Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Löydöksiä

Aloittaja Juha, tammikuu 30, 2019, 20:18:26

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Hayabusa

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

urogallus

Höh. Haavistohan se taitaa ollakin.


a4

#33
Omaan silmääni, Komsin lisäksi, jompi kumpi näistä näytti heti tuolta toiselta kuvan hemmolta:


Vatupassi

Lainaus käyttäjältä: Juha - syyskuu 29, 2019, 20:11:08

En osaa ajatella, mihin ketjuun tämä nyt kuuluisi. Odotan jotain löydettävää, jota ei vielä muotoiltavana. Juttu menee oman kokemuksen kautta.

Loppukesästä tein pyöräretken, ja nukuin yhden yön teltassa. Kun aloin leiriytyä, koin oloni erittäin raskaaksi. Kuvauksena paras voisi olla: kokonaisvaltainen uupumus (KU), vailla mitään kipua tai hiertävää tunnetta. Teltan pystytksen jälkeen uin hiukan säikkynä, tuntemattomalla alueella, ja voitin pelkoni toiminnan loppupuolella. Eräänlainen sisäinen voitto, jostain.

Muuten ilta meni lukiessa, ja mitäänsaamattomasti, koska olin niin naatti. Hyttysiä parveili hitokseen, ja koska teltassa pimeä, yritin nukkua makuupussissa. Ei käynyt, koska hengitys hiosti. Joten teltassa loppuaika.

Se ihmetyksen aihe oli KU. Vähän kuin pentuajoista muistaa, kun sammuu kuin saunalyhty. Mitään uupumusta jollain erityisalueella ei ole osoittaa. Ehkä kyseessä on jokin "kokemushokki". Kun ihminen vammautuu useasta kohden, hän voi muuttua tilaltaan siksi, mitä kutsutaan shokiksi. Samalla tapaa, jos sisäistää jotain vahvaa paljon, niin aistipuolella, syntyisi jotain vastaavaa. Koska mitään toimintaa ei KUssa tarvitse suorittaa, ei kyseessä ole mikään ahdistustila, vaikka voimattomuus on selkein piirre, ja haluttomuus ponnisteluihin.

Tuli mielee yksinkertainen ympäristönvaihdos. Siis metsän vaikutus, ja hetkessä jolloin oli varmaan aika avoin ottamaan vastaan, koska pyöräilyä oli edeltänyt melkoisesti. Sen pystyi leiritilanteessa hoksaamaan, että metsän tuoksu oli huumaava, joskaan ei ihan raikas. Leiri oli järven rannalla, ja teltan kupeessa oli suo-ojan  tapaisia kiertolaisia, vaikka muuten alue oli kuiva, ja pahaksi onneksi myös muurahaisia vilisi, koska iso pesä oli noin 20 metrin päässä, rannan tuntumassa.

Metsä voi vaikuttaa mielentilaan. Mutta että jotain noin isoa saa aikaan, on tietysti huomiota herättävää. Tuoksut toki vaikuttaa, ja muistuu mieleen eräs nivelrohdos, jonka käärimisen jälkeen heräsin, noin pari tuntia nukahtamisen jälkeen oloon, jossa luulin nukkuneeni pitkälle seuraavaan päivään. Olin täysvirkeä puolen yön kieppeillä, tai vähän sen jälkeen.

Kun ihmiset puhuvat luontovaikutuksista, niin kevään voi kokea myös huumaavana. Kyseessä lienee jotain samaa. Kyseessä on jokin kokonaisintensiivinen tilanne, jolle altistuu. Tällainen voi esim uuvuttaa.

Mietin vain sitä, että kun asustellut poissa maalta, sitten 20 vuotiaasta lähtien, ja kaupunkimiljöö ollut se juttu, niin onkohan tämä muuttanut jotain. Allergiataipumus lisääntynyt, mm. Samoin pinnallisempi kokemusmaailma, jos ajattelee kytkentöjä ympäristöön. Mielenterveys reistaillut, kropassa ollut erilaista ongelmaa, kuten paraikaa.

