheessa. Pitäisi saada siihen polkimet eli koko keskihökötys laakereineen ja rattaineen. Olen purkanut pyörän aikoinaan, ja alkuperäiset osat jäivät sinne, minne jäi paljon muutakin. Ainoastaan runko ja etuhaarukka säilyivät, mutta nehän ovatkin polkupyörän keskeiset osat.

https://auctionet.com/fi/1697579-herrcykel-28-crescent-1960-tal/images#image_1

Ehkä tämä on vielä lähempänä minun projektiani.

https://auctionet.com/fi/616047-herrcykel-28-crescent-varldsmastarcykeln-1965/images#image_4

Tässä on edellä mainitsemani vuoden 1958 kuva:

https://attero.kuvat.fi/Atteron+kuvat/Attero+1958/234_4.jpg

Tällaisesta dokumentaarisesta valokuvaamisesta pidän. Joissakin kuvissa on niin... en keksi sopivaa sanaa... tunnelma ja ajan henki.

https://attero.kuvat.fi/Atteron+kuvat/

Jos 1960-luvun polkupyörässä oli etujarru (mikä oli harvinaista), se oli usein tällainen rumpujarru:

https://auctionet.com/fi/30039-damcykel-crescent-1960-tal/images#image_1

Vuoden 1958 kuvassa näkyviä vanteesta puristavia jarruja oli aikoinaan kilpapyörissä tai niitä vastaavissa "maantiepyörissä" (jotka olivat erittäin harvinaisia ainakin maaseudulla) mutta ei juuri tavallisissa pyörissä eikä ainakaan lasten polkupyörissä. Kuvan mukaan niitä kuitenkin on ollut. Ihmeellistä.

[Aave]

Tori Amos muromainoksessa (YT). Tämä on tehty vuonna 1985.

Ensimmäisessä kommentissa sama, mikä tuli heti tämän nähtyäni itsellenikin mieleen: "This is not real, this is not really happening, you bet your life it is!"

Kappaleestaan Corn Flake Girl.

[ROOSTER]

Lasten liikennekaupunki Venäjällä.

[Kopek]

Joskus voi jo kuvan perusteella arvioida, mikä toimii (tai ainakin voi toimia), ja mikä ei toimi.

Tämä kuuluu jälkimmäiseen luokkaan.

https://www.baaa-acro.com/crash/crash-caproni-ca60-lake-maggiore

Vaikka hökötys lentäisikin - ja sehän lensi vähän matkaa - ensimmäinen kunnon turbulenssi hajoittaisi sen.

[Socrates]

En tiennyt, että junissa oli joskus diskovaunu:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/14/mukavasti-matkaan-junalla#media=102112

Miksi noin loistava palvelu lopetettiin? Matkustaisin junalla vaikka joka päivä,  jos matkan voisi viettää diskossa.

[Xantippa]

^

En ole minäkään sellaista ikinä nähnyt, lukenut näistä kyllä. Sen sijaan joskus 1980-luvun lopussa, kun aktiivisemman pitkän matkan junailun aloitin, oli vielä selkeästi erikseen baarin puoli (karvalakkien puoli) ja ravintolavaunu. Vielä jonnekin ehkä 2007-2010 (ehkä pidempäänkin?) oli yksi IC-junan ravintolavaunu, jossa tarjoiltiin pöytiin, siinäkin oli etuosassa baaripuoli ja takaosassa valkoisten pöytäliinojen pöydät, tosin liinat olivat vaihtuneet kankaisista paperisiin.

T: Xante

[Hayabusa]

Pari kertaa on tullut discoiltua junavaunussa. Kyseessä on ollut privaattikäyttöön vuokrattu vaunu, joka on laitettu normijunan kyytiin. Eli duunijuttuja. Firmat ovat vähentäneet virkistystoimintaa, joten tuokin bisnes lienee jäänyt niin vähälle käytölle ettei ole kannattanut ylläpitää kalustoa.

[Kopek]

Löysin kauan sitten eräästä laatikosta Helsingin Sanomat vuodelta 1952. Selasin sitä hieman, ja mieleeni jäi artikkeli, jossa toimittaja selosti matkustamistaan Comet suihkukoneessa vuonna 1952.

Minulle jäi (väärä) muistikuva, että artikkeli olisi ollut toukokuulta tai kesäkuulta 1952. Olen joskus selannut kyseisten kuukausien lehdet Helsingin Sanomien aikakoneesta, mutta etsimääni artikkelia ei ole löytynyt.

Sattumalta löysin sen tänään, kun kerran taas etsiskelin sitä. Lähdin hieman toisesta päästä liikkeelle eli googlasin, milloin kyseinen kone on käynyt Helsingissä. Ajankohta on ollut elokuussa 1952.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/16/reaktiolentokone-comet-seutulassa

(klik..)


Suihkumatkustajakoneliikenne alkoi vuonna 1952, mutta loppui pari vuotta myöhemmin, kun Comet-1 lentokoneille alkoi tapahtua salaperäisiä onnettomuuksia, jotka johtuivat koneen suunnitteluvirheistä. Seuraavan kerran (maksukykyinen) suuri yleisö pääsi lentämään länsimaisilla suihkukoneilla vasta vuoden 1958 loppupuolelta alkaen, jolloin Pan Am otti käyttöönsä Boeing 707 koneet. Välivuosina Neuvostoliitossa oli otettu käyttöön Tupoev Tu-104, joka oli jonkin aikaa ainoa käytössä ollut suihkumatkustajakone maailmassa. Tässäkin koneessa oli joitakin suunnittelun heikkouksia, jotka olivat osasyy onnettomuuksiin. Tupolev Tu-104 oli kehitetty pommikoneesta, kun Neuvostoliitto halusi ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti suihkukäyttöisen matkustajakoneen.

Wikipedia: The Tu-104 was unreliable, heavy, very unstable with poor control response, with an inclination to Dutch roll. Poor design aerodynamics of the wings resulted in a propensity to stall with little or no warning and a dangerous tendency to pitch up violently before stalling and entering an irrecoverable dive. Due to the fear of inadvertent stalls, aircrew would fly approaches above the recommended approach speed, landing at 270–300 km/h (170–190 mph), nearly 50 km/h (31 mph) faster. At least two accidents were attributed to the pitch-up phenomenon, prompting changes to the design of the aircraft and operating procedures, but the problem remained.   

https://en.wikipedia.org/wiki/Tupolev_Tu-104