Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Fenotyyppi, biologiaa vai woketusta?

Aloittaja -:)lauri, heinäkuu 12, 2023, 16:03:56

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

-:)lauri

Kiinnostaisi etenkin 1800-luvulle käsityksineen jämähtäneiden palstalaisten näkemys perusteluineen siitä, kuuluuko fenotyypin käsite biologiaan genotyypin lisäksi, vai onko fenotyypin käsite globalistivihervasemmistolaisen woketuskollektiivin -salaliitto oikeaa tiedettä vastaan.

Saa tuoda tähän tobjektiiviin fenotyyppiin liittyvää muutakin keskustelua, jos vain tulee jotain mieleen.


Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

MrKAT

Äärioikeistolaisten tappamisesta saa nauttia viikoittain.

Melodious Oaf

Mulla on lonkalta heittäen aika hämärä käsitys siitä, mitä fenotyyppi tarkoittaa. Jotain yksilön ilmiasua. Siis että geenit ja ympäristö tuottaa sen yhdessä, ja esimerkiksi seksuaalinen valinta kohdistuu fenotyyppiin joiltain osin — tai aika keskeisesti.

Et sulla voi olla vaikka sukupuolikromosomit XY ja se voi näyttää aika monenlaiselta. Ja vaikka joku mies voi olla sellainen että sillä onkin kaksi Y-kromosomia tai kaksi X-kromosomia tai naisella vain yksi X-kromosomi.

Ei sitä silmällä pysty sanomaan että jollain on tällainen poikkeama ainakaan mitenkään välttämättä. Eikä joku näytä vähemmän maskuliiniselta tai mieheltä välttämättä jos tossa on joku poikkeama tai ole vähemmän seksuaalinen edes. Mutta Y-kromosomissa tapahtuu aika paljon pientä vaihtelua ja siemennesteen ominaisuudet ja sen tuotanto on aika herkkää. Myös naisilla usein kromosomipoikkeamat noissa tekee sen että lisääntymiskyky kärsii tai sitä ei ole.

Mut siis ihmiset tekee jotain tosi usvaista päättelyä kuitenkin ulkoisten ja ties minkä seikkojen perusteella siitä, että joku vaan vetoaa niihin tai ei vetoa tai on hienoa tai ei ole. Tykkää vaikka jonkun ominaistuoksusta ja jonkun toisen ei niinkään tai jotain tällaista.
    Ja on tietty myös mahdollista tietoisesti painottaa tollasta eri tavalla tai sivuuttaa joku tekijä ja valita kuitenkin jotain muuta kun tulee kyse siitä, miten elää tai miten haluaa olla.

Jos haet tällä enemmän rasismia kuin sukupuoleen liittyviä juttuja, mun mielestä siihen liittyy toikin että tehdään kaikki kuitenkin tämmösiä aika usvaisia arvioita joissa vaistonvaraiset reaktiot sekoittuu tiedolliseen ainekseen, kokemuksen perusteella päättelyyn ja erilaisiin kultuurillisesti välittyviin tai itse tai pienemmässä viitekeyksessä muodostettuihin arvorakennelmiin.

Veikkaan että se menee vähän pieleen tai vaikeaksi jos lähtee siitä että sellaisessa, mitä me nyt kutsutaan rasistiseksi tai sanotaan vaikka fenotyypin perusteella syrjiväksi ylipäätään, olis kyse jostain rationaalisuuden puutteesta tai siitä että koska on tyhmä tai vaikka koska ei ymmärrä mikä on fenotyyppi, sen takia arviot on huonoja ja vääränlaisia.

Useimmat tykkää jostain enemmän ja jostain vähemmän ja jostain ei oikein ollenkaan, ja samoin useimmat haluaa että niistä itsestään tykättäis ja ne hyväksyttäis.

Nythän meillä kai homma menee käytännössä niin, että henkilökohtaisessa elämässä ja perhe-elämässä saa syrjiä, eli esimerkiksi kumppanin saa valita niin kuin itse haluaa. Mutta sitten työpaikoilla, julkisessa sfäärissä ja yhteistoiminnassa syrjintää tulis välttää ja pyrkiä aktiivisesti minimoimaan.

Mut ajattelen myös että me tehdään kaikki kuitenkin arvioita ja erottelu sinänsä on syrjivää tosi abstraktilla tasolla:
If you can discriminate between two things, you can recognize that they are different.