Eilen käväsin taas metsässä, vaikka flunssaa jäljellä. Pakko käydä, vaikka oli riski, huolimatta siitä, että potenut flunssaa sisällä viikon. Alaselkä niin könttyrässä, että ajattelin, että se tekee selvän, parani flunssa tai ei. Täysyllätys oli, että sain alaselän hyvään kuntoon, ainakin hetkellisesti, ja nytkin toimii melko hyvin. Tila oli invalidisoiva. Osasin odottaa tällaista, mutta juttu yllätti isosti.

Jos ajattelee metsää, niin onko tehtävä se johtopäätös, että nykyinen ympäristö ainakin itselleni on liian yksipuolinen? Että metsä veisi saman tien kohden terveyttä, ja sairaudet voi joissain tapauksessa heivata, metsäillessä.

Eilen tosiaan könysin vähän polvillaankin, ja oli kivaa kerätä puolukoita. Rasitusta yritin välttää, ja selän suojelussa se taas ei oikein hyvä, sillä vähäisellä rasituksella ei voi toimia ihan selän ehdoilla. Kahden tulen välissä mentiin, tai kahden pääkorvennuksen kuumotuksessa.

Onkohan vastaavia kokemuksia kellään, selkeänä? Voiko tästä jotain päätellä? Päättelytapa ei perustu tieteeseen, vaan on omanlaisensa "liittymä" todellisuuteen. Täydentää maailmantuntemusta, tai on osa tuntemuksen kartoittamiseen liittyvää vinkkeliä, jota harvemmin korostetaan, eksaktisissa odotuspiireissä.



------------------
------------------
--------------Kuvauksesi metsästä oli kuin jostain jack londonin kirjasta, ihan on pakko sanoa että elin sieluni silmin kaiken kokemasi-
-sekin on mielenkiintoista miten lapsuus/tai metsä on mieletty entisvanhaan hyvinkin myyttisenä kokemuksena/pelottavana jne.
itselle lapsuudessa oli metsä se"oma tila jonka koin lapsuuden kodissani puuttuvan minä omistin palan sammalkumpareista metsää
mielessäni?"ja totta on sekin että nyky -ihminen on etääntynyt maan rymistä ja luonnosta niin paljon että ihan hävettää!
-ennen vanhaan ihmiset näet myös aavistivat kuoleminsesakin ja luulenpa ,että esim.lappilaisilla on nämä kyvyt "tuttuja?

Kopek

#35
Kuuntelen välillä Stevie Riksiä. Löysin tämän lahjakkaan esiintyjän sattumalta vuosia sitten. 


https://youtu.be/iJl0lscNC3I

Lisäys: Rock-musiikin juurilla (1949):


https://youtu.be/veGV5aWPtQo

MrKAT

Mitä on spleinaus, sävykyttääminen ja kaasuvalotus?
Somen trollien pakissa työkaluina ny ainakin.  Kauppalehdessä on sanakirja joissa noita selitetään:

Trollin työkalupakki: Sanakirja kertoo, mitä on doksaus, spleinaus, olkinukke ja kaasuvalotus
- Kauppalehti 31.5.2019: Trollin työkalupakki, sanakirja
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Kopek

Tässä lähes viisikymppinen Marika Rökk liikkeessä. Mietin, miten sujuisi urheilulliselta Norma Batesilta.


https://youtu.be/746eGL3E6ZI

Tässä sota-ajalta.


https://youtu.be/mPHjujXZZK4?t=192

kertsi

^ Norma on kertonut tasa-painoaistin häiriöistä ja ainakin monimutkaisten liikesarjojen muistamisen (ja edes hahmottamisen?) vaikeudesta krav magassa. Ehkä se tarkoittaa samalla myös koordinaatiokyvyn vaikeuttakin? Ja Asperger-piirteisyydestäkin hän on kertonut. En tiedä kuinka yleistettävää seuraava on, mutta ne muutamat Asperger-piirteiset tai täys-Assit, jotka tunnen, ovat olleet rytmitajultaan heikkoja. En tiedä, miten sitten Norma. Mutta veikkaisin, että monimutkaiset askelkuviot ja tanssi eivät ole Norman vahvinta osaamisaluetta.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Hippi

En Norman puolesta osaa mitään sanoa, vaan lähinnä omastani ja joidenkin omien tuttujeni.

