Diabetes

[Jaska]

Tässä on yksi huokea aktiivisuusranneke, jonka hinta ei paljon lupaa mutta eipä kokeilu paljon kustannakaan
https://www.dx.com/p/id115plus-smart-wrist-band-bluetooth-bracelet-with-heart-rate-monitor-2093281

Kokeilin. Laatu pärjää hyvin olematomalle hinnalle. Mutta tulipa aktiivisuusrannekkeen idea tutuksi. Huokea askelmittari, johon on luonnosteltu lisätoimintoja terveydenseurantaan ja kännykänvalvontaan liittyen.

Laittetta hallinnoidaan Android- tai Ios-laitteen sovelluksella Bluetooth-yhteydellä. Ranneke ei ole looginen kokonaisuus vaan piirteitä näyttää ympätyn eri tavoin lisää. Mittausten tarkkuudet ovat lelutasoa, esimerkiksi sydänsykkeen, veren happipitoisuuden ja verenpaineen. Sovelluksen suomennos (käytetään konekäännöstä puhelimen klelelle) usein huvittaa: esimerkiksi unen seuranta tarkoittaa kello 22-8 välin jakamista tuntimääriksi kategorioihin kevyt uni, syvä uni ja selvinpäin. Akku ladataan tökkäämällä laite esim. tietokoneen USB-liitäntään. Pelkäänpä, että väärinpäin tökkääminen tai liian nopean seinälaturin käyttö tärvää akun. Käytettäessä menee paljon virtaa, ladattava usein. Latautuu tunnissa. Dokumentti heikko.

Helppo pitää ranteessa. Ulkokirkkaassa valossa näytön lukeminen ei onnistu. Soveltuisi MrKATille säännöllisten liikunta- ja veden juontitaukojen muistuttimeksi värisemään ranteessa kellotominnoillaan.

[kertsi]

Hesari kertoo tutkimuksesta, jossa onnistuttiin ehkäisemään esidiabeteksen eli metabolisen oireyhtymän muuttumisen diabetekseksi:

Puolelle tutkittavista asetettiin viisi tavoitetta:

1. Vähentää painoa vähintään viisi prosenttia lähtötasosta.

2. Tarkkailla, että ravinnossa on rasvaa alle 30 prosenttia kokonaisenergiansaannista.

3. Syödä alle kymmenen prosenttia kovaa rasvaa kaikesta ravinnosta saadusta energiasta.

4. Syödä kuitua yli 30–35 grammaa päivässä.

5. Harrastaa liikuntaa vähintään neljä tuntia viikossa.

Tutkimustulokset osoittivat, että syömiseen ja liikkumiseen liittyvät tottumukset vaikuttavat kakkostyypin diabeteksen ilmaantumiseen voimakkaasti. Jos tavoitteista onnistui saavuttamaan neljä, riski nollaantui. Kukaan neljä tai viisi tavoitetta täyttänyt ei neljän vuoden aikana sairastunut diabetekseen.

"Sillä on hämmästyttävä teho, että ihmiset vähentävät kaloreita. Tässäkin aika kohtuullinen laihtuminen ja liikunnan lisääminen riitti", Mustajoki sanoo.

Jopa miljoonalla suomalaisella on tietämättään esidiabetes, joka voi jatkua vuosia – Neljällä muutoksella sairastumisen voi estää lähes varmasti
Diabeteksen synty on mahdollista ehkäistä neljällä elintapamuutoksella, tutkijat havaitsivat.

(Korjattu typo.)

[MrKAT]

2. Tarkkailla, että ravinnossa on rasvaa alle 30 prosenttia kokonaisenergiansaannista.

3. Syödä alle kymmenen prosenttia kovaa rasvaa kaikesta ravinnosta saadusta energiasta.

Nuo jää abstrakteiksi jotka pitää vaivautua laskemaan konkretiaksi. Eikä se ole helppoa taviksille. Koitanpa:

Sydänliiton sivuilta:
30 prosenttia energiasta vastaa keskimäärin miehillä 80 grammaa ja naisilla 60 grammaa rasvaa päivässä.

=> "alle 10% kovaa rasvaa" on miehillä: alle 26,6 grammaa ja  naisilla: alle 20 grammaa tyydyttynyttä rasvaa.

Voista 53% on tyydyttynyttä "kovaa" joten jos kaikki muu rasva on "juoksevaa pehmeää monityydyttynyttä" niin
=> voita saa syödä miehet korkeintaan 50g ja naiset korkeintaan 38 grammaa päivässä.

Mutta koska reaalitodellisuudessa muutakin rasvaa pitäisi saada ja saa syödä 30% asti, niin vaikka se olisi mitä pehmeintä kuten rypsiöljyä jossa on 5.7g/100g kovaa rasvaa niin se syö pois osan tuosta "voikiintiöstä". (Oliiviöljyssä kovaa rasvaa on  14g/100g joten se söisi vielä suuremman osan voista kuin rypsiöljy).
  Jos en söisi keksejä pullia jne ja kastaisin leipäni rypsiöljyssä (50 grammaa kuluen päivässä) niin käytännössä miehenä saisin syödä korkeintaan 40 grammaa voita päivässä. Näissä silti oletin että muut ruoat ovat 100% pelkkää hiilihydraattia ja proteiinia, 0% rasvaa. Näinhän ei useimmiten ole.

Nykytodellisuudessa itse käytän leivällä jne Flora-margariinia jossa 60 grammaa rasvaa/100g josta kovaa rasvaa 12g/100g. Sain laskettua seuraavan "voikiintiöni":
   Voita  26g    20 g rasvaa   14 g kovaa
   Flora 100g   60 g rasvaa   12 g kovaa
   ------------------------------------------
   Yht.  126 g  80 g rasvaa   26 g kovaa

Mutta koska en oikeasti koskaan käytä voita niin laskin 80% tumman suklaan "kiintiöni":
   Tsuklaa  55g   20 g rasvaa   12,7 g kovaa
   Flora    100g   60 g rasvaa   12 g kovaa
   ---------------------------------------------
   Yht.     155 g  80 g rasvaa   24,7 g kovaa

[Hippi]

Veikkaan, että jos noita rasvoja alkaa laskea tuollaisella tarkkuudella, niin siitä aiheutuu jo melkoinen stressi ja sitä myöten terveysongelmia. Juurikin  leivonnaisten yms. tarkan rasvakoostumuksen epätietoisuus voi olla aika piinallista, jos haluaa tehdä tasan tarkkaan oikein. Ortoreksia kolkuttaa jo ovella, jos noita laskelmia alkaa tosissaan tuolla tarkkuudella tehdä.

Molemmilla vanhemmillani oli kakkostyypin diabetes ja molemmat kuukahtivat sydänkohtauksen seurauksena, mutta siltikään en pilaa elämääni laskemalla jokaista suupalaa. Kohtuudella syön kaikkea, mikä maistuu. Makeaa tosin hiukan liikaakin. Mutta muuten välttelen vain suurimpia huonon rasvan lähteitä. Läski ei ole koskaan kuulunut herkkuihini. Onnekseni en tunne minkäänlaista viehtymystä pikaruokaan, sipseihin tai muuhunkaan noilla yleisimmillä syntilistoilla oleviin tuotteisiin. Edelleenkään en ole syönyt elämässäni edes ensimmäistäkään pikaruokalan hampurilaista.

Työterveyshuollossa on otettu verensokeri varmuudeksi aina sopivin välein, mutta mitään ongelmaa ei ole tähän mennessä ollut. Kolesteroli on ollut hiukan koholla, mutta ei sekään vielä huolestuttavissa lukemissa.

