Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Krempat

Aloittaja Socrates, tammikuu 03, 2019, 11:00:03

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Juuli - marraskuu 21, 2019, 07:08:21Jaah. Minä kuulin  just ennen nukahtamista kauhistavan pjmauksen. Ei ollut mikään pikkupommi vaan oikein jysähti. Kuulin vielä jälkiäänetkin.

Osanottoni. Kerran kävi samoin. Näistä on pikkasen kirjoiteltu, siis kokemuksista.

ROOSTER

^
^^
Auditiivisesti suuntautuneilla ihmisillä päivän kokemukset saattavat purkautua äänimaailman poikkeusilmiöinä. Kuuleminen ei ole pelkästään korvan mekaniikkaa vaan myös psykologiaa ja psykofysiikkaa.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Juha


Tietyt eläimet säpsähtelevät ääniä, joskus myös näkemäänsä, tai haistamaansa. Naudat esim saattavat nuuhkia, ja säikähdellä, ketjunaan. Muutenkin säikkyjä, esim äänille.

Jos ihminen säikähtelee, tai säpsähtelee paljon, mitä siitä voi päätellä? Herkkyystilanne lisää tällaista taipumusta, siis jos pohjalla säikähtäneisyyttä jo valmiiksi. Tässä voi varmaan nostaa tasoa sietämättömyyteen saakka, jos ajattelee esim kauhuleffan rakentamista, ohjaajan vinkkelistä.

Jos jokin pelottaa suoranaisena vaarana, ja sen takia joutuu vetäytymään tilanteista, tai ei niitä uskalla lähestyä, niin jos säikähdyksiä voimistaen saa aikaan toimintapakon, niin on varmasti ihan oma lajinsa, etenkin kokijalle. Pelon vaihtuminen paniikiksi ei yleensä taida edetä tällä tavoin. Paniikki vaatii ahdistus-osuutta, ja säpsähtelyn sijaan oltava vähintään säikähtelyn päällejäämistä.

Tilana paniikki on erikoinen, ja tietysti kokemuksena. On pelko, ja sitä ruokkiva toiminta, joka pitää yllä pelkoa ja toimintaa. Eräänlaista tunnepyristelyä. Onkohan muiden tunteiden kohdalla vastaavia ylläpitorakenteita, joita voisi epäillä olevan, opittuna kykynä. Positiivisten tunteiden boostaus, ja ylläpito. Kuluttavaa, mutta koettavampaa.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Juha - marraskuu 22, 2019, 23:15:05

Naudat esim saattavat nuuhkia, ja säikähdellä, ketjunaan. Muutenkin säikkyjä, esim äänille.

Jos ihminen säikähtelee, tai säpsähtelee paljon, mitä siitä voi päätellä?

Ihminen on eräänlainen nauta?
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

MrKAT

Tinnitus ääni kuulostaa pahimmoileen vähän tältä (lyhyilla aalloilla (SW) SSB-ääni):

https://www.youtube.com/watch?v=CcX2Pdg35Co&t=40s
(SSB- ääni alkaa 0:46-)
SSB on kaistatehokas ja energiaa säästävä menetelmä yl. lyhyillä radioaalloilla mutta muokkaa ääntä niin että puhe ja musa vääristyy, tärkeintä onkin vain saada puheesta selvää, välittää "kirjaininfo". Autiomaissa, lentokoneissa ja laivoissa käytetty puhehommissa.
  Erityisesti Mette Mannonen honottaa mulle tänään.
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Juha

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 22, 2019, 23:21:18Ihminen on eräänlainen nauta?

Tietyllä tapaa.

Jos vaikka ajattelee tuota säikähtelyä, johonkin uuteen tutustuessa, niin siinä haetaan vaikute, jolloin överi saa aikaan säikähdyksen, ja vetäytymisen, ja tämä tutustuminen voi jatkua, jos säikähdys ei mene liialliseksi, jolloin vetäydytään täysin, ja suhteesta tulee pelokas uutta kohtaan. Tavallaan saatu selville, ettei juttu käy, ja jää vältettäväksi.

Samalla tapaa ihminen tutustuu pikku hiljaa tiettyihin asioihin. Yleensä palautteet lähestymisessä eivät pidä sisällään säikähdyksiä. Elokuva voi tällaista aiheuttaa, tosin säikähtely toteutuu tiettyjen puitteiden turvaamana, vähän kuin eläin voi päättää olla tutustumatta johonkin.

Tietty tutustuminen ja sietäminen on ihmisellä samanlaista kuin eläimillä, jos vastassa uutta, tai jotain itsensä ylittävää. Säikähtelyn vaikutus muuttuu, jos suhde kohteeseen ei ole valittavissa, ja on pelkoa aiheuttavan armoilla.

Itseä voi saattaa pelottaviin tilanteisiin, esim leffoissa, tai harrastuksissa. Tiettyjen valintojen jälkeen, kokemukset voivat muuttua vapaaehtoisuudesta siihen, ettei ole kuin tilanteiden vastaanottamista, miten pärjääkin.

Pelon voittamisen lisäksi, ihminen voi kehittää myös sitä, että kestää stressiä, eikä pyri tuomaan helpotusta miten vain, tilanteisiin. Stressin ylläpito tietyllä tasolla, voi olla tavoitteellistakin, tai se, ettei stressitasoon voi enää itse suoraan vaikuttaa, vain sopeutua.

Henkisiä harjoitteita. Niistä voi löytää monenlaista. Extreme yleensä höpsöä, mutta elokuviin ei tarvitse mennä, kokeakseen virtuaalimaailmoja, kustakin tilasta. Tietyt tilat tähän toisia otollisempia, jos kokemusten antoisuutta ajattelee.

Reaali VR, paras VR. Tarkoittaa reaalin sopivaa otantaa, siis jotain erilaisempaa liittymää, jonka voi saada aikaan hyvin vähällä, ja eroa on, tavanomaiseen nähden paljon.

Toiseustutkimusta, kokonaisvaltaisesti vietynä. Tuokin alku venyi eräänlaiseksi, lainauksesta lähtien. Ainahan näitä voi kokeilla.  8)

Juha

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 23, 2019, 00:03:58
Tinnitus ääni kuulostaa pahimmoileen vähän tältä (lyhyilla aalloilla (SW) SSB-ääni):

https://www.youtube.com/watch?v=CcX2Pdg35Co&t=40s

Tuossa oli yksi tulpan "ampautuminen". Vähän sinne suuntaan, kuin kuohuviinilasin korkki lähtisi.

Eilen klassisen konsertissa. Melko mielikuvituksellinen, tällä kertaa. Haastoi ottamaan selvää, vaikka kesken jäi, monen äänen mieltämisprosessi.

Joskus tuntuu, että kuunneltava yksityiskohtia, ja kokonaisuuteen ei voi samalla tapaa panostaa. Ehkä jokin musiikki avautuu parhaiten sopivien yksityiskohtien kautta, ja joku toinen kokonaisuuden, ja jossain keskittyminen vie ilman suuntaamista kohden parasta avautumista, mille itse mahdollinen.

Onneksi omat tinnitysjaksot (muutama kuukausi), eivät koskaan noin ikävän kuuloista. Jotain kasautumaa noista tulee mieleen, kun noin esitetään.

MrKAT

#412
Tämmöistäkin voocooderi-efektiä se tinnitukseni vähän muistuttaa sikäli että tietty perustaajuus korostuu ja sen amplitudi (voimakkuus) vaihtelee puheen amplitudin tahdissa. Noissa perustaajuus on yleensä matala, korvassani paljon korkeammalla.
Vocoders - Vocal Effects Test  (0m 57s)
-
https://www.youtube.com/watch?v=uXn1up-9D78
Ehkä lähinnä 2. esimerkkiä 0:19-0:23 kohdalla. 
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Hippi


Lainaus käyttäjältä: Juha - marraskuu 22, 2019, 23:15:05

Naudat esim saattavat nuuhkia, ja säikähdellä, ketjunaan. Muutenkin säikkyjä, esim äänille.

Jos ihminen säikähtelee, tai säpsähtelee paljon, mitä siitä voi päätellä?

Eiköhän säikähtäminen ole ikiaikainen keino säilyä hengissä. Säikähtely lienee aika välttämätöntä saaliseläimille, jollainen ihminenkin on aikain alussa ollut ja vieläkin on erityisolosuhteissa.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 23, 2019, 11:37:45

Lainaus käyttäjältä: Juha - marraskuu 22, 2019, 23:15:05

Naudat esim saattavat nuuhkia, ja säikähdellä, ketjunaan. Muutenkin säikkyjä, esim äänille.

Jos ihminen säikähtelee, tai säpsähtelee paljon, mitä siitä voi päätellä?

Eiköhän säikähtäminen ole ikiaikainen keino säilyä hengissä. Säikähtely lienee aika välttämätöntä saaliseläimille, jollainen ihminenkin on aikain alussa ollut ja vieläkin on erityisolosuhteissa.

Naiset todellakin elävät kauemmin kuin miehet koska he säikähtelevät enemmän. Nainen taitaa ollakin herkullisempi saalis joten on syytäkin säikkyä enemmän.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Juha

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 23, 2019, 02:13:56
-
https://www.youtube.com/watch?v=uXn1up-9D78
Ehkä lähinnä 2. esimerkkiä 0:19-0:23 kohdalla.

Omanlaista VRää.

Tässä on siis reaalipuhetta, ja siihen lisätään jotain, jolloin vaikutelma muuttuu.

On myös sellaista vaikutelman muuttamista, jossa valikoidaan reaalia tietyllä tapaa. Nämä ovat puhdasta reaalia, vaikka kokonaisuusvajeeseen perustuvaa.

Samanlaista saa näinkin, mitään lisäämättä, siis valikoiden. Terästeiden eräitä perustavia valmistuslinjoja. Onkohan mitä muita tällaisia?

Ensimmäistä kertaa tuontyylistä kuulin Bachin kappaleista. Siinä oli jotain ihmeellistä.
https://www.youtube.com/watch?v=OsQA08YQGN8

Keinotekoisuus voi kiehtoa mm sen takia, että saa kokemaan jotain täydentävää, joka puuttuu. Autenttisimmillaan kaikki on, kun kaikki inhimillinen ilmenee, jolloin sekasotku voi olla myös erikoista, vaikka suhde tällaiseen, voi olla myös hankala, itsellä tai yleisesti, tai nuo, toislaitaisesti.

MrKAT

#416
Äsken tein testin syntetisaattorillani jossa saan taajuuden tarkasti ja näytt.. kuulostaa siltä että honotuksen resonanssi on n. 520 Hz joka on suht. lähelle 2-viivainen C (523 Hz).

Eräs viimeaikoina keksitty tinnituksen korjauskonsti on panna korvaan kohinaa jossa äänitasossa on kuoppa just resonanssin kohdalla eli tuossa leikataan/häivytetään 520 Hz ja sen ympäriltä pois äänitaajuudet. Virtuaalimusiikkistudiossani se onnistunee jos tarviin mutta nyt en tarvi.


Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Juha

#417
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 11:55:36Naiset todellakin elävät kauemmin kuin miehet koska he säikähtelevät enemmän. Nainen taitaa ollakin herkullisempi saalis joten on syytäkin säikkyä enemmän.

Herkkuhetki, vs herkku, pitempiaikaisena. Kannattaa varmaan varmistaa hetken lyhytaikaisuus, että saa edes jotain.

Okei, ehkä pyy paremmin lukittuna, kuin oksalla. Ettei vaan aiheuttaisi liikaa herkullisuutta, jatkuva-aikaisempana. Mitähän sekin olisi? Ainakin jotain jaksotusta tuo vaatisi, että sietokyvyn raja ei ylittyisi.

Linnani on turvasi. Voisi myydä iskulauseena kivasti. Varma paikka, jatkaisin vielä.


PS Lisävarmuutta tuo tietysti linnaan se, että kun säikkyisyys vähenee, niin vietetty lusimisaika myös. Kun mieskin pääsee vähemmällä, ja säikkymisen elämää pidentävä piirre paremmin hallinnoitu, juttu klaarautuu vakaammin. Kestävyydestä taas nauttii varmaan muukin osa, ympäristöä. Jos lahoainekset villiintyy, niin samaa voi soveltaa, että paketti säilyy paremin kasassa. Ei mitä.

Juha


YLEn sivuilla oli tänään musiikin vaikutuksesta, esimerkein.

Reaktionomainen vetäytyminen äärimmäisyyksistä on tosiaan rakentunut meihin. Kokonaisvaltaisesti, asia näkyy vetäytymisreaktiona, säikkyytenä, joka voi jatkua selkeänä, omalla linjallaan, jotenkin, miten lie, jolloin menee paoksi, jne.

Jännä ajatella sitä, miten suojeleminen, ja toipuminen näkyy toimivana mallina lyhyissä prosesseissa, että isompina valintoina. Kun vaurio syntyy, voi olla, että sen hoitelu ei ole parhaimmillaan, jos kokonaisuudesta huolehditaan, kun ei oikeasti tarve, ja pienemmät asiat jää vähemmälle.

Kun potilasta on aiemmin makuutettu varmuuden vuoksi, niin nykyään hänet laitetaan vastoin sitä rintamaa, jossa jotain voi tapahtua, ja joskus paluu on terveyttä, ei vamman lisääntymistä.

Punttisalikuormituksessa toimii sama päättely, jonka hoksaa, jos päätynyt rankemman suorituksen jälkeen vetelehtimisen sijaan liikehtimään jotenkin sopivasti. Kuormittunut alue pääsee osaksi muuta elämää, ja se juuri eniten sitä kaipaa. Jossain tietty raja.

Kun tuli heitettynä tsoukkina kooman vaihtoehtoa omana hoitona, kiputilassa, niin samaahan käytetään hoidossa, kun potilasta pidetään tarkoituksella koomassa. Joskus ei auta turhan nopeat paluut, kentälle.

Tinnitykseenkin voi EM isoa linjaa soveltaa. Samoin ehkä sokaistumiseen. Voikohan sokaistuminen olla millä tavoin tinnitykseen verrattavaa? Mitä yhteistä?

Jos osa äänen, tai valon vastaanotosta aiheuttaa suoran vamman jollekin alueelle, voi olla hyvä, että lisävammautumaa välttää, mutta uutta voi olla, että välitön vamma-alueen eristäminen voi olla myös samaa. Vaikea sanoa, missä menee raja.

Liian nopea muutos esim paleltumien tapauksessa kohden lämmintä voi olla vaarallista. Oliko se näin? Lumella hierominen taas oli jotain poppajuttua, oletan, vaikka ideaa noissa voi olla, ei-sovellettavuuteen jäävänä.

Terävyys ei tunnu aina kokonaisuudessa. Pienen alueen asiat eivät välttämättä saa liikkeelle, jolloin kokonaisuuteen liittyvä vammautuminen ei toteudu heti. Pyöreämpi / tylpempi taas vaikuttaa ihmiseen kokonaisemmin, jolloin osat ottavat painetta vastaan, vahingoittumatta, mutta kokonaisuus voi viedä kaikki osat kohden riskiä, jollain viiveellä.

Reaktiotaipumukset ilmenee joten järkevästi priorisoiden. On alku, jota ehkä jatketaan, tai tulisi jatkaa jotenkin, tietoisesti. Reaktion voi nähdä kehon viestinä. Samalla tapaa ajatellut impulsseista jollain tapaa autenttisina viestein, vaikka reaktiot eivät olisi aina tarkoituksenmukaisia, kun voivat vääntyä ohi soveltuvuuden.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 23, 2019, 11:37:45

Lainaus käyttäjältä: Juha - marraskuu 22, 2019, 23:15:05

Naudat esim saattavat nuuhkia, ja säikähdellä, ketjunaan. Muutenkin säikkyjä, esim äänille.

Jos ihminen säikähtelee, tai säpsähtelee paljon, mitä siitä voi päätellä?

Eiköhän säikähtäminen ole ikiaikainen keino säilyä hengissä. Säikähtely lienee aika välttämätöntä saaliseläimille, jollainen ihminenkin on aikain alussa ollut ja vieläkin on erityisolosuhteissa.
Säikähtelen joskus nukkuessani. Heräilen tällaisiin joskus aamuyöstä. Hermot hieman kireällä tiettyjen asioiden vuoksi, ehkä tulevat tuonne alitajuntaan...