Krempat

[Norma Bates]

Tuli ilmeisesti siitä kun työnsin jaloilla kookasta miestä kimpustani. Ollut jotenkin jalka huonossa asennossa.

Olisit antautunut sovinnolla.

Harjoituksen henkeen ei kyllä ikinä kuulu antautumisen ajatus... Paitsi sen verran tietty että mieluummin pitäisi antaa se käsiväsky kuin alkaa tappelemaan omaisuudesta, jos voro uhkaa. Terveys ja henki on sitten semmoisia asioita joista kannattaa tapella.

Kyllähän sitä välillä tulee sellaisia kausia että tuntuu kuin olisi hajoamispisteessä. Nytkin polvet erittäin ärtyneet ja alaselkä taas särkyilee. Särähtelee? Särkee silloin tällöin. Ja tietysti selkä jäykkä myös.

[Norma Bates]

En muista olenko asiasta maininnut, jos olen niin pönttö on alvariinsa sen verran sekaisin että ei siellä mikään kauaa pysy.

Olen niin kauan kärsinyt lievästi huimauksesta etten edes muista miltä vakaa olo tuntuu. Lieneeköhän minulla sellaista ollutkaan. Elokuun mittaan kumminkin huimaus tuli entistä vahvemmin esille. Treeneissä tietenkin, kuperkeikat menivät kirjaimellisesti seinille - oli lopulta pakko luopua niistä kokonaan. Yhdet treenit jätin kesken kun pelkässä lyömisessä ja potkimisessa ilman että edes pyörittiin ympäri tuli aina vaan huonompi olo. Seuraavat treenit ohitin osallistumatta, mutta eipä se päätä kuntoon saa. Asentohuimauksen hoidoksi tarkoitetut manööverit eivät ole vaikuttaneet juurikaan auttavan.

Saattaa olla että huimaus liittyy fibromyalgiaan; muutama samaa sairastava ollut sitä mieltä. Luulin että jos joudun lopettamaan KM:n, syynä tulee olemaan se että kipu pahenee taikka klohmin itseni treeneissä. Huimauksen takia lopettaminen tuntuisi jotenkin ihan helvetin irvokkaalta. Nyt on tosin jokusen treenit sujuneet ihan kohtalaisesti, eli lievän huimauksen kanssa pystyy kyllä elämään.

Joku sanoi somessa että häntä alkoi huimata kun ryhtyi käyttämään maskia. Kas kummaa niinpä alkoi itseänikin juurikin elokuun mittaan eli samaan aikaan kun aloin käyttämään enenevissä määrin maskia bussiajeluissa. Kerrallaan maski on päässä max 40 - 50 min, ja tuo kahdesti päivässä. Olen nyt yrittänyt sompailla etten käyttäisi ollenkaan. Välillä tuntuikin kuin huimaus vähän helpottaisi, mutta pirun vaikea sanoa että liittyykö se maskin käyttöön vai ei.

Viime päivinä väki on jännästi vähentynyt busseista, joten maskin olen sitten antanut jäädä kassiin. Tartunnat ovat lisääntyneet, joten ehkäpä kaikki siihen kykenevät ovat päättäneet jättää joukkoliikennevälineiden käytön. Sittenpä minä voin käytellä niitä kohtalaisen huoletta, olettaisin.

[kertsi]

Eikö se ollut niin, että astmaatikot eivät saa käyttää maskeja, siis ettei heille suositella sitä?

[Norma Bates]

Eikö se ollut niin, että astmaatikot eivät saa käyttää maskeja, siis ettei heille suositella sitä?

En muista moista kuulleeni. Vain sen että jos astma on hoitotasapainossa, korona ei ole sen suurempi riski kuin terveillekään.

Itse en ainakaan koe olevani jotenkin kokoajan tukossa. Jos on joku niin hiuksenhieno tukkoisuus ettei sitä edes huomaa, en tiedä onko moista. Ja jostain luin ettei maskin käyttö laske happisaturaatiota. Tarkoittanee ettei tukehdu vaikka siltä tuntuisikin.

[kertsi]

Eräälle sukulaiselle, joka sairastaa keuhkoahtaumatautia ja astmaa, on sanottu, ettei hän saa käyttää maskia.

En löytänyt yleisohjetta nimenomaan pelkästään astmasta, mutta THL sanoo:
Maskia ei tule käyttää, jos se vaikeuttaa kohtuuttomasti hengitystä tai on muita terveyteen liittyviä syitä, jotka estävät maskin käytön. Keskustele tarvittaessa hoitavan lääkärin kanssa, jos terveydentilasi vaikeuttaa kasvomaskin käyttöä. 

Hengitysliitto sanoo:
Maskin käyttöä ei suositella hengityssairaille, joilla on hengitysvaikeuksia. Maskin käyttö lisää hengitysvastusta. Tiiviiseen maskiin kertyy myös uloshengityksestä hiilidioksidia. Nämä yhdessä lisäävät hapen puutetta ja vaikeuttavat hengittämistä.

– Katupölyltä suojautumiseen hengitysmaski voi kuitenkin olla hyödyllinen. Astmaa sairastavan kannattaa keskustella asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne sanoo.

[Amore]

Tämä syksy vaikuttaa olevan vaikea homesieniallergian kannalta, sillä silmäni ovat alkaneet kutista ikävästi ja ulkotyössä nenä vuotaa kovasti. Aloitin siis antihistamiinin. Pahimmillaan oireet jatkuvat lumentuloon asti. Minulla ei ole moneen vuoteen ollut pahaa syksyä, joten olin melkein unohtanut tämän mahdollisuuden, mutta nyt sitten näköjään kärsitään tästä taas. Minkähän takia siitepölytiedotusta ei anneta (luonnon) homesienistä?

[Norma Bates]

Hometiedotus on tosiaan aika olematonta. Ja aina jälkijunassa, koska siitä saakka eli vuodesta 2003 kuin olen ensin arvellut ja epäillyt ja sittemmin (verikokein) tietänyt olevani homeille allerginen, ehtivät oireet tulla aina ennen kuin missään mitään mainitaan että Alternariaa ja Cladosporiumia (ja lukemattomia muita) ilmassa.

Onhan tässä saanut yskiä ja kakoja keuhkojaan pellolle, lääkityksistä huolimatta. Aivastuttaa heti kun ikkunan aamulla avaa. Turha sitä kumminkaan kiinnikään on pitää, koska ne itiöt kyllä tunkevat joka paikkaan muutenkin. Eilen myös pitkästä aikaa tuli tämä erityisen ärsyttävä kokemus että yhtäkkiä meinaa mennä tai menee sylkeä väärään kurkkuun eli keuhkoihin. Ihan vain nielaistessa. Kun on yskinyt paljon, joku läppä siellä alkaa vikuroimaan ja näitä tilanteita tulee että sitten yskitään niin perkeleesti kun se oma sylki (tai mikä hyvänsä suussa sillä hetkellä ollut) ärsyttää röörejä. Tämä alkoi 10 v sitten.

[kertsi]

Eräs tuttu ihminen järkkäsi tuuletusikkunaansa eräänlaisen metalliritiliän, jossa oli vaihdettava suodatinkangas. Lisäksi hänellä kaksi ilmanpuhdistinta, pieni ja iso, jotka imivät (kaikki?) irtopartikkelit, jotka ilmassa häiläävät.

[Hippi]

Ikävän pienen krempan sain noin viikko sitten.

Olin aamutoimilla keittiössä ja vasemmalla kädelläni pyyhin työpöytää tarmokkaasti, jopa niin tarmokkaasti, että tönäisin vahingossa juomalasia. Vanhana siepparina refleksinomaisesti oikealla kädellä yritin napata lasin ennen kuin se lentää tiskialtaaseen, mutta survaisinkin pikkysormen tyvinivelen työpöydän reunaan. Eikä se lasi edes kaatunut, prkl!

Vedet tirskahti silmistä, kun sattui niin mehevästi. Onneksi mitään ei mennyt pahasti rikki. Sen saatoin todeta, kun olin kättä pitänyt kylmän vesivirran alla hyvän hetken. Kättä on voinut käyttää jokseenkin normaalisti ja olen voinut salillakin käydä ongelmitta.

Ilmeisesti joku pieni hermo siinä sai kuitekin siipeensä, sillä nimettämän sormen ja pikkurillin välissä tuntuu kuin pientä sähköiskua tulisi kättä käytettäessä ja iltaisiin kämmensyrjää särkee. Sormi on myös kaiken aikaa hiukan jäykkä ikään kuin olisi pientä turvotusta, mutta mitään silmin erottuvaa siinä ei ole. Saapa nähdä miten pitkään tuokin törttöily muistuttaa itsestään vihlomalla.

[kertsi]

Norma,

IBS:ää ehkä sairastavana sinua saattaa kiinnostaa tieto, että karrageeni (tai lähinnä kai jokin karrageenin muoto *)) on litetty IBS:n ja muihin tulehduksellisiin suolistotauteihin. Ja toisaalta se karrageeni, mitä ruokaan on sallittu  lisätä, kai on todettu turvalliseksikin.

(Vertailin tuossa äsken kauppasovelluksen eri kermalaatuja, ja löysin vain yhden kerman (luomu kuohukerma), jossa karrageenia ei olisi. Jossain toisessa luomukermassa taas olisi sakeuttamisaine guarkumia. Jossain vaiheessa intialaisesta guarkumista oli juttua, että sisälsi torjunta-aineiden takia dioksiinia, mutta niitä torjunta-aineita ei enää käytetä. Kai.)

https://en.wikipedia.org/wiki/Carrageenan#Toxicity_research

Suomenkielinen vastaava wiki kertoo karrageenin haitallisuudesta näin:

Poligeeni eli hydrolysoitunut karrageeni, jonka molekyylimassa on alle 20 kDa voi aiheuttavaa suolistotulehduksia. Kaupallisen karrageenin keskimääräinen molekyylimassa on kuitenkin yleensä yli 200.[5]

*) Degraded carrageenan (poligeenan), jota ei ole hyväksytty ruokakäyttöön, ja joka on karsinogeeninenkin. Sitä tehdään karrageenista 90 asteen lämpötilassa lisäämällä paljon happoa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Poligeenan

[Norma Bates]

Taas joku ihan outo aine. Vilkaisin jostain jotain, aika vähän tullut käytettyä kermaa tai syötyä jäätelöä viimeaikoina. Karkista ajattelin ottaa lomaa.

[Amore]

Hometiedotus on tosiaan aika olematonta. Ja aina jälkijunassa, koska siitä saakka eli vuodesta 2003 kuin olen ensin arvellut ja epäillyt ja sittemmin (verikokein) tietänyt olevani homeille allerginen, ehtivät oireet tulla aina ennen kuin missään mitään mainitaan että Alternariaa ja Cladosporiumia (ja lukemattomia muita) ilmassa.

Onhan tässä saanut yskiä ja kakoja keuhkojaan pellolle, lääkityksistä huolimatta. Aivastuttaa heti kun ikkunan aamulla avaa. Turha sitä kumminkaan kiinnikään on pitää, koska ne itiöt kyllä tunkevat joka paikkaan muutenkin.

Kosteana ja lämpimänä loppukesänä allergikot oireilevat ensin homesienien itiöistä ja sienestyskauden aikana kantasienien eli lakkisienien itiöt aiheuttavat oireilua.

Sieni-itiö allergioista ei ole juuri tutkittua tietoa, mutta homesienistä on arveltu, että noin 1–2 prosenttia suomalaisista saisi niistä oireita.

Sieni-itiöallergiaa on tutkittu 1960–1970 -luvuilla. Tutkimuksen pysähtyneisyydestä kertoo se, että allergologian professori Johannes Savolainen on itse julkaissut kollegansa kanssa vuonna 1988 artikkelin herkkusienien allergeeneistä lääketieteellisessä Allergy-lehdessä, ja sanoo, ettei sen jälkeen tutkimuksessa ole oikeastaan edistytty lainkaan.
– Itiöallergioita on tutkittu vähän, koska se on haastavaa ja vaikeaa tutkia, perustelee Savolainen.

Ensinnäkin itiöallergia on melko harvinaista ja toiseksi sienilajeja on valtava määrä. Myös allergian oireet ovat melko lieviä. Näistä syistä johtuen itiöallergioihin ei ole esimerkiksi kehitetty allergiatestejä, vaan mielenkiinto on ollut muissa allergioissa.

Vitikaisen mukaan itiöallergian oireita aiheuttavat eniten homesienien itiöt. Mikroskooppisen pienien homesienien tunnetuimmat lajit ovat Alternaria- ja Cladosporium-homesienien itiöt...

Allergikot saavat sienimetsästä yleensä tavallisia hengitystieoireita, kuten nuhaa. Sen sijaan astmasta kärsivät kertovat oireeksi esimerkiksi hengenahdistuksen.

https://yle.fi/uutiset/3-11559786

Hyvä, että sieni-itiöallergiasta vihdoin kirjoitetaan, mutta valitettavasti artikkelin asiasisältö on hyvin ristiriitainen. Siinä todetaan, että sieni-itiöallergiaa on tutkittu vain vähän, mutta vätetään kuitenkin, että itiöallergia on melko harvinaista ja allergian oireet ovat lieviä. Mistä tämä tiedetään, jos asiaa ei ole juurikaan tutkittu?

Omalla kohdallani allergioista pahin on nimenomaan tämä sieni-itiöallergia, jonka pahin oire ei suinkaan ole nuha, vaan aivan sietämätön silmien kutina. Ilman antihistamiinia kaivan melkein silmät päästäni. Pahimmillaan myös nieluani voi kutittaa niin paljon, että alan toivoa kurkun katkaisua. Oireet eivät todellakaan ole lieviä. Eikä niihin auta pysyttely sisätiloissa. Olen kai sitten luonnonoikku kun en yleensä oireile koivusta enkä heinistä (vain harvakseltaan, ehkä kerran 10 vuodessa tms), mutta sieni-itiöistä herkimmin.

[Norma Bates]

Luulenpa että jos olisin ollut allerginen vain lepälle ja koivulle, en olisi saanut astmaa. Mutta kun teininä näemmä allergisoiduin homeillekin, ne olivat se mikä astman lopulta aiheutti. Astman myötä alkoivat nuo lehtipuuallergiatkin aiheuttaa yskää ja ahdistusta, vaikka alunperin oli vain silmä- ja nenäoiretta. Ja sitten allergisoiduin heinillekin.

[Norma Bates]

Ei voi todeta kuin ei jumalauta taas. Anna mun kaikki kestää. Ja: mitä vittua?! Kirjoittelen nyt vaihteeksi vasta enempi jälkikäteen kun probleemi - toivottavasti - on jo hälvenemään päin, ajattelin että saan paremmin kokonaiskuvan kun en ala parkumaan kesken kaiken.

Kävin viikko sitten hierojalla, käsiteltiin tunnin ajan selkää koko pituudelta. Niskan alueeseen ei muistaakseni juurikaan koskettu, ehkä pari kertaa vähän puskettiin lihoja sinnepäin yläselästä. Ei mitenkään raskaalla otteella. Kyseisen päivän ajan tuntui kyllä varsin kepeältä, kerrankin. Mutta annas olla kun päästiin lauantaihin. Ensin kävi ilmi että kun yritän maata vas. kyljellä siinä samalla kun täytän ristikkoa puistossa, en pysty kun sattuu niin häijysti niskoihin moiseen asentoon yrittäminen. Sitten se kipu vaan paheni ja lopulta meni sellaiseksi että pari seuraavaa yötä oli yhtä helvettiä. Jos yritin kyljelle nukkumaan, kipu säväytti niin että teki mieli rääkäistä. Selällään nukkuminen ei minulta oikein luonnistu, ja kun sitä oli pakko harjoittaa, niin kyllä siinäkin sattui niskaan kumminkin kokoajan. Eikä auttanut tyynyn vaihto tai tyynyttä oleminen.

Pahimmassa vaiheessa sattui syöminen, hampaidenpesu, kasvojen pesu, ylipäätään kaikki missä piti millinkin liikuttaa lärviään/päätään. Sivuille päätä ei voinut liikuttaa kuin korkeintaan parisen senttiä jos sitäkään.

Googletuksen perusteella tulin siihen tulokseen että kyseessä on niskan noidannuoli, akuutti torticollis (kierokaulaisuus). Lukemani perusteella tila kestää pari kolme päivää, tai korkeintaan viikon.

Alussa otin parasetamolia, ei apua. Sitten otin sekä paraa että Sirdaludia, ei apua. Ei ihme sikäli ettei se ole minua ennenkään auttanut. Olen kolmeen kertaan saanut Sirdalud-reseptin, alaselän, niskan ja jälleen alaselän takia, ja ei ole tainnut auttaa kertaakaan. Sitä kolmatta kertaa en edes olisi kai sitä ottanutkaan jos olisin muistanut ettei se auta. Vuosi sitten saamistani turhista lääkkeistä on läjä jäljellä, joten sen vuoksi sitä sitten nyt otin ja turhaan.

Lopulta otin reippaammin Triptyliä jota syön fibroon, ja se taisi jonkin verran auttaakin, taikka sitten aika teki jo tehtävänsä. Viime yöksi en ottanut mitään, mutta nukuin vihdoin normaalisti. Niska ei vieläkään tunnu normaalilta, nyt ollen 5. päivä sairautta, mutta on se kumminkin parempi kuin pahimmillaan.

Miten voi käydä näin että nimenomaan käytyään hieronnassa saa kahta karmeammat vaivat kuin ne joiden takia meni hierottavaksi? Minullahan pitkin kesää ja syksyä on ollut milloin mitäkin vaivaa selän kanssa. Välillä on sattunut jos seison ja helpottanut jos istun, välillä päinvastoin. Välillä tuntunut etten normaalissa asennossa enää edes osaa ollakaan. Ja elokuussa alkoi huimaus joka on sotkenut pahasti treenejäkin.

Hieronnan ja niskakivun alkamisen välissä oli treenit joissa heitin lähes kuperkeikan kupsahdettuani tatamille, mutta ei siinä mitään kipua tuntunut missään. En tiedä sitten josko niska kumminkin jotenkin joutui huonoon asentoon. Kaikkein eniten minua kuitenkin mietityttää että olenkohan kehittänyt niskaan jotain jännitteitä kännykän räpläämisellä. Kun joskus nelisen vuotta sitten hommasin ensimmäisen älypuhelimen, en käyttänyt sitä ihan mielinmäärin, varsinkin kun yhteys siinä ei ollut erityisen nopea. Pääosin hoidin nettiasiat tietokoneella. Nykyistä puhelintani jonka hankin viime vuonna olen sensijaan lääpinyt kuin heikkopäinen, hyvä kun pystyy enää edes mitään tv-ohjelmaa katsomaan alusta loppuun ilman että touhuaa puhelimen kanssa. Kai tälle pitäisi laittaa stoppi.

[kertsi]

^
Sirdaludista oma kokemukseni on ollut, ettei se auta lihaskramppeihin tai oikein mihinkään, ja olen täälläkin maininnut kai useampaan kertaan, että Norgesic auttaa ainakin itseäni. Et sitten ilmeisesti uskonut.

Mulla on muutaman kerran ollut tuollainen niskan noidannuoli, ja ihan älyttömän kivulias sellainen. Silloin ei tainnut vielä olla Norgesiciä markkinoilla. Sitä ottaisin ilman muuta nyt, näillä tiedoilla.