Urheilullisuus ei ole missään nimessä tae tanssillisuudesta, ei edes silloin, kun on rytmitajua. Kanki-Kaikkonen ja minä oltaisiin varmaan ihan tyrmäävä pari tanssiparketilla. Melko säälittäviä kumpikin. Silti itselläni on urheilutaustaa nuoruudesta melkoisesti. Tanssillinen sulavuus liikkeistäni puuttuu kyllä kokonaan. Vähän samaan tapaan, kun viimeisessä laulukokeessa opettaja sanoi "Hippi, kyllä sinulla on hyvä rytmitaju, mutta ei sinulla lauluääntä ole kyllä yhtään". Kuitenkin musiikissa todistukseeni jäi ysi muista ansioista kuin laulutaidosta.

Tanssi on oma lajinsa liikuntaa ja muilla osa-alueilla menestyminen ei takaa menestystä tanssissa. Voimistelu ehkä on jonkin verran tanssille sukua, notkeutta ja sulavuutta vaativana, mutta urheilu ei niinkään. Kympin urheilija ei välttämättä ole voimistelussakaan yhtä hyvä :)
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

kertsi

Voimistelu ja esim. aerobic varmaankin ovat hyvä pohja tanssille.

Ja rytmitaju tosiaankin on perusedellytys tanssimiselle, vaikka se ei mitenkään takaisikaan tanssitaitoa. Jossain vaiheessa seurasin Tanssi tähtien kanssa -sarjaa joitakin jaksoja, ja aivan järestään muusikot olivat hyviä tanssijoita. Toisaalta muusikkouteen tarvitaan paljon muutakin kuin vain rytmitajua, ihan lähtien musiikin sisäisen rakenteen hahmottamisesta, jne.jne.. Ja esiintymiskykyäkin ja -halua vaaditaan, ja siitä showmaisessa tanssissa on hyötyä. Mutta eivät tosiaankaan kaikki muusikot tosiaankaan osaa tanssia, esimerkkinä vaikka Maija Vilkkumaa.

Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Hippi

Olihan siellä ihan huipputanssija Edis Tatli, joka puolestaan on urheilija. Mutta nyrkkeily taitaa olla myös tanssillisuutta tukevaa urheilua, sillä vikkelä ja sulava jalkatyö on perusedellytys kummassakin.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Kopek

Norma B:n otin esille hetken mielijohteesta, koska hän on kertonut liikkumisharrastuksistaan. En esittänyt asiaa vakavalla mielellä. Tanssi on tanssia ja taistelulajit ovat taistelulajeja.

Selasin Youtubea ja muistelin radiosta kuuntelemiani esiintyvien julkkisten haastatteluja. Katsoin (sattumalta) Paula koivuniemen esityksiä. Hänenkin arkistohaastattelunsa olen kuunnellut radiosta. Jskus vuosia sitten pidin Koivuniemeä vastenmielisenä esiintyjänä käheän äänen ja voimakkaan meikin ja epämiellyttävien kappaleiden takia. Myöhemmin negatiivinen asenteeni on hieman pehmentyynyt. Vuonna 1978 tehdyssä videossa "Sua vasten aina painautuisin" (tällainen ei todellakaan ole mielimusiikkiani eikä edes sietomusiikkiani) Paula Koivuniemi näyttää suorastaan viehättävältä ("sillä tavalla" viehättävältä). En nyt anna linkkiä tuohon videoon. Sen löytää helposti.

Annan linkin sattumalta löytämääni Kari Kuuvan säveltämään ja Kicke Paanasen esittämään "Koti, Uskonto ja Isänmaa" -kappaleeseen. Sen luulisi olevan perussuomalaisten mieleen ja vähemmän "multikulttien" mieleen.

Tunsin esittäjän. Viimeisen kerran tapasimme kesällä 2005.


https://youtu.be/pDZGVYk1XV0

P.S. Tuollainenkaan musiikki ei ole mielimusiikkiani. Tämä tiedoksi, ettei kenellekään jää väärää käsitystä.

Kopek

Tällainen valokuvansuurennuskone on minullakin. Viimeksi olen tehnyt kuvia joskus... milloinhan se oli... 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa. Kone jäi menetettyyn kotiini, mutta sain sen sieltä erään kaverini avustuksella pari vuotta myöhemmin.

Nykyisin käytän koneen runkoa reprotelineenä. Pönttöosan saa irrotettua helposti. Ruuvissa on kamerakierre, joten kamera käy telineeseen suoraan.

https://www.ebay.com/itm/Vintage-Fujimoto-Photo-Industrial-Co-Lucky-Enlarger-60M-100W-Projector-Japan-/252807175133

Käytin tuota laitetta aikoinaan myös reprokamerana. Tarkennus kopioitavaan kuvaan tapahtui negatiivin avulla. Kun tarkennus oli tehty, vaihdoin pimeässä huoneessa negatiivin paikalle puolikkaaksi leikatun 9x12 cm laakafilmin. Laitteen päällä oli omatekoien huppu, joka esti valon pääsyn filmiin ylhäältä koneen raoista. Valotus tapahtui sytyttämällä huoneeseen vähäksi aikaa valo. Minulla oli tätä varten erityiset kirkkaat lamput suurennuskoneen yläpuolella. Valotettu filmi pantiin valotiiviiseen laatikkoon. Kun niitä oli kertynyt jonkin verran, ne kehitettiin. Käytin avuksi muovisia pakastepurkkeja, joissa kehite ja kiinnite ja vesi olivat. Kantena oli pelti, johon oli läpivientien avulla kiinnitettu kolme pyykkipoikaa. Näihin nipistettiin filmit reunoista kiinni ja pantiin kansi paikalleen, jolloin filmit uivat kemikaalissa. Vähän kannen nostelua ja huljuttelua, että tulos on tasainen. Kaikki tapahtui pimeässä. Lopuksi voi sytyttää valon. Loppuhuuhtelu tapahtui raanan alla.

Kopioin satoja vanhoja valokuvia tuolla menetelmällä. Hidastahan se oli, mutta kun ei ollut oikein muutakaan keinoa, käytin tuota.

Amore

Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 22, 2019, 00:37:04
Annan linkin sattumalta löytämääni Kari Kuuvan säveltämään ja Kicke Paanasen esittämään "Koti, Uskonto ja Isänmaa" -kappaleeseen. Sen luulisi olevan perussuomalaisten mieleen ja vähemmän "multikulttien" mieleen.

Tunsin esittäjän. Viimeisen kerran tapasimme kesällä 2005.


https://youtu.be/pDZGVYk1XV0

P.S. Tuollainenkaan musiikki ei ole mielimusiikkiani. Tämä tiedoksi, ettei kenellekään jää väärää käsitystä.

Mitä pahaa siinä olisi vaikka tuo olisikin mielimusiikkiasi? Onko kotimainen iskelmä jotenkin halveksuttavaa?

Minulla ei ole mielimusiikkia, koska pidän ylipäänsä musiikista niin paljon, nykyisin iskelmistäkin (70-luvulta ja sitä vanhemmista), joita nuorempana inhosin. Tulee kuunneltua eniten klassista, koska aamuisin kuuntelen aina aamuklassista. En silti voi sitäkään kutsua lempimusiikikseni. On minulla "levy/levyt, jotka ottaisin autiolle saarelle", jos en saisi kuin yhden/muutaman, mutta en kuuntele niitä mitenkään usein. On niin paljon muuta kuunneltavaa. Ja koko ajan julkaistaan uutta. Tanssimusiikki on minulle hyvin mieluista. Olen aina tykännyt paljon tanssimisesta ja olen aika hyvä siinä. En kuitenkaan välitä tansseista, jotka perustuvat monimutkaisiin askeliin, vaan pidän esim. lattareista, joissa tanssitaan koko vartalolla. Askeleet lähtevät ihan itsestään kun vain kuulee musiikin. Viime viikolla soitettiin aamuklassisessa Straussin Keisarivalssi. Oli ankeaa ja sateista, mutten huomannut sitä lainkaan, koska suorastaan liitelin kadulla musiikin tahtiin. Hyvä tanssimusiikki iskee minulla aina välittömästi tanssihermoon ja vie mennessään.
All you need is Love