Diabetes

[Brutto]

Tässä tosin vain hiiritutkimus, mutta lupaava sellainen:

Puolukka voi kumota rasvaisen ruoan vaikutuksia: pistää kampoihin sydäntauteja ja diabetesta aiheuttavalle tulehdustilalle (Yle)
Puolukasta voi olla apua moniin vakaviin vaivoihin, jotka aiheutuvat kehon matala-asteisesta tulehdustilasta.

Tutkimuksessa hiirille syötettiin rehua, joka sisälsi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja vastasi epäterveellistä länsimaista ruokavaliota.

Ruokavalio aiheutti hiirille metabolisen oireyhtymän kaltaisen tilan, jossa paino nousee ja sisäelinrasvan määrä lisääntyy. Myös paastoverensokeri-, insuliini- sekä kolesteroliarvot nousivat. Hiirille aiheutui matala-asteinen tulehdustila.

Toiselle hiiriryhmälle annettiin puolukkajauhetta rehun seassa. Puolukka ehkäisi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruokavalion haitallisia vaikutuksia kolesteroli- ja sokeriarvoihin.

Myös tulehdusarvot, lihavuushormonitasot ja maksan aineenvaihdunnalliset muutokset olivat vähäisempiä.

Puolukka on mainio lisä moneen ruokaan, varsinkin hillona. Erityisesti suurta suosiotani nauttiva mustamakkara vaatii puolukkahillon. Hillo sopii myös veriohukaisille, kaalikääryleille, maksaruokiin sekä lihapullille. Minulla meneekin vähintään kilon puolukkahillotölkki viikossa. Ja veriarvoni ovat mainiot. Sokerihemoglobiini on vain 43 vaikka syön runsaasti sokeria.

[kertsi]

Saturated fatty acids lead to mitochondrial dysfunction and insulin resistance (MedicalXpress)

Ilmeisesti tyydyttynyt rasva fragmentoi eli hajoittaa osiin solujen mitokondriot, mikä johtaa luurankolihasten solujen insuliiniresistenssiin. Mitokondriot ovat organelleja eli solun osasia, jotka muuntavat glukoosin energiaksi luurankolihaksissa. Normaalisti solut reagoivat insuliiniin siten, että ne siirtävät glukoosia verestä soluihin, mutta insuliiniresistenssissä tämä siirto häiriintyy. Eli insuliini menettää tehoaan.

"It has been well documented that saturated fatty acids can lead to insulin resistance in humans and rodents." Palmitate, a particularly harmful saturated fatty acid, "is very abundant in lard, butter, and margarine," says Tsai.

https://en.wikipedia.org/wiki/Palmitic_acid
Palmitiinihappo tai palmitiini (palmitiinihapon ionimuotoja, estereitä ja suoloja nimitetään palmitaateiksi) on pääasiallinen komponentti palmuöljyssä, ja palmuöljyähän tungetaan nykyään vaikka mihin valmisruokiin ja varsinkin margariineihin!

Palmitiinihapon suhteellisia osuuksia rasvoissa ja öljyissä[1]
Rasva/öljy   Tyyppi   Osuus (%)
ihra   eläinrasva   ........................25
voi   eläinrasva   ........................25
ihmisen rasva   eläinrasva   .........25
valasrasva   eläinrasva   ................12
maissiöljy   kasviöljy   ................10
kookosöljy   kasviöljy   ..................8
maapähkinäöljy   kasviöljy   ..........7
oliiviöljy   kasviöljy   ..................5

Soijaöljyssä ja auringonkukkaöljyssäkin palmitiinihappoa on haitallisissa määrin.

