Ohjelmointi

[-:)lauri]

^
vaikea kyllä suoralta kädeltä sanoa, mistä johtuu, että Chromella ja Edgellä tuo pyörii ongelmitta, mutta esimerkiksi Firefoxilla ei.

[Jaska]

En pieneen kokeiluun huomannut eroa Chromella ja Firefoxilla piirtäessä (ubuntu). esim kuvio ∅

[-:)lauri]

Jaa, olisikohan windows tässä se ongelma. Kokeilin omalla koneellani (windows) ja sitten työkoneella (windows) niin firefoxilla ei juuri onnistunut.

[ROOSTER]

Ei ainoastaan koneen, vaan myös yksilön päänsisäinen käyttöjärjestelmä vaikuttaa ohjelmoinnissa.

Vaikka ohjelmointikielellä on selkeitä yhtenevyyksiä luonnollisiin kieliin, eivät aivojen kielijärjestelmät aktivoituneet tavanomaiseen tapaan koodeja lukiessaan. Vastaavasti taas ongelmanratkaisukohdassa aivot käyttivät alueita, jotka normaalisti eivät loogisia pulmia käsitellessä aktivoidu. Vaikuttaakin siltä, että koodaus on aivoissa ihan omanlaisensa juttu, joka poikkeaa perinteisestä ongelmanratkomisesta tai kielellisistä rakenteista.

Jäämme odottamaan jatko-osaa: Koodarin aivot II - Huonon softan vastaisku.

[-:)lauri]

Ei ainoastaan koneen, vaan myös yksilön päänsisäinen käyttöjärjestelmä vaikuttaa ohjelmoinnissa.

Vaikka ohjelmointikielellä on selkeitä yhtenevyyksiä luonnollisiin kieliin, eivät aivojen kielijärjestelmät aktivoituneet tavanomaiseen tapaan koodeja lukiessaan. Vastaavasti taas ongelmanratkaisukohdassa aivot käyttivät alueita, jotka normaalisti eivät loogisia pulmia käsitellessä aktivoidu. Vaikuttaakin siltä, että koodaus on aivoissa ihan omanlaisensa juttu, joka poikkeaa perinteisestä ongelmanratkomisesta tai kielellisistä rakenteista.

Jäämme odottamaan jatko-osaa: Koodarin aivot II - Huonon softan vastaisku.

Mielenkiintoista tietoa. Tuota tarkkaavaisuuden säätelyä olen huomannut tarvitsevani omassa työssäni paljon. Jos koodaan, en pysty pitämään mielessäni mitään muuta. Jos taas koko ajan on häiriötekijöitä, koodaaminen muuttuu varsin haastavaksi.

[Juha]

Voi sitä joskus tuurillakin ohjelmoida, siis löytää jotain hyviä ratkaisuja, sähläämiseen perustuen 

[-:)lauri]

Vertaisin ohjelmointia ristisanatehtävien ratkomiseen.

[Jaska]

En vertaisi. Ohjelmoidessa minulla on ollut määritelty päämäärä tai tiedostettu tarve, ei pyrkimys jonkun toisen vihjaileman tuloksen tavoittamiseen. Tehdessä saattaa oivalluksia tuloksen ominaisuuksista toki tulla.

[Hippi]

Jos koodaan, en pysty pitämään mielessäni mitään muuta. Jos taas koko ajan on häiriötekijöitä, koodaaminen muuttuu varsin haastavaksi.

Varmaan on paljon ihmisestä kiinni miten paljon häiriöitä sietää. Minulle taas ei koskaan tuottanut ongelmaa siirtyä tehtävästä toiseen ja taas palata tekemään sitä, mikä jäi kesken. Pieni vilkaisu muistiinpanoihin ja niiden avulla "lataan tilanteen aktiiviseksi". Ai mitäkö ne muistiinpanot on? Ihan kynällä ja paperilla tehty pieni merkintä tilanteesta sen jäädessä kesken.

Moni nykyään ei pidä arvossa kynää ja paperia, mutta minulle ne ovat välttämättömiä, jos haluan pääni toimivan tehokkaasti ja haluan muistaa tärkeän asian. Kynä ja paperi on myös tarpeen ohjelman rungon hahmottelemisessa. Piirrän sen yleensä kuvana. En tiedä miten eräajoympäristöön laadittavan ohjelman tekeminen poikkeaa muista, mutta luulisi kaikessa tarvittavan loogisen rakenteen pohtimista. Sitä voisi verrata dekkarin kirjoittamiseen, jossa juonen säikeet on pidettävät kasassa niin, että lopulta on murhaaja selvillä ja pidätettynä.

Joku voisi kysyä, miksi käyttää kynää ja paperia, kun on loistavia piirustusohjelmia, joilla saman voi tehdä. Piirustusohjelmalla tehtynä joku kaavio ei näytä hahmotelmalta, vaan liian valmiilta. Kynällä tehtynä se on todellakin hahmotelma, eikä käy luonnon päälle kumittaa joku kohta ja piirtää uudelleen tai heittää roskiin koko yritelmä ja aloittaa alusta. Piirros ei ole lopputulos, vaan kartta, joka pitää ajatukset oikealla tiellä. Sitä vilkaisemalla on helppo jatkaa siitä, mihin edellisellä kerralla jäi, kun joutui jotain muuta tekemään välillä.


Ei ole tarjota linkkiä, mutta olen joskus jostain lukenut tai kuullut, että perheellisen on paljon helpompi töissäkin sietää häiriöitä ja asiasta toiseen poukkoilua. Kotielämässähän lasten ollessa pieniä päässä oleva moniajo on ihan tuiki tavallista ja pulassa olisi, jos ei siihen pysty.

[-:)lauri]

Ei ole tarjota linkkiä, mutta olen joskus jostain lukenut tai kuullut, että perheellisen on paljon helpompi töissäkin sietää häiriöitä ja asiasta toiseen poukkoilua. Kotielämässähän lasten ollessa pieniä päässä oleva moniajo on ihan tuiki tavallista ja pulassa olisi, jos ei siihen pysty.

Jos muistan oikein, niin tutkimusten mukaan ihminen ei juuri moniajoon pysty, ellei se tapahdu laadun ja tai tehokkuuden kustannuksella. On sitten eri asia paljonko keskeyttäminen stressaa ja se stressaa varmasti vähemmän jos on keskeytyksiin tottunut, että sikäli suhtautuminen keskeytyksiin vaihtelee varmasti.

[-:)lauri]

https://www.tivi.fi/uutiset/tv/cfea7217-f4da-432d-a962-0a56a69adf10?ref=ampparit:b3a7

Hyvä artikkeli koodaamisesta. Noin 40% työstä menee laadun varmistamiseen.

[Jaska]

Viime vuosituhannella olen kirjannut systeemityön viitteelliseksi aikanormiksi
2 kk määrittely
2 kk suunnittelu
2 kk koodaus
2 kk testaus
2 kk käyttöönotto
------------------------
10 kk = 3500 lähdekoodiriviä

Edellä linkattu  TiVin juttu ei minusta kehuja kaipaa

[Hippi]

^
Yleensä määrittelyyn ja suunnitteluun käytetään liian vähän aikaa, jolloin tuloksena on juuri se, että koodauksessa ja testauksessa turhaantuu aikaa paljon enemmän kuin siihen pitäisi kulua ja lopputuloksena on tilkkutäkki eikä kuninkaallinen silkkipeite

[Juha]

https://www.tivi.fi/uutiset/tv/cfea7217-f4da-432d-a962-0a56a69adf10?ref=ampparit:b3a7

Hyvä artikkeli koodaamisesta. Noin 40% työstä menee laadun varmistamiseen.

Koodaus taitaa olla usein umpihankea. Kun ei ole, on oikeastaan koodiston käyttelyä.

No, olipahan todettu. Joitain eroja koodaukseen kuitenkin liittyy. Nyt on koodausta, ja koodausta. Ei oikein eroa, että millaista viimein on.

Yleensä määrittelyyn ja suunnitteluun käytetään liian vähän aikaa, jolloin tuloksena on juuri se, että koodauksessa ja testauksessa turhaantuu aikaa paljon enemmän kuin siihen pitäisi kulua ja lopputuloksena on tilkkutäkki eikä kuninkaallinen silkkipeite

Kaikista parasta on debugata koodia, jonka toiminnan tarkoitus on sen verran epäselvää, että mielensä suorastaan nyrjäyttää toiseen,... tai ehkä jopa hajanaisempaan tarkastus-uskoon.

Olisiko sitten jokin muoto avoimesta koodauksesta. Mistä näitä aina tietää.

[Hippi]

^
Toiminnan tarkoitus ei pitäisi enää olla yhtään epäselvää siinä vaiheessa, kun koodaaminen on aloitettu. Sen pitäisi olla kristallinkirkas jo määrittelyvaiheen lopussa.