Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Enteerinen hermosto

Aloittaja kertsi, helmikuu 08, 2023, 13:45:49

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

kertsi

Tähän linkkejä, tutkimustuloksia, uutisia, juttelua yms. enteerisestä hermostosta.


Voisi vaikka etsiä vastauksia kysymyksiin:

- Määritelläänkö neuronaalinen aktiviteetti enteerisessä hermostossa oikeastaan ajatteluksi?
- Määritelläänkö enteerinen hermosto elimeksi?
- Mikä rooli on enteerisellä hermostolla refluksitaudin synnyssä, ja närästyksessä?
- Voisiko enteeristä hermostoa tutkimalla löytyä parannuskeino masennukseen?
- Entä voisiko enteeriseen hermostoon vaikuttamalla löytää parannuskeino ylipainoon tai ahmimishäiriöön?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Enteerinen_hermosto  (hyvin suppea)
https://en.wikipedia.org/wiki/Enteric_nervous_system  (laaja)

Enteerinen hermosto lasketaan ääreishermoston osaksi. (Keskushermostoonhan se ei kuulu.)
Se on myös osa autonomista hermostoa, eli ei-tahdonalaista, somaattista hermostoa:  http://en.wikipedia.org/wiki/Nervous_system
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

#1
Otan talteen Tiede-lehden vanhalta keskustelupalstalta kommentin ja keskusteluketjun aloituskirjoituksen tähän aiheeseen liittyen:

Enteerinen hermosto, toiset (tai ensimmäiset) aivomme

klo 15:24 | 29.1.2015
Yle Areena: Tiededokumentti: Toiset aivomme

Vähän arvoin, kuuluisiko tämä aloitus Lääketiede ja terveys-osioon vai tänne Psykologia, aivot ja aistit, asiathan liittyvät osittain molempiin. Pistin sitten tänne ihan vain sillä perusteella, että kyseessä on "aivot", vaikkakin toiset sellaiset.

Kannattaa katsoa tämä ainakin ensimmäiset parikymmentä minuuttia huippukiinnostava dokkari, jonka näyttöaikaa on tänään vielä 8 pv jäljellä. Alla muistinvaraista referaattia dokkarista.

Ihmisellä on vatsassaan "toiset aivot", nk. enteerinen hermosto. Ihmisen suolistossa on saman verran neuroneita kuin kissan tai koiran aivoissa (!). Eli paljon. Ihmisellä on vatsassa miljoonia hermosoluja ja satoja miljoonia bakteereita. Ne vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen ja jopa persoonallisuuteen. Suolistossa hermostoa tarvitaan ainakin ruoan pilkkomiseen pieniin osiin. Miksi ihmisellä on kahdet aivot? Yksi vastaus on, että kun enteerinen hermosto on lähellä ruoansulatuselimiä, toiminta on tehokkainta. Toinen vastaus on, että aivojen kokoa ei täten tarvinnut kasvattaa (nytkin vauvan liian iso kallo voi olla riski synnyttävälle äidille).

Voisi jopa sanoa, että enteerinen hermosto olisi ensisijainen, alkuperäinen, ensin evoluutiossa syntynyt, ja aivomme vasta toissijainen (Neunlistin ajatus). Ihmisaivot alkoivat kehittyä, jotta ravinnon saanti tehostuisi. Ratkaiseva käänne aivojen kehityksessä oli varhainen teknologinen keksintö, tulen kesyttäminen, noin 1,5 miljoona vuotta sitten (ihmisen esi-isä Homo Ergaster, aivotilavuus 800 kuutio-cm). Tulen ansiosta ravinnosta saatava energia moninkertaistui: kypsentäminen on eräänlaista esisulatusta, eikä yhtä paljon energiaa kulu ravinnon pilkkomiseen (ja olettaisin, että kypsentäminen tappoi myös loisia, joten oli siitäkin syystä kilpailuetu?). Kypsennetystä ruoasta Neunlist sanoo, että siitä saa 16-kertaisesti energiaa vähemmällä kulutuksella (kuulostaa minusta kyllä liioitellun paljolta, mahdoinko ymmärtää väärin, en jaksa etsiä tuota kohtaa uudestaan tarkistaakseni).

Ajattelu ja ruoansulatus ovat periaattessa kaksi erillistä toimintoa, mutta todellisuus on monimutkaisempi. Aivomme ja enteerinen hermostomme käy jatkuvaa vuoropuhelua niitä yhdistämän kiertäjähermon välityksellä. Tätä vuoropuhelua sanotaan neurotransmissioksi, joka on eräänlainen kommunikaatioon tarvittava kieli. Aivoissa ja suolistossa toimivat samat välittäjäaineet, joiden voi sanoa olevan ikään kuin "sanoja" tässä kommunikaatiossa. Esimerkiksi serotoniini on tällainen "sana". Se tarkoittaa eri asioita riippuen asiayhteydessä. Aivoissa se liittyy hyvään oloon, ja vatsassa se taasen rytmittää suolen toimintaa ja säätelee immuunijärjestelmää. 95% ihmiskehon serotoniinista modostuuu suolistossa, ja kulkeutuu aivoihinkin, varsinkin hypotalamukseen (eräänlainen tunnekeskus), mikä vaikuttaa monin tavoin ihmisen tunne-elämään. Tätä suolistosta aivoihin kulkeutuvaa tietoa ei ole tarkoitettu aivoille, vaan suolistolle, mikä saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Ennenkin on tiedetty, että tunteet vaikuttavat vatsaan (esim kova/löysä vatsa stressin takia), mutta nyt siis tiedetään, että myös vatsa vaikuttaa tunteisiin.

Ärtyvän suolen oireyhtymä, IBS, on yksi osoitus siitä, mitä häiriöt vatsan ja aivojen yhteydessä voivat saada aikaan. Nykykäsityksen mukaan IBS johtuu em. häiriöistä. IBS-potilaisilla on ylivilkas hermosto suolistossa, eräänlainen "suolen neuroosi" (muistuuttaa varmaankin masennusta tässä suhteessa - mahtanevatkohan IBS:n ja masennuksen välillä olla  komorbiditeetti, voisiko niillä olla peräti yhteinen alkusyy?).  IBS:sta kärsii jopa 1/10 ihmisestä, ja se aiheuttaa usein kovia vatsakipuja ja ruoansulatusvaivoja, joille ei tutkimuksissa löydy elimellistä syytä. Vielä ei tiedetä, kumpi osapuoli, kummat "aivot", lähettää vääriä viestejä. IBS:n voi laukaista stressi tai traumaattinen kokemus. Eräs tutkija  pyrkii hoitamaa IBS:ää hypnoosilta, jolla pyritään lieventämään potilaan ylivalppautta ja siten hänen tuntemaansa kipua. Hän uskoo, että ihminen käsittelee monia asioita alitajuisesti vatsallaan.  "Entä jos alitajunta sijaitseekin vatsassa?" Ainakin enteerinen hermosto vaikuttaa alitajunnan toimintaan. Gershonin selityksenä, miksi hypnoosi toimisi IBS:ään on, että IBS:ssä vatsa lähettää aivoille viestejä, joita aivojen on vaikea tulkita. Aivot saavat edelleenkin huonoja viestejä vatsalta, mutta pystyvät hypnoosin ansiosta sietämään niitä paremmin. Hypnoosi moduloi kipuun liittyvien aivoalueiden (aivorunko, talamus, aivosaari (insula), anteriorinen singularis, otsalohkon korteksi) toimintaa.

Ihmisavojen kyky ajatella "hyvin", onnellisesti, ja kyky vastustaa esimerkiksi masennusta tai ahdistusta riippuu hyvin paljon siitä, millaisia viestejä suolistosta tulee.

Serotoniinia erittyy myös nukkuessamme, ja serotoniini vaikuttaa uniimme.

On mahdollista, että masennus, Parkinson, tai muut neurologiset sairaudet saavat alkunsa vatsasta. Ohjelmassa kerrottiin mm. Parkinsonin diagnostiikasta: elävistä aivoistahan on vaarallista ottaa biopseja, mutta suolesta se on vaaratonta. Suolen koepalasta eristettyjä neuroneja tutkimalla saadaan selville, mitä aivoissa tapahtuu. Suolisto on ikäänkuin ikkuna aivoihin. Lähitulevaisuudessa suolibiopsia voi olla rutiinitoimenpide Parkinsonin taudin diagnostiikassa. Parkinson voi aiheuttaa suolisto-oireita jopa 20 vuotta ennen muita oireita, ja täten olisi mahdollista hoidon aloittaminen hyvissä ajoin, jolloin se tehoaa paremmin.

Yhä useampi tutkija on sitä mieltä, että kun halutaan hoitaa aivoja, katse kannattaa kääntää vatsaan.

Dokkarin loppuosassa kerrottiin kiinalaisesta vatsa-akupunktiosta, jonka avulla on hoidettu mm. masennusta (Bo Zhiyun). (Tässä kohtaa nukahdin, ei muistiinpanoja.)

Bakteereista taas kerrottiin, että ihmisen ruoansulatuskanavassa asustaa 100 000 miljardia bakteeria, eli enemmän kuin meilla on soluja kehossamme. Olemme kuin matkustajia bussissa, joka on tehty bakteereista. Ihminen on ekosysteemi. Mikrobit ovat meille elintärkeitä, niiden avulla mm. ruoansulatuksemme toimii, ja ne lisäksi tuottavat vitamiineja. Ehkä tulevaisuudessa vastasyntyneet altistetaan ihanteelliselle mikrobiomille, samoin vanhukset, ja he, jotka joutuvat syömään antibiootteja tai immuunosuppressiivisia lääkkeitä? Tietyn tyyppinen bakteeristo voi mm. altistaa sv-taudeille, diabetekselle, maksasairaudelle - ja lihavuudelle. Jos suolistosta puuttuu Akkermansia-bakteeri, ihminen ehkä lihoo paljon herkemmin. Tästä antaa viitteitä hiirikokeet, joita on tehnyt Patrice Cani.  Kokeessa hiiret saivat saman määrän rasvaista ruokaa, mutta osa sai myös Akkermansia, ja tämä osa hiiristä lihoi puolet vähemmän. Akkermansia aktivoi geenejä, jotka lisäävät hiiren kykyä polttaa rasvaa. Ehkä tulevaisuudessa lihavuutta hoidetaan myös näillä bakteereilla?

Saa mieluusti korjata, jos käsitin jotain väärin. Minusta dokkari oli jännittävä. Mitä ajatuksia se teissä herätti?

haastatellut mm.:

Michael GERSHON  - Columbian yliopisto, New York
Michel NEUNLIST, Ranskanterveystutkimuslaitos ISERM
Bruno BONAZ, Grenoblen yliopistollinen sairaala (IBS-spesialisti?)
Michael SCHEEMANN, Munchenin teknillinen yliopisto   
Emmanuel CORON,  Ranskan terveystutkimuslaitos ISERM
BO Zhiyun, Guangzhosun sairaala
Stephen M. COLLINS, McMasterin yliopisto, Kanada
Dusko ERLICH, INRA, Ranska
Patrice CANI, Leuvenin yliopisto, Belgia (Akkermansia, lihavuus)
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

#2
Mitä tulee ajatteleviin elimiin, niin hermostoa on muuallakin kuin keskushermostossa, esimerkiksi enteerisessä hermostossa, "toisissa aivoissa", joka on autonomisen hermoston isoin osa. Veikkaisin, että nykyään enteerinen hermosto nähdään ajattelevana tai "ajattelevana" elimenä *), sillä ajatteluahan se automaattinenkin/tiedostamatonkin tai vaistonvarainenkin ajattelu on. Jos nyt autonomisen hermoston autonominen neuronaalinen toiminta sitten voidaan nähdä ajatteluna. En tiedä, voiko.

Hermosoluja enteerisessä hermostossa on joka tapauksessa noin 2/3 siitä, mitä kokonaisessa kissan hermostossa. Enteerinen hermosto tuottaa samoja välittäjäaineita kuin aivotkin, ainakin serotoniinia ja dopaniinia. Se selittäneekin mm. sanonnan "perhosia vatsassa". Jokin suuri tunnekokemus kuten jännitys saattaa pistää vatsan sekaisin, veikkaisin juurikin enteerisen hermoston takia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Enteric_nervous_system

Sitten kysymys kaikille muille, paitsi Karikolle:

Enteerinen hermosto ulottuu ruokatorvesta anukseen, ympäröiden suoliston, ja on yhteydessä vagushermon eli kiertäjähermon kautta aivoihin. Mistä päästäänkin kielitieteelliseen kummajaiseen: englanniksi gut feeling on suomeksi perstuntuma, mikä saa kauniin selityksen enteerisen hermoston laajasta ulottuvuudesta. Kuinkahan vanhoja kyseiset sanonnat ovat? Veikkaisin, että ovat ajalta ennen kuin enteerisestä hermostosta tiedettiin yhtään mitään.

*)(jos se lasketaan varsinaiseksi elimeksi, en ole varma, lasketaanko)
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Em. Tiede-keskustelusta:

Minusta tuo ajatus, että alitajunta voisikin sijaita vatsassa on jännä. "Gut feeling" sanotaan englannissa (ja perstuntuma tai näppituntuma suomessa), kun tarkoitetaan aavistusta, intuitiota tms.. Entäpä jos Id olisi alkuperäisissä "toisissa" aivoissamme eli enteerisissä aivoissamme, ja Ego asustelisi (kielellisissä) aivoissamme? Minulla on se käsitys, että tiedostamaton liitetään nykyään enemmän kehollisuuteen (ehkä koska tunteet liitetään kehollisuuteen (ja kognitioon)?) Ehkä tässä voisi olla selitys? Tai ehkä nykyään jo tiedetään missä aivoalueilla tietoinen vs. tiedostamaton ajattelu tapahtuu?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️