Ärsyttäviä pikkujuttuja, joita ilman päivä olisi parempi

[Hippi]

Onneksi palaveri pidetään etäyhteydellä ja ilman kameraa, sillä haukotteluni paljastaisi muuten, että olen tipahtanut kärryiltä.

Tuosta tuli hakematta mieleeni ensimmäinen tuollainen luuripalaverini ikinä. Joku viestintäyksikön heppu otti yhteyttä keskustellakseen kanssani jostain aikataulujutuista tmv. Palaveri alkoi sillä, että heppu laittoi rehvakkaasti kameran päälle "laitetaan nyt kuvakin tulemaan, että tiedetään kenen kanssa puhutaan". En ollut ymmärtävinäni vihjettä eikä tuo sitten pärstääni kaivannut, joten kuvallinen viestintä jäi yksipuoliseksi.

Hetken kuluttua heppu oli jo varmaan unohtanut kameran läsnäolon, sillä siinä hän silmieni edessä kaivoi hartaasti nenäänsä. Näkymä vahvisti käsitystäni, että työpalaverissa kameran käyttö on turhaa. Myöhemmin se sitten kiellettiinkin, sillä ne söivät resursseja aivan liikaa.

Tuo nyt ei varsinaisesti ärsyttänyt, joten meni ohi aiheen, mutta kerroinpa silti.

[Hippi]

Olin vuoden vaihteen tienoolla naputellut verottajan ystävällisesti minulle toimittamat jäännösverojen ja tulevien ennakoiden maksut nettipankkiin odottamaan eräpäivää. Ajattelin sitten, että saman tien tilaan E-laskun, että jatkossa säästyn näpyttelylltä.

Muuten meni hyvin, mutta pian tuli ilmoitus s-postiin, että on tullut jäännösveron E-lasku. Menin tarkistamaan ja siellä se nyt oli tuplasti, aiemmin näpyttelemäni ja sitten tämä E:nä tullut ja sulassa sovussa odottivat eräpäivää. Poistin näpyttelemäni. Nyt tuli sitten ennakon ensimmäinen erä E-laskuna. Taas sama juttu, että tuplasti olisi mennyt, joten poistin sen ja samalla myös tulevat erät.

Ei toiminut tuo nyt naisen logiikan mukaan. Oletin E-laskun tilatessani, että E:nä tulee vain ne, joita ei ole vielä paperilaskuna lähetetty. Mutta eihän se näin toimi, vaan alkoivat syytää niitä laskuja, joiden eräpäivä ei vielä ollut mennyt.

Onneksi olin ruksannut, että pankki lähettää ilmoituksen s-postiin noista E-laskuista, muuten olisi koko vuosi voinut mennä tuplaten ihan huomaamatta.


Niin, ja sitten se ärsytys.

Tuo edellä kuvattu oli muutaman päivän odottanut selvittämistä noiden jälkimmäisten laskujen osalta ja tänään sen sain tehtyä. Samalla hetkellä, kun kirjaudun pankista ulos, kopsahti postiluukku. Kun hetken päästä menin katsomaan, niin siellä oli maksettava lasku. Miksi se ei tullut puoleta tuntia aikaisemmin, tai miksi en aloittanut pankkiselvittelyäni puolta tuntia myöhemmin!

Miksi niin monesti käy tuollainen ajoitus, että asiat olisi voinut hoitaa samalla kertaa, JOS.... ?

[Unforgiven]

Tämä minun ärsytykseni on varmastikin itseaiheutettua ja jotain fobiaperäistä ehkä, mutta silti.

Ruokaostoksilla käyminen tuntuu nykyisin ajoittain todella ahdistavalta kokemukselta. Tunnen jääväni muiden asiakkaiden alle ja jyräämäksi. Olen aina jonkun tiellä, jatkuvasti joku haluaa olla ostamassa samaa juustonpalasta tai makkarakiekuraa kuin minä. Kaikki painelevat hyllyvälikköjä kärryjensä kanssa vähintään täysillä ja kun yritän väistää, joku yllättää takapääin vetäen kantapäille niin että veri lentää.

Olen kyllä oppinut myös erinäisiä harhautuskeinoja. Esimerkkinä, haluamani hyödykkeen ympärillä parvehtii verenhimoinen ihmisjoukko. Menen lähistölle jonkun minulle epäkiinnostavan tuotteen viereen ja totean puoliääneen, "onpa todella halpaa". Tämän jälkeen pääsen vapaasti poimmaan haluamani tuotteen näiden ahneiden pirulaisten rynnätessä tutkimaan, mikä on "todella halpaa".

Kauppojen kahvitarjoilupäivät ovat myös saatanasta. Käännyn suosiolla kannoillani jo ulko-ovella jos sellaista mainostetaan.

Ei tule vanhuus yksin, minullekaan

[Hippi]

Unforgiven, tiedän tuon tunteen. Ei ole vierasta minullekaan. Luen aina ruokakauppiaan tarjouslehtisen tarkasti, jotta tiedän välttää juuri kahvitukset ja maistatukset.

Kovalla ponnistelulla olen oppinut muuttamaan kaupassakäyntiaikani, etten enää ole siinä iltapäiväruuhkassa tai lauantain 10-14 välillä, jolloin ainakin omassa ruokakaupassani on pahin ruuuhka.

Alkuillasta joskus siinä klo 19 tienoolla on jokseenkin tyhjää. Tosin silloin on hyllyissäkin tyhjää jonkin verran, mutta se on pienempi paha. Ostossuunnitelmaa voin kyllä muuttaa lennosta tarpeen niin vaatiessa. Illalla vanhempi väki ei ole paikalla, joten liikkuminen on muutenkin sujuvampaa, kun ei ole niitä risteyskokouksia.

[Norma Bates]

Jokusenkin kerran kaupassa tehnyt mieli karjaista että on se nyt saatana kun ei saa ikinä olla rauhassa. Eli jonkun pitää aina päästä juuri siihen kohtaan missä olen pähkäilemässä tuotteiden kanssa mitä ottaa.

Ja sitten taas toisaalta usein menee niin päin että kun pitäisi päästä johonkin kohtaan, niin siinä jököttää joku toinen pähkäilemässä... 

Ja jos ei ole muut ostajat riesana (tai minä heidän riesanaan), niin sitten siinä on se myyjä sen häkkinsä kanssa hyllyjä täyttämässä. Tai siinä on häkki, mutta ei myyjää. Kuten taisi joku toinen jollain foorumilla joskus todetakin jo.

[Hippi]

Harvoin minua kakarat kaupassa häiritsevät, mutta tänään oli kyllä sellainen kokemus, että olin vähällä puuttua tilanteeseen.

Kävin tänään läheisessä Lidlissä pitkästä aikaa. Jossain vaiheessa siinä sitten noin kuuden ikänen pikkulikka juoksi ohiseni ja kohta perään muutaman vuoden vanhempi likka. Viipyilin ostoksia tehden hyvän hetken, kun olivat taas muuttaneet järjestystä ja oli tuotteissa vähän hakemistä. Nämä kaksi kansakunnan toivoa juoksivat kilpaa tai olivat hippasilla ympäri kauppaa. Juoksu sitten laantui, kun nämä älykääpiöt keksivät mennä maitokaappiin ... ja sieltä ulos juoksemaan ... ja takasin kaappiin.

Yritin vilkuilla, jotta näkyisikö noiden vanhempia missään ja kohta sitten paikalle purjehtikin rouva, joka sanoi tytöille, että mennään kassalle. Ei moittinut sydänkäpyjään eikä näyttänyt muutenkaan olevan moinansakaan pentujensa käytöksestä.

[Toope]

...Ja sitten taas toisaalta usein menee niin päin että kun pitäisi päästä johonkin kohtaan, niin siinä jököttää joku toinen pähkäilemässä...  ...

Joku aina tukkii tien ruokakaupan käytävällä, kun ihmettelee, mitähän piti ostaa ja missä se kukkaro ja ostoslista olikaan ja itsellä on kiire.

10-15 vuotta eteenpäin ja itse olen tuollainen.

[Hippi]

Tämä nyt voisi olla yhtä hyvin TV-ketjussakin, sillä ärsytyksen aiheuttaa kaksiosaiset brittidekkarisarjat.

Hiljainen todistaja ja Vera Stanhope tutkii alkoivat nyt maaliskussa kumpikin ja molemmat on tuollaisia kaksiosaisia juttuja, jossa osat esitetään viikon välein. Ehkä en vain jaksa riittävän hyvin keskittyä katsomiseen, mutta jälkimmäisestä osasta menee aina hyvä hetki ennen kuin pystyn palauttelmaan mieliin jutun alkuosan tapahtumia ja etenkin henkilöt. Brittidekkareissa tyypillisesti on useita sivuhenkilöitä ja näillä on erilaisia piilosuhteita ja salaisuuksia keskenään, joten tuo viikon välein osien esittäminen vie suuren osan ohjelman ideasta.

Jos ei noita pysty esittämään välittömästi peräkkäin, niin perättäisinä päivinä vielä juoni pysyisi hyvin kasassa. Mutta kun ohjelmakarttaan se ei sitten mahdu noin

[Hayabusa]

^Kuinka kauan nuo ovat Areenassa? Sieltä voisi katsoa putkeen. Tai tallennusta hyväksikäyttäen katsoo ensimmäisen osan juuri ennen kuin toka tulee "suorana". Areenastakin saa, tai ainakin sai, tallennettua kivalla apuohjelmalla.

[Hippi]

Kyllähän ne riittävän kauan Areenassa säilyy, mutta kun tämä läppäri on niin mopo, että ei tällä oikein liikkuvaa kuvaa kannata katsoa, joten ainoa mahdollisuus on käyttää tablettia, mutta sen ongelma taas on, että ei voi muuta tehdä samaan aikaan kun sitä katsoo. Telkkuun ei ole mitään tallennusvälinettä tällä hetkellä.

Muutenkaan en oikein ole tottunut katsomaan muuten kuin suorana telkusta. Joskus jos on jäänyt joku tärkeämpi näkemättä, niin sitten käytän tablettia.

[a4]

Kyllähän ne riittävän kauan Areenassa säilyy, mutta kun tämä läppäri on niin mopo, että ei tällä oikein liikkuvaa kuvaa kannata katsoa, joten ainoa mahdollisuus on käyttää tablettia, mutta sen ongelma taas on, että ei voi muuta tehdä samaan aikaan kun sitä katsoo. Telkkuun ei ole mitään tallennusvälinettä tällä hetkellä.

Muutenkaan en oikein ole tottunut katsomaan muuten kuin suorana telkusta. Joskus jos on jäänyt joku tärkeämpi näkemättä, niin sitten käytän tablettia.

Teet käytöstä poistetulla ilmaisella tai halvalla toimiston pöytäkoneella taulutelevisiostasi todellisen älytelevision, kytkemällä ne piuhalla toisiinsa ja nettiin.
Hätätapauksena käy joku kalliimpi pelikonsolikin mutta rajoitetummin.
Molempi parempi.
Isolta ruudulta nykypelit ovat visuaalista taidetta ja interaktiivisia elokuvia.
Areenaa, Youtubea, Netflixiä ja Katsomoa on kiva katsella isolta ruudulta.
Tallennukset voi unohtaa, jos haluaa, ja läppärin ongelmissa tai varmuuskopioinnissa auttaa kakkoskone.
Alelaarista langattomat näppäimistö ja hiiri sohvapöydälle.
Innostuessasi, kaiutinpatteristo musiikin kuunteluun.
Teknisissä rakenteluongelmissa joku kantiksen nörtti auttaa kyllä.
Ei kun nauttimaan.
Aluksi ajatus tuntui hassulta mutta nyt surffaan ainoastaan sohvalta.
Läppäri pölyttyy työkäyttöön varattuna, jossain.

[Kopek]

Ärsyttäviä pikkujuttuja tulee vastaan silloin tällöin, ja mietin monesti, että tästäpä kirjoitankin tähän ketjuun. En kuitenkaan enää myöhemmin muista, mitä ne jutut ovat olleet. Joten mainitsenpa tässä nyt yhden kestojutun, kun mitään akuuttia ei tule mieleen.

Kun menee kauppaan etsimään jotain tuotetta, eikä sitä ole siellä, tuntuu kohtuuttomalta joutua seisomaan tukkoisessa kassajonossa päästäkseen pois kaupasta. Joissakin kaupoissa on nimittäin ahtaat kassojen kulkuaukot, ja niistä ostamattomienkin on yritettävä änkeä läpi.

Lieneekö ajatus se, että ihminen saadaan ostamaan edes jotain, jotta jonottaminen ei tuntuisi turhalta. Ahtaus voi kyllä vaikuttaa niinkin, että ihminen ei turhan jonottamisen pelossa mene kauppaan, jos on pienikin epävarmuus siitä, että etsittyä tuotetta ei löydy. Vai onko kyseessä vain tilan säästäminen? Tai kenties ahtaalla kassa-aukolla viestitetään, että tänne ei tulla katselemaan vaan ostamaan.

[Hippi]

Uskoisin, että tilan puutteesta ne kassojen välit on ahtaat. Saattaa olla, että väliä on nipistetty sen verran, että on saatu mahtumaan vielä yksi kassa, jotta ruuhka-aikaan ei synny kohtuuttomia jonoja. Tosin aika harvoin olen nähnyt ruuhka-aikanaakaan kaikkien kassapaikkojen olevan käytössä.

En minä tuossa tilanteessa jää jonottamaan, vaan sievästi pyytelen anteeksi tuuppimistani, mutta änkeydyn ahtaastakin välistä pois. Noin siis siitä huolimatta, että joudun puhmaan vieraille ihmisille. Tietysti, jos on ottanut ostoskärryt, jotka palautetaan kassa-alueen ohi, niin silloin se ei onnistu.

Itsepalvelukassat on kyllä pelastus moneen "kaupan kassalla tapahtui" -tilanteeseen. Käytän IPK:aa aina, kun se on tarjolla

[kertsi]

En ole kyllä minäkään koskaan jonottanut päästäkseni kaupasta ostamatta pois, ei tulisi mieleenkään sellainen.

[Hippi]

Onko tämä nyt pikkujuttu vai ei - en osaa sanoa, mutta kyllä se on onnistunut kasvattamaan muhkean tatin otsaan 

Mikähän siinä on, että ihmiset eivät halua yhteisiä tiloja pitää kunnossa, vaan olettaa, että jäljet korjaa kaikkialle ehtivä "joku muu". Tällä kertaa ottaa päähän ihmisten kurittomuus taloyhtiön roskiksella.

Ihan vakiojuttu on, että kun joku muuttaa talosta pois, löytyy roskakatoksesta huonekaluja, kodinkoneita, tai useampi roskasäiliö on tungettu täyteen jätesäkkeihin pakattuja patjoja, vaatteita yms. Kaikkea löytyy. Nuo muuttojämät pitäisi itse toimittaa sorttiasemalle. Tänään potkin kasaan kirjoituspöydän laatikoston, niin että sain sen laudoiksi. Keräilen noita luvattomia jätteitä yhteen varastoon ja pyydän huoltoyhtiötä viemään isomman kuorman kerralla. Muuten ne veisivät jokaisen erikseen ja myös laskuttaisivat niistä keikoista erikseen.

Toiseksi hankalin on se pahviroskis. Tästä ei ole pitkäkään aika, kun joku älykääpiö keksi laittaa lähes tyhjään keräysastiaan kokonaisen taulutelkkarilaatikon ehjänä. Seuraavat olivat sitten sen päälle mättäneet omat tuomiset niin, että niitä olikin pitkin lattioita. Hain sitten mattoveitsen ja pilkoin telkkulootan ja poljin lyttänäksi muut siinä käsille saamani laatikot ja niin astia oli enää puolillaan. Yhden kerran vein pahvilaatikon sisältöineen (muoveja, styroksia ja pienempiä laatikoita) talossa olevan rakennusfirman toimistoon ja opastin pahvilaatikon pilkkomisessa ja mihin ne muovit kuuluu. Olivat jättäneet toimituskuitin laatikon sisään, niin oli helppo tunnistaa, kuka oli syyllinen.

Jotkut haluaa pitää meidän roskista kierrätyskeskuksena. Sekalaista roinaa jätetään roska-astioiden viereen ja lappu päällä "saa ottaa". Ihan hyvä ajatus, mutta paikka on väärä.

Mitähän siitä tulee, kun olin ajatellut ottaa roskat puheeksi yhtiökokouksessa ja ehdottaa vielä, että otettaisiin meillekin muovipakkauksille oma loota. On vaan aika epäuskoinen olo, että se voisi onnistua.