Kielet ja niiden käyttö

[Hippi]

Googlekääntäjä antaa merkitykset
korkeakoulu
kollegio
yliopisto
opisto
virkakunta

Ehkä tuossa tuomari halusi kuitenkin kertoa, mitä yliopistoa kävi, kun se vaikuttaa olleen kovin arvostettu opinahjo. Eli hän vastasi ohi kysymyksen ja itselleen vähän mieluisampaan kysymykseen. Tai sitten on taas näitä juttuja, joissa Amerikan englanti ja Englannin englanti ymmärtää samoja sanoja vähän eritavalla.

[Melodious Oaf]

Joskus näkee suomeksi käännöksissä käytettävän sanaa sellaisenaan: college.

Se on joissain yhteyksissä minusta oikein hyvä ratkaisu, kun sanaa käytetään niin erilaisilla tavoilla. Suurin piirtein siitä voi sanoa, että se on jokin paikka jossa opiskellaan oppivelvollisuuden jälkeen, eli ei välttämättä korkeakoulu vaan opisto tai jokin muu. Sekään ei päde ihan aina, eikä tätä oikein voi päätellä tietämättä taustoja:
Stephanie took up making jewellery after leaving art college this summer.

Se voisi olla yliopisto tai joku korkeakoulu tai melkein mitä tahansa.

Joissain brittiyliopistoissa colleget ovat omia instituutioitaan joista yliopisto koostuu:
He was educated at Balliol College, Oxford. 

Balliol Collegessa voi opiskella useampaa pääainetta eikä se kerro opintojen sisällöstä mitään.

Joissain amerikkalaisissa yliopistoissa colleget ovat vähän niin kuin laitoksia, joissa opiskellaan jotakin tiettyä alaa:
She was a professor at the University of Florida College of Law.

Ja sitten briteissä sanaa college käytetään myös ammattikoulu- lukio, tai jopa yläkoulutasoisten koulujen nimissä, jotka usein ovat maksullisia:
In 1854, Cheltenham Ladies' College became the first girls' public school.

Pointtina kai että vaihtelu on tosi suurta, ja jos voi sanoa vain että "joissain brittiyliopistoissa" tai jotain tällaista, se tietysti tarkoittaa, että on aika vaikea sanoa, mitä sana sinänsä tarkoittaa tai miten se pitäisi kääntää.

[Melodious Oaf]

Just äsken Kova laki -sarjassa puolustusasianajaja teki yllätysvedon ja kysyi tuomarilta että minkä collegen sinä kävit? Tuomari rupesi puhumaan Yale:sta, mutta puolustusasian keskeytti: En kysynyt mitä yliopistoa kävit vaan mitä collegea kävit. Eli se college-sana hämmensi "tuomarinkin".

Yale'issä on omanlaisensa college-järjestelmä, jossa kaikki perustutkinto-opiskelijat (undergraduate students) ja iso osa henkilökunnasta kuuluu johonkin 14 "residential collegesta". Järjestelmä on varmaan erilainen kuin Cambridgessa tai Oxfordissa, mutta nämä olivat esikuvina ja malleina, kun yliopistoa perustettiin. 

En osaa MrKATin kuvauksen perusteella sanoa, mitä puolustusasianajaja varsinaisesti hakee.

On mahdollista, että joku yksityiskohta nimenomaan Yale'in college-rakenteessa on olennainen — tai sitten koko juttu on jotain tuittuilua siitä, millä tarkkuudella pitäisi vastata, eli tavallaan "lakimiesnokittelua".
    Mutta vaikea sanoa — voi kyse olla jostain ihan muustakin.

[Toope]

Joskus näkee suomeksi käännöksissä käytettävän sanaa sellaisenaan: college.

Se on joissain yhteyksissä minusta oikein hyvä ratkaisu, kun sanaa käytetään niin erilaisilla tavoilla. Suurin piirtein siitä voi sanoa, että se on jokin paikka jossa opiskellaan oppivelvollisuuden jälkeen, eli ei välttämättä korkeakoulu vaan opisto tai jokin muu. Sekään ei päde ihan aina, eikä tätä oikein voi päätellä tietämättä taustoja:
Stephanie took up making jewellery after leaving art college this summer.

