Diabetes

[kertsi]

Kakkostyypin diabeteksen ehkäisy (Daibetesliitto), ja riskitesti (oman diabetesriskin kartoittaminen).
Huom. liikuntasuositus: viikossa 2 lihaskuntotreeniä ja yhteensä 2,5 tuntia reipasta (aerobista) liikuntaa. Kiinnostaisi kyllä tietää, paljonko liikuntaa on liikaa.

[Juha]

Jos on ikänsä liikkunut, ja vähentää liikkumista selkeästi, niin voiko diabetes ilmetä nopeammin, kuin jos olisi aiempi elämä ollut liikettä vähemmän? Vai mistä johtuu, että esim alkuperäiskansat kun länsimaalaistuvat, saavat itselleen diabetes-epidemian, riesaksi? Tai jotkin yksilöt, samaan tapaan. Vai onko kyseessä sattuma?


BTW Samaan ajatukseen kuuluisi, että jos on ollut ei-liikuja, ja aloittaa liikunnan myöhemmin, niin diabtesvaikutus olisi suurempi, siis ehkäisevänä.

[Hippi]

Noihin Kertsin pohdintoihin.

Ruokarytmi on ihan opittu juttu ja sitä pystyy muuttamaan ainakin oman kokemukseni mukaan. Jostain lukioikäisestä hyvään aikuisikään söin päivän ensimmäisen aterian siinä kello 16 tienoolla. Siihen asti pistin menemään pelkällä kahvilla. Iltasella sitten jotain voileivän tapausta ja hedelmiä. Sillä tuli toimeen aivan mainiosti.

Syystä tai toisesta innostuin sitten ehkä noin 15 vuotta sitten ottamaan lounasruuan töihin mukaan. Näin muuttui päivän ensimmäinen ateria tuohon klo 11-13 välille, miten sitten oli parhaiten aikaa syödä. Välipalaksi otin sitten hedelmiä jossain välissä otettavaksi. Tuon jälkeen sen mukaan, kun on nälkä, niin voileipä tai muutama illan mittaan. Kahvia aamusta iltaan joissain sopivissa väleissä. Tuossa ruokailuni runko, jota sitten täydennän mielhalujen mukaan jos huvittaa.


Sitten se "mikä on liikaa liikuntaa?".
Tuokin on tottumiskysymys. Jos on ikänsä urheillut, niin ei sitä diabeteksen takia tarvitse vähentää. Onhan meillä huippu-urheilijoissakin diabetikkoja, mäkihypyssä, jääkiekkoilija ... varmaan muitakin, mutta nuo tuli ensinnä mieleen.

Mutta jos ei ole liikkunut ennen, niin ainakaan alkuunsa ei kannattane noita suosituksia kovin paljoa ylittää. Luultavasti liika on sama kuin kellä tahansa, eli liikunnasta tulee huono ja voipunut olo. Mutta yleisesti kai hyväkuntoinen diabeetikko voi liikkua enemmän kuin huonokuntoinen. Omaa kehoaan kuunnellen.

[Juha]

Sitten se "mikä on liikaa liikuntaa?".
Tuokin on tottumiskysymys. Jos on ikänsä urheillut, niin ei sitä diabeteksen takia tarvitse vähentää. Onhan meillä huippu-urheilijoissakin diabetikkoja, mäkihypyssä, jääkiekkoilija ... varmaan muitakin, mutta nuo tuli ensinnä mieleen.

Liikunnan vähentyminen ei välttämättä ole toivottu asia ihmisellä, joka nojaa liikkumiseen, ja tottunut siihen. Voi tulla vammoja, tai muita elämänmuutoksia, että samaan ei voi nojata.

Jos liikunta on muodostunut osaksi, vaikka sitä sokeriaineenvaihduntaa, jo lapsesta saakka, niin tämän osan merkityksen ollessa iso, on roolin keikahtaminen pienempään osaan, muutos elimistölle, muita säätökeinoja ajatellen.

