Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Diabetes

Aloittaja Edward, helmikuu 03, 2019, 15:43:20

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

kertsi

^
Aivan tuon viimeisen linkin lopussa onkin se hyödyllisin, eli kohta Korkea verensokeri aamuisin. Rasvamaksa muuten mainittu tuossa.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Brutto

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 27, 2019, 13:26:57

Onko sinulla tyypn 1 vai 2 diabetes?

Muistaakseni tämä diagnosoitiin aikoinaan ladaksi.

Tilanne oli tänään taas kokolailla normaali, mutta nuo pari kohonnutta aamusokeriarvoa saattavat selittyä kehon vastareaktiona liian matalalle painuneesta sokeriarvosta. Saatoin nukkua puolisen tuntia kauemmin kuin yleensä.

Maksa-arvot ovat olleet aina hyvät ja alkoholia en ole maistanut moneen viikkoon tippaakaan, joten tuskin kysessä on rasvamaksa.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

kertsi

#47
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00070#s2
Normaalit maksa-arvot eivät kuitenkaan sulje pois rasvamaksaa.

Rasvamaksa voi liittyä lihavuuteenkin, ei pelkästään alkoholiin. Siinä tapauksessa muutaman viikon raittius ei paranna rasvamaksaa, jos kehon rasvaprosentti pysyy ennallaan. Lihavuuteen liittyvä rasvamaksa taitaa olla se yleisin tyyppi rasvamaksasta.

Ainoa varma keino todeta rasvamaksa on kai koepala. (Sen otto ei kyllä taida olla mikään triviaali juttu?)

(Mutta en väitä juuta enkä jaata, aamuverensokerisi ja mahdollisen rasvamaksan yhteydestä. Varsinkin jos on vyötärölihavuutta, ja vars. ylävatsalla, oikean kylkikaaren alapuolella, voi rasvamaksaa epäilä.)
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Xantippa

Eikös se ole siten, että 70 % rasvamaksatapauksista johtuu muusta kuin alkoholin käytöstä, että sitä nyt ei ensimmäisenä rasvamaksan suhteen pidäkään olla epäilemässä.

Lisäksi olen ymmärtänyt, että ultraa ja magneettikuvausta käytetään myös diagnosoitaessa, koepala varmaan otetaan vasta siinä vaiheessa, kun todella on aihetta epäillä kirroosia tms. asiasta seuraavaa.

Tosin myönnän, että omat käsitykseni asiasta perustuvat epämääräisille muistikuville työkaverin puheista muutama vuosi sitten.

T: Xante

kertsi

Vielä tuosta liikunnasta:

Jos harrastaa kovatehoista intervallitreeniä, verensokerin nousu on otettava huomioon insuliinin annostelussa ja ruokailussa. Alkuvaiheessa pitäisi mitata verensokeri riittävän usein ja säätää insuliiniannoksia ja ruokavaliota diabeteshoitajan ohjeiden mukaan, Saraheimo neuvoo.

---
Ylipäätänsä kovatehoinen intervallitreeni (HIIT, high intensity interval training) voi olla hyväksi tai pahaksi (!) diabeetikolle, varsinkin jos on liikuntaan tottumaton. Tässä artikkelissa, mistä ed. lainaus on, kehotetaan ottamaan treenin maltillisesti:

Kovatehoista supertreeniä harkiten
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

#50
Xante, sama vika täällä. Taitaa omat muistikuvani olla hatarat, mutta nyt kun sanoit, niin juu, ultraääntäkin varmaan käytetään rasvamaksan diagnoosissa. Sellainen muistikuva on, ettei biopsiaa kovin herkästi oteta.

ps. Tyypin 2 diabeetikoilla on muihin verrattuna nelinkertainen riski saada rasvamaksa.
https://www.terve.fi/artikkelit/usein-oireeton-rasvamaksa-uhkaa-suomalaisten-terveytta-nain-pidat-huolta-maksasta

ps.ps. Kaikukuvaus paljastaa selvästi rasvoittuneen maksan ja mahdollisesti paikallismuutokset, mutta NASH voidaan todeta vain maksabiopsian avulla.
https://www.duodecimlehti.fi/duo13399

NASH = alkoholista riippumaton rasvamaksatulehdus
(NAFL = alkoholista riippumaton rasvamaksatauti)

ja mikä mielenkiintoisinta:

NAFLD ja tyypin 2 diabetes. NAFLD:tä esiintyy 60 - 70 %:lla potilaista, joilla on tyypin 2 diabetes (17,18). Puolella heistä on NAFLD, vaikka plasman alaniiniaminotransferaasi (ALAT) -pitoisuus on normaali (19). NASH on heillä myös tavallisempi kuin metabolisesti terveillä henkilöillä. Suomalaisessa väestöpohjaisessa maksabiopsioin validoituun NASH-luokituksen käyttöön perustuvassa tutkimuksessa NASH:n esiintyvyys 45 - 69-vuotiailla tyypin 2 diabeetikoilla oli 17,6 % ja diabetesta sairastamattomilla 3,7 % eli yli nelinkertaisesti suurentunut (7). Magneettiresonanssielastografiassa, joka on uusi kajoamaton fibroosin diagnosointimenetelmä, todetaan vaikeaa fibroosia (F3 tai F4) 7 %:lla tyypin 2 diabeetikoista (20).
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Jaska

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 27, 2019, 13:26:57
Spontaanisti sanoisin, että tuo tilanne Brutto olisi sellainen, jonka setvimisessä pitäisi olla diabeteshoitaja tai omalääkäri, ja että ei kannata luottaa 100% mihinkään, mitä kukaan asiasta nettipalstoilla sanoo, minä mukaanlukien.

Olen hyvin samaa mieltä. Maallikkona (ehkä diabetesta itse potevana tai potevan omaisena) googlattun perusteella toisillemme diagnoosien antamisessa on suuri riski tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tuohon luottaisin, että esim. diabetesliiton sivuilla on punnitusti painotettua tietoa.

Tämä käsitys minullakin on, että insuliinihoitoisessa diabeteteksessa esiintyy verensokerissa vaihtelua jonka syytä ei itse oivalla.Potilas kaipaisi yksinkertaiset nyrkkisäännöt itsekontrollista ja sen tuloksiin reagoinnista. Milloin on tarve kääntyä ammattilaisen puoleen tarkemman selvityksen tekemiseksi.

Sen tapainen käsitys minullakin on, että verensokeri on yöllä alimmillaan ehkä kello 2 ja 4 välillä ja ravintoa ja lääkkeitä nauttimatta voi nousta diabeetikolla siitä vaikka iltapäivään ja 10 mmol/l saakka.

Sepe

Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 28, 2019, 00:40:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 27, 2019, 13:26:57
Spontaanisti sanoisin, että tuo tilanne Brutto olisi sellainen, jonka setvimisessä pitäisi olla diabeteshoitaja tai omalääkäri, ja että ei kannata luottaa 100% mihinkään, mitä kukaan asiasta nettipalstoilla sanoo, minä mukaanlukien.

Olen hyvin samaa mieltä. Maallikkona (ehkä diabetesta itse potevana tai potevan omaisena) googlattun perusteella toisillemme diagnoosien antamisessa on suuri riski tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jaskan arvioon yhdyn.

kertsi

#53
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 27, 2019, 13:26:57
Ihan lonkalta ja täysin olematta minkään sortin terveydenhuollon ammattilainen heittäisin joitakin hajatelmia:
- kehon glukoosivarastot voivat olla täynnä tai tyhjiä tai jotain siltä väliltä, riippuen esim. hiilaritankkauksesta ja kovasta treenistä. Tämä ehkä pitää ottaa mukaan laskelmiin siihen, kuinka paljon insuliinia tarvitaan?
- alkoholi vaikuttanee (ja vars. rasvamaksa tai maksakirroosi?) verensokeritasoihin johonkin suuntaan (veikkaus: laskee verensokeria aamulla)?
- päivän stressitaso varmaan vaikuttaa stressihormonien esiintymiseen (kortisoli, adrenaliini) ja siten glukoositasoihinkin
- muut lääkkeet kuin insuliini varmaan vaikuttavat (olitko mahdollisesti unohtanut esim. Diforminin tai muun suun kautta otettavan lääkkeen, jos sinulla käytössä?) Lääkedosetti voi auttaa muistamaan paremmin.
- 24 h jatkuva mittaus on mahdollista erityisillä laitteilla, ja jos verensokerit heittelevät holtittomasti, varmaan olisi se varmankin hyvä syy jatkuvaan mittaukseen?
- varmaan olisi syytä pitää kirjaa kaikesta, verensokerimittauksista, hiilarimääristä, liikuntamääristä, ja kaikesta muustakin, mikä voi vaikuttaa, ja piirtää vaikka graafeja, ja pyrkiä isoloimaan eri syitä, miksi arvot ovat sellaiset kuin ovat, eli mikä voisi esim. aiheuttaa juurikin korkeaa aamuvernsokeria.
- (eikös muuten proteiinitkin nosta verensokeria?)
- vaikuttaisikohan kuumekin tms. sairaustilatsokeriarvoihin?

Surffailin lisää netissä, tällaista tarttui haaviin:

-Tuohon listaan voisi lisätä senkin, montako tuntia ennen nukkumaanmenoa syö iltapalan: on näemmä iso ero, jos sen syö 2 h ennen, verrattuna siihen, että sen syö 3-4 h ennen nukkumaanmenoa väitettiin jollain LADA-keskustelupalstalla. Ensinmainitulla ateriarytmillä siis korkeampi aamuverensokeri.
- Säännöllinen ateriarytmi (ruoka-ajat aina samaan aikaan) auttaa verensokerin hallinnassa. (Veikkaisin, että säännöllinen unirytmikin voi auttaa, mutta tästä en ole nähnyt mainintaa.)

ps. Tähän vain löyhästi liittyen. Näemmä labrakokeissa vaaditaankin 8 tunnin paasto (ei 10-12 tunnin, nk. muistelin jossain keskustelussa täällä). (Lisäys - ilmeisesti voi riippau miitauksesta ja ehkä labrastakin, ja kannattaa kysyä etukäteen labrasta, ks. Hipin seuraava kommentti.)

ps.ps. Tässä aika seikkaperäinen esitys insuliinihoidosta, alkaen sivulta 7:
Diabetes ja laakari
Mutta ei sieltäkään osunut silmään mitään tähän kysymyksenasetteluun liittyvää.

- Paitsi se, että ilmeisesti insuliiniresistenssi ja kehon oma insuliinituotanto (jos sitä on) voi vaihdella eri päivinä. Sekin voisi selittää siis aamuverensokerin korkeat arvot joinakin päivinä, ja toisina päivinä normaalit arvot?


Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Hippi

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 28, 2019, 18:31:15
ps. Tähän vain löyhästi liittyen. Näemmä labrakokeissa vaaditaankin 8 tunnin paasto (ei 10-12 tunnin, nk. muistelin jossain keskustelussa täällä).

Varmaan kannattaa kuunnella ne ohjeet, miten kussakin paikassa ohjataan tuo paasto.
Minulla on paastosokerin lisäksi otettu kolesterolit, niin silloin se paasto on 12 tuntia.

Ainakin tässä https://www.nordlab.fi/fi/verensokeri ja parissa muussakin, mitkä googlasin tuo on sen 10-12 tuntia.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

kertsi

Ahaa, no sitten en ihan kokonaan pieleen muistanutkaan. Kiitos tiedosta.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Brutto

Näyttää siltä että syy nouseeseen aamusokeriin olisi liian suuri insuliiniannos illalla. Olen nyt pudotellut insuliiniannosta kaksi yksikköä vuorokautta kohti ja aamusokeri pysyy samana tai laskee. Tänään aamulla se oli tasan kuusi ja tunti aamupalan jälkeen 5,5. Tuo aterian jälkeinen lasku viittaisi liian suureen insuliinimäärään.

(En todellakaan mene vielä lääkäriin enkä tihennä mittauksia moisen pikkujutun vuoksi. Olen muutenkin täynnä neulanreikiä ja jokainen ylimääräinen sokeriarvon mittaus kasvattaa infektioriskiä.)
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Brutto

Olen pudottanut päivittäisen insuliiniannoksen nyt puoleen siitä mitä se oli vielä jokunen viikko sitten. Ilta-ja aamusokerit pysyvät edelleen varsin kohtuullisissa arvoissa. Samaan aikaan olen muuttanut ruokavaliotani kasvispainotteiseksi. Lihaa syön ainoastaan grillatun bratwurstin muodossa ja kanaa lähinnä salaatin lisukkeena. Viime viikolla jätin pois tavalliset grillimakkarat ja kaikki lihaa sisältävät leivänpäällysteet. Uuteen grilliin pitäisi keksiä jotakin muuta kuin lihatuotteita. Lihan välttely ei kuitenkaan liity suoranaisesti diabetekseen, vaan perustuu enemmänkin eettisiin syihin.

Nyt pitäisi löytää vielä diabeetikolle sopiva vaalea leipä. Kaura..., ohra...monivilja...? Pelkkää ruisleipää ei jaksa aina mussuttaa.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

wade

Mikäs diabeetikon leivän kriteeri on? Paljon kuitua?

Brutto

Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 10, 2019, 09:33:07
Mikäs diabeetikon leivän kriteeri on? Paljon kuitua?

Ja mahdollisimman vähän nopeita hiilareita.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."