Se voisi olla yliopisto tai joku korkeakoulu tai melkein mitä tahansa.

Joissain brittiyliopistoissa colleget ovat omia instituutioitaan joista yliopisto koostuu:
He was educated at Balliol College, Oxford. 

Balliol Collegessa voi opiskella useampaa pääainetta eikä se kerro opintojen sisällöstä mitään.

Joissain amerikkalaisissa yliopistoissa colleget ovat vähän niin kuin laitoksia, joissa opiskellaan jotakin tiettyä alaa:
She was a professor at the University of Florida College of Law.

Ja sitten briteissä sanaa college käytetään myös ammattikoulu- lukio, tai jopa yläkoulutasoisten koulujen nimissä, jotka usein ovat maksullisia:
In 1854, Cheltenham Ladies' College became the first girls' public school.

Pointtina kai että vaihtelu on tosi suurta, ja jos voi sanoa vain että "joissain brittiyliopistoissa" tai jotain tällaista, se tietysti tarkoittaa, että on aika vaikea sanoa, mitä sana sinänsä tarkoittaa tai miten se pitäisi kääntää.

Kyse on vain siitä, että esim. brittiläis-amerikkalainen koulutusjärjestelmä on erilainen kuin meillä (=järkevämpi?). Collegesta tulee peruskandeja (alempi yliopistotutkinto). Yliopistoon menevät he, jotka haluavat jatkotutkintoja (maisteri, tohtori). Suomessa koulutetaan turhaan maistereiksi ihmisiä, kun vähempi kandidaattikoulutus riittäisi perustutkintoon. Itsellänikin on maisterin (tutkijakoulutus?!) tutkinto, mitä en ole koskaan tarvinnut. USA:n malli on parempi.

Karsii perustutkinnoista suoriutuneet, vain parhaimmat jatkavat yliopistoihin jatkotutkintoihin. Me koulutamme ehkä enemmän turhia maistereita, joita itsekin olen.

Meillähän "college" ja "university" ovat yhdistetty lukioon/yliopistoihin/korkeakouluihin.

[Melodious Oaf]

Kai se on myös historiallinen vahinko, että college-sanaa on alettu uudessa maailmassa käyttää universityn synonyymina tai yksittäisten laitostenkin nimissä.

Historiallisena taustatekijänä on, että kolleegioina tai niiden ryhminä perustettuun yliopistoon (vanha keskiajalta peräisin oleva malli) on jäänyt vain yksi college tai alun perin on perustettukin vain yksi sellainen, ja tästä on sitten seurannut merkitysalan muutosta ja ailahtelua.

Ei mulla muutoin tosta valittamista ole. Tietysti laaja juttu toi koulutusjärjestelmäkysymys ja menee tämän ketjun aiheesta ohi.

Mulla oli kai tarkoitus vaan nostella esille summittaisesti esimerkkejä jotka valottais sitä, miksi voi olla ihan jees sanoa suomeksi college joskus tai miksi se ei ole ihan niin suoraviivaista edes sanoa, mikä sen vastine kulloinkin on.



Suomessa jotkut korkea-asteen opinnot on ehkä turhankin teoreettisia.

Karkeana esimerkkinä vois sanoa, että jos pistetään porukka koodaamaan koneellisen kielen käsittelyn juttuja ihan atomeista alkaen itse, se vaatii kovaa työtä ja aikaa, mutta sen jälkeen niillä on valmiudet työelämäänkin, ja sinne vois siirtyä jo vuoden tai kahden jälkeen aivan hyvin.

