Ohjelmointi

[-:)lauri]

Meidän firmassa määrittely ja suunnittelu tapahtuvat käytännössä koodatessa. Aloituspalaverissa arvioidaan paljon menee aikaa tekemiseen ja aikaa on minun aikanani varattu johonkin projektiin korkeintaan 3 kuukautta.

EDIT: Aloituspalaverissa asiakas antaa siis visionsa, mitä haluaa ja me arvailemme, mitä se tarkoittaa työtunteina koodata. Usein asiakas muuttaa kesken kaiken visioitaan, joten määrittelyä ja suunnittelua ja koodin mahdollista uudelleen kirjoittamista tapahtuu projektin edetessä ja aikaa toki neuvotellaan tuolloin aina päivä, viikko tai pari lisää, mutta tilanne on hyvin usein se, että sellaiset asiakkaat, jotka tietävät mitä haluavat ennen kuin ovat päässeet kokeilemaan alkuperäisiä visioitaan on meidän asiakkaista hyvin harvassa.

[Jaska]

Kun täältä tukea työtehtäviisi olet etsinyt, niin jonkinlaiselle ns. protoilullehan puuhasi ovat näyttäneet.

[Hippi]

^
Minulle tulee noista Hömpän koodaustouhuista aina niin elävästi mieleen tämä klassikkokuva:

[-:)lauri]

^

[-:)lauri]

Kun täältä tukea työtehtäviisi olet etsinyt, niin jonkinlaiselle ns. protoilullehan puuhasi ovat näyttäneet.

Juu aika vähän täällä käsittelemäni ongelmat koskevat mitään isoja kokonaisuuksia vaan lähinnä vain yksittäisiä ongelmia.

[Hayabusa]

^
Minulle tulee noista Hömpän koodaustouhuista aina niin elävästi mieleen tämä klassikkokuva:

(kuva löytyy Hipin alkuperäisestä postauksesta)

Tuo kuva on tosiaan kiertänyt iät ja ajat. Onko "vanhoilla parroilla" käsitystä kuinka kaukaa tuo oikein on peräisin?

[Hippi]

Vaikka ei olekaan partaa, niin vastaan silti

Minulla on kirja (=sidottu nippu paperia, jotka on kansien välissä) nimeltään Siistiä sisätyötä - Kopiohuumoria vuodelta 1989. Kirjan on toimittanut Ulla Löppönen ja siinä on hyvin paljon sellaisia kuvia, jotka edelleen kiertävät netissä. Monet kuvat ovat vain saaneet sievemmän ulkoasun, sillä kirjan kuvitus on jokseenkin karu.

Kirjasta löytyy mm. iltaloma-anomuksen lomake, Puurakenteinen Turmion tiet - mihin alkoholi johtaa jne jne jne.
Pitääpä lukaista taas kerran, sillä edellisestä kerrasta taitaa olla jo parikymmentä vuotta

https://www.booky.fi/tuote/lipponen_ulla/siistia_sisatyota_kopiohuumoria/9789517175715

Samaisessa kirjassa on myös toinen klassikko:



Kirjan ilmestymisen aikoihin meidänkin firmassa oltiin todella tohkeissaan projektityöskentelystä. Pomot olivat siitä lukeneet ja ilmoittivat, että  "nyt aletaan tekemään hommia projektityömenetelmin". Lopputulos oli aikalailla tuon kuvan kaltainen, sillä vain työskentelytavan nimitys muutettiin, mutta ei työskentelytapaa ja sillä lähdettiin tekemään erästä valtavaa uudistusta aikataululla, joka ennen kului ns. vuosiylläpitoon. Jollekin oli tullut käsitys, että projektina tehty työ ei vie aikaa juuri ollenkaan. Eihän siitä hyvä seurannut.

[Juha]

Kun täältä tukea työtehtäviisi olet etsinyt, niin jonkinlaiselle ns. protoilullehan puuhasi ovat näyttäneet.

Joku sen hakemani käsitetyyppilaadun noukkimisessa kunnostautui. Protoilua kuvaavampi voisi olla suoramuotoinen ilmaisu: koodaushaahustelu. Ehkä näitä koodaustapoja on muitakin.

[-:)lauri]

Ollu työteliäs viikko. Projektina on ollut töissä päivittää yhden systeemin cakephp 1.2 versio cakephp 2.10 versioon. Päivittäminen versiosta 1.3 versioon 2.0 vei neljä työpäivää. Muut versiot työllistivät sitten ehkä reilun päivän. Tähän varattiin hiaman yli 30 työpäivää ja asiakkaalle luvattiin tätä valmiiksi kesäkuun alkuun, mutta sain onneksi tehtyä suurimman työn jo nyt viikossa. Kerrankin on tai ainakin pitäisi olla hyvin aikaa testata ja etsiä ja korjata yhteensopivuusongelmia. Voi tosin olla, että päivitetään tämä myös jo cakephp 3.x versioon samoin kuin voi olla, että php päivitetään 5.4 versiosta johonkin uudempaan, kun kerran näin nopeasti päästiin alkuperäiseen tavoitteeseen.

Kun jo kokeilinkin uudempaa Xamppia, jossa php-versio 7.2 niin se ei osaa enkoodata ISO-8859-1-ääkkösiä oikein, vaikka html-sivulla, php.ini-filussa ja cakephp:n asetuksissa enkoodaus-parametri on asetettu ymmärtääkseni ihan oikein arvolle ISO-8859-1. Jos olen laittanut asetukset oikein ja päätetään ottaa käyttöön 7.2 versio, pitänee käydä yksitellen läpi data, joka liikkuu tietokannan ja sivun välillä, jotta ääkköset tallentuisivat ja näkyisivät oikein, mikä tarkoittaa samalla, ettei noista asetuksista ole mitään hyötyä.

Seuraa myös kolme tyhmää kysymystä. Jos palvelimella on käytössä php 7.2, niin onko siinä jotain rajoituksia, kuinka vanhaa MariaDB:tä voi käyttää? Vai ovatko php:n ja MariaDB:n APIt pysyneet samana tässä vuosien saatossa? Sitä vaan, että pitääkö tuo vanha, ja jo järkyttävän iso tietokanta ajaa uuteen MariaDB:hen tässä samalla kun jos uusitaan php versiosta 5.4 versioon 7.2 tai uudempaan?

[Jaska]

Jos haluaisi tutustua Javascript-kieleen tai harjata vähäistä ruostunutta osaamista, niin mikä olisi passeli materiaali?

Tällaiseen törmäsin netissä: https://javascript.info/js  Tykkään mukana olevista paikan päällä toimivista ohjelmakoodinpaloista. Ja esitystapakin on selväjärkistä.

[-:)lauri]

^
toi vaikuttaa pikaisesti silmäiltynä oikein hyvältä.

Opettelin itse joskus Actionscriptin, joka Javascriptin tavoin perustui ECMA-standardeihin. Actionscriptistä siirtyminen Javascriptiin ei siten olut iso taski. Riitti kun etsi googlella Javascriptin varattuja sanoja. Muuten syntaksi oli melkein samanlaista. Joskus luin jonkun O'Reillyn kirjan Javascriptin objekteista, mutta muuten oppinut lähinnä vain googlettamalla apuja eteen tuleviin ongelmiin.

[-:)lauri]

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/c6f3acba-5173-48aa-a40b-6842ea3d081e?ref=ampparit:c7e2

Nyt se on tutkittu. Keskeytysten liika määrä laskee koodarin tuottavuutta dramaattisesti. Tuottavuus kestää kaksi keskeytystä per päivä, mutta ei juuri enempää.

[-:)lauri]

https://lazydistribution.github.io/sceditor-tweet/

Olen tässä yrittänyt hakkeroida hieman tuota SCEditoria, jotta onnistuisiko saada se tukemaan twitter-medikomponentteja kuten se tukee youtube-mediakomponentteja. Tuossa mun kokeilussa on kuitenkin lukuisia ongelmia. Ensinnäkään se ei osaa liittää twitter-komponenttia kuin vain antamalla osoitteen tweettiin twitter-ikonia painamalla ja toisekseen tuo implementaatio lisää twitter-komponentin viestikentän loppuun vaikka sen pitäisi ilmaantua siihen kohtaan, missä kursori on. Tuossa on myös sellainen pulma, että jotta sain tuon toimimaan edes noin, pitää twitter-komponetti rakentaa SCEditorin ulkopuolella body-elementtiin ja siirtää se SCEditoriin vasta kun twiitti on latautunut body-elementtiin.

En ole löytänyt dokumentaatiosta ohjeita, kuinka tavaraa liitetään siihen kohtaan, missä kursori on. Eli tuossa implementaatiossa twiitti upotetaan käyttämällä instance.getBody() -metodin palauttamaa dom elementtiä, johon html-elementti upotetaan kun sen pitäisi käyttää jotain toista metodia. Esimerkiksi instance.insert(...) vaikuttaisi olevan oikea metodi, mutta onnistun tulostamaan tuolla tekstikenttään korkeintaan geneeristä objektinotaatiota "[HTMLQuotationElement]" tms.

https://github.com/lazydistribution/lazydistribution.github.io/tree/master/sceditor-tweet

Tuolla on koodit. Implementaatio on index.html-tiedostossa.

[-:)lauri]

Katselin juuri Tensorflow 2.0 Udemy -kurssilla syvästä vahvistusoppimisesta (deep reinforcement learning) teoriaa kaksi ja puoli tuntia. Täytyy sanoa, että kontentti menee orastavan pälvikaljuni yli korkealta ja lujaa. Vihdoinkin Udemy-kurssi, joka ei missään nimessä aliarvioi katselijaansa. Vaikka kurssi on Tensorflow-kurssi, käsittelee kurssi käytännössä tekoälylaskentaa matematiikan kautta sen sijaan, että kävisimme läpi vain Tensorflow-funktioita.

Kurssi onkin siinä mielessä ihan erilainen kuin pari muuta tekoälykurssia, jotka kahlasin läpi vuosi, pari sitten. Siinä missä edelliset kurssit kävivät funktioita läpi ja totesivat funktioiden virittelyn olevan sellaista matematiikkaa, jota ei kurssilla käsitellä, tämä kurssi käsittelee lähinnä pelkkää matematiikkaa ja algoritmeja, koska kurssin vetäjän mukaan on tärkeämpää ymmärtää, mitä tekee kuin vain copypeistata valmista tavaraa. Edellisen kerran kuin olen kuullut jonkun opettajan edellyttävän jonkun taidon oppimisessa asioiden ymmärtämistä, oli kyseessä rakas urheiluvalmentajani, joten tämä Udemy-kurssi onkin jo tehnyt lähtemättömän vaikutuksen minuun ts. kurssin vetäjällä on mielestäni ongelmanratkaisuun ihan oikea asenne.

Koko kurssi on muutenkin sekä huojentava, että inspiroiva.

Se on ollut huojentava siksi, että kouluttaja painottaa ja näyttää kerta toisensa jälkeen, kuinka kaikki data on tietokoneelle lopulta samaa dataa ja toisekseen sitä, kuinka kaikki laskennalliset ongelmat koskevat käytännössä perusalgebralla hallittavaa geometriaa; kuinka löydetään yksi- tai useampiulotteisen kuvaajan alin kohta; tekoälylaskenta on käytännössä geometriaa. Kun on siis onnistunut ensin muutamaan datan oikeaan muotoon ja syöttää sen Tensorflow- ja Keras-funktioille, hoitaa tietokone tekoälylaskennan. Periaatteessa tässä ei siis ole mitään kovinkaan monimutkaista opeteltavaa. Jos vielä lähdetään siitä, että datan konvertoiminen aina yhteen ja samaan muotoon onnistuu, haaste insinööreillä liittyy enää vain siihen, mitä funktioita kannattaa minkäkin ongelman yhteydessä valita, missä järjestyksessä ja kuinka monta kertaa niitä toistaen.

Mistä päästäänkin tuohon inspiroivaan osaan. Jotta osaisi valita valmiista Tensorflow- ja Keras-funktioista oikeat, oikeassa järjestyksessä ja annostellen niitä oikein, pitää ymmärtää mitä ne tekevät. Ja jotta ymmärtäisi, mitä ne tekevät, pitää ymmärtää matematiikka, jota ne laskevat, sillä ilman ymmärrystä, mitä ne laskevat, on valmiiden funktiokokoelmien copypeistailu vähänkään kurssimateriaalista poikkeavien ongelmien kohdalla (kouluttajan mielestä) yhtä tyhjän kanssa. Osaan kyllä päätellä miksi. Uusien ajattelua vaativien ongelmien ratkaisutaitojen opetteleminen on äärettömän inspiroivaa. Pitkästä aikaa voin jopa oppia taitoja, joista on hyötyä muuallakin kuin vain kurssimateriaalin ongelmien kohdalla. Ja tässä kurssissa on paljon jo itsessään materiaalia sekä neuvoja, kuinka ja mistä lähtökohdista opeteltavan matematiikan konsepteja kannattaa lähestyä. Eli kurssi puhuu juuri sillä kielellä, jota minä oppilaana ymmärrän, jos kohta opeteltavat konseptit operoivat vielä ainakin toistaiseksi omaa pohjakoulutustani muutamaa vuosikurssia ylemmällä asteella.

Maksoin kurssista aikoinaan 30-40 euroa. On ollut kyllä hintansa väärti.

[kertsi]

^
Kiinnostavaa ja informatiivista. Kiitos sepustuksesta.

Tämä oli varsinkin kiinnostavaa, ja menee yli ymmärrykseni: "kaikki laskennalliset ongelmat koskevat käytännössä perusalgebralla hallittavaa geometriaa; kuinka löydetään yksi- tai useampiulotteisen kuvaajan alin kohta; tekoälylaskenta on käytännössä geometriaa" (boldaus minun).

Tuo kuvaajan alimman kohdan löytäminen, onko se jonkinlaista optimointia?

Miten niin nimenomaan (perusalgebralla hallittavaa) geometriaa?

Onko tekoälytutkimuksessa jotain osia, jotka eivät mahdu kognitiotieteen alle, tai joita ei voisi opiskella kognitiotieteen puolella (sielläkin kai käytetään kuvaamasi kaltaisia laskennallisia menetelmiä)? (Kognitiotieteessä on kyllä toisaalta sellaista, mikä ei mahdu tekoälytutkimuksen alle, esimerkiksi kognitiivista psykologiaa, neurotiedettä, kognitiivista semiotiikkaa, kognitiivista kieltiedettä jne.) Eli missä menee raja kognitiotieteen ja tekoälytutkimuksen välillä?