En ole varma tuosta sukurasituksesta, sillä omista vanhemmistani taaksepäin en osaa sanoa mitään. Voihan olla, että noille se sitten ilmestyi vaan sattumalta heidän elintapojensa seurauksena ja äidillä erityisesti useiden muiden sairauksien joukossa.

[Lenny]

Veikkaan, että jos noita rasvoja alkaa laskea tuollaisella tarkkuudella, niin siitä aiheutuu jo melkoinen stressi ja sitä myöten terveysongelmia.

Samaa mieltä. Tärkeintä olisi pitää paino kurissa. Rasvojen koostumus tai makrojen jakauma on aika toissijaista sen jälkeen. Normaalia ruokaa kulutuksen mukaan.

[MrKAT]

Veikkaan, että jos noita rasvoja alkaa laskea tuollaisella tarkkuudella, niin siitä aiheutuu jo melkoinen stressi
...

Pyh! Se on Teidän päänsärky ei minun. Itse asiassa minulle ilo ja hauskuus. Siis tää matikka.

Pienehkö järkytys kuitenkin tuli. Kävin 2 kk ostoskuittini läpi ja laskujeni mukaan rasvansaantini on rankasti ali ruokasuositusten (25%-40% välillä pitäisi olla energiasta).
Flooraa käytän keskim. vain 28 gramma/d kun em. laskuissani piti olla 100g/d. Muista ruoanlähteistä rasvaa tulee varsin tai jopa olemattoman vähän. Saatankin saada vain 10%-15% energiasta rasvan muodossa.*
  Itse asiassa parisen viikkoa sitten aavistin tätä, kun minulla tuli vihdoin ikioma nettipankkisysteemi käyttöön ja kävin omat veriarvoni katsomassa. Muuten olivat ok, mutta kolesteroli oli lähempänä luonnonkansain tasoa vs suomen kansa mutta hdl oli liiankin alhainen. Jonka tulkitsin vihjaavan että enempi rypsirasvaa pöytään! (Pehmeä rasva nostaa hdl:ää). Tai rypsipullia kahvipöytään. Nami...

*JK. Ravintosuosituksissa alaraja 25% johtunee riskistä että alhaisella rasvanosuudella sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa.  Ehkä myös ruokahimo/ylensyönti voi kasvaa elimistön rasvan puutteessa? Diabetesriskini on olematon mutta sydäririski suvussani ei.

[kertsi]

Valmistatko ruokasi aivan ilman rasva??? (Valmisruoissa ja leivonnaisissa rasvaa kyllä on.)

Kannattaa tarkistaa käyttämänsä margariinin tuoteseloste. Nykyään tungetaan palmuöljyä ja kookosrasvaa vähän ruokaan kuin ruokaan. Jos löydät margariinin ilman näitä tyydyttyneitä rasvoja, kerro minullekin! Pääsääntöisesti kannattaa siitä syystä vähentää mieluummin margariinia (ja suklaata), ja laittaa esim. salaatinkastikkeeksi tai valmiiseen ruokaan neitsytoliiviöljyä (tai neitsytrypsiöljyä), ja syödä pähkinöitä ja siemeniä (ja avokadoa).

Nämä nostavat "hyvää" kolesterolia (HDL):
. liikunta
- triglyseridien alentaminen (välttämällä esim sokeria ja alkoholia)
- transrasvojen välttäminen (huom! kekseissä ja kakuissa usein transrasvaa alla olevan linkin mukaan, en kyllä tiedä miten Suomessa) - mutta toisaalta maltilliset alkoholiannokset voisivat alentaa HDL:ää (?)
- tyydyttyneiden rasvojen välttäminen (liha, maitorasva)
- tupakoinnin lopetus

https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/high-blood-cholesterol/in-depth/hdl-cholesterol/art-20046388

Mantelit ja esim. hasselpähkinät nostavat HDL:aa myös:
https://www.itspure.com/news/show/24/

[MrKAT]

^Noi temput on suunnilleen tiedossa ja kohtuu optimissa.

Mihinkä sitä rasvaa tarvii jos kaurapuuroa ja hernekeittoa syö tahi pottuja kasviksien kanssa? Salaattiin en koskaan laita rasvaa. En ole paistanut mitään pannulla kuukausiin tai liki vuoteen hellalla paitsi viime viikolla ns. pannurieskaa uunissa johon laitoin rasvaksi rypsiöljyä (n. 50 g). Ehkä teen sitä taas piakkoin.

[Lenny]

*JK. Ravintosuosituksissa alaraja 25% johtunee riskistä että alhaisella rasvanosuudella sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa.  Ehkä myös ruokahimo/ylensyönti voi kasvaa elimistön rasvan puutteessa? Diabetesriskini on olematon mutta sydäririski suvussani ei.

Luulen sen johtuvan siitä, että keskimäärin kansalaiset kuluttavat hirvittävän vähän energiaa, ja rasvaahan elimistö tarvitsee myös välttämättömiin elintoimintoihin.

Nämä suosituksethan perustuvat siihen, että se kokonaisenergia tulisi myös suositusten mukaisesta ravinnosta. Siitä vain sitten laskemaan paljonko ihminen tarvitsee välttämättömiä rasvahappoja, paljonko ihmiset keskimäärin kuluttavat ja mitä niille suositellaan. Eiköhän se syy 25-40 rasva-% sieltä löydy.

[Hippi]

Olen aikanaan joutunut Puskan harhaanjohtamaksi, kun jokaisesta tuutista huudettiin, miten rasva tappaa. Asia siis yksinkertaistettiin suurelle yleisölle eikä sitten riittävästi tuotu esiin sitä, että on olemassa hyviäkin rasvoja. Tyhmyyksissäni sitten minimoin kaiken rasvan taloudestani, jolloin kävikin niin, että oma kolesterolitasapainoni meni juuri nurinpäin, koska lähes kaikki rasva oli eläinperäistä. Tämä selvisi, kun meillä töissä tehtiin joku isompi terveystutkimus.

Oli aika kitkerä paikka ihmiselle, joka kuvitteli tekevänsä lapsilleen terveellistä ruokaa.

Tuon jälkeen sitten tietysti korjasin tilanteen ottamalla oliiviöljyn käyttöön voin ohelle. Margariinia en ole koskaan käyttänyt, sillä sen kuvottavuus opetettiin jo lapsuudenkodissani (ne kissanraatojutut elivät todella pitkään ja tuskin ovat vieläkään kuolleet).

Molempien vanhempieni kovan kohtalon vuoksi TTH:ssa on seurattu sokeri- ja kolesteroliarvojani aika pitkään. Siitä huolimatta, että kokonaiskolesteroli on koholla, siitä ei katsota olevan riskiä, koska kolesterolien suhde on hyvä. Joskus kymmenen vuotta sitten noilla arvoilla olisi aloitettu lääkitys, mutta nykytietämyksen mukaan se ei ole tarpeen.

Välttämättä vanhempieni diabetes ei ole sukurasite siinä mielessä, että se ilman suuria ehkäisyponnisteluja tulee minulle kuin manulle illallinen. Noissa "oletko riskitapaus" -testeissä tuosta aina saa saman pistemäärän riippumatta siitä, millaiset olivat vanhempien elintavat ja onko suvuissa noiden lisäksi diabeestä.

Katille vielä: Matikka on minustakin hauskaa, mutta niin on syöminenkin. Miksi tehdä syömisestä tiedettä? Tuskin elinvuosia tai elämänlaatua kovinkaan saa kohotettua, että sen viimeisenkin ylimääräisen vääränlaisen rasvahippusen jättää syömättä.

[kertsi]

^Noi temput on suunnilleen tiedossa ja kohtuu optimissa.