Jos ton tekee niin että käydään läpi teoriassa mitä algoritmit tekee tai käytetään valmiita palvelukirjastoja ja sitten kirjoitetaan pitkiä opinnaytetöitä, voi mennä pitkä tovi että saa opinnot tehtyä ja silti jossain mielessä osaa vähemmän kuin tollasella raa'an harkkapainoitteisella metodilla jossa ei ikinä edes vaadita kirjoitamaan parin sivun raportteja kummempaa.

Ei kannata haikailla mitään Jenkkilän mallia, mutta vois ajatella, että yliopistoilla lisättäis tietoisesti tollasta harkkapainotteista, käytäntövetoista ja jossain mielessä tutkijakoulutuksen ja niiden valmiuksien kehittämisen näkökulmasta hiton "kevyttä".

Ei vaan koodaamisessa vaan että tota ajatusta vois soveltaa muuhunkin. 

Se miksi ei Jenkkilän mallia on laaja kysymys.

Lyhyt vastaus vaikka niin, että meillä on pieni maa ja väestö, eikä tänne synny sellaista koulutustarjontaa mitä niillä on kaikkine joustoinen ja laajoine mahdollisuuksineen sillä, että apinoidaan niitä.

Täällä tietyt käytännön realiteetit ohjaa enemmän yhtenäiseen ja keskitettyyn, ja se on sekä heikkous että vahvuus. Jos kuitenkin meluummin katsois ne realiteetit ja menis niillä kun visiois vaan ja kuvittelis että toi on kiinni jostain "ideoista".

[Toope]

Suomessa jotkut korkea-asteen opinnot on ehkä turhankin teoreettisia...

Ehkä näin on? Käytännönläheisempi opetus ehkä yliopiston alkuvaiheissa olisi parempaa. Vain parhaimmat/sopivimmat jatkavat teoreettisiin jatkotutkintoihin? Itse pidän nykyistä mallia tuhlaavana ylikoulutuksena, tosin omista yliopistoajoistani on aikaa 25 vuotta, ehkä tilanne on muuttunut? Saatan puhua vähän nostalgiaa. Mutta jo omina yliopistoaikoinani huomasin, miten tehotonta ja tuhlailevaa koulutus oli. Vasemmalla kädellä saat rivimaisterin paperit..., osaamatta juuri mitään.

En itse lainkaan usko siihen usein ehkä vasemmistolaiseen väittämään, että koulutusta tulisi korostaa korkeakoulutusta lisäämällä. Minusta se on paisunut liikaa = taso laskee. Suomi tarvitsisi ehkä vähemmän yliopistoihmisiä, tarkemmin valikoituneina = taso nousisi. Ammatilliseen koulutukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

[MrKAT]

TV:stä FEM-kanavalta seurasin äänettömänä ruotsinkielistä keskustelua joka oli tekstitetty suomeksi.
Tekstitys meni osittain puheen edelle koska koko lause rätkähti heti ruutuun.*

Huomasin, että pystyin hyvinkin nopeasti
- kääntämään tekstin ruotsiksi päässäni
- ja sitten lukemaan sen puhujan huulilta.
Osui hämmästyttävän usein.

Näin opin tai opettelin 2 asiaa: ruotsia ja huulilta ruotsinpuheen lukua.

Mutta 1 sana hämmensi: "Metsä". En muistanut ruotsiksi heti. Silmäni luki huulilta "wood" [wuud].
Eli englantiako?! Ei kai nyt sentään...?
Paljon myöhemmin tajusin että ne sano "skog" [skuug] ja "skogen". Huulilta lukee vokaalit helpommin mutta konsonantit tahtoo mennä ohi. Ja englanti on syvemmin poltettuna alitajuntaan ja se tunkee läpi.

*TV:ssä toimi mutta Areenassa ei niinkään, siellä tekstitys meni kait eri tahtiin kuin TV:ssä.

[MrKAT]

Vaalivaikuttaminenko 2 kk ennen vaaleja vai mikä, mutta Twitterissä, FB:ssä ym on nyt ilmestynyt Venäjä-mielisiä outoja trollihenkilöitä jotka sanoo, että "Nato ei voi tallentaa Suomea". https://yle.fi/a/74-20018846
Se on selitetty käännösvirheeksi koska save = pelastaa, tallentaa.