Tohon liittyy tosi paljon kaikenlaista. Onko se sun arviot faktapohjaisia ja kuinka hyviä ne on. Ja olennaisesti vielä se että vaikka sun arvio jostakin olis negatiivinen, on eri asia miten konkreettisesti toimit ja silloin kohtelet toista.

Jos mä nyt haluaisin elää kerrostalolähiössä jossa kaikki on täsmälleen 176 senttimentriä pitkiä blondeja ja niillä on aika samanlainen vaatemaku ja olisin itsekin tällainen, onhan se tavallaan absurdia, mutta mä veikkaan että jotkut ihmiset kokee että niiden pitäis olla tosi OK kaikenlaisen kanssa vaikka ne ei ole tai että ne vaatimukset on kohtuuttomia.

Musta se on tavallaan kurjaa jos vaaditaan että kaiken pitäis olla aivan hirveän inklusiivista. Jotkut ihmiset ei varmaan halua niin paljoa vaihtelua ja kaikki hakee myös subjektiivisesti jotain niille miellyttävää tai sopivaa määrää erilaisia ärsykkeitä ja uutta versus tuttua.

Palikkatasolla kai silleen että jos mä en oikein tykkää mun mielestä tosi synkkää musiikkia kuuntelevista ja tummiin pukeutuvista ihmisistä jotka tosi usein myös polttaa tupakkaa, mulla ei sais olla tähän mitään aversiota tai vielä että inklusiivisuuden hengessä mun pitäis nimenomaan hengailla niiden kanssa.

Tolleen se kai toimii joskus jos sattuis että vaikka noista ihmisistä merkittävä osa on lisäksi ihonväriltä eri tai kulttuuritausta ois eri.

Kun taas mun mielestä tärkeetä ois kuitenkin reilu kohtelu ja avoin ja rehellinen kanssakäyminen niin, ettei tarvitse teeskennellä tykkäävänsä jostain mistä ei tykkää, mutta voidaan silti tulla toimeen. Omien kykyjen ja mieltymysten rajoissa tekee ihan hyvää toimia erilaisten ihmisten kanssa ja oppia niiltä tai niistä kokemuksista.

Mut tärkeää mun mielestä on myös semmonen et noin voi tehdä ja oppii sen, mut ei ole mikään pakko eikä väkisin tarvitse runnoa.

Ihan hyvää ja arvokasta elämää voi elää ilman muuta niin että ei ole kauhean avoin tai utelias tai ei vain halua kauheasti eroja tai erilaisuutta tai vaihtelua.

Eikä se ole edes joko tai vaan eri asioissa eri tavalla samankin yksilön kohdalla.




-:)lauri

#3
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - heinäkuu 12, 2023, 17:38:37
Veikkaan että se menee vähän pieleen tai vaikeaksi jos lähtee siitä että sellaisessa, mitä me nyt kutsutaan rasistiseksi tai sanotaan vaikka fenotyypin perusteella syrjiväksi ylipäätään, olis kyse jostain rationaalisuuden puutteesta tai siitä että koska on tyhmä tai vaikka koska ei ymmärrä mikä on fenotyyppi, sen takia arviot on huonoja ja vääränlaisia.

Näkisin, että suurimmaksi osaksi pieleen mennään siinä, mitä oletamme kanssaihmistemme kyvyistä. Joku ilmiö kuten nyt vaikka naapuriin muuttava väärän värinen ihminen voi olla joillekin ihmisille sillä tavoin liian emotionaalinen, että sitä on vaikea käsitellä juuri muutoin kuin turvallisten ennakkoluulojensa tai -tietojensa kanssa sopusoinnussa. Jos nimittäin prosessia ilmiön takana lähdettäisiin jakamaan osiin ja osat assosioituvat alkuperäisten turvallisten asenteiden kanssa ikävällä tavalla ristiriitaisiin asenteisiin, ilmiön käsittely muuttuu helposti mahdottomaksi jatkaa. Tämä uuden informaation hylkääminen tai haluttomuus lähteä löytöretkelle uuden informaation toivossa, ennen kuin asiaan on ensivaikutelmaa syvällisemmin tutustunut, on varmasti myös sitä automaattisempaa, mitä monimutkaisemmasta ilmiöstä on todellisuudessa kyse. Liian monimutkainen asia, jota kohtaan on jo valmiiksi pahat vibat, ei varmastikaan motivoi ketään perehtymään syvällisemmin ilman jonkin tason pakkoa.

Ehkäpä kaikilla ihmisillä tulee jossain kohtaa raja vastaan, jonka jälkeen ilmiön taustalla toimivan prosessin monimutkaisuus tekee asiasta mahdottoman ymmärtää. Ehkäpä tämä kaikki tai ainakin iso osa siitä palautuu kysymykseen, kuinka paljon meistä itse kukin on valmis hyväksymään todellisuuskäsityksemme aktiivisiksi osiksi asioita, joita emme ymmärrä. Eli myös tällä tavoin kysymys palautuu siihen, kuinka joustavan pohjan genotyyppimme tarjoaa meistä itse kullekin.

Olisin myös sillä kannalla, että riippuen, kuinka joustava oma mieli on, sitä helpompi on kuvitella ihmisiä ja ihmismassoja, joiden ajatukset ovat enemmän kiinni ympäristöstä kuin liskonaivoistaan. Ja ihmiset, joiden mieli ei juuri jousta, olisi vaikeampi hyväksyä, että ympäristö keskeisesti vaikuttaisi.

Jos jo ihan se omakohtainenkin kokemus useammasta valinnan mahdollisuudesta arjessaan eteentulevien päätöksentekohetkien kohdalla puuttuu, elää ehkä varsin kattavan Dunning & Kruger -vaikutuksen alaisuudessa, mitä tietää ja mitä on edes valmiuksia koskaan tietää muiden ihmismielien joustavuudesta. Ja kyky simuloida ihmisten ja ihmismassoja ajattelua dynaamisina suureina pikemminkinmkuin staattisina suureina muuttuu tällöin helposti työlääksi ellei peräti mahdottomaksi. Tässä tapauksessa vieläpä ilman mahdollisuutta koskaan parantua ylivertaisuusvinoumastaan. Jos siis oman ajattelun mukautumiskyky on riittävän rajallista, fenotyyppi voi käsittenä tuntua huuhaalta. Tai ainakaan sen tarpeellisuus tai sisältö tai molemmat biologiassa eivät ehkä täysin avaudu.

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - heinäkuu 12, 2023, 17:38:37
Musta se on tavallaan kurjaa jos vaaditaan että kaiken pitäis olla aivan hirveän inklusiivista. Jotkut ihmiset ei varmaan halua niin paljoa vaihtelua ja kaikki hakee myös subjektiivisesti jotain niille miellyttävää tai sopivaa määrää erilaisia ärsykkeitä ja uutta versus tuttua.

Tää herätti mielessäni vaikeita pohdintoja, siksi tämä oli mielestäni erinomainen huomio. Olen mieltä, että vaikka fenotyypin hengessä genomi asettaisi joustavuudelle rajat, kuinka laaja ja heterogeeninen kokoelma ajatuksia pääkoppan mahtuu, nähdäkseni ihmisaivot tuottavat ajatuksia pitkälti samoin periaattein kuin tekoäly. Eli se informaatio, joka elämämme aikana on päähämme virrannut, määrää yhtäältä mitä ajattelemme ja toisaalta sen mitä voimme myöskään mielikuvitella. Olisin halukas postuloimaan myös, että genomi määrää tässä edellytykset ainakin sille, kuinka hyvät lahjat ihmisellä on pelästyä niin, että itsesuojeluvaisto astuu puikkoihin. Toisin sanoen se, kuinka täysimääräisinä ympäristö ulosmittaa yksilöstä itsesuojeluvaistot, sitä vähemmän yksilöllä on liikkumatilaa ajatustensa maailmassa. Tarkoitan, että mitä useampi asia synnyttää mielessä tavalla tai toisella vaarallisia taikka riittävän epämiellyttäviä assosiaatioita, sitä vähemmän löytyy kykyä hyväksyä ympäristöönsä asioita. Toinen on ylipäätään ihmisten lahjakkuuspotentiaali. Mitä heikommat lahjat, sitä vajaampaa on kyky simuloida mielessään ajatuksia, joiden ymmärtäminen puhumattakaan niiden tuottaminen edellyttää enemmän lahjoja, kuin mitä itseltä löytyy.

