Krempat

[Norma Bates]

Mittasin sängyssä maaten eli ennen nukkumaan ryhtymistä lukemat 124/71 ja 124/73. Aamulla mittasin jälleen sängyssä maaten 135/85 ja 138/88. Kuten aina aamuisin, minulla oli siinä samalla hirvittävä virtsatus. Todella harvoin nousen keskellä yötä käydäkseni vessassa, joten ehkä sen takia onkin sitten aamuisin semmoinen olo että kohta lasken alleni... Muistaakseni joku oli sitä mieltä että nestepitoinen kroppa kehittää kovemmat paineet.

Kaikenkaikkiaan nämä kai nyt sitten ovat vaihteeksi normaalilla tasolla. Jos muistan, tsekkailen silloin tällöin ja ihan uteliaisuuttani mikä mahtaa olla alin arvo johon asti pääsen. En tälle taannoiselle episodille eli paineennousulle oikein muuta syytä keksi kuin ehkä sen henkisen stressin mikä sai alkunsa siitä että menetin treenit. Tai voihan se tietysti fyysisestikin vaikuttaa. Jossain taisi lukea että kun aloittaa reippaamman liikunnan, se ensin nostaa paineita, mutta sitten pitkässä juoksussa laskee niitä? Mahtaisiko lopettaminenkin nostaa? Tosin olen kyllä kävellyt, pisimmillään 9 km/pv. Ja jonkin verran riehunut eräänlaisen nyrkkeilysäkin irvikuvan kera kotona. Mutta ei tätä nykymenoa voi mitenkään verrata siihen kun kävin salilla 2 - 4 krt/vk.

[Norma Bates]

Olin eilen aivan kuolemanväsynyt. Taitaa roppa reagoida alkavaan koivukauteen. Lisäksi epäilen että olen allergisoitunut jo keväthomeillekin. Aiemmin olen haistanut homeet luonnosta aikaisintaan heinäkuun lopulla, mutta eilen haistoin myös metsälenkillä.

Mille kaikelle tässä vielä herkistyy? Lapsena omena (myöhemmin muitakin hedelmiä). Teininä koivu ja syyshomeet. Jossain vaiheessa leppä ja asetyylisalisyyli. 40+ iässä heinät.

Hengitystieinfektioiden vaikutus astmaoireilun pahenemisena ehkä jo 40 v iässä. Ainakin 46 v iässä. Hajuille herkistymistä pikkuhiljaa paheten.

[Juha]

Metsässä on aistittavaa, ja luonnossa. Eilen kun tankkasin unta, puolen yön jälkeen, pyöräillessä hissukseen pitkin raitteja, niin aistittavaa se oli Kuukin, tosin ei ihan iholle käynyt, suoranaisesti. Enteellisten pilvien seassa lymyili, jos asian kertoisi elokuvallisesti.

Tänään oivalsin havainnoissani sen tuntemuksen, mitä en ole osannut oikein lähestyä. Kyseessä fyysinen juttu, ja kivun suuntainen, täysouto. Kyseessä on kosketusaistilliseen toiseuteen kuuluva juttu. Aistimus oli luonteeltaan tylppä, ei sen enemmän fiiliksiä nostattava, tosin outo. Tuntemuspuolen kokemukset voivat olla täydellistä painajaista, vaikkei mitään oikein erottaisi visuaalisella tavalla. Tästäkin kokemusta.

Tuosta on lyhyt matka skitsofrenian piirteisiin, ellei sitten olla niillä nurkilla. Että toiseutta voisi olla joka aisti- ja kokemustasolla, ei ole ihan outo, mutta että tuntemuksia osaa liittää sujuvasti maailmojen välillä, on vaikeammin sovellettavissa. Erikoiskykyjä/fiboja jos on, niin jotain poikkeavaa menee, ilmenipä eduksi tai haitaksi. Yleensä avautuvat omituisuudet ovat niin outoja, ettei niihin liity kuin henkisen kulttuuriulottuvuuden vajetta, ja vieraan alueen pelkoa.

Selkounet kuuluvat samaan ryhmään, tosin unen tasolla taitaa olla niin, että mahdollisuuksia on mukaanpääsyyn heilläkin, joilla sidos päivätajuntaan on kokonaisvaltaisempi, ja jos sukelletaan uneen, niin yleensä muuten kuin rajatilatyyppisesti, tosin näitä on paljon poikkeuksina, monella. Poikkeavissa tiloissa avautuu erilaista, mitä voi mystifioida turhan takia. Näistä voi lähteä jopa uskonnollisia viritelmiä.

Toiseusmaailmat pysyvämpinäkin mahdollista, mutta että linkki säilyisi jotenkin. Esineitä ihminen käsittelee aika toisina, ja tätä pidetään ihan normaalina. Paljon ei ole mukana yhteydessä. Toisaalta, empatia on myös toiseutta, mutta sillä tavoin oman fiilisten suuntainen, että toiseus, ja sen vastakohta ovat yhdenmukaisempia, vaika jännitettä on tehdä eroa itsen, ja erottuvamman suhteen. Ehkä näin, jos jotain teoreettisempaa kuvausta yrittää, jollain tapaa. Voimakkaissa sympatioissa voi mennä puurot ja vellit sekaisin, mikä voidaan kokea kivasti, tai vähemmän.

Toiseuden tunteeksi ei vielä muodostu kovin valtaisaa, jos itsensä näkee kokonaisempana, peilistä. Dementikoille ja eläimille, tällainen voi olla järkyttävämpi kokemus. Dementikoilla kyse on varmaan ajallisuuteen perustuvasta toiseudesta, miten rakentuukaan tarkemmin.

Että itseä olemassaolevana, toimivana, ... voi tarkastella jotenkin jatkuvatasoisemmin, ei taida olla ihan niin kehittynyt piirre. Ei kai tässä mitään periaatteellista esteellisyyttä ole. Mitä tarkoittaa, vaikea sanoa. Elokuvissa ja kirjallisuudessa, pyörii kaikenlaista toismaailmallista tarinaa.

[Juha]

Mikä ehkä yllättävää, niin todellisuus ohi sosiaalisemman, voi olla vahvan toiseellistavaa, osallistujalleen. Sosiaalinen puoli on sen verran voimakas, ja voimakkaasti koettu, että se muodostaa selkeän jännitteen, siitä kauempana olevaan.

Herää kysymys siitä, mikä voi olla ihmistyyppisemmälle otukselle sitä vahvuutta sisälläpitävä, jolla on voimaa saada ihmistä kauemmas. Enemmän juttu menee toisin päin. Sosiaalisuus tuo meidät vahvasti siihen maailmaan, joka osoittautuu yleensä hyvin sitovaksi. Tämä tietysti vaihtelee paljon.

Että voisi olla selkeän toiseudellinen, suhteessa tavallisimpaan tyyppiolemiseen, ihmisen tapauksessa, niin kuilua saa selkeänä, vain ihmisyyden kautta lähtevänä. Ihmisistä erossaolleita jos ajattelee tähän, he ovat toiseustaidottomia. He eivät voi kokea jännitettä yhtä paljon, koska tavanomaista sidostamistyötä, ihmisten vaikutusmaailmaan vähemmän.

Edellisen sovellus on vaikka se, ettei ei ala ihmettelemään sitä, mikseivät eläimet ole ihmeissään ihmisten suhteen, kun näyttävät toimivan niin eri tavoin. Kulkevat autoissa, ilmassa, veden alla, ja tekevät vähän mitä sattu. Kovin vähän niitä kiinnostaa seurailla meitä. On tosin joitain lajeja, jotka ovat vähän uteliaita meidänlaisia kohtaan, ainakin ajoittaisesti.

Se on jänski ajatus, että eläin voisi olla aidommin sosiaalinen. Miten se oppii näkemään itsensä, suhteessa muihin? Millainen polku vaaditaan? Mitä kerrottavaa sillä saattaisi olla, tuon jälkeen, noin niinkuin tuomisenaan sieltä, mistä tietää jotain meitä enemmän?

Ihminen kyllä voi olla kiinnostunut eri eläimistä. Ei tämäkään aina kovin selkeää ole.

[Norma Bates]

Menee niin hermo. Ihan sama tilanne kuin muutama vuosi sitten. Silloin en pystynyt lopulta käyttämään Symbicort-astmalääkettä koska vatsa oli joka päivä kipeä, ja kun käytin Somacia, tulin vieläkin kipeämmäksi. Nythän olen käyttänyt yli vuoden Seretideä ja sujui jotenkuten siihen asti että astma alkoi pahentua helmikuussa. Siirryin Seren vahvempaan versioon, ja sitten tietysti tuli taas vatsa kipeäksi. Nyt käytin esomepratsolia haponsalpaajana, ja olen taas yhtä kipeä, ellen kipeämpi kuin Symbin + pantopratsolin kanssa aikoinaan. (Käytin jossain vaiheessa esomepratsolia menestyksellä kun kiskoin miedompaa Sereä. Sen vuoksi nyt sitten kokeilin sitä jälleen.)

Minullahan vuosituhannen alkupuolella oli parina vuonna paha gastriitti tai katarri. En muista/tiedä mitä diagnoosiksi merkattiin. Mutta jokatapauksessa ekalla kerralla sai alkunsa vahvoista särkylääkkeistä (kk-kipuun) ja yskänlääkkeestä. Silloin sain jotain happosalpaajaa ja tuli sellainen tunne kuin en pystyisi kunnolla hengittämään, luulin olevani sille allerginen ja jätin kesken. Pari viikkoa vasta kipuili kaikesta muusta kuin mustikkasopasta. Sillä sitten mentiin. Seuraavana vuonna taas sama, no vaikka katarri, ilman että olin edes käyttänyt mitään lääkkeitä. Silloin sain Nexium-happosalpaajaa, ja iski niin hirveä närästys etten ole eläissäni moista kokenut. Karmea korvennus. Siihen jäi sitten sekin lääke.

Se nyt ilmeisesti on vaan niin että melkein aina (ei aina, se on ihan 50/60 ja onnistuneitakin kuureja on ollut) kun yritän käyttää happosalpaajaa, hapontuotantoni kiihtyy niin vimmaisiin määriin että lopussa olen pahemmassa kunnossa kuin alussa. Nyt kivistää vatsaa heti herätessä, vaikka yöksi olen ottanut Antepsinia. Ja melkein kaikki mitä syön aiheuttaa heti kivistyksen ja poltteen lyhyeksi tai pitkäksi aikaa.

Viime viikolla otin kerran parasetamolia koska oli kk-kipu ja päänsärky yhtäaikaa. Sekö sitten oli se viimeinen pisara systeemilleni. On tämä jo niin moneen kertaan nähty, mutta välillä en vaan jaksa jotain kipua hammasta purren. Ihmettelen että millä helkkarin ilveellä astmaatikot pystyvät käyttämään (omien sanojensa mukaan) "vatsansuojaa" - siis happosalpaajaa, jotta voivat kiskoa sitä hoitavaa astmalääkettä. Minä en vaan pysty.

Tietysti välillä mietityttää että josko voisikin olla niin että happosalpaaja salvatessaan hapot aiheuttaa hapottoman vatsan, kun jotkut semmoistakin urbaanilegendaa veivaavat. Mutta joku lääkäri kirjoitelmassaan joskus jossain sanoi että ei ole olemassa sellaista kuin hapoton vatsa. Ja kyllä minusta ihan närästävältä tuntuu silloin kun happosalpaajan käyttö ei tuota haluttua tulosta.

Jätin astmalääkkeet kokonaan ottamatta, tänään 3. päivä ilman. Vatsan kuntoutuminen tästä kunnosta kestää yleensä joku 2 vk. Siinä ajassa ehdin tietysti saada astman pahenemaan, jos se pahetakseen on. Tämä on loputon kierre jossa joutuu aina kärsimään pahasta olosta tavalla tai toisella. Tietysti voin yrittää sillä miedommalla Serellä, kun se jotenkuten toimi, mutta siitähän tämä paskaputki nyt lähti etenemään ettei se alkukeväästä enää riittänyt/auttanut.

Jätin varmuuden vuoksi myös valmisteet D, B ja sinkki (koska rutikuivat tabletit saattavat ärsyttää vatsaa?) Otan vain pureskeltavaa magnesiumia sekä maitohappobakteeria, ja pakko ottaa antihistamiini aamuisin, mutta minun nähdäkseni Desloratadine ei vaikuttaisi vatsaa vaivaavan. Setiritsiinin kohdalla saattoi olla toisin.

Verenpainekin ampaisi taas lievästi kohonneeksi. Välillähän se jo sukelsi niin että illalla alapaine oli joku 71 tms. Voisivatkohan ruoansulatusvaivat lietsoa verenpainetta kiihdyksiin? Silloin kun vatsani on oikein pahassa kunnossa, pumppu ainakin hakkaa tuhatta ja sataa (vaikkakaan mittari ei näytä pulssin olevan kohonnut, on siis vaan semmoinen tunne). Mitä jos se ruonsulatuselimistön hätätila saa kehon luulemaan että nyt on kovakin stressi päällä, ja joku hermosto sitten runttaa painetta kovemmalle? Koska minulla on useinkin vatsan kanssa ongelmaa, niin se sama kuvio voisi olla vaikka jokaisen paineennousuni takana, jos moinen mahdollisuus on olemassa.

[Juha]

Shoppailu käy polven kuntouttamisessa. Kun jalkailee marketeissa, voi pyöräillä seuraavaan liikkeeseen. Kävely yksinomaisesti on liian kuormittavaa. Nyt meni vähän överiksi, mutta juttu toimii, jos polvi ei kovin heikossa tilassa. Valvottava yökipu on ikävin tilanne.

Mutta että shoppailu voi olla hyötyliikuntaa. Kyllä, joskus.

[Juha]

Keskiviikkona oli fiilis, että ei asiaa kylmään veteen, vaikka todella kivoja kokemuksia harrastamisen aloittamisesta. Syytä tuntemukselle en tiennyt. Torstai kuitenkin antoi lisävinkkiä, ja aamusta sänkypotilas. Aamu-unten jatkamisen jälkeen, puolen päivän paremmalla puolella, olo lähti paranemaan tosi paljon. Tämä päivä myös ookoo.

Tuntemuksia tosin ollut, voi kartoittaa tarkemmin, kun hetkellinen pikkutyrmäys oli eilen aamulla. Nopea toipuminen täysyllätys, tosin eilen oli se fiilis, että kuume voi nousta minä hetkenä vain. Nyt ei ole samaa tunnetta.

Keskiviikkona pyöräilin puolen yön tietämissä. Oli tosi raikasta ja hiljaista. Vaikka ei paljoa tehnyt mieli olla mukana liikunnallisesti lenkkeillen, niin sitäkin kivempi oli viettää aikaa, koronan hiljaisuudessa. Pyörälenkin jälkeen vedin pihatangossa leukaa, kaksi kertaa, ja kumpikin tuntui ikävältä.

Keho siis oli osin kaput, jo keskiviikkona. Tänä aamuna oli sydäntuntemuksia. Eilisaamuun nähden toisenlaista. Torstain vastainen yö piti sisällään painajaisen, ja aamu melko vahvat keuhkotuntemukset. Ajattelin, että selkeä korona. Sittemmin tuli mieleen, että myös astman tapainen saattaisi vaikuttaa, koska siitepölykautta. Keuhkoputkissa pientä tuntemuksia yleensä joka vuoden alkupuolella. Nyt enemmän.

Koronaan liittyy kuulemma omituista oireilua. Lihastuntemukset ovat olleet selkeitä koko alkuvuoden, ajoittaisena, tosin eilen kädet oli ihan toivottomat, lihastoimintojen osalta.

Erikoisinto oli torstain vastainen yö, painajaisineen. Koin suoraan, että oli viesti koronasta. Painajainen oli painajaismainen, mutta poikkeusena se, että sen tunnelma ei jatkunut, vaan tapahtuma oli eristynyt tavallista enemmän. Painajaisen heräämisen yhteydessä tuli kuulosteltua fiiliksiä enemmänkin.

Hyvin primitiivinen yöepisodi, ja voi sanoa ihan osuvutta kokien, että ihminen voi olla unissaankin, täysin sekaisin. Yleensä ajatellaan, että unet jo itsessään ovat sekopäisiä. Se, että tajuaa, että unet ovat vielä normaalia, ja jos unessa sekoilee, niin ajatus tuntuu omituiselta. Ei enää, tiettyjen kokemusten jälkeen.

Painajainen oli hyvin kehollisperäinen, mikä on ollut itselleni hyvin tyypillistä. Unentilaan liittyy aivan omanlainen taso, jolla on resonanssia ympäristön kanssa. Jokin äänitilanne voi olla tätä, tosin suora kosketus on aivan toista luokkaa.

Flunssan oireina oli alkuun kipeä oikea korva, ja särky väheni melko nopeasti, ja vaihtui vasempaan. Nyt ei särkyä kummassakaan, edes lievänä. Limaa tulee tavallista enemmän keuhkoista. Aloitin eilen välittömän laulukuurin. Teki hyvää. Täytyy jatkaa.

Keskiviikkona tajusin jo ennen tsekkausta, että pumppu ei ihan tavanomaisesti mene. Kierrokset vähän yli 70, mikä on tosi omituista. Torstai-illalla, syketaajuus kuitenkin jotain 55. Päänsärkyä ilmennyt. Kaatumisen jälkeen, päännyökkääjälihakset olleet pitkään arkana. Tuntui, että arkuuden jälkeen niiden osuus kehossa korostui merkittävästi. Aivan kuin olisivat tehneet inkarnaation.

Nykyään mittailen verenpaineita harvoin, tai pulssia. Jos jotain arveluttavaa on, tarkistan tilanteen. Sormenpäämittari on ihan kätsä väline. Paraikaa pulssi noin 56. Kokemuksena olotila kuitenkin muu kuin normaali. Hyvin neutraali silti.

Vasen polvi ollut tiukilla, ja kivun painopiste vaihdellut tosi paljon. Alkoi lateraaliselta sivulta. Sitten mennyt hyvin kokonaisvaltaiseksi, ja joskus käväissyt mediaalisena. Pientä liikkaamista, ja askelten mitoittamista joutunut käyttämään. Pyöräilyä hiukan liikaa, tosin viime yön jälkeen paljon parempi.

Erikoista, että kun alaselkä on istumiskunnossa, polvi pragaa. Istuminen tosiaan sujuu, muttei jalkailu. Polvikin ajoittain ollut kipeä, vuosia. Tämä kerta säikäytti aivan eri tavalla. Reagoin tosi nopeasti asiaan, ja kylmä vesi oli selkeä osa tätä. Ei huono kokemus tuloksista.

Istuminen tällä tavoin, mitä nyt teen, melko matalalla tuolilla, polvi jokseenkin koukussa, vie polven tilaa alas. Kesti kauan älytä, että näin ei ole pakko olla koneella, ellei kirjoita. Kirjoittaessa oltava tuhti asennon puolesta, koska olkapää alkaa ongelmoida, jo näinkin. Vasen hiiri välttämätön, ja oikeastaan molemmat. Jouhevaa, muutenkin.

[Juha]

EOn kaltaiset terveyskäynnit, ovat mielestäni mitä parhaimpia, ja kokonaisvaltaisia. Tulee summattua asiaa ihan toisella tapaa sidostaen, kuin oireita listatessa. MM fiilikset ovat tärkeitä, ja tuntemukset. Luovat mahdollisuuden edetä yksityiskohtiin.

Jos vaikka ajattelee vesikuntoutusta polvelle, ja vesioleskelua, niin polvi kuntoutuu samalla, kun virkistäytyy isommin, eikä tarvitse painottua polven "tähystämiseen". Se tuli esim hoksattua, että uintipaikkoja on kiva vaihtaa, sään mukaan. Tyyni ja rauhallinen lahdelma, käy joskus mitä parhaiten, ja myrkyllä taas kunnon ulappa ryöppyineen, kertoo totuuden selkeämmin. Tuntumassa kun oppii menemään, mikä sen parempi.

Erikoispainajaisista, ja yönvietosta tuli vielä mieleen oireilun herättämänä se, että nuo voi tosiaan olla kivoja ajanviettoja, mikä taas on vähän omituisesti sanottu. Yön jälkeen voi olla tosi täyteläinen olo, eikä tarkoita vain sitä, että on levännyt, ja pirteä hyppämään päivään. Jälkimmäisestä ollut vähän vajetta.

Unissa avautuu joskus tilanne, että voi käydä jotain (ei-tietoisen valittua) teemaa läpi perusteellisella kulkemisella, joka kokoaa asiaa asiaa tarkasteluun tavalla, josta päivätajunnan yhteydessä voisi vain utopioida aavistella.

Muunnetut tietoisuuden tilat lienevät tuttuja erilaisten aineiden käyttäjille. Tällaista voi minusta kalastella siinä missä tietoista unta, mikä se olikaan nimeltään. Uni luo pohjaa, ja voi olla seurailijana, ja hyvin epäpinnallisella tavalla, mitä ne selkounet enemmän ovat. Selkounet voivat vaikuttaa tosi kovin, mutta hitaampi, ... en keksi sanaa, on aivan muuta.


L: Tajusin, että yksittäistä syketasoa parempi indikaattori olotilasta on sykkeen taipumus laajempaan heiluntaan, on parempi mittari, kuin stabiili sykeluku. Urheilijan kuntoa tunnetusti mitataan kuormitukseen suhteutettuna. Yleiskuntoon liittyy myös flunssa, tai elimistön muut kuormitustekijät, joten mittaria tuntus sopivalta käyttää yhtä monipuolisesti.

Kun nyt pulssi oli jotain 55, ja nousin seisomaan, pulssi oli 80. Älytön hyppäys, rauhallisen ylösnousun jälkeen. Tällaisen tilan voi tunnistaa ilman mittaria, tosin kiva todeta sama lukemista. Vähän sama kuin huoneen kosteuden kohdalla. Jos keittää jotain, kosteus tosiaan tuntuu. Kun katsoo kosteuskäyrää, niin tuntemus on hyvin linjassaan mittausten kanssa. Parvekkeen ovi hetkeksi raolleen, ja kosteuspiikki on vek, aika saman tien, minkä kertoo myös tuntemus.

Jos koronaan liittyy veren paksuuntumisen ongelma, niin meikäläistä varmaan koskee eniten, koska hg-lukema yleensä aina yli 165 ja usein yli 170. Siten sydäntuntemus voi olla luonteva piirre, kun ilmenee joskus, ilman tällaistakin.

[Juha]

Mt-kremppa tuttuna, tosin tämänasteisena löytönä, pitkälle uusi kirjattava, että toisaalta menisi jakeluunkin.

Kahvi jos ei hypitä seinille, tai aiheuta pyöräilyä samoille kaltevuusalueille, niin somen erinäiset seinät tuntuvat saavan aikaan sitäkin enemmän kyydittävää vaikutusta. On se totta, melkein myönnettävä, itse asia ilmaisten.

Erikoista kuitenkin se, että pelkkä kahvi voi viedä ihmisen niin hassunkuriseen tilaan. Kuppi aamulla, ei muuta. Ehkä tilaa vie eteenpäin yllättäen tämä tienoo, joka tavallista hiukan rajoitetumpi, kun pienikin flunssa akuuttina, mitä olikin, pitää sisällä paremmin kuin korona-aika.

Tosiaan. Voi kiemurrella vaikka millaisissa räkätyskuvioissa. Älytön mielikuvituksen moottori. Ehkä muu ei tosiaan vie yhtä etäälle todellisemmasta, kuin huumori, ja tuo kun kantavana flowna, niin maksimeissa mennään. Ilmiö on hyvä havaita, tosin onko oikeasti miten vakavaa, tai vakavasti otettavaa, kun luomuaste kohtuullinen. Ehkä ei noin, luomupuolen mittarein.

Että kieli on ensin tällaisen leikkimisen kohteena, tai väline. Havainto sekin. Toisaalta, voiko tällainen rooli, miten näitä kokonaisuudessaan ilmeneekään, olla toisaalta jotain toimitusta, implisiittiseen tilauskantaan liittyvästi?

Huumorin keinoin on hyvä ja nopea havainnollistaa monenlaista, siinä kun kielellisyydellä johonkin kykenee. Markkinointi käyttää tätä tyyliä tosi paljon. Tässä menty aika harppaus toisenlaiseen, jos mennyttä kelailee, keltalehdiltä. Siten nykyaikaa taitaa olla. Standupin jatketta. Kuka mitäkin.

Moni asia-areena, ei toisaalta pyri pitämään vielä puolta selkeästi läsnä, vaikka toisaalta edellytyksiä olisi, ja Trumpin painotettu käyttäminen tässä, voi olla melko tarpeetonta kavantamisen painottamista. "Ihan kaverin puolesta tässä vain kyselen, hyvällä, ja ihmettelen, että mikä on meininki."

[Norma Bates]

Olen lukenut kaksi fibroa käsittelevää kirjaa, ja toisessa sanottiin että ubikinoni olisi hyvästä. En muista enää oliko se nimenomaan fibron takia, vai sen takia että syö fibron takia Triptyliä. Oli miten oli, söin ubia jonkin aikaa ja kyllä minusta tuntui kuin olisin ollut himppasen virkeämpi. Ei nukuttanut niin paljoa päiväsaikaan. Mutta nyt kun olen ollut pitkään ilman, olen väsymyskestä tokkurassa. Ja kuitenkaan yöunet eivät välttämättä kauhean pitkät ole, vaikka koko päivän olisi ollut aivan tillintallin.

Meinasin sitten tilata ubia lisää osoitteesta verkkoapteekki.com. Sieltä olen toistakymmentä vuotta pääasiassa ravintolisäni tilannut. Eniten entsyymiä joka hajottaa protskuja, rasvaa ja hiilareiat. Nekin on loppu. Mutta jumalauta. On ilmeisesti mennyt mesta nurin, koska en ko. osoitteeseen pääse. Johonkin webbihotellimussutukseen vain. Sen lisäksi että en minä voi enkä halua tunkea mielettömiä rahoja ubikinoniin tai mihinkään muuhunkaan (verkkoapteekissa tapasi olla kai edullisimmat hinnat), vihaan että taas pitäisi käydä helvetin monta osoitetta läpi että sen siedettävimman hinnan löytäisi. Laitoin kyllä Googleen jotain että hintavertailu, mutta en saanut semmoista aikaiseksi.

Mistä edullinen diileri luontaistuotteille? 

[Juha]

Muutama kerta uintia, ja oikea hartina seutu asettunut enemmän pakettiin, joka velloo ja paukkuu vähemmin. Liekkö syynä kaksinkeratainen märkäpuku, ja alusvaatekerta tuon alla, mikä liimaa liikkeet toisen tyyppiseksi. Vaikka kireä, niin helpompi luoda väliaikaiskerrokset vek, kun alimpina tavan puuvilla tai muuta vastaavaa. Toimii jotenkin.

Hartiatilanne olkapäineen, voi tosin johtua vähän uusista liikkeistä, joita saattanut tulla mukaan, entiseen verrattuna. Kylmä muuten itsessään, laittaa lihaksiston kaapuna suppuun, aika kauttaaltaan. Huomasin äsken, kun uin paksummassa vedessä, enkä hauille mieluisissa matalikossa. Lämpimät matalikot muuten jees.

[Norma Bates]

Suomen "kesä" lietsoi fibrokipuja ja erityisesti on kipuillut alaselkä. Nostin Triptylin tappiinsa kokeillakseni onko siitä mitään apua. Vaikea sanoa, ehkä välillä on ja ehkä ei. Mutta varsinaisen ihmeparantumisen koin hetkeksi lauantaina kun olikin aurinkoinen sää. No, eipä ollut kauaa. Ja taas kipeä.

Ilmeisesti se että olen nyt pidempään ja useammin käyttänyt Triptylin reseptissä mainittua ylärajaa on aiheuttanut sen että rytmihäiriöitä on tuon tuostakin. Eilen oli kaiken huippu, vaikka pidin lääkkeessä välipäivän maanantaina että mömmö ei sotkisi päätäni treeneissä. Silti tuntui etten tajua mistään mitään, ja treenin jälkeen oli sellainen tunne että sekoan justiinsa. Odottelin bussipysäkillä autoa ja tuntui että alan kohta rääkyä suoraan huutoa, niin kamala olo oli sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kotonakin vielä aivan tillintallin. Luulen että se jatkuva rytmihäiriö sekoittaa päätäni siinä missä lääkekin.

En ihmettele miksi niin moni fibrootikko ilmoittaa jättäneensä lääkkeet tykkänään. Kun olen muita lääkkeitä käynyt netistä läpi, niissä tuntuu olevan erittäin tympeitä sivuvaikutuksia, ja jos lääkkeet lopettaa, vieroitusoireet ovat kamalat. Triptylin olen ainakin tähän mennessä pystynyt tauottamaan aina ongelmitta. Muut lääkkeet pitäisi ottaa jokaikinen päivä. Vaikkei minulla mitään seksielämää olekaan, niin varsinkaan ei kiinnosta mikään sellainen lääke joka sörkkii seksuaalisuutta. Triptyl lähinnä vie halut (ei haittaa), mutta joku muu voisi viedä kyvynkin (orgasmiin).

Ei tässä kai oikein muuta voi kuin yrittää jättää lääkkeet vaikka kipuja olisikin. En tiedä. Tai sitten pitää sinnitellä alimmalla mahdollisella annoksella. Harvemmin olen sitä reseptin korkeampaa määrää ottanutkaan, ainoastaan jos menee pahemmaksi kivut. En tiedä oliko alaselkään aiheellista tätä ottaakaan, mutta kun mitään muutakaan hätäapua ei ole. Sirdaludia olen kokeillut elämäni varrella jo x 3 eikä siitä ole kertaakaan ollut mitään apua, enkä jaksa nyt alkaa sönköttää puhelimessa kellekään tuntemattomalle lääkärille selästäni.

Menisin johonkin selkähoitoon, mutta pelkään ettei siitä olekaan apua ja rahat menee Kankkulan kaivoon. Viime vuoden keväällä kävin kerran hieronnassa, eikä se tuntunut oikein missään. Netissä olen asioita kysellyt ja on suositeltu kalevalaista jäsenkorjausta. En tiedä olisiko se sitten Se Juttu.

[kertsi]

Olen käynyt kerran kalevalaisessa, mutta omasta mielestäni se oli kyllä ihan turha käynti. Eräs ystäväni kehuu sitä maasta taivaaseen, ja eräs tuttavani samoin, siksi sinne meninkin.

Sirdaludista en ole saanut hyötyä, mutta Norgesic on auttanut lihaskramppeihin selässä. Ja tennispallohieronta.

[Muisto Keijo Kullervo]

Yllättävä, mutta tehokas mahdollisuus korvavaikun poistoon:

https://fashiongirl.fi/vaikku-removal-tool-korva-puhdistustyokalu-pehmea-silikoni-korvavaha-removal-tool-16-vaihtoterat.html?language=fi&currency=EUR&gclid=CjwKCAjwsan5BRAOEiwALzomX6N5Ji3N9MclIeJ-hC6Z9PXY-iipADaKy9-EZ8hKqX5YaoXyAVhkgRoCvYIQAvD_BwE

Olen useana vuonna käynyt terveysasemalla poistamassa ko. vaikun, mutta nyt näyttää sitä, että linkin vehje hoitaa homman käsipelillä?

Ainakin itselläni toimi...

Muisto Keijo Kullervo

[Lenny]

Viime vuoden keväällä kävin kerran hieronnassa, eikä se tuntunut oikein missään. Netissä olen asioita kysellyt ja on suositeltu kalevalaista jäsenkorjausta. En tiedä olisiko se sitten Se Juttu.

Tuskin on. Se jäsenkorjaus on lähinnä omituista hivelyä, joka ei tunnu yhtään missään.

Kannattaa kokeilla ihan perus urheiluhierontaa.