Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Krempat

Aloittaja Socrates, tammikuu 03, 2019, 11:00:03

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 4 Vieraat katselee tätä aihetta.

Xantippa

Siirryin takaisin tänne, kun oikeastaan nämä krempat kai paremmin tänne sopivat :D

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 16, 2019, 10:42:13
Minulla on se mielikuva, että tyroksiini laihduttaa vain siinä tapauksessa, että ihminen kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta (jos silloinkaan). (Tyroksiini muuten parantaa myös kolesteroliarvoja.) Jos sitä turhaan ottaa, siitä voi saada ikäviä sivuvaikutuksia, muistaakseni esim. sydäreitä.

Minulla on myös sellainen mielikuva, että todistettavasti toimivia laihdutuslääkkeitä ei toistaiseksi ole, reseptillä eikä ilman. Näin taisi eräs yleislääkäri minulle sanoa.

Joo, se oli varmaan yksi syy, miksi (muka) vajaatoimintaan oli vaikea kohdallani uskoa, kun paino ei noussut mitenkään erikoisesti. Saman verran, eli muutaman kilon enemmän sitten tyttövuosien olisi vuodet tuoneet varmasti joka tapauksessa...Eli varmaan hyvin yksilöllistä sekin. Turhaan en tosiaan ottaisi, sillä tottahan liikatoiminta on kropalle vaarallisen rasittava.

Muutakin mielenkiintoista saa lukea kilpparin hoidosta, kuten kiista tyroksiinin ja jonkun luonnonmukaisemman lääkkeen käytöstä, olisiko ollut jotain kuivattua sian kilpirauhasta tms. Osa vannoo jälkimmäisen nimiin lähes uskonnollisesti, mutta sen annostelussa lienee ollut ongelmia ja pelätään juurikin sydänoireita.

T; Xante


Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 16, 2019, 10:45:06
Onko sulla testattu uniapnea? Se voi tulla laihoillekin, ja se aiheuttaa sen, että herää väsyneenä. Aivot eivät saa tarpeeksi happea unen aikana, siksi uni on katkonaista, vaikkei sitä itse tietäisikään.

Ei ole. Mutta tässä on nyt jälleen tämä että minullahan on melko äkeä omalääkäri, eikä hänelle voi alkaa ehdottelemaan kaikkea mahdollista. Olin aika yllättynyt että hän suostui tuleviin verikokeisiin lisäämään myös hormonien tsekkauksen, kun viime vuonna ei suostunut.

Fibromyalgian yksi oire on kuulema "aivosumu"...

kertsi

#287
Yksi mitä voi kokeilla, tyynyn, täkin ja petauspatjan peseminen muutamia kertoja vuodessa, yhdistettynä (parvekkeella) pakastamiseen. Ainakin itselläni CPAP-kone pitää röörit auki, mutta ilman sitä nuha ja nenän tukkoisuus aiheuttaisivat kuorsaamista ja uniapneaa. (Jos en ihan väärin muista, niin pölypunkeille tai niiden jätöksille voi tulla allergia. Toisaalta luin jostakin, että nykyään olisi pölypunkkeja vähemmän kuin ennen, koska sisäilma kuivempaa.) Mutta sullahan on allergioita, olisikohan sulla allergista nuhaakin?

Ehkä lähestymistapa voisi terveyskeskuksessa olla, että kertoo, että on allergista nuhaa niin ja niin paljon tai usein, ja sitten kertoo, että herää väsyneenä. Ja viattomasti kyselee, että voisikohan väsymyksen aiheuttaa nuhasta johtuva uniapnea. (Eili ei ehdottele saatikka vaadi, vaan kyselee. Vielä parempi olisi, jos ovelasti voisi johdatella lääkäriä niin, että tämä itse keksii, että ahaa, kannattaakin testata se uniapnea.)

Toinen lähestymistapa olisi nukkua jonkun toisen ihmisen kanssa, ja kysyä, kuorsaatko ja katkeileeko hengityksesi.

Kuorsaamisesta voi muuten aiheutua aamulla kurkun kipua, ihan vaan vinkkinä.

Nuhatippojakin voi kokeilla, mutta miksikään pitkäaikaiseksi avuksi niistä ei ole, sillä niitä ei kai saa jatkuvasti käyttää (muistaakseni aiheuttavat nuhaa! tai jotain).
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

hibiscuc

Krempat-aihe vaikuttaisi kuuluvan Kantapaikan suosituimpiin ketjuihin. Onko jäsenistön keski-ikä mahtanut siirtyä vanhuuden puolelle? Vanhuksilla on tapana tavatessaan ystäviään ryhtyä kertomaan vaivoistaan.

"Ken vaivojansa vaikertaa on vaivojensa vanki". No vaikerranpa nyt poikkeuksellisesti minäkin. Saarenmaalla on aivan riittävästi punkkeja. Reilu parikymmentä vuotta sitten punkin pureman jälkeen iholleni ilmaantui punainen rengasmainen ihottuma. Vaikka borrelioosia ei tuolloin ollut tuputettu tuutin täydeltä Suomeen palattuani menin pian tuon punkin pureman jälkeen Käpylän terveyskeskukseen. Koska muita oireita tuon punoittavan renkaan jälkeen ei ollut, omalääkäri totesi, ettei ole mitään tarvetta hakeutua verikokeeseen.

Muutama vuosi tuon terveyskeskusvisiitin jälkeen yhdellä tyttäristäni ja minulla oli jälleen iholla punoittava rengas. Menimme taas samaisen lääkärin vastaanotolle. Borrelioosista kirjoitettin jo huomattavasti enemmän ja meidät passitettiin verikokeeseen. Menin sitten kotvan kuluttua kuulemaan verikokeen tuloksia. Kyseinen lääkäri oli tutkinut papereitani ja muisti oli virkistynyt sen verran, että hänelle oli selvinnyt oma mokansa. Kasvot punoittaen hän kertoi, ettei tyttärelläni ole borrelioosia (onneksi), mutta minulla on tartunta jo parin vuoden takaa.

Muita oireita en ole havainnut kuin niveloireita, jotka voivat johtua muustakin syystä kuin borrelioosista. Koska borrelioosi on sukua syfilikselle, odotan innolla, että tauti pesiytyy myös aivoihini että saisin olla virallisesti hullu. Ehkä tauti on jo aikapäiviä sitten edennyt aivoihini, mutta kukaan ei ole vielä kertonut minulle olevani hullu.

Norma Bates

Onhan noita allergioita, mutta eipä usein nuhaa. Nuorempana oli koivun vuoksi tyypilliset nenä- ja silmäoireet, mutta kun astma alkoi ja sittemmin paheni, olen pääasiassa oireillut keuhkoilla eli yskä ja ajoin hengenahdistus. Nenän. Tukkoisuutta joskus on, mutta tuntuisi siltä että olen aina yhtä väsynyt oli tukkoisuutta tai ei. Sen kyllä tiedän että kuorsaan. Mutta en sitäkään aina. Äitikin kuorsasi.

Pesen ja vaihdan lakanan ja tyynyliinan viikottain, peittoa pesen ehkä 2 kk välein, tai vaihdan kun vuodenaika vaihtuu. Taitaa ne pölypunkit nykyään olla melko harvinaisia. Kissatkin ovat yöt olohuoneen puolella.

kertsi

Tyyny on se, mitä useiten kannattaa pestä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 16, 2019, 12:53:03
Tyyny on se, mitä useiten kannattaa pestä.