Siinä arvelu, omaan kysymykseeni. Siitä en tiedä, onko teoria oikea, tai ilmeneekö ihmisen diabetes joskus miten selkeästi kysymälläni tavalla.

[kertsi]

Jos on ikänsä liikkunut, ja vähentää liikkumista selkeästi, niin voiko diabetes ilmetä nopeammin, kuin jos olisi aiempi elämä ollut liikettä vähemmän? Vai mistä johtuu, että esim alkuperäiskansat kun länsimaalaistuvat, saavat itselleen diabetes-epidemian, riesaksi? Tai jotkin yksilöt, samaan tapaan. Vai onko kyseessä sattuma?

Veikkaanpa, että sekä että.

Liikunnan väheneminen tai loppuminen varmaankin voi sairastuttaa.

Ja toisaalta alkuperäisväestöt ovat voineet elää aika niukan ravinnon varassa monen sukupolven ajan. Esim. inuiitteja kuoli aiemmin paljon nälkään, jos pyynti ei onnistunut. Nälänhätä muuttaa geenien ekspressiota (epigeneettiset muutokset, jotka voivat periytyä jopa jälkeläisille). Esimerkiksi Ruotsissa nälkäpaikkakunnilla eläneet isoäidit siirsivät lapsenlapsilleen geenit, joissa näky isoäitien kokema nälänhätä siten, että geenit oli säädetty ikäänkuin säästöliekille - joten vähälläkin energian saannilla pysyi hengissä, ja yltäkylläisissä oloissa samoilla geeneillä sitten lihoo ja sairastuu diabetekseen.

Ja toisaalta länsimainen ruokavalio sairastuttaa ihmisiä kaikkialla, minne se leviää. Ihmisten elinikä lyhenee esim. Japanissa, ja esim. Intiassa on diabetesepidemia samasta syystä. Syitä on mm.
- punainen liha, eritoten prosessoitu kuten makkarat ja leikkeleet
- liika rasva
- sokeri, valkoiset vehnäjauhot ja muut raffinoidut hiilarit
- kasvisten ja hedelmien vähäisyys
- alhaisempi kuitupitoisuus

[Juha]

Entä jos diabetes onkin normaalia vanhenemista ja rappeutumista? Elimistö ei siedä yhtä paljon raskaita aineita kuin nuorena. Raskaita aineita voivat olla sokeri, rasva, ...?

Jos elimistön tietty kunto paranee, sietokyky tavan ravinnolle lisääntyisi. Jos taas kunto tippuu dramaattisesti, ei tietty ruokavalio enää ole toimiva, vaan ruokavalion kuljettava jotenkin sen mukaan, mikä on kehon tilanne.

Miten tällainen ajattelutapa voi vaikuttaa? Mielestäni tällaista ei ole suoranaisesti esitetty, tosin on korostettu, että diabeteksen hoitoon kuuluu terveellinen ruokavalio ja liikunta.

Itse en tykkää sitä-vähän-tätä -hoidoista. Aivan kuin kyseessä olisi korttitalo, joka uhkaa luhistua. Tieteen menetelmä on kyllä/ei. Mustavalko ei kiinnosta, mutta ... pääjuoni, jokin punainen lanka. Muun tulisi ehkä olla vierasta rakentelua.

Itseäni pelottaa esim se tilanne, että kaikki on erittäin hyvin, eikä tiedä, miksi näin sattuu olemaan. Täysin tyhjän päällä olevaa meininkiä. Ei riitä. Ongelmavaje pienemmälle.

[Hippi]

Entä jos diabetes onkin normaalia vanhenemista ja rappeutumista? Elimistö ei siedä yhtä paljon raskaita aineita kuin nuorena. Raskaita aineita voivat olla sokeri, rasva, ...?

Miten ajattelit diabeteksen syntyvän nuorille?

[kertsi]

Diabetes ei suinkaan ole normaalia siinä mielessä, että sehän on todella vakava sairaus. Siinä mielessä sen voi nähdä "normaalina" esimerkiksi lihavien ja vanhusten kohdalla nimenomaan Länsimaissa, että se on aika yleinen, onhan kyseessä ns. kansansairaus meillä.

Itse en tykkää sitä-vähän-tätä -hoidoista. Aivan kuin kyseessä olisi korttitalo, joka uhkaa luhistua. Tieteen menetelmä on kyllä/ei. Mustavalko ei kiinnosta, mutta ... pääjuoni, jokin punainen lanka. Muun tulisi ehkä olla vierasta rakentelua.

Terveys ja ihmisen kehokin on kyllä kokonaisuus, joka koostuu monenlaisista osista, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Esimerkiksi hormonitoiminnan yksilöllinen kokonaisuus ja aivojen yksilöllinen välittäjäainekoktailin koostumus vaikuttavat ihmisen aineenvaihduntaan, kasvuun ja rappioon. Terveelliset elämäntavatkin koostuvat monenlaisista asioista, kulmakivinä ravinto, liikkuminen ja lepo. Eli nimenomaan "vähän sitä ja tätä".

Tämä ei oikeastaan kuulu tähän keskusteluun, joten laitan nämä seuraavat pohdinnat pienellä fontilla - tämä keskustelu ei ole oikea paikka, ja jatkokeskustelu kannattaa pitää jossain tarkoitukseen paremmin sopivassa keskustelussa:

(Lääketieteessä ja ravitsemustieteessä on aika hankala tehdä kokeita esim. ravitsemuksesta juuri siitä syystä, että ihmisen ravinto on niin monimuotoista ja vaihtelevaa ja sesongittaistakin, ja varsinkin koska ihmisiä ei voi kuukausi- tai vuosikaupassa kasvattaa laboratorio-oloissa nk. jyrsijöitä (joiden oloihin koe-eläiminä liittyy niihinkin epäkohtia). Ei siis voi sanoa ainakaan näiden tieteiden kohdalla, että tieteellinen menetelmä olisi jokin kyllä/ei-tyyppinen, tai simppeli, vaan pikemminkin tehdään tilastollisia analyysejä, mielellään isosta osallistujajoukosta esim. kohorttitutkimuksissa. Kohorttitutkimusten todistusvoima on kyllä heikompi kuin kontrolloitujen kokeiden. Niissä tutkitaan yleensä yhtä asiaa kerrallaan, kun taas ruokavaliohan koostuu niin miljuunasta monesta asiasta, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Vasta viime vuosina on alettu tutkia ruokavaliokokonaisuuksia enemmän, ja mm. todettu Välimeren ruokavalion (ja Itämeren) olevan jees esim. diabeteksen ehkäisyyn.)

[Juha]

Onko diabetesta enemmän kylmillä alueilla, kuin esim päiväntasaajalla?

[kertsi]

Minulla on se käsitys, että autoimmuunitauteja ylipäätänsä on enemmän esim Suomessa kuin lämpimämmillä leveysasteilla. Ja luulen, että 1. tyypin diabetes on autoimmuunisairaus. Ja luulen myös, että esim. Tyynen meren saarilla ja vaikka Intiassa eli lämpimissä maissa 2. tyypin diabetes on ihan yleinen, ja sitä yleisempi mitä enemmän esim. Intiassa ja Japanissa siirrytään länsimaiseen ruokavalioon.

[Unforgiven]

Entä jos diabetes onkin normaalia vanhenemista ja rappeutumista? Elimistö ei siedä yhtä paljon raskaita aineita kuin nuorena. Raskaita aineita voivat olla sokeri, rasva, ...?

Miten ajattelit diabeteksen syntyvän nuorille?

Mutta kyllähän nuoretkin vanhenee, ainakin normaalisti. Näkisin, että Juha on tässä tavoittanut jotain sellaista mihin lääketiede ei ole kyennyt.

[Juha]

Entä jos diabetes onkin normaalia vanhenemista ja rappeutumista? Elimistö ei siedä yhtä paljon raskaita aineita kuin nuorena. Raskaita aineita voivat olla sokeri, rasva, ...?

Miten ajattelit diabeteksen syntyvän nuorille?

Kyseessä voi olla vanheneminen, nopeampana. Siten katkosta sokeriaineenvaihdunnan normaaliuteen, voisi kuvausosuvuutta hakien viitata sanaan: amputaatio. Vanheneminen on myös amputointia, mutta ei ihan perinteisessä mielessä. Samaan viittasin joskus aiemmin, dementian yhteydessä.

Yleensä, arkifilosofisesti puhutaan luopumisesta, joka taas viittaa tavalliseen kasvuun, ihmisenä. On eräänlaista aikuistumista.

Jos vaikka katkosta ei edes tarvita, kun jotain katkaistavaa ei ole edes ilmaantunut, niin ... ööö. Eiköhän siinä sokeriaineen vaihdunnankin tapauksessa ole jotain hoitautunut jo ennakoivasti. Näin puutteet/vajeet saa tuotua rappeutumis-kehityksen piiriin, jotenkin yhtenäisesti suhtauduttavaksi, mikä ei sulje pois, vaikka spesiaalivinkkeleitä, jos ne sattuu kiehtomaan.

Käsitteellisesti edellinen töksähtää, siis sanallisesta seurattuvuutta ajatellen vaikka, jos käsitteistä ei oikein voisi puhua (koherentisti), mikä ei ole tässä se tarkoitus. Käsitteet ajallaan.

Asia yleistyy yhteysteoriaan. Mitä pidetään matkassa, mitä ei, ja mihin on mahdollinen, milloinkin, jollain tapaa.

[Juha]

Mutta kyllähän nuoretkin vanhenee, ainakin normaalisti. Näkisin, että Juha on tässä tavoittanut jotain sellaista mihin lääketiede ei ole kyennyt.

Epäilen.

Se on kyllä totta, että kansalaisille tiputetaan, yhtä sun toista yksittäistä. Se on tätä pipetointia. Alasta riippumatta, sama toimii, tai miten se nyt menikään.

Ei tavallaan luoteta, että tavallinen ihminen voi muodostaa yhtenäisiä käsityksiä itsestä, ja maailmasta. Tai sitten se on vaarallista. Tai sitten ei uskallus, rahkeet, tmv riitä, edes sanojana, ellei ole erikoisvenyjä, kuten vaikka maalaislääkäri TK.

[kertsi]

Metformiini ja B12 - päivitä tietosi (Duodecim)

[kertsi]

Tässä ehkä selitys, miksi liikunta on niin tärkeää (ainakin 2. tyypin) diabeteksen hoidossa (ja glukoosi(sokeri)tasapainon ja lipidi(rasva)tasapainon metaboliassa):

The benefit of exercise in diabetic patients is well known and recent research indicates that AMP activated protein kinase (AMPK) plays a major role in this exercise related effect. AMPK is considered as a master switch regulating glucose and lipid metabolism.
...
In liver, activation of AMPK results in enhanced fatty acid oxidation and decreased production of glucose, cholesterol, and triglycerides.
The role of AMP kinase in diabetes. (pubmed)

Otan talteen tämän seuraava, sltä varalta, että joskus jaksaisin paneutua asiaan (vaatisi kyllä mm.  paljon biokemiaan perehtymistä):
AMPK: A Target for Drugs and Natural Products With Effects on Both Diabetes and Cancer (diabetes (lehti)) (American Diabetes Association)

Tuossa muuten ehdotetaan reitti, mitä kautta metformiini vähentää glukoosintuotantoa (glukoneogeneesiä) maksasolujen mitokondrioissa: