Fenotyyppi, biologiaa vai woketusta?

[Hayabusa]

Mun kysymys on, että jos yliopistot on nyt erityisesti mätiä, niin missä vitun vaiheessa ne ei ole olleet sitä. Missä on se kohta jolloin kaikki ihmiset ja ajan henki on olleet täysin järkeviä.

Mikään niin iso kuin "yliopisto" ei pysyisi pystyssä, jos olisi läpensä mätä. Lainausmerkit tuossa edellä on sen vuoksi, että myös määritellä mitä yliopisto tarkoittaa. (Huomaan tässä vaiheessa kuulostavani edesmenneen Pensadorin kaltaiselta metailijalta.) Jos teemme pikaisen yleistyksen ja toteamme yliopiston olevan korkeinta opetusta tieteellisistä asioista antavan organisaation, joka lisäksi tutkii mainittuja tieteellisiä asioita. Yliopisto siis itse määrittelee mikä on tiedettä. Yliopiston tutkijapuoli tekee mielenkiintoisen löydön ja sitten opetuspuoli alkaa opettamaan sitä, jotta saataisiin lisää aiheesta ymmärtäviä tutkijoita sekä välitettyä tietoa ympäröivään yhteiskuntaan. Välillä ne löydökset osoittautuvat hudeiksi ja silloin asia yleensä vähin äänin unohdetaan. Jotta yliopisto toimisi hyvin, sen pitää olla toisaalta nopea, jotta löydökset pääsevät lisätutkimukseen ja opetukseen, toisaalta hidas, jotta ei tuhlaisi resursseja turhaan, joka osoittautuu vähemmän tieteelliseksi.

[Socrates]

En osaa ottaa siihen kantaa, onko yliopistot mätiä vai ei (pidän tosi omituisena väitteenä) mutta mun pointti on osittain se, että olen käynyt sen systeemin läpi ja koen pärjääväni siellä suht hyvin. Suurinta osaa ihmisistä ei kiinnosta rasismi erityisesti vaan ne keskittyy niiden omien alojen juttuihin.

Mun kohdalla se että on kiinnostunut tieteestä ja ihmisistä ja että juttelee nuorillekin nimenomaan yliopistoa käyville ihmisille on tuottanut tollasta ajattelua mitä ketjun aiheeseen liittyen ilmaisin.

Ihmiset siis pystyy omaksumaan sitä nykyajan eetosta niin, ettei niille tollanen ole mikään ongelma, tai toi on nykyajan parikymppiselle suht fiksulle suomalaiselle ylipistotyypille ihan mahdollinen kanta, ei mitenkään poikkeuksellinen eikä sellaista keskustelua ole mitenkään vaikea nuortenkaan kanssa käydä, jos ne on fiksuja ja ymmärtää asiat pintaa syvemmältä. 

Jos se systeemi todella on niin mätä, kai silloin munkin pitäis olla tai sen pitäis olla osoitettavissa tosta mitä sanoin. Muutenkin olisin kaivannut vaan sitä että keskusteltais ja puhuttais toisillemme.

Yliopistoissa kuitenkin opetetaan edelleen että on hyvä perehtyä asioihin, olla kriittinen, pyrkiä täsmällisyyteen, ajatella ihan itse jne jne.

Sen takia sieltä ei oikein löydy mitään yhtä yhteistä linjaa yhtään mistään. En näe että siellä erityisesti pärjäis jos on kauhean pehmeä vaan nimenomaan sitä pyörittää ihmiset jotka on aika tehokkaita ja jotka ei hirveästi jaksa mitään bullshittia tollasissa asioissa.

Mut joo. Sinne kuuluu ja siellä pitääkin olla myös tietty määrä hörhöilyä, ja on siellä sitäkin. Myös feminististä ja myös pehmeää. Mut jos katsoo sitä mitä se on tuottanut, niin nuoret on joissain asioissa myös fiksuja ja siinä se tiede ja muu tavallaan pelastaa aika paljon, vaikka siellä ois jotain periaatteessa ortodoksisia näkemyksiä  myös mitkä kuuluu ajan henkeen.
   Tarkoitan "ortodoksisella" sitä että joku juttu on cool ja niin ns. pitää ajatella tai se on vaan ajan hengessä tai jotain.

Olihan esimerkiksi 1970-luvulla suomalaisissa yliopistoissa vallalla kommunismi ja taistolaisuus ja muu ja ne oli sen ajan cooleja näkemyksiä. Piti olla poliittinen ja mielellään kommunisti. Ja siitäkin silti syntyi muutakin ja syntyi ihan hyvää.

Se heijastaa siis totta kai kaikenlaisia aikansa ilmiöitä eikä ne kaikki tavat ole aina mitään täysin ongelmattomia. Ei ole niin nyt eikä ollut silloin.

Mun kysymys on, että jos yliopistot on nyt erityisesti mätiä, niin missä vitun vaiheessa ne ei ole olleet sitä. Missä on se kohta jolloin kaikki ihmiset ja ajan henki on olleet täysin järkeviä.

Olen kai sitä mieltä, että yliopistoissa eetokseen kuuluu se että ei pelätä sitä etteikö ihmiset pärjäis sellaisenkin  kanssa ja etteikö siellä debatti kävis ja suunta muuttuis tai yksilöt tekis omia ratkaisujaan ja arviois niitä juttuja kuitenkin viime kädessä itse.

Ehkä jotkut ei niin paljon.
    Mut minä ja Toope ollaan siis molemmat sen systeemin tuotteita. Ja mä en tiedä onko toi nyt niin että Toope on enemmän itsenäinen ajattelija koska sen opit on siltä ajalta kun se ei ollut mätä vai mitä hän yrittää sanoa.

Niin, mitä minulle, yliopistoa käymättömälle tulee mieleen siitä? Kai jotain hirveän tylsää ja hiukan elitististä.

Lähipiirissä on ollut todellisia yliopistoihmisiä vino pino korkeista hallinnollisista tehtävistä tohtoreiksi väitelleisiin. Silti myönnän, etten ymmärrä yliopistomaailmasta hölkäsen pölähtävää. Olen ollut tavallaan sekä liian lähellä että liian kaukana siitä.

On Toopen kritiikissä perääkin, vaikka toki pitää miettiä, mihin sitä verrataan. Amiskulttuuriin tai vähän koulutettujen nuorten työmaailmaan?

Vaistomaisesti ajattelen, että yliopistomaailmassa on jotain helvetin mätää, vaikka se tuottaa huimaa tietoakin. Ei se mätä joka puolella siellä ole, mutta siellä täällä. Vanhemmat sisarukseni kai kärsivät silloisesta taistolaistouhusta, en ole siitäkään heidän kanssaan paljon puhunut.

[TSS]

    Mut minä ja Toope ollaan siis molemmat sen systeemin tuotteita. Ja mä en tiedä onko toi nyt niin että Toope on enemmän itsenäinen ajattelija koska sen opit on siltä ajalta kun se ei ollut mätä vai mitä hän yrittää sanoa.

Niin kuin tuolla toisessa ketjussa jo tulin maininneeksi, niin MO:llahan on juuri sellainen tutkijamainen ote asioiden tarkasteluun, että asioita käännellään ja pohditaan eri näkökulmista, katsotaan jokaisen kiven alle, ja silti säilytetään sellainen asenne, ettei ehkä tiedetä kokonaan, miten se asia lopulta on. Mun mielestä tuo on juuri sellainen tieteellinen tarkastelutapa, joka vaistomaisesti ulottuu monella tapaa myös arjen tasolle, ja se on aika lailla erilainen näkökulma kuin Toopella.

Onko yliopistot mätiä: on niissä varmasti mätää, ihan niin kuin kaikkialla, missä on ihmisiä. Tulee mieleen vaikka LUT:n Mika Sillanpää, joka tekee erittäin arvostetun uran, mutta päätyy syyttämään aiheettomasti kollegoitaan epätieteellisyydestä ja ura valahtaa kankkulan kaivoon. Siellä missä on ihmisyyttä, on hyvää ja mätää. Yliopistot nojaavat kuitenkin paljolti sellaiseen yhteiseen vertaisarviointiin, jossa uskon lopulta objektiivisuuden olevan suurin arvo, johon yhteisesti pyritään. Ja sen varassa yliopistot edustavat enemmän hyvää kuin mätää.

[Socrates]

Onko yliopistot mätiä: on niissä varmasti mätää, ihan niin kuin kaikkialla, missä on ihmisiä.

Niinpä ja varsinkin kun kootaan joukko nuoria ihmisiä yhteen tyhmyys tiivistyy kuten se tiivistyisi jossain muussakin opinahjossa tai yhteisössä. Siksi on ehkä parempi,  että nuoret hajaantuvat maailmalle erilaisiin työpaikkoihin ja olosuhteisiin.

Kyllähän yliopistoissa on jotain ärsyttävää varsinkin tällaiselle vanhalle jäärälle, koska se kuitenkin edustaa lähinnä nuorten arvoja.

Kun näen telkussa opiskelijamellakoita, joita hillitään kumiluodeilla, mietin miksei niitä ammuta kovilla.

[-:)lauri]

Kiinnostaisi etenkin 1800-luvulle käsityksineen jämähtäneiden palstalaisten näkemys perusteluineen siitä, kuuluuko fenotyypin käsite biologiaan genotyypin lisäksi, vai onko fenotyypin käsite globalistivihervasemmistolaisen woketuskollektiivin -salaliitto oikeaa tiedettä vastaan.

Saa tuoda tähän tobjektiiviin fenotyyppiin liittyvää muutakin keskustelua, jos vain tulee jotain mieleen.

Kesäaamun ratoksi asiaton näsäviisastelu. Fenotyyppi on woketusta vanhempi asia, joten sala liitto teorian voisi kääntää toisin päin. 
Ainoa huoli tässä on se, että wokettajat jälleen kaappaavat jonkun hyvän termin ja vääntelevät sen aivan toiseksi, mitä muu ihmiskunta asian käsittää.

Tämä on hyvä pitää mielessä.

[Toope]

Onko yliopistot mätiä: on niissä varmasti mätää, ihan niin kuin kaikkialla, missä on ihmisiä.

Niinpä ja varsinkin kun kootaan joukko nuoria ihmisiä yhteen tyhmyys tiivistyy kuten se tiivistyisi jossain muussakin opinahjossa tai yhteisössä. Siksi on ehkä parempi,  että nuoret hajaantuvat maailmalle erilaisiin työpaikkoihin ja olosuhteisiin.

Kyllähän yliopistoissa on jotain ärsyttävää varsinkin tällaiselle vanhalle jäärälle, koska se kuitenkin edustaa lähinnä nuorten arvoja.

Siis jos yliopistoissa (paikka, jossa pitäisi olla viksuimpia) luodaan teorioita 30 sukupuolesta ja estetään rationalismia huutamalla, miksi me tarvitsemme yliopistoon nuoria vihaisia naisia? Noille kirkujille on paikka sirkuksessakin korkeakoulujen sijaan.

[MrKAT]

Siis jos yliopistoissa (paikka, jossa pitäisi olla viksuimpia) luodaan teorioita 30 sukupuolesta ja estetään rationalismia huutamalla, miksi me tarvitsemme yliopistoon nuoria vihaisia naisia? Noille kirkujille on paikka sirkuksessakin korkeakoulujen sijaan.

Missä kohden fysiikan laitoksella, teknillisessä tiedekunnassa tai kemian ja matematiikan laitoksella luodaan teorioita 30 sukupuolesta että voidaan julistaa noi kaikki yliopistolaitokset yliopiston ohessa mädiksi vasemmistolaisiksi? Ja missä se vasemmistolaisuus ja mätäisyys on noissa mitattu?

[Toope]

Siis jos yliopistoissa (paikka, jossa pitäisi olla viksuimpia) luodaan teorioita 30 sukupuolesta ja estetään rationalismia huutamalla, miksi me tarvitsemme yliopistoon nuoria vihaisia naisia? Noille kirkujille on paikka sirkuksessakin korkeakoulujen sijaan.

Missä kohden fysiikan laitoksella, teknillisessä tiedekunnassa tai kemian ja matematiikan laitoksella luodaan teorioita 30 sukupuolesta että voidaan julistaa noi kaikki yliopistolaitokset yliopiston ohessa mädiksi vasemmistolaisiksi? Ja missä se vasemmistolaisuus ja mätäisyys on noissa mitattu?

Yliopistossa on noita näkemyksiä esitetty "lukuisista sukupuolista." Itse toivon sairauden pysyvän hum/yht.k.tiet. puolella, ettei leviäisi mat/luonnontiet. alueihin.
Tuo inhimillinen/tieteenraiskaus- mätä woke/cancel- teorioiden kautta osin tulee yliopistojen yhteiskuntatiet./hum. tieteiden kautta.

[MrKAT]

Sukupuolten moninaisuus on biologinen fakta (biologisesti eli riippumattomasti mistään hum/yht. kunt. tieteistä).

Evoluutiobiologian dosentti selittää 14 minuutin luennossa:
Sukupuolen moninaisuuden biologia

[MrKAT]

Myös tekstinä löytyy:

Sukupuolen ei-geneettinen määräytyminen
Myös ympäristötekijöillä on tärkeä osa sukupuolen määrittymisessä joillain lajeilla. Hyönteisten lisäksi myös joillain matelijoilla ympäristön lämpötila sikiövaiheessa voi vaikuttaa siihen, mikä yksilön sukupuoleksi tulee. Krokotiileilla ja useimmilla kilpikonnilla sukupuolten jakauma määräytyy munien hautomalämpötilan mukaan. Lämpötilarajat vaihtelevat lajeittain.[8]

Monen lajin yksilöt voivat vaihtaa sukupuoltaan elämänsä aikana. Joskus vaihto tapahtuu tietyssä iässä, joskus jonkin tarpeen myötä. Yleisintä sukupuolen vaihtaminen on kaloilla. Esimerkiksi huulikalojen parvissa johtajakoiraan kuolema johtaa siihen, että voimakkain naaras muuttuu koiraaksi, jotta parvi voi lisääntyä. Crepidula fornicata -kotilo pystyy paritteluketjussa vaihtamaan oman yläpuolensa sukupuolen vastakkaiseksi kuin ketjuun seuraavaksi liittyvän sukupuoli.[10]

Hermafroditismi
Joillakin lajeilla, kuten lieroilla sekä laakamato-, simpukka- ja kotilolajeilla esiintyy hermafroditismia eli kaksineuvoisuutta. Tietyissä oloissa se auttaa sopivan parittelukumppanin löytämisessä. Tällainen eläin on samanaikaisesti koiras ja naaras, ja sillä on sekä koiraan että naaraan sukuelimet. Hermafrodiitit eivät yleensä pysty hedelmöittämään itseään, vaan parittelevat yksilöt vaihtavat sukusoluja keskenään.
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuoli

Esim. Sukupuolen vaihto on suht normaalitapahtuma biologiassa tietyillä lajeilla.

[Melodious Oaf]

Socrateksella oli mun mielestä ihan hyviä mietintöjä omista kokemuksista ja asenteista — se vähän poleemisempikin niiden ilmaus oli hauska lukea.

Yliopistot ei ole sillä tavalla mikään kovin homogeeninen kokonaisuus että en näe kauheasti järkeä puhua niistä paikkana jossa ollaan fiksumpia tai muka fiksumpia ja silti kehitetään teorioita 30 eri sukupuolesta. Jos tolla samalla kaavalla lähestyis mitä tahansa muuta asiaa maailmassa, se olis ihan ilmiselvästi sekoilua.

Ehkä yliopisto voi jollekin nuorelle olla sellainen hieno juttu että tapaa samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä ja joku voi tällainen ihminen voi ehkä sanoa että yliopistotyypit puhuu fiksummin tai tajuaa asioita tai niin pois päin. Mutta siinä on silti hirveän paljon aste-eroja, ja syvempi totuus on se että ihan samanlaisia ihmisiä nekin on, eikä ne jostain tällaisesta heitosta huolimatta tosissaan itsekään muuta kuvittele.

Veikkaan että toi näyttäytyy jonkun nuoren naisen näkökulmasta esimerkiksi sellaisena että olet ihan tavallinen perusfiksu mimmi ja teet vaikka hommia ravintola-alalla ja sitten opiskelet jotain AMK:ssa ja mietit että josko tekis vielä jonkun tutkinnon yliopistossa. Mutta ne arjen realiteetit on ihan sitä samaa kuin kenellä tahansa.
     Sitten jos käyt vaikka jossain baarissa, niin et sä voi olla siellä rauhassa tai ei sua kohdella välttämättä ihan vaan ihmisenä, vaan sieltä tulee joku saatanan keski-ikäinen melko katkeroitunut apina ördäämään sille että ootko sä joku feministi ja 30 sukupuolta ja yliopistot on mätiä ja mä voin kuule kertoa sulle miten asiat on oikeesti. Siis semmonen valtava uhma ja epävarmuus samaan aikaan.
     Niin siis... tää että ne ihmiset klikkiytyy ja sitten syntyy kuva jostain nuorten yliopistoihmisten ympyröistä johtuu osittain siitä että jos ne haluaa vaan elää tai irrotella tai vaikka pitää hauskaa tai ihan mitä tahansa, totta kai ne mieluummin tekee sen niin että siihen ei tarvitse aina iskeä jotain vitun samoja ikuisuusaiheita ja ettei joku mies selitä sulle sitä samaa juttua osoittaakseen älykkyyttään mikä on tavallaan... ihan vakiokamaa ja se asenne on sellainen että ei niitä miehiä kiinnosta siinä mikään rehellinen kohtaaminen tai mitä tää toinen ihminen on tai ajattelee tai mitä ne itse on ja ajattelee, vaan se on joku sinänsä suloinen juttu ja yritys jossa on  kyse suurelta osin niiden alemmuudentunnosta ja pillunhimosta ja tämmösestä tai jostain perhetoiveista tai elämän pettymyksistä.
    Mut ihan samalla tavalla nuoret naisetkin voi periaatteessa tehdä sitä että ei puhuta oikeesti tai sanotaan jotain muuta kuin mikä se totuus on tai missä ne oikeesti menee. Ja sit ihmetellään että minkä takia hommat tahmaa. Siis tavallaan puhutaan jostain keksityistä mielikuvista ja niiden kautta siitä millanen maailma on tai ne itse on tai joku muu.
   Tarkoitan että on toi silleen yleisinhimillistä eikä vain jonkun yhden tahon syy, mut ei se silti tee siitä keneltäkään mitään fiksua.

Koko ajan olis mahdollista puhua asioista täysin normaalisti mut jollain lailla tommonen sabotoi sen ihan täysin ja se tuottaa itsessään sen mistä siinä tälle naiselle luennoidaan. Ja mitä oon tämmösiä nähnyt niin sitten kun meet oikeesti siihen sanomaan että niin mikä oli, niin eihän ne edes kestä sitä että niiltä vaaditaan semmosta selkeää sisältöä. Vaan ne haluaa vaan olla auktoriteettejä tai saada jonkun yliotteen tai jotain, ja sit kun sitä ei sallita vaan vaaditaan keskustelua reilulta pohjalta, se on ihan kuin oisit lyönyt lasta naamaan.

Tommosia kokemuksia mulla on aika paljon — ja se on surullista kun se on puolin ja toisin täysin turhaa.

Ei se niin vaarallista tai pahasta oo joskus, mutta jos sun koko elämä on tommosta pään seinään hakkaamista, niin kyllä se jossain vaiheessa muuttuu vähän murheelliseksi ihan riippumatta siitä onko mies vai nainen vai mitä.

Nyt jos puhutaan siitä että mikä merkitys yliopistolla on fiksuuden suhteen, niin ei mun mielestä juuri mitään. Joku pietarsaarelainen timpuri voi olla ihan yhtä fiksu ja ainakin se on yhtä arvokas kuin kuka tahansa yliopistolla.
    Mut siellä yliopistolla luetaan ja kirjoitetaan ja opitaan ja tehdään tenttejä ja esseitä ja tutkimusta yms. Siihen liittyy erilaisia taitoja ja siellä oppii tietyn laitoksen tutkimustapoja ja jonkun alan juttuja ja niin pois päin.
    Ei siinä mun mielestä auta teeskennennellä etteikö ne olis ihan oikeita juttuja tai etteikö toi vaikuttais johonkin tai niin kun...  eikö fiskumpaa olis vaan kohdata sitä että jos teet tollasta, sitten teet tollasta ja se antaa jotain ja opettaa jotain — ja jos et tee, silloin et tee.
    Kyllähän muullakin tavalla voi oppia ja perehtyä ja osata ja ymmärtää. Mutta ei se mun mielestä mitään auta väheksyä opiskelua tai tutkimusta tai yliopistoja.

Jos sulla on joku kritiikki jostain tietystä tutkimuksesta, niin hyvä. Myös jotain käytänteitä tai alakohtaisia juttuja tai ihan mitä vaan voi hyvin kritisoida, mut niiden tosi fiksusti kritisointi vaatii sekin jotain, ja silloin se kritiikki tuskin on ihan niin... ehdotonta.

Esimerkiksi mun mielestä koko viittauskäytäntö ja se miten se toimii on monelle alalla kehno tapa tehdä sitä. Parempi olis jos bibliografiassa kerrottais mistä ne avainajatukset tulee ja annettais niistä krediittiä ja sen lisäksi selitettäis miten se oma näkemys on rakentunut näiden kautta. Tää ajatus täältä jota on edelleen kehitelty täällä, sitten siihen vähän lisää tästä joukko-opin käsitteestä ja se ajatus menee näin, yms.

Syy miksi sitä ei tehdä tolleen on että silloin se edellyttäis että kaikki lukee joka sanan ja myös bibliografian kokonaan.

Käytännössä noi konventiot on semmosia että jos tietää miten ne toimii, pystyy aika nopeasti silmäilemällä katsomaan lähteet ja katsomaan tietyn rakenteen siinä. Etsimään jotain relevanttia kohtaa. Mutta kokonaisena tekstinä sen lukeminen on puuduttavaa samasta syystä.

Toi nyt on vaan mun tämmönen kevyt heitto eikä mikään ns. varma tieto. Mutta tarkoitan että pitäis varmaan ensin perehtyä ja oikeasti ymmärtää jotain ja sitten vasta ne arvostelmat on tukevammalla pohjalla eikä ihan niin irrallisia ja mitä sattuu.

Ja siihen saattaa mennä vuosia ja tosi pitkään syventää jostain asiasta ymmärrystä tekemällä, et niin kun älykäs ja syvä kritiikki ei tuu sekunnissa jossain netissä räpläämällä, vaan se vaatii ymmärrystä ja aikaa ja on hidasta.

Mielikuva että voisit korvata sen ajan sillä että ihmisten pitää vaan arvostaa sua koska oot sinä tai haluttava tai arvokas ihmisenä tai suomalainen tai että sullakin on mielipide ja haluut sitä esitellä niin ei... ei se vaan mee ihan niin.

Lisäksi ton esimerkin pointtina on, että toi on yksi konkreettinen juttu joka tekee tutkimuksista ja niiden ihan ulkoasusta ja konventioista tavallaan "elitistisiä". Niitä on vaikea lukea jos ei ole tottunut, ja jos ne tehtäis jollain toisella tavalla, mahdollisesti se avais niiden ajatusten anatomiaa paremmin ja niistä oppis enemmän tai ne olis ainakin helpommin informatiivisia kenelle tahansa. Siis jos luovuttais siitä viittaamiskäytännöstä ja tekstin sisällä olevista viittauksista yms kokonaan tai aika pitkälle — sanottais vaan se asia suoraan ja sitten kelattais se tausta auki ja lähteet erikseen.

Mutta jos tota katsoo tarkemmin, se mikä siinä tietyssä mielessä on eliittista on kuitenkin vaan konventio ja sille on ihan järkevät pragmaattiset syyt — eikä ne tohon rajaudu mitä niistä sanoin.

Eli siis vaikeaa tossa on se, että joo, se on tavallaan elitististä ja ei siinä mitään. Mutta mitä se elitismi sit käytännössä on, niin se on aika usein paljon vähemmän dramaattista jos sen purkaa ihan osiin ja puhutaan siitä vaan normaalisti ja asiana.

Sama homma monessa. Jostain LGBT- ja woke-jutuista voi rakentaa ihan hirveää draamaa. Mut se mitä ne käytännössä on niin ei se nyt niin... ihmeellistä ole. Esimerkiksi jotkut yhdenvertaisuuslait tai ne käytännöt jossain työpaikoilla ja muualla, niin ei ne nyt niin paskaa ole, ja ne ydinajatukset niissä hommissa on kuitenkin juttuja joilla on ihan hyviä perusteita.

Hieman jo syvän tason juttu siinä on se, että yhdenvertaisuudella on tietysti rajansa ja että me arvioidaan esimerkiksi koko ajan toisiamme "syrjivästi" joka tapauksessa. Mutta ei se tietenkään sitä tarkoita että pyrkimykset edistää yhdenvertaisuutta ois sinänsä jotain idiotismia. Se on vaan hankala keskustelu että milloin siitä kannattais poiketa tai mitä vois olla parempi arvioida ihan vaan subjektiivisesti ja mitä niillä arvioilla sit tehdään tai mikä on niiden suhde ja hyvä tapa jäsentää ne suhteessa tämmösiin asioihin kuin reiluus ja hyvä kohtelu ja eettisiin näkökohtiin ylipäätään.

[Melodious Oaf]

^ Lopussa tullaan siihen mistä itse halusin puhua ja se on ainoa tossa joka sinänsä liittyy ketjun aiheeseen.

[-:)lauri]

^^

Tarkistamatta sanakirjasta tai wikipediasta, mitä yhdenvertaisuus ihan oikeasti tarkoittaa, käytän sitä seuraavassa synonyyminä tasa-arvolle, ja problematisoin sitä hieman.

Yhdenvertaisuus on mielestäni hankala konsepti ellei siihen suhtaudu jonkin sortin sumealla logiikalla. Kun parannetaan ihmisen x-asemaa suhteessa ihmisen y-asemaan, ihmisen-y asema heikkenee suhteessa ihmisen x-asemaan. Voidaanko kenties ihmisten x ja y asemaa parantaa suhteessa ihmisen z-asemaan aiheuttaen z:n aseman heikkenemisen suhteessa x:n ja y:n asemaan. Onko x:n ja y:n parantuneesta asemasta suhteessa z:taan kenties enemmän haittaa kuin hyötyä? Missä menee raja jonka jälkeen siitän on enemmän haittaa kuin hyötyä?

Yhdenvertaisuus on nimestään huolimatta eturyhmäpolitiikkaa, jos kohta taitavissa käsissä eturyhmäpolitiikan kevyt-versio. On tavallaan hyvä asia pyrkiä yhdenvertaisuuteen, mutta sen annostelu vaatii kyllä paljon arkielämän ihmistuntemusta ts. sosiaalinen kompassi pitää olla hyvässä kunnossa, jotta ei noista suhteita säädellessä jätetä projektia vajaaksi tai vedetä yli.

[Toope]

Esim. Sukupuolen vaihto on suht normaalitapahtuma biologiassa tietyillä lajeilla.

Madoilla tms. yksinkertaisilla eläimillä. Nisäkkäillä, kuten ihmisillä sukupuolen vaihtaminen on mahdotonta.

[Hippi]

Tarkistamatta sanakirjasta tai wikipediasta, mitä yhdenvertaisuus ihan oikeasti tarkoittaa, käytän sitä seuraavassa synonyyminä tasa-arvolle, ja problematisoin sitä hieman.

Tuo jäi minua vähän vaivaamaan, kun muistan aikanaan Näkkärillä Pönnin vauhkoontuneen noiden käsitteiden sekoittamisesta keskenään.

Opetushallituksen sivuilta löytyi aika valaisevaa juttua tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain soveltamisesta: https://www.oph.fi/fi/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus

https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/tasa-arvosanasto
....
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Lainsäädännössä ihmisten yhdenvertaisuus määritellään muun muassa perustuslaissa. Käytännössä yhdenvertaisuudella tarkoitetaan erityislainsäädännössä tehdyn jaottelun vuoksi syrjimättömyyden ja tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamista muun henkilöön liittyvän syyn kuin sukupuolen suhteen (sukupuolten tasa-arvoa käsitellään tasa-arvolaissa).