Mihinkä sitä rasvaa tarvii jos kaurapuuroa ja hernekeittoa syö tahi pottuja kasviksien kanssa? Salaattiin en koskaan laita rasvaa. En ole paistanut mitään pannulla kuukausiin tai liki vuoteen hellalla paitsi viime viikolla ns. pannurieskaa uunissa johon laitoin rasvaksi rypsiöljyä (n. 50 g). Ehkä teen sitä taas piakkoin.

Nimenomaan salaattiin suositellaan sitä hyvälaatuista kasvisöljyä lisättävän. Jotkut vitamiinit ovat nimittäin rasvaliukoisia, joten imeytymiseen tarvitaan rasvaa. Ja lisäksi esimerkiksi neitsytoliiviöljyn tai neitsytrypsiöljyn parhaat ominaisuudet menetetään kuumennettaessa.

Paistamisesta (ja grillaamisesta) luopuminen on tosiaankin terveysteko, sillä paljon terveellisempää ruokaa saa aikaiseksi lempeämmillä keinoilla kuten esim. keittämällä, höyryttämällä, sous vide -menetelmällä. Uuniruokakin on paistamista tervellisempää, vaikkakaan ehkei kovin ekologista (jos ei sitten tee useampaa ruokalajia kerrallaan).

Teetko hernekeittoa perinteisesti eli lisäätkö siihen sikaa muodossa tai toisessa? Silloinhan siinä on rasvaa. Jos lisäät sinappia, siinä on rasvaa. Kaurassa itsessään on reilut 7% rasvaa. Ja niissä syömissäsi kekseissä on rasvaa. (En tässä mitenkään moiti, kunhan vaan pohdin. Olisi parempi lisätä tosiaan sitä oliiviöljyä salaattiin, kuin syödä eläinperäistä rasvaa, tai palmuöljyä tms. leionnaisissa.)

[kertsi]

Edelliset kommentit liittyivät diabeteksen ehkäisyyn elintapojen muutoksen avulla.

En muista onko ollut jo puhetta aiemmin, mutta ilmeisesti diabeteksen aiheuttamista lisäsairauksista suuri osa johtuu samanaikaisesta korkeasta verenpaineesta (ja B12-vitamiinin puutokseta). Esimerkiksi sokeus, munuaisten tuhoutuminen ja ääreishermojen vauriot (polyneuropatia).

Korkeaan verenpaineeseen tiedän kaksi helpohkoa keinoa: liikunta ja suolan välttäminen.

Sattumoisin suolan välttäminen on helpompaa, jos vähentää samalla punaisen lihan osuutta ruokavaliossa. Punainen liha nimittäin maistuakseen usein kaipaa suolaa. Ja paistamistakin on helpompaa välttää, jos välttää punaista lihaa.

Jos kokonaan välttää punaista lihaa ja eläinperäistä ravintoa, kannattaa tarkistaa, että saa jostain B12-vitamiinia, vaikka sitten pilleripurkista. Samaten, jos käyttää Diforminia (eli metformiinia), kannattaa nauttia pillerimuotoista(kin) B12-vitamiinia, sillä Diforminin takia voi kyseisestä vitamiinista tulla puutosta.

[kertsi]

^ Esimerkiksi silmien retinopatia liitetään anemiaan seuraavassa tutkimuksessa. Jostain syystä tuossa ei mainita B12-vitamiinin puutosta, joka voi aiheuttaa anemiaa.

In T2DM patients, anemia tied to diabetic retinopathy (MedicalXpress)

[kertsi]

Diabetekseen liittyy usein verisuonten kalkkeutuminen eli ateroskleroosi, mikä puolestaan aiheuttaa esimerkiksi sydänsairauksia. Väittipä eräs sairaanhoitaja minulle, että diabetes muka olisi verisuonisairaus. Ei kyllä taida olla, vaan ihan erillisiä sairauksia ovat, ja voivat esiintyä erikseenkin.
Ateroskleroosin yhtenä syynä on liiallinen "pahan" kolesterolin eli LDL:n määrä verisuonissa, ja erityisesti pienipartikkelisen LDL:n. Ilmeisesti LDL on erityisen haitallista hapettuneessa muodossa, varsinkin pienipartikkelinen, sillä se aikaansaa ketjureaktion, mikä johtaa verisuonten tukkeutumiseen.
Nyt jossain tutkimuksessa (alla) on todettu, että avokado päivässä estäisi nimenomaan tätä LDL-kolesterolin hapettumista - ja verisuonten tukkeutumistakin siis. Eli sen lisäksi, että omena päivässä pitää lääkärin loitolla, pitää avokado päivässä verisuonikirurginkin ja kardiologinkin loitolla? Ja syöpälääkärinkin *)?

Avokadot sisältävät lisäksi vielä mm. karotenoideja, jotka ovat tärkeitä silmäterveydelle.

One avocado a day helps lower 'bad' cholesterol for heart healthy benefits (MedicalXpress)

"A lot of research points to oxidation being the basis for conditions like cancer and heart disease," Kris-Etherton said. "We know that when LDL particles become oxidized, that starts a chain reaction that can promote atherosclerosis, which is the build-up of plaque in the artery wall. Oxidation is not good, so if you can help protect the body through the foods that you eat, that could be very beneficial."

*) Voisikohan tuossa LDL:n hapettumisessa tai ylipäätään hapettumisessa piillä selitys sille, että ensimmäisen vuoden aikana DM2-diagnoosista on syöpäriski paljon suurempi kuin normaalisti? Diabetes, joka ei ole hoitotasapainossa, merkitsee korkeampia verensokeriarvoja, ja ehkä siten myös enemmän (LDL:n) hapettumistakin?

[kertsi]

Tässä tosin vain hiiritutkimus, mutta lupaava sellainen:

Puolukka voi kumota rasvaisen ruoan vaikutuksia: pistää kampoihin sydäntauteja ja diabetesta aiheuttavalle tulehdustilalle (Yle)
Puolukasta voi olla apua moniin vakaviin vaivoihin, jotka aiheutuvat kehon matala-asteisesta tulehdustilasta.

Tutkimuksessa hiirille syötettiin rehua, joka sisälsi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja vastasi epäterveellistä länsimaista ruokavaliota.

Ruokavalio aiheutti hiirille metabolisen oireyhtymän kaltaisen tilan, jossa paino nousee ja sisäelinrasvan määrä lisääntyy. Myös paastoverensokeri-, insuliini- sekä kolesteroliarvot nousivat. Hiirille aiheutui matala-asteinen tulehdustila.

Toiselle hiiriryhmälle annettiin puolukkajauhetta rehun seassa. Puolukka ehkäisi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruokavalion haitallisia vaikutuksia kolesteroli- ja sokeriarvoihin.

Myös tulehdusarvot, lihavuushormonitasot ja maksan aineenvaihdunnalliset muutokset olivat vähäisempiä.


---
Kiinnostaisi tietää, miksi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio eil länsimainen ruokavalio aiheuttaa matala-asteista tulehdusta, metabolista oireyhtymää, korkeaa verensokeria, korkeita insuliini- ja kolesteroliarvoja, ja lihavuutta.

Muistelen lukeneeni, että tyydyttynyt rasva tukkii glukoosin pääsyn soluihin - eli solut "näkevät nälkää", vaikka veressä olisi paljonkin glukoosia. Eli se energian puute, mikä liittyy lihavuuteen, masennukseen ja diabetekseen ja matala-asteiseen tulehdukseen, voisi olla ihan kirjaimellinen - soluilla ei ole energiaa käytettävissään. Solujen energialaitoksina toimivat mitokondriot, joilta siis puuttuu "polttoainetta".

(Ehkä juuri siksi lihavuudesta, masennuksesta ja diabetekesta on puhuttu mitokondriosairauksina, muistelisin?)