Njaa. Pesinpä tuon sattumalta taannoin. Mutta tietty nyt on tosi paha mennä sanomaan väsymyksestä mitään kun minun pitäisi periaatteessa ottaa tuota Triptyliä siis joka ilta ja sehän kyllä pidentää yöuntakin ja sitten kun nousen olen kokolailla tiutau. Olisi pitänyt ottaa eilenkin, eikä suorittaa ihmiskokeita että missähän kunnossa sitä ollaan jos ei ota. (Äh, oikeasti siis jätin ottamatta koska treenit!)

Tänään on taas aseuhka, jos lukujärjestys paikkansa pitää, ja pitäisi ehkä reuhtoa asetta toisen kourasta. Oikea ranteeni on kyllä niin pahana että saas nähdä mitä mistään tulee.

Norma Bates

Olisin voinut vaikka vannoa että Horse Power selvästi paransi vas. pohjetta, tuntui että se ikävä alue siellä takana sisällä pieneni. Mutta eilen treeneissä taas tuntui siltä että eipä tuolla vas. kintulla pompita eikä siihen pahemmin varata. Jouduinkin tekemään suurimman osan potkuista juurikin vas. jalalla että oikea jalka toimi tukijalkana. Ja tämmöistä toispuoleisuutta oik. jalan polvi ei tule kyllä takuulla sietämään, ollen ilmeisesti hivenen helpommin kipuileva noista polvistani.

En kyllä tiedä pitäisikö tässä nyt venytellä pohjetta vai olla venyttämättä. Vähän huonosti olen muistanut venyttää. Oletin jossain vaiheessa että se venyttely auttaisi, koska viimeksi tuo pohje oli ikävä tammikuussa ja sen jälkeen aloin fysioterapeutin antamien ohjeiden pohjalta venyttelemään ja pohje muuttui normaaliksi. Mutta olisiko se tehnyt niin jokatapauksessa, en tiedä. Ja vaikuttiko satunnaisesti napsittu Triptyl siihen. Tämä juuri nyppii näissä krempoissa kun ei ikinä voi olla varma mikä OIKEASTI auttaa, vai ihan itselläänkö kaikki paranee (kuin myös pahentuu).

Viime syksynä kun pohje oli kosketusarkakin, niin ei se nyt sentään tuollainen ollut että tuntuu kuin meinaisi lihakset katketa sieltä sisältä silloin kun se ärtyy, ja sitten joutuu nilkuttamaan jonkin aikaa.

kertsi

On venyttelyä ja venyttelyä. Ideaalinen venyttely on semmoinen, että lihas on sopivasti lämmitetty, mutta ei missään tapauksessa äärimmilleen rasitettu. Kovan lihaskuntotreenin esim. kuntosalitreenin jälkeen ei kannata venytellä kuin korkeintaan ihan hyvin kevyesti, mutta mieluiten ainakin 2 tuntia pitäisi odottaa treenin jälkeen. Ennen urheilua tehtävässä verryttelyssä voi tehdä vähän venyttelyjä lämmittelyn jälkeen, mutta nekin kannataa tosin pitää kevyinä ja mieluummin pumppaavina (ei siis pitkäkestoisia pitoja).

Varsinaiset pitkäkestoiset (yli 30 sekuntia) ja lihasta eniten venyttävät venytykset kannattaa tehdä ihan eri suorituksina erikseen ja eri päivänä - lämmittelyn jälkeen. Silloin välttää sen, että venytyksestä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Norma Bates

Ollaankin treeneissä ensin lämmitelty tavalla tai toisella ja sitten on ollut omatoimisen venyttelyn hetki. Kotona en ole ikinä lämmitellyt mitenkään ennen venyttelyjä, fysioterapeutti ei sanonut moisesta mitään ja enpä tuota sitten hoksannut. Taidankin lämmitellä ropan kuntohulavanteella, jos saisi selkähoitoa siinä sitten.

Selkä on mennyt ihan kummaksi. Välillä on ok, ja sitten toisena päivänä särkee tuon tuostakin. Jos nousen tuolilta, tai jos joudun kävellä töpöttämään hitaasti (ei esim. pääse ihmisistä ohi). Ja sitten taas yhtäkkiä ei ongelmaa. Ja kohta taas on.

Toope

Suonenvetoja = lihaskramppeja tulee silloin tällöin. Jotkut kuulemma vetävät magnesiumia tuohon, en tiedä. Onko nestepuutosta?
Liikunnan ja venyttelynpuutosta ihan satavarmasti sohvaperunalla on...
Saatoin jo vastata omaan kysymykseeni?

Norma Bates

Jotain levotonta kinttua oli itselläni 2010 kun aloin kävelemään paljon/pitkiä matkoja. Silloin ryhdyinkin ottamaan magnesiumia ja jalat rauhoittuivat. Nykyään minulle tulee sellaisia kramppeja jossain tietyissä asenoissa että osa jommankumman jalan varpaista menee käppyrään. Samalla tulee varsin ällöttävä kipu. Tuohon ei liikunta tai venyttely auta, tai mitenkäs venyttelet varpaita. Ainoa mitä voin tehdä on heti tallata jalkaterällä lattiaan, kenties yrittää käsin oikoa niitä varpaita.

Pohjeongelmahan on minulla sitten ihan jotain muuta. Välttämättä ei tunnu mitään siellä pohkeessa pitkään aikaan, kävellessä voi sitten tuntua epämiellyttävältä, ja kun vähän raskaammin varaat vas. jalkaan tai pomppaat, niin sitten tulee se tunne että sieltä menee nyt justiinsa lihakset poikki, muka.

kertsi

Varpaita voi venytellä myös seinää vasten.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Juha


Muutaman kerran ollut jäsenissä kipua, tuntoaistin puolella, ja kipu kokemuksena on niin vieras tunnettava, että aivan kuin ei liittyisi mitenkään tuntoaistiin. On täysin oma aistimuksensa. Kokemusta ei voi oikein sanallistaa. Sen sanallistamisesti kuitenkin tietää, että jos siinä onnistuu, voi päästä aika erikoisten langanpäiden kelailijaksi.

Kaikkia kehollisiakaan kokemustyyppejä ei muista. Kun ne valtaa, muistuu mieleen aiemmat tapaukset. Kehollinen tila tulee tutummaksi, kun sitä elää useammin läpi.

Viime aikoina ajatellut, että (mm kielteisesti) koettavat tilat voisi tiivistää esim käsitteellä: ajautuma. Ajos taitaa olla jokin ruumiillinen paise, ellen väärin muista.

Tunnetilaa voisi joka tapauksessa kehollisena ajatella samalla tapaa paiseena. Kun jokin ei herätä, eikä siihen johonkin vastata, eli yritetä tehdä sen jonkin mukaisia, se jokin ajautuu, minne tekeekin, tosin voi ilmaantua dissauksen, tai huomioimisvajeen takia hyvinkin herättäväksi, jolloin vuorossa on sellainen vaihe, että vaikka tietoisesti asiaan olisi mahdollisuus reagoida, voi ilmenevä olla sitä luokkaa, että tietoisesti ei voi tehdä asialle käytännössä kuin jotain kehnoa.

SS  Joskus päätöksiä tulee tehdä, vaikkei oikein tunnu missään, ja joskus, kun tuntuu kestämättömältä, ainoa järkevä lähestymistapa on sitkeä pyrkimys olla tekemättä mitään, kunnes asia on "ilmeisin kokemuksin" toisin. Neuroottisuus/vuorotteluvalinta(?) on tässä mielenkiintoinen, potentiaalinen "offtopic".

Juha

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 15, 2019, 13:48:47Eräs sukulaisen sukulainen päätti ihan omin päin ilmeisesti, että hän ei välitä lääkärin neuvoista diabeteksen hoidoissa, jatkoi esim. ryyppäämistä. Hän sitten kuoli, nuorehko mies. Eräs oma sukulaiseni ei myöskään ilmeisesti noudattanut ohjeistusta ruokavalion suhteen (tykkäsi liiaksi makeista herkuista). Hänen jalkansa sittemmin amputoitiin, ja lopulta hänkin kuoli, ilmeisesti diabeteksen komplikaatioihin. Tietysti on jokaisen oma asia, jos uskoo tietävänsä enemmän lääketieteestä ja farmakologiasta kuin lääkäri, mutta vähän pöljää se on. Ja tietysti omasta terveydestään kannattaa huolehtia, en minä sillä.

Tämä juttu alkaa menemään nyt tämän keskustelun aiheen ohi, sori.


Tähän huolella valikoituun vastaukseen suhtaudun yhtä huolellisesti, juttua jatkaen, ...

Kun kirjoittelen usein systeemisistä asioista, niin tällaisen seikan tarkasteluun voisi soveltaa selkeämmin samaa. Varmaan lähes kaikkiin, eikä ideasta ehkä välttämättä syytä luopua koskaan. Mitä tämä sitten edustaa, lähestymistapana? Ilmeneekö joskus, jossain?

Hakua voi vähän pohjustaa, konkretialla. Tiedetään, että jos ihminen elbaa sängyn pohjalla, voi elimistö rappeutua. Elbata voi selkeän hyvin äärioloissa, esim avaruudessa. Terveet äijät, osaa enää kävellä, avaruuslentojen jälkeen, ellei asiaan kiinnitetty huomiota. Seikan takia sairaalassa ei elbaannuteta potilaita, kun siihen ei erillistarvetta.

Käytännön kokemus sanoo EMssa sanansa.

Jotta uskottavuus syntyisi myös teoreettisen tason priorisoivaa vakuuttujaan, täytyy peruste muotoilla vähän muuten kuin kokemuspohjalla, vaikka kokemusnäyttö olisi mitä. Näistäkin on varmasti historiassa pieleenmenoja, viljalti. Jotkin tiedeihmiset löytävät tästä selkeän aukkokohdan, tavallisuudelle, ja sen iankaikkiselle vankkumattomuudelle.

Asiasta mutuun...

Kun jokin on överillään, ja systeemi kokonaisuutena korjannut tilanteen jatkettavaksi, on elettävyyttä, tosin elettävyys ei tarkoita sitä, että sitä ilmaantuisi vajekohdasta. Vaikka vajeisuus on korvattu muulla, niin miten pitkälle tukeen voidaan nojata ilman, että kokonaisuuden korjaus alkaa viedä sillä tavoin vinoon, että syntyy korjaamisen jatkuva, yhä taajempi sopeutustarve.

Kokonaisuus voi vetää, ja elämä jatkua, jolloin rappeutumallinen tuotanto-osa ei ole akuutisti samassa merkittävyydessä, laajemmin. Tämä voi joskus tarkoittaa tuotantoyksikkösuunnalle lepohetkeä. Sieltä kömmitään mukaan, siinä kun ehditään. Jos paikka vallataan selkeästi muulla, vieraalla toimijalla, ulkoistetaan tuotantoa, ...

Asiasta voi kertoa näin radikaalisti. Silti kerronta ja sen mahdollinen napakka systeemikuvaus ei ole sovellettavissa, kaikkeen, esim tähän. Miksi tällainen malli hylätään, niin siltä voisi odottaa perusteluja. Niitä varmasti onkin, lukemattomasti.

Se ohjeistuksien ongelmallisuuksista tulee mieleen, nykyisyyden odotuksin, että jos halutaan olla kokonaisvaltainen, eikä nippelien tasalla, niin tiedon tulisi olla kokonaisvaltaista, ymmärrettävyyteen saakka mahdollista. Muuten yksityiskohdat paitsi unohdetaan, niin hyvä tietää, että tämä unohtaminen on jopa tervettä, ja palvelus itselle.