Kirjoittaja Aihe: Diabetes  (Luettu 8403 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Jaska

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1264
  • Taivahan tosikko
Vs: Diabetes
« Vastaus #135 : Marraskuu 10, 2019, 17:36:49 »

Esimerkiksi Reissumiehessä on viipaleessa (30 g) suolaa 0,3 g, kun siinä on suolaa 1,1 %.

Suolasuositus melkein täyttyy jo kahdesta paketillisesta Reissumiestä  päivässä ;) Minulla paketin parasta ennen päivä tulee sivuutetuksi.

Kukin tulee uskollaan autuaaksi vaikka elämän tarkoitus on pikemmin murheen karkoitus.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3355
Vs: Diabetes
« Vastaus #136 : Marraskuu 10, 2019, 19:02:21 »
Harvempi elää pelkällä Reissumiehellä. Suolan päiväkohtaisen annoksen määrä riippuu paljon siitä, mitä sen leivän päälle laittaa, ja mitä muuta vetelee kitusiinsa.

Ihan vaan vertailun vuoksi tässä poiminta esimerkeistä, miten helposti saa aika isoja määriä suolaa päivässä, esim.  yli tuplasti suositukseen nähden: http://syohyvaa.fi/salakavala-piilosuola/  (kolmivärinen kuva keskivaiheilla, punainen, oranssi, vihreä vaihtoehto) (kirjoitusvirheistä vastaan minä)

Yhteensä 11 g suolaa/päivä (PUNAINEN):
4 palaa ruisleipää 1,1 g
2 siivua näkkileipää 0,7 g
6 siivua gouda-juustoa (valmissiivu) 1,1 g
2 siivua meetvurstia 0,8 g
valmisateria, reilu koko (500 g) 4,5 g
1 rk ketsuppia 0,5 g
1 rkl soijakastiketta 2,3 g

Yhteensä 5,7 g suolaa/päivä (ORANSSI):
2 siivua jälkiuunileipää 1 g
2 siivua näkkileipää 0,7 g
3 siivua edam-juustoa (valmiisiivu) 0,3 g
2 siivua kinkkua 0,5 g
annos maitopohjaista kinkkukastiketta (150g) 1,0 g
2 rkl ketsuppia 0,5 g
2 tl soijakastiketta 1,5 g

Yhteensä 3,9 g suolaa/päivä (VIHREÄ):
2 siivua vähäsuolaista ruisleipää 0,4 g
2 siivua vähäsuolaista näkkileipää 0,25 g
3 siivua vähäsuolaista edam-juustoa (valmissiivu) 0,25 g
leiville kasviksia ja 1 keitetty kananmuna ilman suolaa  0 g
lautasellinen papu-kasvispataa 2,1 g
2 tl mausteäljyä lämpimän aterian päälle 0 g
2 tl vähäsuolaista soijakastiketta 0,9 g

Esimerkit punainen oranssi ja vihreä eivät olle oikein vertailukelpoiset, sillä leivän määrä on vähäisempi kahdessa viimemainitussa, 2 siivua jälkiuunileipää (1g) tai vähäsuolaista ruisleipää (0,4 g), mutta jos laskee saman siivumäärän leipää, pääsee vähäsuolaisilla leivänpäällisillä nippanappa alle 5 g yhteismäärän. Vähäsuolaisimmassa eli vihreässä vaihtoehdossa leikkeleet on kokonaan jätetty pois ja korvattu vähäsuolaisella juustolla, kasviksilla ja (suolatomalla) kananmunalla.

Missään esimerkkipäivässä ei mainittu voita tai margariinia. Paljonkohan sitä tulee tällättyä normi voileipään? 5 g? Jos selliaisia voileipiä syö esim. 6 päivässä, tekee se 30 g margariinia, ja siten 0,3 g suolaa (jos 1% suolaprosentti - tosiasiassa suolaprosentti vaihtelee suolattomasta voista aina vähäsuolaiseen 0,4%:n margariiniin ja sieltä aina 2,2 % voimakassuolaiseen meijerivoihin lähde: http://syohyvaa.fi/tuotevertailut/kategoriat/levitteet/). Itselläni margariinipaketti (esim. Becel tai Benecol) yleensä kestää kauan, varmaan kuukauden ellei enemmän.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 10, 2019, 19:05:19 kirjoittanut kertsi »
PYSYKÄÄ KOTONA.

Poissa Jaska

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1264
  • Taivahan tosikko
Vs: Diabetes
« Vastaus #137 : Marraskuu 11, 2019, 00:17:01 »
Jatkoit leivän suolan tuomitsemista.

"Suurin yksittäinen suolan lähde Suomessa on leipä, joten siitä kannattaa valita vähäsuolainen vaihtoehto (suolaa alle 1 %)."

Ravintosuosituksemme taitaa suosittaa 5-6 palaa leipää päivässä eikä karttamaan leipää. Pidän tärkeänä, että leipä maistuu hyvälle. Pahanmakuiset jääkööt masokisteille. Aamupuurosta jätin suolan parikymmentä vuotta sitten ja lisään mysliä, inkivääriä tms. makua antamaan. Kukin tavallaan.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3355
Vs: Diabetes
« Vastaus #138 : Marraskuu 12, 2019, 12:29:13 »
Liikunnastakin on nykyään Duodecimin käypä hoito -suositukset:

https://www.kaypahoito.fi/hoi50075#readmore

"Säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien, kuten valtimotautien, lihavuuden, diabeteksen, rappeuttavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien, ahtauttavien keuhkosairauksien, muistisairauksien, depression ja useiden syöpäsairauksien, ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin.
...
Jos henkilöllä on oireita tai mikä tahansa verenkierto- tai hengityselimistön sairaus, diabetes tai jokin muu aktiivisessa vaiheessa oleva pitkäaikaissairaus tai terveysongelma, hänet tulee ohjata lääkärin puoleen ennen kuormittavuudeltaan jokapäiväisiä toimintoja selvästi raskaamman liikunnan aloittamista.

Asianmukaiset lääketieteelliset tutkimukset ja mahdollisesti kliininen kuormituskoe 17, 18 tehdään aina henkilöille, joilla on ollut levossa tai erityisesti liikunnan aikana tajunnanmenetys- tai heikotuskohtaus, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä. Jos näitä oireita ilmaantuu yllättäen jo aloitetun liikuntaohjelman aikana, se tulee keskeyttää, kunnes lisäselvitykset on tehty.

Henkilöiden, joilla on useita valtimotautien vaaratekijöitä, tulee aloittaa harjoittelu kevyellä liikunnalla ja lisätä tehoa ja määrää vähitellen.

Vaaratekijöitä ovat aiempi vähäinen liikunta, huono kardiorespiratorinen kunto 6, 7, kohonnut verenpaine, poikkeavat lipidi- ja verensokeriarvot, tupakointi, lihavuus ja lähisukulaisella esiintynyt sydäntapahtuma varhaisella iällä (miehet alle 55 v, naiset alle 65 v).

Liikuntaharjoittelun ehdottomista vasta-aiheista ks. lisätietoa aiheesta 8.
"


(Viimeisimmän mukaan muun muassa hoitamaton korkea verenpaine (> 180/110 mmHg), jotkut sydämeen ja verenkiertoon liittyvät sairaudet, akuutti infektio ovat vasta-aiheita liikuntaan. Ja diabetekseen liittyen: raskas lihasvoimaharjoittelu (80–100 % 1 RM); kielletty potilailla, joilla aktiivinen proliferatiivinen retinopatia tai pahentunut ei-proliferatiivinen diabeettinen retinopatia.)

Muistelisin lukeneeni jostain (Diabetesliiton sivulta?), että raskasta intervallitreeniä (HIIT) ei suositeltaisi diabeetikoille. En muista perusteluja.

Lihavuuden ehkäisyn lisäksi liikunta mm. normalisoisi rasva-aineenvaihduntaa ja vähentäisi insuliiniresistenssiä, parantaisi verenkiertoelimistön tilaa, alentaa korkeaa verenpainetta, mitkä kaikki olisivat tärkeitä ainakin lihavilla 2. tyypin diabeetikoilla. Liikunnan käypä hoito -suosituksessa on kokonainen oma osionsa erityisesti 2. tyypin diabeteksen hoidosta liikunnan avulla, ja sen mukaan mm. "sekä kestävyysliikunta että lihasvoimaharjoittelu pienentävät aterianjälkeistä glukoosipitoisuutta ja lyhentävät hyperglykemistä aikaa, kun taas vaikutukset paastoglukoosiin tai hypoglykemiaan ovat vähäiset".

Kestävyysliikunta nostaa HDL:ää ja pienentää LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia keskimäärin 5 %. Lihasvoimaharjoittelu pienentää kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta noin 5 %, mutta HDL-kolesterolin pitoisuuteen sillä ei ole vaikutusta.

Voi olla syytä varmistaa lääkäriltä oma liikuntakelpoisuutensa, jos on diabetes (ja vars. jos on liitännäissairauksia):
Diabeetikon liikuntakelpoisuus (Duodecim)

Liikunnassa on riskejäkin (Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja (Duodecim)).

Vaikutettavissa olevia vaaroja aiheuttavia tai niiden vaikeutta lisääviä tekijöitä diabeteksessa:

- Akuutti hyperglykemia, liikunnanjälkeinen hypoglykemia
- Kävelyn ja tasapainon huonous (neuropatiat)
- Ihovauriot
- Dehydraatio ja lämmönsäätelyn häiriöt (polyuria)
- Kivuton iskemia

Vaarojen vähentämisen keinoja:
- Lääkeannosten sovittaminen liikuntaan sopivaksi Liikuntalajien ja -ympäristöjen valinta
- Hyvä jalkahuolto
- Nestetasapainosta huolehtiminen

PYSYKÄÄ KOTONA.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3355
Vs: Diabetes
« Vastaus #139 : Marraskuu 12, 2019, 13:28:45 »
Itse pääsin erääseen ilmaiseen kokeiluryhmään, jossa voi ilmaiseksi treenata kuntosalilla ja ryhmäliikunnassa X viikkoa, ja saunaankin pääsee samaan "hintaan". Olen aika innostunut tästä mahdollisuudesta, ja se on lisännyt omaa liikuntaani ja muutakin aktiivisuuttani. Nähtäväksi jää, lankeanko houkutukseen ja alanko treenaamaan vakituisesti tuossa paikassa, joka on kyllä aika kallis paikka, ja näköjään hinnottelupolitiikka on aika kummallinen, ja eroamissäännötkin. Halvempiakin paikkoja on, muttei ehkä yhtä hauskoja. Ehkä tutkailen muidenkin lähiseudun kuntokeskusten tarjontaa vähän tarkemmin.
PYSYKÄÄ KOTONA.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3355
Vs: Diabetes
« Vastaus #140 : Marraskuu 12, 2019, 14:56:17 »
Diabeteslääke metformiini (kauppanimelta Diformin) saattaa pidentää elinikää, samaten hylkimisenestolääke rapamysiini. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00409&p_listatyyppi=kol
PYSYKÄÄ KOTONA.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3355
Vs: Diabetes
« Vastaus #141 : Marraskuu 12, 2019, 15:41:06 »
Ex-miehelläni on diabetes, ollut jo vuosia. Hänellä aluksi auttoi vähähiilarinen ruokavalio, ja diabeteslääke voitiin lopettaa muutamaksi vuodeksi. Nyt diabetes sitten on pamahtanut päälle uudestaan, ja munuaiset alkavat brakaamaan. Hän ei pahemmin liikuntaa harrasta, ja käsitys oikeasta ruoasta ennen dieetille ryhtyimistään oli "ruokaa ja perunaa", ja ruoalla hän tarkoitti (punaista) lihaa. En ole haastatellut miten hän toteutti vähähiilarisen ruokavalionsa.

Tässä Diabetesliiton kannanottoja mm. ruokavaliosta, joka ehkäisee munuaissairauksia ja hillitsee niiden pahenemista (suositaan kasvisvoittoista ja vähäsuolaista, eikä nautita liikaa proteiinia), ja terveellisemmästä tavasta toteuttaa vähähiilarista ruokavaliota (ei suosita eläinrasvoja, sokeria tai valkoisia vehnäjauhoja). Tiukka karppaaminen ei sovi 1. tyypin diabeetikoille, eikä niille, joilla on alkava munuaistauti. (Liiallisen proteiinin ja fosforin saannin välttäminen auttaa säilyttämään munuaistoiminnot ja hidastamaan luustosairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien ilmaantumista. Tiukasta vhh-dieetistä saa helposti liikaa proteiinia.)
https://www.diabetes.fi/terveydeksi/syominen/erilaiset_ruokavaliot
PYSYKÄÄ KOTONA.

Poissa MrKAT

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2273
  • Hit high - not below, PS!
Vs: Diabetes
« Vastaus #142 : Marraskuu 12, 2019, 21:03:36 »
Kiitos Teidän suolakeskustelunne, löysin nyt ei-rukiista vähäsuolaista leipää. 
Olin jo muinoin menettänyt toivon semmoisen löytämisestä mutta pidin nyt silmiäni auki leipähyllyin luona.

Ja joku pv sitten muuten itse tein leivinuunissa täysjyvävehnästä, maidosta, kananmunista ja rypsiöljystä ohutta ns. pannurieskaa jossa ei ole gramman muruakaan lisättyä natriumia (ei leivinjauhetta eikä suolaa). Mutta se tuli syötyä jo samana päivänä. (Nam nam).

 
Toisen ihmisen pystyy murskaamaan kielen terällä. - Kiinalainen sananlasku

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3355
Vs: Diabetes
« Vastaus #143 : Marraskuu 12, 2019, 21:09:47 »
Hyvä, jos oli apua. Minkä nimisen/valmistajan vähäsuolaisen leivän löysit?
PYSYKÄÄ KOTONA.

Poissa Jaska

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1264
  • Taivahan tosikko
Vs: Diabetes
« Vastaus #144 : Marraskuu 12, 2019, 22:46:20 »
En tunne sydänmerkki-markkinoinnin taustaa, etten ota kantaa siihen. Pienleipomot eivät maksullista sydänmerkkiä juuri osta. Mutta tässä sydänmerkilliset leivät
https://www.sydanmerkki.fi/tuotteet/?tuoteryhma=viljavalmisteet-1&alituoteryhma%5B%5D=leivat

Sydänmerkin kriteerit pehmeälle leivälle:
Rasvaa enintään 5 g /100 g tai jos rasvaa 5,1 - 7 g/100 g, kovaa rasvaa enintään 20 % rasvasta
Suolaa enintään 0,70 g/100g
Sokereita enintään 7 g/100 g
Kuitua vähintään 6 g/100 g

Suomalainen saa keskimäärin viljavalmisteista kolmanneksen suolamäärästä.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 12, 2019, 23:04:36 kirjoittanut Jaska »

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3355
Vs: Diabetes
« Vastaus #145 : Marraskuu 12, 2019, 23:19:33 »
Leipätiedotuksen sivultakin löytyy listaus vähäsuolaisista leivistä:
https://www.leipatiedotus.fi/leipa-ravitsemuksessa/vahemman-suolaa-sisaltavat-leivat.html
PYSYKÄÄ KOTONA.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3355
Vs: Diabetes
« Vastaus #146 : Marraskuu 27, 2019, 14:03:53 »
En muista, olenko jo kirjoittanut tästä tssä nimenomaisessa ketjussa, mutta diabeetikot ja muut pitkäaikaissairaat ovat oikeutettuja ilmaiseen influenssarokotukseen. Jos en ihan väärin muista, myös mm. pneumokokkirokotuksen pitäisi olla ilmainen.
PYSYKÄÄ KOTONA.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3355
Vs: Diabetes
« Vastaus #147 : Marraskuu 28, 2019, 10:27:33 »
Liian vähänkin suolaa on haitaksi:

Tässä ote Yhdysvaltalaisen diabetesjärjestön suosituksesta, jota Suomenkin Diabetesliitto ja Käypä hoito -suosituksetkin muistaakseni lainaavat:

https://care.diabetesjournals.org/content/41/Supplement_1/S38.long
Sodium
As for the general population, people with diabetes are advised to limit their sodium consumption to <2,300 mg/day (42). Lowering sodium intake (i.e., 1,500 mg/day) may improve blood pressure in certain circumstances (109,110). However, other studies (111,112) suggest caution for universal sodium restriction to 1,500 mg in people with diabetes. Sodium intake recommendations should take into account palatability, availability, affordability, and the difficulty of achieving low-sodium recommendations in a nutritionally adequate diet (113).

https://care.diabetesjournals.org/content/41/Supplement_1/S38.long
PYSYKÄÄ KOTONA.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3355
Vs: Diabetes
« Vastaus #148 : Joulukuu 09, 2019, 23:10:04 »
En muista, olenko jo linkannut tämän:

HIIT eli kovatehoista intervallitreeniä ehkä kannattaa hieman himmailla, ainakin 2. tyypin diabeetikot, jos ei ole paljon aiemmin liikkunut. Se nimittäin voi erään tutkimuksen mukaan vähentää sydänlihaksen insuliiniresistenssiä sekä heillä että terveilläkin.

Kovatehoista supertreeniä harkiten (Diabetes (lehti))

Kansainvälisten tutkimusten mukaan HIT-treeni myös tehostaa verisuonten toimintaa ja parantaa lihasten insuliiniherkkyyttä eli elimistön kykyä muuntaa sokeria energiaksi. Se olisi siis erityisen hyödyllinen tyypin 2 diabeetikoille.

Liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta ottaa kuitenkin varovaisen kannan. Hänen mukaansa HIT-harjoitteluun voi liittyä sydänriskejä erityisesti sellaisilla ihmisillä, jotka eivät ole aiemmin harrastaneet rasittavaa liikuntaa.

– Tutkimuksissa on keskitytty oletettuihin positiivisiin vaikutuksiin ja negatiivisista vaikutuksista on niukalti tietoa. Lisäksi koehenkilöt treenaavat tutkimuksissa valvotusti. En suosittelisi HIT-treeniä ainakaan laajamittaisesti kakkostyypin diabeteksen hoitoon.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 09, 2019, 23:12:27 kirjoittanut kertsi »
PYSYKÄÄ KOTONA.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3355
Vs: Diabetes
« Vastaus #149 : Joulukuu 10, 2019, 12:57:57 »
Diabetes kuriin uudella ateriarytmillä? Tutkijat suosittelevat potilaita syömään biologisen kellonsa rytmiin – näin se käytännössä toimii (MtvUutiset)

Tässä yksi pieni (N=28) israelilaistutkimus (tulokset siis vasta alustavia, vaatii muita tarkistustutkimuksia), jonka mukaan 2. tyypin diabetes, jossa myös insuliinipuutos, hoituu parhaiten ruokavaliolla, jossa:
- noudatetaan ihmisen biologista kello (aamulla hiilareita, illalla ja yöllä paastotaan) *)
- vain kolme ateriaa päivässä (toisin kuin nyt suositellut (4-5 tai useampaa pientä ateriaa) **)
- aamiaisella hiilareita
- runsas lounas
- illalla paastotaan

 Eh - mitenhän käy unen laadun jos illalla paastoaa? Oman kokemukseni mukaan pieni (hiilaripitoinen) iltapala 3 tuntia ennen nukkumaan menoa auttaa unen saannissa.

Ylipäätänsä hiilari kai rauhoittaa (ja tekee onnelliseksi?), ja proteiini puolestaan piristää. (Illalla ei siksi ainakaan kannata mättää proteiinia.) Siksi vähän nurinkurisilta tuntuvat nuo tutkijoiden ohjeet. Juuri eilen katsoin videon, jossa bodariheppu väitti, että jos aamiaisella syö paljon proteiinia (munakas, jossa kinkkua tms.), ei ole läheskään niin nälkä päivän aikana. Mutta se siis oli joku random bodariheppu se. Itse kyllä syön kaura(lese)puuroaamiaisen joka ikinen aamu.

*) ((Insuliinihoidon) Sivuvaikutukset voivat johtaa pahimmillaan sydän- ja verisuonisairauksiin tai muihin komplikaatioihin. Ratkaisuksi ongelmaan israelilaistutkijat tarjoavat syömistä biologisen kellon mukaan. Biologisella kellolla tarkoitetaan ihmisen elimistössä esiintyvää rytmiikkaa. Biologinen kello kontrolloi esimerkiksi hormonitasoja ja aineenvaihduntaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisen aineenvaihdunta ja biologinen kello ovat optimoituja siihen, että ihminen syö aikaisin päivällä ja paastoa illan ja yön, jolloin hänen kuuluisi nukkua.

Syömisen pääpaino aamuun

Tutkijat suosittelevat diabeetikkoja syömään runsaasti tärkkelystä – kuten leipää ja hedelmiä – sisältävän aamupalan, suuren lounaan ja pienen, vähän tärkkelystä sisältävän illallisen.
Tutkijat huomasivat, että kolmen aterian syöminen päivässä paransi diabeetikkojen biologisesta kellosta vastaavien geenien ilmentymistä.

– Tämä vihjaa, että kolme ateriaa päivässä sisältävä ruokavalio ei ole pelkästään tehokkaampi diabeteksen hallinnassa. Se voi lisäksi estää monia muita komplikaatioita, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, ikääntymistä ja syöpää, joita kaikkia biologiset kellogeenit säätelevät, Tel Avivin professori Daniela Jakubowicz sanoo tiedotteessa.


**) Tällä hetkellä kakkostyypin diabeetikoille suositellaan kuitenkin laajalti 4–5:ttä tai useampaa ateriaa päivittäin. Israelilaistutkijoiden mukaan tämä ohje ei ole tehokas auttamaan diabeetikkoja kontrolloimaan verensokeriaan, minkä vuoksi he tarvitsevat insuliinia tai muuta lääkitystä. Mikäli insuliinipistokset johtavat painonnousuun, lopputuloksena ovat entistä korkeammat verensokeritasot.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 10, 2019, 13:14:46 kirjoittanut kertsi »
PYSYKÄÄ KOTONA.