Ohjelmointi

[-:)lauri]

^
Löysin React Router -videoita, joiden perusteella näyttäisi siltä, että RR:n tarjoama Link-komponentti olisi sellainen jollaista tässä tarvitsen. En tosin tiedä, mitä tapahtuu jos vain osoitteen query-parametrit muuttuvat, eli että kutsuuko RR silloinkin asiaankuuluvaa komponenttia vai pitääkö tehdä vielä jotain muutakin. Mutta tällä hetkellä vaikuttaa lupaavalta, että RR hoitaa sittenkin pulman.

[-:)lauri]

^
Mun ei muuten tartte frontendissä määritellä erikseen linkkien sisältöä. Kun kukin nappi tekee vain yhden asian kerrallaan jo olemassa olevalle url-osoitteelle tai query-parametreille, voin rakentaa osoitteet valmiiksi backendissä. Jos siis oikein tajusin. Pitää tosiaan olla tekemättä mitään tälle projektille niin tulee näitä oivalluksia, jotka kertyessään säästävät minut turhalta työltä.

[a4]

Hesarissa tuli vastaan arvio että tietotekniikan osuus maailman energiankulutuksesta on vuonna 2030 21%.
Sekä termi green coding.

Perl-ojhelmointikieli vie jopa 80 kertaa enemmän energiaa kuin vanha C-kieli. Javascriptin sähkönkulutus on nelinkertainen C-kieleen verrattuna.

https://www.hs.fi/visio/art-2000008830814.html (maksumuuri)
Podcast: https://www.hs.fi/visio/art-2000008839656.html

[ROOSTER]

Kun esimerkiksi valtionpäämies haluaa poistaa vaimonsa nakukuvan verkosta, se yleensä onnistuu. Tavalliselle kansalaiselle ei.

Miten tuo suodattaminen teknisesti tapahtuu? Annetaanko hakukoneille lista kielletyistä kuvista? Tai teksteistä. Itse kuvahan aina joissain osoitteissa säilyy, mutta se ei näy hakukoneen kautta etsijöille.

[-:)lauri]

^
Ehkäpä siellä on lista kuvan www-osoitteista. Aina kun löytyy uusi osoite kuvalle, lisätään se listaan. Sitten poistetaan listan osoitteet hakutuloksesta. En kyllä yhtään tiedä onko tämä ainut keino.

[Lenny]

Perl-ojhelmointikieli vie jopa 80 kertaa enemmän energiaa kuin vanha C-kieli. Javascriptin sähkönkulutus on nelinkertainen C-kieleen verrattuna.

Erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen huomio, kiitos! Tietotekniikassahan trendi näyttää olevan jatkuvasti kohti monimutkaisempaa, kohti korkeampia abstraktiotasoja, kohti suurempaa tuottavuutta. Toisaalta taas pelkästään sen lopputuotteena olevan koodin tehokkuuden tarkastelu on liian yksinkertaista, koska pitäisi ottaa huomioon myös ohjelman kirjoittamiseen käytetyt resurssit. Ehkä artikkelissa näin tehtiin, en lukenut.

Lisäys: mietin asiaa minuutin ja eihän niillä kehittämisresursseilla ole mitään merkitystä siihen verrattuna että jotakin koodinpätkää ajetaan miljoonilla koneilla. Loppujen lopuksi tietotekniikan tuottavuuden kasvu hyödyttää vain ohjelmistoteollisuutta, ja loppukäyttäjä maksaa ympäristörasituksen. Toki myös ohjelmistokehittäjät joutuvat miettimään kysymystä omien järjestelmiensä osalta, esim. pilvipalvelut.