Ilmeisesti liialliset hiilihydraatit muunnetaan kehossa palmitiinihapoksi: "Excess carbohydrates in the body are converted to palmitic acid.´"

[kertsi]

Tässä tosin vain hiiritutkimus, mutta lupaava sellainen:

Puolukka voi kumota rasvaisen ruoan vaikutuksia: pistää kampoihin sydäntauteja ja diabetesta aiheuttavalle tulehdustilalle (Yle)
Puolukasta voi olla apua moniin vakaviin vaivoihin, jotka aiheutuvat kehon matala-asteisesta tulehdustilasta.

Tutkimuksessa hiirille syötettiin rehua, joka sisälsi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja vastasi epäterveellistä länsimaista ruokavaliota.

Ruokavalio aiheutti hiirille metabolisen oireyhtymän kaltaisen tilan, jossa paino nousee ja sisäelinrasvan määrä lisääntyy. Myös paastoverensokeri-, insuliini- sekä kolesteroliarvot nousivat. Hiirille aiheutui matala-asteinen tulehdustila.

Toiselle hiiriryhmälle annettiin puolukkajauhetta rehun seassa. Puolukka ehkäisi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruokavalion haitallisia vaikutuksia kolesteroli- ja sokeriarvoihin.

Myös tulehdusarvot, lihavuushormonitasot ja maksan aineenvaihdunnalliset muutokset olivat vähäisempiä.

Puolukka on mainio lisä moneen ruokaan, varsinkin hillona. Erityisesti suurta suosiotani nauttiva mustamakkara vaatii puolukkahillon. Hillo sopii myös veriohukaisille, kaalikääryleille, maksaruokiin sekä lihapullille. Minulla meneekin vähintään kilon puolukkahillotölkki viikossa. Ja veriarvoni ovat mainiot. Sokerihemoglobiini on vain 43 vaikka syön runsaasti sokeria.

Onneksi puolukka maistuu nimenomaan niiden epäterveellisimpien eli tyydyttynyttä rasvaa sisältävien ruokien kanssa erityisen hyvin....

Ostan joskus einesmaksalaatiokkoa, ja olen alkanut valmistaa sen niin, että kuumaan maksalaatikkoon sulatan pakastepuolukoita. Ei siinä mitään lisäsokeria mielestäni enää tarvita (hilloin muodossa), kun siinä maksalaatikossakin on sokeria ja rusinoita. (Tämä siis sellaisen henkilön suusta, joka ei tykkää happamista ruoista.)

[Kopek]

Korkeaan verenpaineeseen tiedän kaksi helpohkoa keinoa: liikunta ja suolan välttäminen.

Suolan välttäminen onnistuu, kun kiertää kaukaa kaupan leipähyllyt ja säilykepurkkihyllyt ja karamellihyllyt ylipäätään kaikki hyllyt, joissa on leivottua tai pakattua ruokaa. Jopa jugurtissa on suolaa, vaikka sitä ei mausta arvaisi. Suolan makua ei tunnista ruuasta helposti koska nykyisissä kauppatuotteissa ja vallitsevassa ruokakulttuurissamme suola on sama kuin maku.

Suolan välttämisessä törmää tiettyihin ongelmiin. Yksi on se, että samalla kun kehotetaan vähentämään suolan käyttämistä, kehotetaan kuitenkin käyttämään suolaa sisältäviä tuotteta kuten ruisleipää.

Jos haluaa suolattoman dieetin, on ostettava pelkkiä raakavihanneksia ja kasviksia (mikä ero?) ja hedelmiä ja tehtävä kaikki itse. Mutta hedelmien kohdalla tulee vastaan toinen vältettävä asia, sokeri.

Asioisin mielelläni "Suolaton" -nimisessä kauppaketjussa, jossa kaikki ruoka olisi taatusti suolatonta. Tällaista kauppaketjua ei vain ole eikä edes "suolaton" hyllyjä tavallisissa kaupoissa. Suolaa tungetaan kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. Jopa jäätelössä ja monissa pelkästään sokeriksiksi mielletyissä imelissä tuotteissa on suolaa.

https://www.livescience.com/20179-salt-leading-killer-worldwide.html

[Hippi]

Puolukka on mainio lisä moneen ruokaan, varsinkin hillona. Erityisesti suurta suosiotani nauttiva mustamakkara vaatii puolukkahillon. Hillo sopii myös veriohukaisille, kaalikääryleille, maksaruokiin sekä lihapullille. Minulla meneekin vähintään kilon puolukkahillotölkki viikossa. Ja veriarvoni ovat mainiot. Sokerihemoglobiini on vain 43 vaikka syön runsaasti sokeria.