Venäläisemigrantti Dimmu sanoo kuitenkin että Yandex ja Google osaa kääntää "pelastaa" muotoon, joten hän epäilee että takana onkin joku 30v perus suomalainen joka vieläpä tuntee suomalaisten keskustelufoorumeita ja somehenkilöitä:

Janne M. Korhonen (@jmkorhonen@mastodo.fi) @jmkorhonen
Kappas, sain Pietarin trollitehtaalta oikein kohdennetun hahmon, joka mm tykkäilee tyypistä jonka mukaan NATO ei voi tallentaa Suomea.
Näitä "olen saapunut"-hetkiä, ilmeisesti.
(kuvakaappaus twitteristä jossa esiintyy tummaihoinen "Janne N. Korhonen")
- https://twitter.com/jmkorhonen/status/1627568606719385600

Perus suomalainen Trollitrolli tai anti-trolli joka mustamaalaa Venäjän trolleja?
JK. Astetta vakavampaa:
Eetu Piippola 🇫🇮 @eetupiip
Selailin vähän läpi näitä Venäjän trollitehtaan tilejä. Sieltä löytyy mm. deepfake-videota Sanna Marinista julistamassa sotaa Venäjää vastaan. Jakavat toistensa twiittejä ahkerasti.
Kyllä on aika paska yritys jos minulta kysytään, mutta mitäpä sitä muuta Venäjältä odottaisi.
- https://twitter.com/eetupiip/status/1627376366990639107

[MrKAT]

Minua vähän häiritsee sana salaliitto ja johdannaiset kuten salaliittohörhöily jne.
Ehkä liian harvoin on käytetty sanaa salajuoni, salajuonihörhöt jne.

Salaliitto on englanniksi conspiracy, plot.  Ja plot on suomeksi mm. salajuoni.

Esimerkiksi CIA+co ovat salajuonineet (sisäinen salaliitto voi olla muttei tarvi kenenkään suomalaisen kanssa salaliitossa) että Suomen kansa on kyllästettävä Aku Ankoilla ja Valituilla Paloilla ja niiden arvomaailmalla, jotta Suomen kansa ei tipahda taistelematta NL:n kommunismin, syliin.
Kommunisti joka väittää että tuo olisi hallitusten keskinäinen salaliitto olisi salaliittohörhö muttei salajuonihörhö.

[MrKAT]

Tietokilpailukysymys.
Missä englanninkielen sanassa on pelkkiä konsonantteja?











Vastaus: crwth, walesilainen lyyran tapainen soitin
  https://en.wikipedia.org/wiki/Crwth
  Google translator lausuu luultavasti erheellisesti arvaten: [kryö] ,
  mutta wikipediassa (ja muistan sanakirjassa) ohjeen olevan: [kruuth] (/ˈkruːθ/)

[Norma Bates]

[Toope]

Itse en nyt ymmärrä, selitätkö?

[Toope]

Tietokilpailukysymys.
Missä englanninkielen sanassa on pelkkiä konsonantteja?


Vastaus: crwth, walesilainen lyyran tapainen soitin
  https://en.wikipedia.org/wiki/Crwth
  Google translator lausuu luultavasti erheellisesti arvaten: [kryö] ,
  mutta wikipediassa (ja muistan sanakirjassa) ohjeen olevan: [kruuth] (/ˈkruːθ/)

Wht th fck?
Eikös joissakin kielissä w käsitetä uu:na?

[Norma Bates]

Itse en nyt ymmärrä, selitätkö?

Noin se vaan menee englanniksi. Mitenkäs tuon nyt sitten kääntäisi. "Kaikella uskolla, jota hänellä oli ollut, ei ollut ollut mitään vaikutusta hänen elämänsä lopputulokseen". Tai ehkä "lopputulemaan". Eka had had on siis oli ollut ja toka had had ollut ollut.

[Norma Bates]

Hiphei, lisää: