Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Krempat

Aloittaja Socrates, tammikuu 03, 2019, 11:00:03

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 13, 2019, 15:39:53
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 13, 2019, 15:33:53
Fysioterapeutti oli kuitenkin sitä mieltä että ei kannata alkaa kävelemään jalkateriä väkisin eteenpäin suunnaten, koska siitä tulee sitten lonkkakipuja. Ei täsmentänyt että hetkellisestikö vai pysyväisluontoisesti.
Mutta etkös sinä sanonut, että kävelet jalkaterät normaalia enemmän ulossojottaen, silleen balleriinamaisesti, vai muistanko väärin? Kai sekin voi aikaansaada jotain rasitusta väärään kohtaan, varsinkin jos kävelee kymmenien kilometrien lenkkejä eli jos tulee paljon toistoa.

Näin on ja hänen mielestään sitä ei sitten kannata lähteä muuttamaan. Kyllä hän sen jalkojeni perusasennon näki. Sitä vaan korosti että kyykätessä terät ja polvet samaan suuntaan ja kehotti kyykkyjä tekemään, kaiketi sitten kun se ei tunnu pahalta.

Lihaskireyksistä hän paljon puhui. Mahtaisiko ne sitten jotenkin riipiä polvia. Aina välillä on tuntunut kuin polvet olisivat ruuvipuristimessa ja niitä väännettäisiin sivullepäin. Ehkä enempi vas. polvessa tämä, ja minullahan oli se vasen pohje piukea yhdessä vaiheessa. Kosketusarkakin.

En taida enää vartavasten heittää 14 km lenkkiä kuten syyskuun alussa. Kyllä 9 km on maksimi ja sekin kahteen periodiin jaettuna. Paitsi enpä taida taivaltaa sitäkään, kun joudun treenien takia pitämään bussilipun lähes tauotta tankattuna, eikä tule semmoisia pausseja joiden sisällä kävelisin kylille ja takaisin. Kesällä tulee tietysti väistämättä jonkunsorttista lenkkiä taas kun ei muutamasta lempirannastani pääse muuten bussipysäkille.


kertsi

#31
Fysioterapeutteja(kin) on monenlaisia, ja joku toinen voi olla toista mieltä. Se ajatus, mitä tuossa aiemmin tapailin oli, että korjausta voi tehdä niin, että pyritään siihen normaaliin askellukseen, jossa on kai vain vähän ulospäin sojottavat jalkaterät, eikä niin, että sojottaisivat suoraan eteen (mikä kai voi olla epäluonnollisempi asento, ja aiheuttaa vääntöä lonkkiin).

Mutta voihan olla, että sulla on jokin virheasento myös jalkaterissä itsessään, jos kerran sulla on vaivasenluu. Esimerkiksi pronaatio, lattajalka, kaarijalka tms.: https://www.terve.fi/artikkelit/jalkojen-asentovirheet-ja-kiputilat
Semmoiset virheasennot voivat kertautua eli tuntua muualla kehossa, kuten esim. polvissa, ja voi olla, että fysioterapeuttia parempi diagnosoimaan sellaisia on jalkaterapeutti, tai ehkä vielä paremmin varsinkin nimenomaan jalkateriin erikoistunut fysiatri tai ortopedi?
Jos vaakkuu kuin fasisti, jos marssii fasistien riveissä, jos fanittaa fasistilehteä, on fasisti.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 13, 2019, 16:19:53
Fysioterapeutteja(kin) on monenlaisia, ja joku toinen voi olla toista mieltä. Se ajatus, mitä tuossa aiemmin tapailin oli, että korjausta voi tehdä niin, että pyritään siihen normaaliin askellukseen, jossa on kai vain vähän ulospäin sojottavat jalkaterät, eikä niin, että sojottaisivat suoraan eteen (mikä kai voi olla epäluonnollisempi asento, ja aiheuttaa vääntöä lonkkiin).

Mutta voihan olla, että sulla on jokin virheasento myös jalkaterissä itsessään, jos kerran sulla on vaivasenluu. Esimerkiksi pronaatio, lattajalka, kaarijalka tms.: https://www.terve.fi/artikkelit/jalkojen-asentovirheet-ja-kiputilat
Semmoiset virheasennot voivat kertautua eli tuntua muualla kehossa, kuten esim. polvissa, ja voi olla, että fysioterapeuttia parempi diagnosoimaan sellaisia on jalkaterapeutti, tai ehkä vielä paremmin varsinkin nimenomaan jalkateriin erikoistunut fysiatri tai ortopedi?
Ihmisillä on varsin suuret erot siinä, mikä se kunkin lonkkien normaali asento on. JOillakin se on enemmän sisäänpäin kääntyvä, joillakin ulos ja joillakin keskialueella. Itse nivel ei tietenkään siedä sitä, että koko ajan joutuu toimimaan liikkuvuutensa rajoilla - oli ne rajat sitten missä kullakin. ONgelmallista on se, jos tuo suuntaus tuleekin jostain muualta kuin lonkkanivelestä eli polvesta tai nilkasta. Lisäksi voi olla kiertymää sääriluussa, sillä joillakin se on hieman korkkiruuvimallia. Tällöin ihan luustollisesti polven ja jalkaterän suunta on hieman eri.

Mutta se on kyllä totta, että fyssareita on kyllä joka lähtöön. Myös sellaisia, joiden neuvot tekevät enemmän hallaa kuin hyvää - ikävä kyllä.

Norma Bates

Lattajalkaa ei kuulema ole, minulla nuorempana varsinkin oli hyvinkin korkeat nämä jalkaholvit (jos termin muistan oikein). En ole ihan varma onko tässä nyt varsinaisesti vielä vaivaisenluut, fysioterapeutin jutuista olin käsittävinäni että siinä rajalla(?) Olin tosiaan jossain vaiheessa viime vuonna ihmetellyt minkä takia yhtäkkiä kengät hankaavat kohdasta josta ne eivät aiemmin ole hanganneet. Se sitten unohtui kokonaan, ja minusta tuntuisi kyllä siltä että syksyn mittaan varpaidenkin vihlaisut johtuivat siitä tulehduksesta X, mutta nyttemmin on enempi pidempiaikaistakin särkytaipumusta eikä vain ohimeneviä vihlaisuita, tuossa isovarpaiden tyvissä. Pitääköhän tässä nyt sitten vaan kärsiä tätä loppuelämänsä. Vai voisiko tilannetta helpottaa esim. tunkemalla isovarpaiden ja muiden varpaiden väliin vanutupot tms. niin että ne isovarpaat eivät painuisi liikaa kohti muuta varvasriviä? Muistelisin myös joskus nähneeni ohimennen jotain matskua vaivaisenluiden operaatiosta, mikä ei kai liene kovinkaan kummoinen juttu. Mutta tuskin siis koskee minua mitenkään vielä nyt. Eikä sitä särkyäkään kokoajan ole, mutta pidempään kuitenkin kuin niitä satunnaisia vihlaisuita syksyllä.

Missä vaiheessa varpaat sitten lähtivät kääntymään, en tiedä. En usko että tämä on kauhean montaa vuotta vielä kestänyt. Otin 6 v sitten kuvan jaloistani ja siinä kuvassa ne näyttävät ihan normaaleilta. Nyt on sitten vaikka mitä. Parissa varpaassa kynsi paksuuntunut ilmeisesti sienen takia, oik. isovarpaassa kynsi osin mustana kun tuli potkaistua Kravissa vähän miten sattuu...

Kummallisuksiahan jalkojeni suhteen on toki ollut iät ajat sitten. Olin kuulema vauvana ollut niin mutkalla että näytti siltä kuin toinen jalkani olisi ollut pidempi kuin toinen. Minut vietiin röntgeniin, ja mitään eroa ei löytynyt. Yllättäen kuitenkin sisaruksellani on eripituiset jalat. Minulla sensijaan yksi toinen fysioterapeutti havaitsi skolioosin 2013.

kertsi

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00339

Itsehoito
Itsehoito perustuu sopiviin jalkineisiin sekä lihasharjoitteluun. Jalkineiden tulee olla varvastilaltaan laajat ja pyöristetyt sekä jakaa paino tasaisesti koko jalkaterälle. Solki- tai nauhakiinnitys ja alle 3 cm:n korko ovat suositeltavia. Erityiset ns. päkiäkeinukengät voivat lievittää kipuoiretta (ks. tarkemmin«Keinupohjaiset kengät»3). Lihasharjoittelussa tavoitteena on venyttää kireää pitkää pohjelihasta.

Milloin hoitoon
Lievienkin vaivaisenluun muotojen hoidossa voi olla hyödyllistä hakeutua jalkahoitajalle saamaan ohjeita jalkineiden valinnasta, kiilojen käytöstä sekä mahdollisten känsien hoidosta. Lieväasteiset vaivaisenluut eivät hyödy leikkaushoidosta, johon on tarpeellista hakeutua vain, jos virheasentoa ei saada kuvatuilla tukitoimilla korjatuksi ja kivut haittaavat päivittäisiä toimia.

Ehkäisy
Vaivaisenluun ennaltaehkäisemiseksi ja lievien muotojen hoitamiseksi on suositeltavaa valita kengät, joissa korko on matala ja jotka ovat riittävän tilavat myös kärjestä. Vaivasenluuta voi ehkäista myös spiraalidynaamisella harjoittelulla (ks. «Spiraalidynaamisia jalkaterän perusharjoitteita»4).
Jos vaakkuu kuin fasisti, jos marssii fasistien riveissä, jos fanittaa fasistilehteä, on fasisti.

Socrates

Näihin askellusvirheiden analyyseihin ja korjaamiseen kannattaa suhtautua varauksella, koska kroppa on saattanut tottua hyvinkin erikoiseen askellukseen.

Tässä ehkä kaikkien aikojen kuuluisin kestävyysjuoksija painaa menemään aivan karmealla ylipronaatiolla:


https://youtu.be/EAW87NsiGuI

urogallus

Eipä ollut suloutta Zatopekinkään juoksussa.


Miten askellusvirheet ylipäätään syntyvät? Voiko sellaisia tulla paljon juoksevilla tai käveleville?

Norma Bates

Se on kumma juttu kun nimenomaan olen käyttänyt kaikkea muuta kuin korkokenkiä, ja varvastilaakin on ollut. Ja vielä kummempi juttu että yksissä kengissä missä sitä tilaa on tosi paljon tapaavat jalkani kipeytyä ja jotenkin väsyä, kun varpailla on todella tilaa levittäytyä joka suuntaan vaikka täysin levälleen kuin niin että joka varpaan väliin saa raon. Fys. oli sitä mieltä että ihmisille tulee vaivoja kun nykyajan kengät tukevat liikaa. Olisikohan jonkilaisista paljasjalkakengistä kesällä mitään iloa...

Jotkut Lidlin keinukengät minulla oli jossain vaiheessa, mutta en jaksanut niitä pitää kun asentohuimauksessa se keinutus ei ole kivaa. Plus olivat lenkkareiksi raskaahkot. Olen aina pyrkinyt löytämään mahdollisimman keveitä kenkiä, taikka ne jäävät kokonaan pitämättä.

Socrates

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 13, 2019, 18:58:28
Se on kumma juttu kun nimenomaan olen käyttänyt kaikkea muuta kuin korkokenkiä, ja varvastilaakin on ollut. Ja vielä kummempi juttu että yksissä kengissä missä sitä tilaa on tosi paljon tapaavat jalkani kipeytyä ja jotenkin väsyä, kun varpailla on todella tilaa levittäytyä joka suuntaan vaikka täysin levälleen kuin niin että joka varpaan väliin saa raon. Fys. oli sitä mieltä että ihmisille tulee vaivoja kun nykyajan kengät tukevat liikaa. Olisikohan jonkilaisista paljasjalkakengistä kesällä mitään iloa...

Jotkut Lidlin keinukengät minulla oli jossain vaiheessa, mutta en jaksanut niitä pitää kun asentohuimauksessa se keinutus ei ole kivaa. Plus olivat lenkkareiksi raskaahkot. Olen aina pyrkinyt löytämään mahdollisimman keveitä kenkiä, taikka ne jäävät kokonaan pitämättä.

Itse olen hankkinut hyvin erilaisia jalkineita, jotta jalat saisivat vaihtelua. Minulla on keinukengät, barefoot-lenkkarit sekä tavalliset lenkkari sekä tietysti talvikengät.

Hyvin kehnoilla jalkineilla voi vaivoja hankkia, mutta mikään jalkine ei ole niin hyvä, että sillä hankalia kremppoja parantaisi.

Hippi

Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 13, 2019, 18:58:12
Eipä ollut suloutta Zatopekinkään juoksussa.


Miten askellusvirheet ylipäätään syntyvät? Voiko sellaisia tulla paljon juoksevilla tai käveleville?

Jalkaterässä olevat erilaiset kipua aiheuttava krempat niitä teettää. Itselläni on ukkovarpaan tyvinivelissä melko paha nivelrikko ja kipua välttääkseni astun jalkaterän ulkosyrjällä. Pidempään käytettyjen lenkkareiden pohjista se on helppo nähdä, kun on aivan toispuolisesti kuluneet. Mainitut nivelet on niin jäykät, että sen vuoksi vielä nilkka hiukan tuppaa kiertämään.

Nyt löysin lenkkarit, joissa on tuki jalkaholvin kohdalla ja pohja hiukan kaareva (ei kuitenkaan keinupohja) ja aika jäykkä. Noiden kanssa olen voinut kävellä pitkiä lenkkejä ilman, että jalat on kipeytyneet sen enempää kävellessä kuin myöhemmin illalla levossa.

En ole ikinä omistanut korkokenkiä ja aina olen käyttänyt leveähkölestisiä kenkiä, joten jalkineet ei tuota kulumaa niveliin ole aiheuttanut. Taipumus siihen tulee geeneissä.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Socrates

Isovarpaan tyvinivelen rikko on yllättävän yleinen vaiva ja tuttu itsellenikin. Pahiten se tuntuu perinteisen tyylin hiihdon potkussa ylämäessä ja siihen on joku asiantuntija kehittänyt erikoispohjallisen, joka tuskin kuitenkaan ongelmaa likikään kokonaan poistaa.

Keinukenkä ottaa varvasponnistuksen lähes kokonaan pois ja niitä käytän silloin, kun vaivaa pahasti.

Kävely kivun takia ulkosyrjällä hajotti itseltäni polven nivelkierukan.

Hippi

Lääkäri pari kymmentä vuotta sitten suositteli teettämään juuri sellaiset erikoispohjalliset, jotka vähentäisivät painetta kipeään kohtaan, ja minä pöljä menin teettämään. Maksoin niistä todella pitkän pennin. Jalasta otettiin muotti ja sen perusteella sitten se pohjallinen. Ainoa vika vaan oli, että kaikista kengistä olisi pitänyt repiä sisäpohjat pois ja tunkea pohjallinen tilalle. Niin, ja sitä ennen tietysti hankkia vielä minimissään puolinumeroa suuremmat kengät, jotka sitten olisi ylipäätään mahtuneet jalkaan pohjallisen kanssa. Se oli paksumpi kuin mitä mistään kengistä olisi niitä sisuskaluja saanut revittyä pois. Käyttämättä jäi ne pohjalliset.

Mutta tosiaan ne tukevat lenkkarit tuntuu nyt paremmalta kuin vuosikymmeniin mitkään muut kengät, kun ne jotenkin sitä kipukohtaa suojaavat. Voi myös olla, että tulehdus on lievittynyt runsaalla chilin syönnillä. Taikauskoa tai ei, mutta ihmettelin särkyjen vähentymistä ja sitten näin telkusta ihan asialliselta tuntuvat dokkarin, jossa kerrottiin chilin lääkinnällisestä vaikutuksesta. Saattaisi ehkä olla tottakin. Myyhän apteekki chililaastaria paikalliskivun hoitoon.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

safiiri

Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 13, 2019, 18:58:12
Eipä ollut suloutta Zatopekinkään juoksussa.


Miten askellusvirheet ylipäätään syntyvät? Voiko sellaisia tulla paljon juoksevilla tai käveleville?

Kun on jossain kehossa epätasapainoa: liikkuvuus liiallista / liian vähäistä, lihasvoima epätasaista jne. syntyy askellusvirheitä. Joskus jopa vanha vamma, joka ei ole parantunut tavanomaseen toiminnallisuuteensa. Myös rakenteen puolieroja - eri mittaiset jalat vaikkapa. Ei plajon juoksevalle tai kävelevälle niitä sen harjoittelun seurauksena niinkään synny, mutta olemassa olevat pienemmätkin virheet tuottavat suuren harjoitusmäärän myötä vaivaa, jota vähemmällä treenillä ei ehkä syntyisi. Toisaalta arjoittelemattomuus heikentää lihasvoimaa, jolloin saatta jokin virheasento entisestään korostua, kun lihakset eivät jaksa ylläpitää hyvää asentoa.

Melkeinpä kaikki ovat jollain tapaa epäsymmetrisiä ja lihasvoima ja likkuvuus ei ole kehossa tasaisesti jakautunutta. Liikkuminen tyypillisesti kuitenkin ylläpitää riittävää hallintaa ja myös kehittää heikkoja kohtia. JOs siis treenaa viisasti ja kehittäen eri ominaisuuksiaan tasapuolisesti ja -painoisesti. Harjoittelemalla voi kehon epätasapainotiloja kehittää parempaan suuntaan. Hyväksi on, jos harjoittelu kehittää koordinaatiota, jolloin pystyy ohjaamaan liikeratojaan helpommin oikeaan ja rasitusvammoilta säästävään suuntaan.

urogallus

Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 13, 2019, 20:35:25
Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 13, 2019, 18:58:12
Eipä ollut suloutta Zatopekinkään juoksussa.


Miten askellusvirheet ylipäätään syntyvät? Voiko sellaisia tulla paljon juoksevilla tai käveleville?

Kun on jossain kehossa epätasapainoa: liikkuvuus liiallista / liian vähäistä, lihasvoima epätasaista jne. syntyy askellusvirheitä. Joskus jopa vanha vamma, joka ei ole parantunut tavanomaseen toiminnallisuuteensa. Myös rakenteen puolieroja - eri mittaiset jalat vaikkapa. Ei plajon juoksevalle tai kävelevälle niitä sen harjoittelun seurauksena niinkään synny, mutta olemassa olevat pienemmätkin virheet tuottavat suuren harjoitusmäärän myötä vaivaa, jota vähemmällä treenillä ei ehkä syntyisi. Toisaalta arjoittelemattomuus heikentää lihasvoimaa, jolloin saatta jokin virheasento entisestään korostua, kun lihakset eivät jaksa ylläpitää hyvää asentoa.

Itselläni taitaa kontit olla koko lailla täydellisiä, koskapa mitään kremppoja ei kovasta käytöstä huolimatta ole ilmennyt. Lapsena ja nuorena tuli käveltyä ja juostu paljon. Esim. polkupyöräilyn aloitin suuremmassa määrin vasta yläasteella, ja sitä ennen kuljin koulu- ym. matkat jalan. Tästä on varmaan ollut apua, samoin kuin siitä, että ylipaino-ongelmia ei ole ollut.

Lainaa
Melkeinpä kaikki ovat jollain tapaa epäsymmetrisiä ja lihasvoima ja likkuvuus ei ole kehossa tasaisesti jakautunutta. Liikkuminen tyypillisesti kuitenkin ylläpitää riittävää hallintaa ja myös kehittää heikkoja kohtia. JOs siis treenaa viisasti ja kehittäen eri ominaisuuksiaan tasapuolisesti ja -painoisesti. Harjoittelemalla voi kehon epätasapainotiloja kehittää parempaan suuntaan. Hyväksi on, jos harjoittelu kehittää koordinaatiota, jolloin pystyy ohjaamaan liikeratojaan helpommin oikeaan ja rasitusvammoilta säästävään suuntaan.


Yleinen virhe taitaa olla, että ihmiset liikkuvat liian vähän mutta se vähä tehdään liian kovalla intensiteetillä. Syytän piilo/hyötyliikunnan puutetta ja vallan erityisestä autoa ihmisten rapakuntoisuudesta.

safiiri

Rasitusvammoiltasuojaavia tekijöitä on myös sekä vankka ja jo lapsuudesta juontava harrastustausta, joka on kehittänyt kehoa ja motoriikkaa. Nykyäänhän ihmset eivät lapsena liiku riittävästi fyysisen kehityksensä terveyden kannalta. Toinen tekijä on liikunnan monipuolisuus. Ei siis keskittymistä -varsinkaan liian nuorena - vain yhden kapean alueen harjoitteluun.