En kyllä eturuuan kanssa puolukkahilloa pysty käyttämään siitä huolimatta, että olen perso makealle. Sen sijaan käytän puolukkasurvosta, johon lisään hiukan sokeria taittamaan happamuutta ja tuomaan makuun täyteläisyyttä. Puolukkasurvoksen teen aina pakastetuista puolukoista, sillä pakastaminen parantaa puolukan makua ja ne mehustuvat mukavasti sulaessa.

Hiljattain tulin kaupassa katsoneeksi puolukkahillojen marjapitoisuuden ja olin pudota persiilleni. Olisikohan noita ollut neljän tai viiden eri tuotemerkin hillot, jotka vilkaisin läpi ja marjapitoisuus vaihteli jostain 35%:sta 43%:iin, jos nyt oikein muistan. Miksi ihmeessä puolukkaan käytetään niin paljon sokeria, kun puolukka säilyisi paljon vähemmälläkin.

Tässä erään tunnetun valmistajan hillosta ainesosat:
Puolukka, sokeri, vesi, sakeuttamisaine (E 440), säilöntäaine (E 202). 100 g tuotetta sisältää 38 g marjaa.

Tuosta nyt ei selviä se tarkka sokeripitoisuus, mutta luettelossahan nuo pitänee olla suuruusjärjestyksessä, niin voisi arvalla, että noin 30-34% sokeria tuossa olisi.

Nettisivulta löytyi vielä saman valmistajan rinnakkainen tuote "Puolukkahillo vähemmän sokeria", jonka ainesosat:
Puolukka, vesi, sokeri, sakeuttamisaine (E 440), happamuudensäätöaine (E 330), säilöntäaine (E 202). 100 g tuotetta sisältää 50 g marjaa.
Sokeria 30 % vähemmän kuin vastaavassa hillossa.

Tuota ei ollut omassa kaupassani, kun noita hilloja tutkin ja tuossa on jo aika järkevä marjojen määrä, mutta ei kyllä voit puolukkasurvosta.

[kertsi]

Korkeaan verenpaineeseen tiedän kaksi helpohkoa keinoa: liikunta ja suolan välttäminen.

Suolan välttäminen onnistuu, kun kiertää kaukaa kaupan leipähyllyt ja säilykepurkkihyllyt ja karamellihyllyt ylipäätään kaikki hyllyt, joissa on leivottua tai pakattua ruokaa. Jopa jugurtissa on suolaa, vaikka sitä ei mausta arvaisi. Suolan makua ei tunnista ruuasta helposti koska nykyisissä kauppatuotteissa ja vallitsevassa ruokakulttuurissamme suola on sama kuin maku.

Suolan välttämisessä törmää tiettyihin ongelmiin. Yksi on se, että samalla kun kehotetaan vähentämään suolan käyttämistä, kehotetaan kuitenkin käyttämään suolaa sisältäviä tuotteta kuten ruisleipää.

Jos haluaa suolattoman dieetin, on ostettava pelkkiä raakavihanneksia ja kasviksia (mikä ero?) ja hedelmiä ja tehtävä kaikki itse. Mutta hedelmien kohdalla tulee vastaan toinen vältettävä asia, sokeri.

Asioisin mielelläni "Suolaton" -nimisessä kauppaketjussa, jossa kaikki ruoka olisi taatusti suolatonta. Tällaista kauppaketjua ei vain ole eikä edes "suolaton" hyllyjä tavallisissa kaupoissa. Suolaa tungetaan kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. Jopa jäätelössä ja monissa pelkästään sokeriksiksi mielletyissä imelissä tuotteissa on suolaa.

https://www.livescience.com/20179-salt-leading-killer-worldwide.html

Tosiaankin leipähyllyt kannattaa suolan takia kiertää kaukaa, puhumattakaan metukka- ja salami- ja parmesaani- yms. juustohyllyistä, joissa suolan lisäksi vielä esim. tyydyttynyttä rasvaa, ja nitraatteja tms. lisäaineita leikkeleissä.

Käytin tuossa lainauksessasi kyllä väärää sanaa, "helpohkoa", sillä kyllä, onhan se aika työlästä, jos haluaa syödä terveellisesti ja vähänsuolaisesti. Joutuu ostoleivän korvaamaan itsetehdyllä leivällä, tai keitetyillä kokojyvillä (niillä voi korvata riisin) tai suurimoilla tai (kaura- yms.) hiutalepuuroilla tms.. Joutuu leikkeleet korvaamaan esim. erilaisilla omatekoisila kasvis-, kikherne-, tms. levitteilä.

Täysjyvää voi siis nauttia syömättä kaupan suolaista leipää. Suolaisen hintaistakin se kaupan leipä muuten on.

Maustetut jugurtit kyllä muutenkin kannattaa jättää väliin, ihan sokerinkin (ja mahdollisten lisäaineiden) takia. Itselläni on tapana sulattaa marjoja aamupuuron joukkoon ja syödä sitä maustamattoman jugurtin ja pähkinöiden kanssa.

[Lenny]

Laskin jokin aika sitten ihan huvikseni Finelin avulla tarkasti mitä laitoin suuhuni. Syön aika paljon ruisleipää, ja sen päällä juustoa ja leikkeleitä. En saanut koskaan täyteen edes suositeltua suolamäärää, koska en laskenut mukaan itse lisäämääni suolaa (jota ei tosin paljon ollut). Eihän suola ole mikään demoni, vaan täysin välttämätön mineraali. Liika on tietenkin liikaa, mutta tuskin kukaan saa liikaa suolaa ruisleivästä. Se liikasuola tulee kaikenlaisesta mättöruoasta, ravintoloista jne. Jos syö ulkona, sen tietää kun koko loppupäivän janottaa.

[Hippi]

Onkohan se jugurtin suola ihan maidon luontaista suolaa (natriumia, kaliumia), kun sama 0,10gr/100gr suolaa on kummassakin. Tutkailin muutamia sekä maustettuja että maustamattomia jugurtteja ja sitten tavallista maitoa.

https://www.valio.fi/tuotteet/valio-vapaan-lehman-rasvaton-maito/
RAVINTOSISÄLTÖ (100 G:SSA)
Energia kJ   139 kJ
Energia kcal  33 kcal
Rasva            0 g
  josta tyydyttynyttä     0 g
  Kertatyydyttymättömät rasvat    0 g   
  Monityydyttymättömät rasvat    0 g
Hiilihydraatit       4,9 g
  josta sokereita  4,9 g
Ravintokuitu          0 g
Proteiini             3,3 g
Suola               0,10 g
Laktoosia           4,9 g

Aika paljon saa maitoa lipittää, jos siitä aikoo saada yliannoksen suolaa.

[MrKAT]

Laskin jokin aika sitten ihan huvikseni Finelin avulla tarkasti mitä laitoin suuhuni. Syön aika paljon ruisleipää, ja sen päällä juustoa ja leikkeleitä. En saanut koskaan täyteen edes suositeltua suolamäärää, koska en laskenut mukaan..

Mina olen joskus arvioinut suolansaannikseni jotain 5-5,5 g per d.

Koitin laskea viikolla laskea kalorini. En saanut kuin 1200-1500 kcal/ d. Minun tarpeeni pitäisi kait olla 2300-2800 kcal/d. Ymmärrän nyt lihavuustutkija Pertti Mustajokea joka sanoo että ihmiset eivät osaa arvioida ruokansa oikeita kalori- rasva- ym. määriä ja semmoisia ja heitot suuria.

[kertsi]

Laskin jokin aika sitten ihan huvikseni Finelin avulla tarkasti mitä laitoin suuhuni. Syön aika paljon ruisleipää, ja sen päällä juustoa ja leikkeleitä. En saanut koskaan täyteen edes suositeltua suolamäärää, koska en laskenut mukaan itse lisäämääni suolaa (jota ei tosin paljon ollut). Eihän suola ole mikään demoni, vaan täysin välttämätön mineraali. Liika on tietenkin liikaa, mutta tuskin kukaan saa liikaa suolaa ruisleivästä. Se liikasuola tulee kaikenlaisesta mättöruoasta, ravintoloista jne. Jos syö ulkona, sen tietää kun koko loppupäivän janottaa.

Laskitko paljonko suolaa yhdessä voileivässä on, jos siinä on päällä margariinia tai voita, juustoa ja leikkelettä?

Meetvurstissa ja salamissa taitaa olla 4,5% suolaa. Oululaisen Reissumiehessä on 1,1g/100g suolaa, ja yhdessä viipaleessa 0,3 g. Päiväsuositus taitaa olla 6 viipaletta (josta osa tietty voi olla puuron muodossakin), eli pelkästään siitä tulisi jo 1,8% suolaa, eli melkein puolet päivän maksimaalisesta suola-annoksesta. Ihan lonkalta heittäisin, että pelkistä voileivistä kyllä täyttyisi se 5 g maksimiannos, minkä yli ei kannata suolan määrässä mennä, mikäli haluaa suolan määrää säätelemällä pitää verenpaineen normaalina.

Eikä pelkällä 6 voileivällä oikein elää, muutakin tarvitaan, ja siinä muussakin ruoassa on suolaa.

[Jaska]

Sama sairaalloinen suhtautuminen suolaan minuakin edellä nyppi.

"Natrium on ihmiselle välttämätön kivennäisaine, jota tarvitaan elimistössä mm. nestetasapainon ylläpitämiseen sekä hermoston ja lihasten toimintaan. Ruoka-aineet kuten maito, liha ja muna sisältävät luontaisesti pieniä määriä natriumia. Natriumia saadaan kuitenkin aivan liiallisesti ruokasuolan muodossa ja liika natrium aiheuttaa monia terveyden kannalta haitallisia vaikutuksia."

Suolan suomalainen  suositus on korkeintaan 5 g päivässä (teelusikallinen), 1,3 grammaa riittää aikuisen natriumtarpeeseen. Kulutuksen keskiarvo on 7 (N) - 10 (M) g. Sen pudottamisella suositustasolle voidaan odottaa saatavan luokkaa 5 elohopeamillimetrin verenpaineen lasku

[kertsi]

Puolukka on mainio lisä moneen ruokaan, varsinkin hillona. Erityisesti suurta suosiotani nauttiva mustamakkara vaatii puolukkahillon. Hillo sopii myös veriohukaisille, kaalikääryleille, maksaruokiin sekä lihapullille. Minulla meneekin vähintään kilon puolukkahillotölkki viikossa. Ja veriarvoni ovat mainiot. Sokerihemoglobiini on vain 43 vaikka syön runsaasti sokeria.

Tässä erään tunnetun valmistajan hillosta ainesosat:
Puolukka, sokeri, vesi, sakeuttamisaine (E 440), säilöntäaine (E 202). 100 g tuotetta sisältää 38 g marjaa.

Tuosta nyt ei selviä se tarkka sokeripitoisuus, mutta luettelossahan nuo pitänee olla suuruusjärjestyksessä, niin voisi arvalla, että noin 30-34% sokeria tuossa olisi.

Nettisivulta löytyi vielä saman valmistajan rinnakkainen tuote "Puolukkahillo vähemmän sokeria", jonka ainesosat:
Puolukka, vesi, sokeri, sakeuttamisaine (E 440), happamuudensäätöaine (E 330), säilöntäaine (E 202). 100 g tuotetta sisältää 50 g marjaa.
Sokeria 30 % vähemmän kuin vastaavassa hillossa.

Paljonkohan noissa sitten on sokeria? Jos kilon puolukkahillopänikässä on esimerkiksi puolet eli 500 g sokeria, on se kyllä aika hurja määrä viikossa huitaistavaksi.

Diabeetikoille ja muillekin suositellaan päivässä max. 50 g sokeria (eikä kai sitäkään kerralla?), joten kilon pänikän pitäisi riittää ainakin 10 päivää, jos sokeriarvioni osuu edes jotenkin kohilleen, ja jos ei muuta sokeria mutustele missään muodossa, ja jos siis meinaa noudattaa suosituksia.

Veikkaisin kyllä, että terveyshyötyjä jää saamatta, jos nauttii puolukat vain keitettynä eli hillona.

[Hippi]

^
Ei ole puolukkahillossa puolet sokeria. Aikaisemmassa viestissäni arvailin sokerin määräksi noin 30-34%:ksi siinä esimerkkihillossa. Se, mihin arvio perustui, on myös mainittu siinä viestissä.

Noissa maustetuissa jugurteissa näytti sokerin määrä olevan alle 10% tuolla yhdellä valmistajalla ja alin määrä pistokokeissani oli 8,9%. Noitahan kukin voi tutkia eri valmistajien sivuilta, joissa on varsin kattaavat tuoteselosteet.

[ROOSTER]

Laskin jokin aika sitten ihan huvikseni Finelin avulla tarkasti mitä laitoin suuhuni. Syön aika paljon ruisleipää, ja sen päällä juustoa ja leikkeleitä. En saanut koskaan täyteen edes suositeltua suolamäärää, koska en laskenut mukaan itse lisäämääni suolaa (jota ei tosin paljon ollut). Eihän suola ole mikään demoni, vaan täysin välttämätön mineraali. Liika on tietenkin liikaa, mutta tuskin kukaan saa liikaa suolaa ruisleivästä. Se liikasuola tulee kaikenlaisesta mättöruoasta, ravintoloista jne. Jos syö ulkona, sen tietää kun koko loppupäivän janottaa.

Hyvin sanottu.

Itse en suolaa erityisemmin välttele koska verenpainelääkkeeni auttavat hyvin ja paineet pysyy kohtuullisissa lukemissa. se nyt vaan on niin, että hiukan suolaa pitää myös ruuassa olla, maun takia. Aivotoiminta on sähköistä (yllätys?) ja suolaa tarvitaan myös muuhun hermojen ja solujen viestintään. Liika on tietysti liikaa.

Ravintolaruoka, tietysti myös lounasruokaloitten ruoka, on pahasti suolaista ja sisältää myös runsaasti kaikenlaisia rasvoja, koska niillä aikaansaatu maku on menekin tae.

Jos haluaa syödä terveellisesti niin on lähes pakko ostaa itse raaka-aineet ja kehitellä niistä itselle kelpaavaa sapuskaa. Valmiina et juurikaan terveellistä, tai edes haitatonta, ruokaa saa.

[kertsi]

Tässä Marttojen puolukkahilloreseptissä ainakin on lähes puolet sokeria:
https://www.martat.fi/reseptit/puolukkahillo/
(Olettaen, että 5 l puolukoita painaa noin 2,5 kg, mikä taas tämä linkki (toinen vähäsokerisempi  resepti) antaisi ymmärtää: https://www.k-ruoka.fi/reseptit/puolukkahillo )

Oli miten oli, niin ei kyllä vaikuta miltään terveystuotteelta puolukkahillo.