Ja vaikka siinäkin lopulta lienee paljon hajontaa kuinka monen ajattelua varjostaa mikäkin määrä rajoitteita, niin ihan argumentin vuoksi voisin kyllä pohtia, että ehkäpä ongelmien määrä on monissa tapauksissa ikään kuin vakio. Eli että kaikilla ihmisillä tai hyvin monilla ihmisillä olisi hyvin samankaltainen määrä asioita, joita eivät mielellään omaan ympäristöönsä päästäisi, mutta että vaihtelua on enempi vain siinä, mitä nuo asiat ovat. Esimerkiksi joku ei tosiaan sallisi ympäristöönsä väärän värisiä ihmisiä kun taas joku toinen ei sallisi ympäristöönsä niitä ihmisiä, jotka eivät salli ympäristöönsä väärän värisiä ihmisiä. Eli että enempi olisi hajontaa ihmisten välillä ajatteluaan rajoittavien asioiden laadussa kuin niiden määrässä.

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - heinäkuu 12, 2023, 17:38:37
Kun taas mun mielestä tärkeetä ois kuitenkin reilu kohtelu ja avoin ja rehellinen kanssakäyminen niin, ettei tarvitse teeskennellä tykkäävänsä jostain mistä ei tykkää, mutta voidaan silti tulla toimeen. Omien kykyjen ja mieltymysten rajoissa tekee ihan hyvää toimia erilaisten ihmisten kanssa ja oppia niiltä tai niistä kokemuksista.

Mut tärkeää mun mielestä on myös semmonen et noin voi tehdä ja oppii sen, mut ei ole mikään pakko eikä väkisin tarvitse runnoa.

Ihan hyvää ja arvokasta elämää voi elää ilman muuta niin että ei ole kauhean avoin tai utelias tai ei vain halua kauheasti eroja tai erilaisuutta tai vaihtelua.

Eikä se ole edes joko tai vaan eri asioissa eri tavalla samankin yksilön kohdalla.

Mun tulokulma on ollut pitkälti sama. Jos vain ymmärsin viestisi, että pitäisi sallia erilaisuus mieltymyksissä ja jos niihin jotain muutosta tarvittaisiin, pitäisi se tapahtua näiden ehdoin, joille kyseiset asiat tuottavat vaikeuksia hyväksyä.

Omassa somekuplassani asiaa on myös pohdittu. Yksi koulukunta on sitä mieltä, että varovaisesti keskustelun ja hitain askelin edeten juuri niiden ehdoin, joille asia tuottaa vaikeuksia ja toinen koulukunta sitä mieltä, että kertarysäyksellä, ja jos joku ei omaksu uutta normaalia, omapahan on vikansa.

Molemmilla lähestymistavoilla on puolensa. Nähdäkseni valtavirtanäkemys kuitenkin on, että jos 8 tunnin työpäivän, viisipäiväisen työviikon, palkallisen loman, naisten äänioikeuden, homoseksuaalien avioliitto-oikeuden jne. edellytyksenä olisi ollut se, että oppositio olisi saatettu näiden uusien normaalien taakse opposition ehdoin ja oppositiolle sopivalla aikataululla, näitäkään muutoksia ei olisi vieläkään tehty.

Liian monen ihmisen mieli vaikuttaa olevan nimittäin aivan liian rajallinen, jotta niiden pinttýneitä käsityksiä voisi muuttaa juuri mikään määrä neuvottelua, suostuttelua tai niistä kokonaan pitäytymistä. Aina löytyy ihan varteen otettavan kokoinen tai äänekäs ryhmä ihmisiä, joiden mielestä käsillä oleva muutos on maailman typerin muutos tai vähintäänkin liian iso muutos tehtäväksi kertarysäyksellä. Välttämättömiä päivityksiä entropiankaan aiheuttamien tuhojen korjaamiseksi ei tehtäisi, jos edellytyksenä olisi opposition yksimielisyys. Jokaiselle muutoksille löytyy aina mielensä pahoittava vastavoima, halusimme tai emme.

Omassa mielessäni kisaa johtaakin niukasti lähtökohta, jonka mukaan muutokset, joiden toteuttamiselle löytyy humaanimmat perusteet kuin vanhan säilyttämiselle, voidaan saattaa uudeksi normaaliksi kertarysäyksellä, vaikka oppositio pahoittaisikin siitä mielensä. Ehkäpä sen sijaan, että ensimmäiset keskittävät jatkossakin energiansa muutosten torppaamisiin ja toiset keskittyvät jatkossakin voivottelemaan sitä, kuinka ensimmäiset pyrkivät muutoksia torppaamaan, voitaisiin ehkä molemmissa leireissä nykyistä määrätietoisemmin keskittyä kehittämään kuntouttavaa kriisiapua ihmisille, joille nuo muutokset ovat olleet liian suuria.

Toisaalta isompi ongelma on mielestäni se, että ihmiset ovat aika haluttomia osallistumaan vapaaehtoisesti keskusteluihin, joissa omasta mielestä epämiellyttäviä tai ylipäätään asioita käsitellään tavalla, jota ne eivät ole ansainneet. Luonnollisesti ongelma realisoituu sitä useammin käytäntöön, mitä joustamattomamman pohjan mielelle itse kunkin genotyyppi on mahdollistanut.

Esimerkiksi Toopea on maanista twiitailuaan ja Kopekia on stokastista bloggaamistaan lukuun ottamatta aivan turha yrittää saada mukaan keskusteluun rasismista, vaikka juuri heille siitä keskustelusta olisi eniten hyötyä. He tuottavat palstalle kyllä paljon tekstiä rasismista, mutta heidän kykynsä osallistua keskustelun asiasta loistaa poissaolollaan. Molempien mieli on tällä hetkellä ainakin aivan liian jäykkä, jotta heidän olisi mahdollista pohtia ja makustella omien ajatustensa suhteen vaihtoehtoisia ajatuksia eli mitä keskusteluun osallistuminen edellyttäisi.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Melodious Oaf

Kiitti :)

Ei ole mitään nopeaa vastausta valmiina takataskussa mut koitan katsoa paremmalla ajalla uudestaan ja miettiä vielä. Hieno viesti joka tapauksessa.

Vaikka tämmönen jonkun mielestä on varmaan ihme näpertelyä, niin tää on silti osaltaan just sellaista keskustelua näiden aiheiden tiimoilta jota nimenomaan odottais ja haluais mutta harvoin näkee.

Toope

Luotetaan tieteeseen jättäen politiikka ulos. Eikö lopulta yksinkertainen idea. Voisi jopa yliopistoille ehdottaa...! Tosin vasurifoorumeilta blokataan, jos tuollaista kerettiläisyyttä esität. Juu, tiedän sen... 8) Taas tuli banneja vasureilta.

Melodious Oaf

#6
Tossa yllä kaksi vasuria keskustelee. Mut ei mulle tulis ees mieleen ajatella sitä siinä olennaisena vaan että me nyt vaan puhutaan noista asioista.

Siihen saa osallistua tietty, mutta musta näytti että Toope ei tehnyt niin, vaan noi on melko tyhjiä lauseita ja vieläpä sikäli ristiriitaisia, että hän on se joka ei pysty politiikkaa mistään irrottamaan vaan toi sen tähänkin.

Eli hän kritisoi asiaa jota kukaan muu kuin hän ei kommetin välittömässä yhteydessä tehnyt, kenties koska tämä kritiikki oli hänen ainoa ajatuksensa aiheesta.

Toope

Politiikkaa on tosiaan vaikeaa irrottaa yliopistoista ja koulutuksesta, koska ovat jo niin vasemmiston mädättämiä.
Et kai ikinä kuvitellut, että 30 sukupuolen teoriat ja transmielipidemuokkaus olisivat oikeiston keksimiä? Kokoomus ehkä tukee, koska ei lopulta ole oikeistoa.

Melodious Oaf

Sä et ole sanonut yhtään mitään siitä mistä minä ja lauri puhuttiin ja kaikki toi viestii mulle lähinnä siitä että sä dokaat tai sulla menee huonosti tai jotain.

En mä sen suhteen välinpitämätön ole, mutta jos lopetetaan toi lapsitason vammailu niin ymmärrätkö että puhut nyt ihmiselle jonka arvot on aika vasemmalla ja joka edustaa tota yliopistomaailmaa myös itse.

Onko sulla jotain valittamista tosta mitä mä tästä kirjoitin yllä — ja jos ei, mistä ja kenestä täsmälleen puhut?

Melodious Oaf

Mun ajatus on Toope tässä se, että jokainen ihminen on osaltaan ja koko ajan vastuussa siitä, minkälainen maa Suomi on ja miten täällä voi asioista puhua.

Joku vasemmistolainen sen sektorlin ihmisille tärkeistä jutuista aika vähän tajuava mutta kovaa yöhöttävä tyyppi Näkkärin ajoilta voi olla osaltaan vakuttanut siihen että PS tekee ja sallii itselleen ylilyöntejä.

Samalla tavalla se jos sä kirjoitat itse miljoona viestiä ja ördäät kännissä saattaa jollain pienellä tavalla tai ei niin pienellä tavalla vaikuttaa siihen minkälaisia ne vasemmiston ylilyönnit on.

Jos ajattelet että sun ei tarvitse olla järkevä eikä ajatella vaan egoilet ja räyhäät kun on muuten paskaa, se itsessään vaikuttaa keskusteluilmapiiriin koko maassa ja ihmisten arvioihin siitä.

Tee se ja näytä se mitä sen pitäis olla. Tai jos et halua ja haluat vaan irrotella, tee edes se semmosella selkärangalla että se on sitten rehellisesti sitä mitä se on.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - heinäkuu 14, 2023, 01:00:39
Sä et ole sanonut yhtään mitään siitä mistä minä ja lauri puhuttiin ja kaikki toi viestii mulle lähinnä siitä että sä dokaat tai sulla menee huonosti tai jotain.

En mä sen suhteen välinpitämätön ole, mutta jos lopetetaan toi lapsitason vammailu niin ymmärrätkö että puhut nyt ihmiselle jonka arvot on aika vasemmalla ja joka edustaa tota yliopistomaailmaa myös itse.

Onko sulla jotain valittamista tosta mitä mä tästä kirjoitin yllä — ja jos ei, mistä ja kenestä täsmälleen puhut?
Et oikeasti sano mitään kommentoinnin arvoista. Paitsi sen, että myönnät olevasi osa yliopiston rappiota. Itse valmistuin maisteriksi 1990-luvun alussa. Silloin hörhöily oli vasta aluillaan.

Toope

#11
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - heinäkuu 14, 2023, 01:13:57
Mun ajatus on Toope tässä se, että jokainen ihminen on osaltaan ja koko ajan vastuussa siitä, minkälainen maa Suomi on ja miten täällä voi asioista puhua...
Samaa mieltä. Teemme suomalaista Suomea tai monikulttuurietnohelvettiä. Täysin oma valintamme, ketään ei voi syyttää.

Me itse päätämme politiikastamme. Surullisena sanon, että usein seuraamme Ruotsia ja länsi-Eurooppaa (Ranska ja Saksa).
Mutta vain siksi, ettemme ole erityisen fiksuja.

Sananvapauttakimme voimme vaalia tai rajoittaa. Siksi äänestäminen merkitsee. Oikeisto puolustaa sananvapautta (osin Kokoomuskin), vihervasemmisto haluaa "määritellä" (=rajoittaa) sananvapauttamme.

Melodious Oaf

Toi mitä teet on äärimmäisen harmillista kaikkien kannalta.

Jos kukaan ei ymmärrä mitä minä sanoin pitemmässä viestissäni yllä eikä kukaan ymmärrä muutenkaan mistään mitään, silloinhan voit tietysti ohjailla tuolla tavalla keskustelua, ja ne ihmiset jotka mieluummin ei lue pitkiä lauseita tai ajattele mitään uusia ajatuksia ehkä tarttuu siihen että sä olet nyt se joka tähän toi jotain olennaista ja puhuu asiaa.

Mutta jos toi on se mistä pitää lähteä, silloinhan ei ole väliä mitä kukaan edes sanoo ja kyse on vain kieroilusta ja taktikonnista ja jostain vitun pelistä.

Jos toi on se mitä sä edustat, edusta sitten myös selvänä ja tästä hetkestä eteenpäin.

Mä lähden siitä että ihmiset ymmärtää kyllä eikä tollasta tarvitse edes noteerata.

Melodious Oaf

#13
En osaa ottaa siihen kantaa, onko yliopistot mätiä vai ei (pidän tosi omituisena väitteenä) mutta mun pointti on osittain se, että olen käynyt sen systeemin läpi ja koen pärjääväni siellä suht hyvin. Suurinta osaa ihmisistä ei kiinnosta rasismi erityisesti vaan ne keskittyy niiden omien alojen juttuihin.

Mun kohdalla se että on kiinnostunut tieteestä ja ihmisistä ja että juttelee nuorillekin nimenomaan yliopistoa käyville ihmisille on tuottanut tollasta ajattelua mitä ketjun aiheeseen liittyen ilmaisin.

Ihmiset siis pystyy omaksumaan sitä nykyajan eetosta niin, ettei niille tollanen ole mikään ongelma, tai toi on nykyajan parikymppiselle suht fiksulle suomalaiselle ylipistotyypille ihan mahdollinen kanta, ei mitenkään poikkeuksellinen eikä sellaista keskustelua ole mitenkään vaikea nuortenkaan kanssa käydä, jos ne on fiksuja ja ymmärtää asiat pintaa syvemmältä. 

Jos se systeemi todella on niin mätä, kai silloin munkin pitäis olla tai sen pitäis olla osoitettavissa tosta mitä sanoin. Muutenkin olisin kaivannut vaan sitä että keskusteltais ja puhuttais toisillemme.

Yliopistoissa kuitenkin opetetaan edelleen että on hyvä perehtyä asioihin, olla kriittinen, pyrkiä täsmällisyyteen, ajatella ihan itse jne jne.

Sen takia sieltä ei oikein löydy mitään yhtä yhteistä linjaa yhtään mistään. En näe että siellä erityisesti pärjäis jos on kauhean pehmeä vaan nimenomaan sitä pyörittää ihmiset jotka on aika tehokkaita ja jotka ei hirveästi jaksa mitään bullshittia tollasissa asioissa.

Mut joo. Sinne kuuluu ja siellä pitääkin olla myös tietty määrä hörhöilyä, ja on siellä sitäkin. Myös feminististä ja myös pehmeää. Mut jos katsoo sitä mitä se on tuottanut, niin nuoret on joissain asioissa myös fiksuja ja siinä se tiede ja muu tavallaan pelastaa aika paljon, vaikka siellä ois jotain periaatteessa ortodoksisia näkemyksiä  myös mitkä kuuluu ajan henkeen.
   Tarkoitan "ortodoksisella" sitä että joku juttu on cool ja niin ns. pitää ajatella tai se on vaan ajan hengessä tai jotain.

Olihan esimerkiksi 1970-luvulla suomalaisissa yliopistoissa vallalla kommunismi ja taistolaisuus ja muu ja ne oli sen ajan cooleja näkemyksiä. Piti olla poliittinen ja mielellään kommunisti. Ja siitäkin silti syntyi muutakin ja syntyi ihan hyvää.

Se heijastaa siis totta kai kaikenlaisia aikansa ilmiöitä eikä ne kaikki tavat ole aina mitään täysin ongelmattomia. Ei ole niin nyt eikä ollut silloin.

Mun kysymys on, että jos yliopistot on nyt erityisesti mätiä, niin missä vitun vaiheessa ne ei ole olleet sitä. Missä on se kohta jolloin kaikki ihmiset ja ajan henki on olleet täysin järkeviä.

Olen kai sitä mieltä, että yliopistoissa eetokseen kuuluu se että ei pelätä sitä etteikö ihmiset pärjäis sellaisenkin  kanssa ja etteikö siellä debatti kävis ja suunta muuttuis tai yksilöt tekis omia ratkaisujaan ja arviois niitä juttuja kuitenkin viime kädessä itse.

Ehkä jotkut ei niin paljon.
    Mut minä ja Toope ollaan siis molemmat sen systeemin tuotteita. Ja mä en tiedä onko toi nyt niin että Toope on enemmän itsenäinen ajattelija koska sen opit on siltä ajalta kun se ei ollut mätä vai mitä hän yrittää sanoa.

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - heinäkuu 12, 2023, 16:03:56
Kiinnostaisi etenkin 1800-luvulle käsityksineen jämähtäneiden palstalaisten näkemys perusteluineen siitä, kuuluuko fenotyypin käsite biologiaan genotyypin lisäksi, vai onko fenotyypin käsite globalistivihervasemmistolaisen woketuskollektiivin -salaliitto oikeaa tiedettä vastaan.

Saa tuoda tähän tobjektiiviin fenotyyppiin liittyvää muutakin keskustelua, jos vain tulee jotain mieleen.

Kesäaamun ratoksi asiaton näsäviisastelu. Fenotyyppi on woketusta vanhempi asia, joten sala liitto teorian voisi kääntää toisin päin.  ;D
Ainoa huoli tässä on se, että wokettajat jälleen kaappaavat jonkun hyvän termin ja vääntelevät sen aivan toiseksi, mitä muu ihmiskunta asian käsittää.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur