Kirjoittaja Aihe: Diabetes  (Luettu 3988 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2296
Vs: Diabetes
« Vastaus #15 : Helmikuu 04, 2019, 22:25:16 »
Duodecimin eli Suomalaisen lääkäriseuran käypä hoito -suositus aikuistyypin diabetekseen:

Tyypin 2 diabetes

Poissa Jaska

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 870
  • Taivahan tosikko
Vs: Diabetes
« Vastaus #16 : Helmikuu 05, 2019, 04:34:25 »
Matti Nykänen on kuollut.
https://yle.fi/uutiset/3-10628903

Ei juma! Pari viikkoa sitten ennustin työpaikan kahvilassa, ettei Nykänen elä enää vuottakaan. Juttu lähti silloin Nykäsellä todetusta diabeteksestä.

Miksi vain vuoden? 2. tyypin diabetes lyhentää elinikää n. 10 vuodella (ja 1. tyypin 20 vuodella). Mikähän on miesten elinajan ennuste nykyään? Olisiko 81 vuotta? Pelkän diabeteksen perusteella laskennallinen elinikä olisi silloin 71 vuotta.

(Mutta jos on riskikäyttätymistä, joutuu tappeluihin, ryyppää rajusti tai tupakoi, ei käytä turvavoitä tai liukkailla kelillä kenkien liukuesteitä esimerkiksi, se tietty laskee elinajan odotusta. En tiedä miten Nykäsen tapauksessa. Ei hän ainakaan lasiin sylkenyt, ja taisi ottaa matseja ainakin yhden ex-vaimonsa kanssa. Tietty diabeteskin voi viedä hyvinkin pian hautaan, jos sen hoidon laiminlyö.)

Tuosta nähtiin, että Bruton terve kaupunkilais(?)järki vei voiton huonolta keskiarvojen käytöltä.

Nyt syntyvän poikalapsen eliniän odote taitaa olla 79 vuotta. Nyt Matin iässä olevalla miehellä pelkän sukupuolen ja iän perusteella voisi odottaa olevan jäljellä  parikymmentä vuotta. Mutta elintapoja ja sairauksia olisi huomioitava. Insuliinilääkitys ja alkoholinkäyttö oli ilmeinen riski-indikaattori.

Tämän laskurin https://www.terveyskeskus.fi/do.xsp?objectType=complextype&directoryType=laskuripage&complextypeOID=1170246635_394_e4e7&viewType=viewinfoview mukaan itselläni olisi vielä 17 vuotta mutta luulen olevan vähemmän.

Poissa Brutto

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1165
Vs: Diabetes
« Vastaus #17 : Helmikuu 05, 2019, 06:41:05 »
Duodecimin eli Suomalaisen lääkäriseuran käypä hoito -suositus aikuistyypin diabetekseen:

Tyypin 2 diabetes
^Yllä olevasta linkistä seuraava lainaus:


"Epidemiologia

 Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa maailman suurin.
 Ilmaantuvuuden vaihtelu eri väestöjen välillä on yli 350-kertainen 27. Tyypin 1 diabetes lisääntyi Suomessa 38 % vuodesta 1992 vuoteen 2002 (3,2 % vuodessa)
 Ilmaantuvuus kasvoi vuosina 1990–2005 alle 15-vuotiailla 35:stä 65:een sairastuneeseen 100 000 henkilövuotta kohden mutta vakiintui sittemmin vuoden 2005 tasolle.
 
 Ei tiedetä, mitkä tekijät aiheuttivat voimakkaan sairastumisriskin suurenemisen tai sen taittumisen.

 Ilmaantuvuuden kasvun takana on todennäköisesti jokin toistaiseksi tuntematon ympäristötekijä, jonka vaikutuksesta entistä suurempi osa geneettisesti alttiista väestöstä sairastuu".


Voisi olla paikallaan miettiä mikä tai mitkä voisivat olla niitä yllä mainittuja tuntemattomia ympäristötekijöitä, jotka aiheuttavat ilmaantuvuuden kasvun eri diabetestyypeillä. Ensimmäisenä tulisi mieleen ravinto. Mikä ravinnossamme on muuttunut 80-luvun jälkeen?

Oma villi arvaukseni on urheilu- ja energiajuomat (erityisesti nuorilla). Ne yleistyivät rajusti tuohon aikaan ja erityisesti palautusjuomien käyttö kasvoi. Palautusjuoman tarkoitushan on saada aikaan luontainen insuliinipiikki, joka treenin jälkeen kuljettaa proteiinin lihaksiin. Tämä voi pitkään käytettynä sekoittaa kehon omaa insuliinituotantoa ja siten altistaa diabetekselle. Myös kreatiinin käytöllä voi olla osuutta.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 05, 2019, 06:44:29 kirjoittanut Brutto »

Poissa Jaska

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 870
  • Taivahan tosikko
Vs: Diabetes
« Vastaus #18 : Helmikuu 05, 2019, 11:57:45 »
Korkea verensokeri, hyperglykemia saattaa johtua insuliinin puutteesta, insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta tai molemmista. Diabetesta luonnehtii veren korkea glukoosipitoisuus ja poikkeavan glukoosipitoisuuden aiheuttamat komplikaatiot.
Ykköstyypin diabetes tarkoittaa insuliinihormoonin haimassa muodostumisen puutosta, kakkostyypin diabetes että insuliinia kyllä muodostuu, mutta se on tullut tehottomaksi kuljettamaan glukoosia lihas- ja rasvasoluihin. Ykkös- ja kakkostyypin diabetes edustavat ääripäitä, joitten väliin mahtuu paljon potilaita joilla on molempien ryhmien piirteitä.

Diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista, joista 50 000 ykköstyypin diabetesta ja pääosa kakkostyypin diabetesta. Monet eivät ole tietoisia taudistaan, sillä kakkkostyypin diabetes ei alkuvaiheessaan anna selviä oireita. Korvattavia diabeteslääkkeitä käyttää yli 300 000 suomalaista.

Vuosittain ykköstyypin diabetekseen sairastuu 500 alle 15-vuotiasta ja 1500 yli 15 vuotiasta (yleensa alle 40-vuotiaana). Ehkäisykeinoja ei vielä tunneta mutta tutkitaan jatkuvasti.

Kakkostyypin diabeteksen esiintyvyys puolestaan kasvaa voimakkaasti iän mukana. Merkittävin altistava tekijä on ylipaino ja liikunnan puute.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 05, 2019, 23:45:24 kirjoittanut Jaska »

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2296
Vs: Diabetes
« Vastaus #19 : Helmikuu 05, 2019, 22:44:10 »
Wikipedia: Aikuistyypin diabetes
Yllättävä tieto tuossa:

Harvardin yliopistossatehdyn tutkimuksen mukaan päivittäinen punaisen lihan syönti voi altistaa aikuistyypin diabetekselle.[1] Tutkijat laskivat, että sadan gramman päivittäinen annos punaista lihaa lisäisi diabetesriskiä lähes viidenneksellä. Prosessoidut lihavalmisteet, kuten makkarat, leikkeleet ja pekoni, ovat tätäkin suurempi riski. Tutkijat kehottavat korvaamaan lihan esimerkiksi kalalla, pavuilla, täysjyväviljoilla ja pähkinöillä.

Löytyi ymäristötekijä, joka voisi ehkä selittää tuon, ainakin osittain, nimittäin kasvinsuojeluaineet (hyönteismyrkyt) on suomalaistutkimuksessa liitetty 2. tyypin diabetekseen ja metabolisiin häiriöihin, ja tämä yhteys olisi erityisesti eläinperäisen ruoan välityksellä. Silakka ja Itämeressa kasvatettu lohi ehkei ole niin terveellistä sittenkään...

Association Between Type 2 Diabetes and Exposure to Persistent Organic Pollutants (American Diabetes Association)

This study confirms the association between type 2 diabetes and adult-only exposure to organochlorine pesticides in a general urban population.
...
Specifically, exposure to persistent organic pollutants (POPs) has been shown to have a strong positive association with type 2 diabetes and related metabolic conditions (1–8).

POPs are a diverse group of ubiquitous environmental contaminants, characterized by toxicity, slow degradation, lipid solubility, and accumulation in the food chain. In numerous cross-sectional studies performed during the last decade, associations between type 2 diabetes and exposure to polychlorinated dibenzo-p-dioxins and dibenzofurans (PCDD/Fs), polychlorinated biphenyls (PCBs), brominated flame retardants (polybrominated diphenylethers [PBDEs]), and some organochlorine pesticides (OCPs) were observed (1–8). So far, the strongest indications regarding the positive association between POPs and type 2 diabetes within the general population have been obtained from a cross-sectional study in the U.S. (the National Health and Nutrition Examination Survey [NHANES]) (5–7). Lee et al. (5) observed that the prevalence of type 2 diabetes among the most exposed subgroup was 38 times higher than that among the least exposed group. It is striking that obesity was found to be a risk factor for type 2 diabetes and insulin resistance only in association with increased concentrations of POPs (5). The association between POPs and impaired glucose regulation was confirmed in in vitro and in vivo (9–11) studies.

Human exposure to the majority of POPs occurs mainly through diet and, especially, foods of animal origin. In Finland, the most important source of POPs is Baltic Sea fatty fish, such as Baltic herring (Clupea harengus membras) and salmon (Salmo salar) (12). Although human exposure to POPs such as PCDD/Fs and PCBs in the Baltic region has been declining during the last 3 decades (13), these compounds are still detectable in human samples. In contrast to PCDD/Fs and PCBs, the concentrations of many emerging chemicals that hold a potential for health threat such as PBDEs, which are widely used as flame retardants, have recently increased in humans (14). POPs are persistent in the body, and measurements from serum are assumed to reflect lifetime exposure.

Poissa Norma Bates

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2159
  • Hattiwatin hakkaaja
Vs: Diabetes
« Vastaus #20 : Helmikuu 06, 2019, 09:52:06 »
Jos jokin ärsyttää, niin ristiriitainen tieto. 1-tyypin diabeteksesta sanotaan yhtäällä näin:

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00010

Autoimmuunisairauksia on lukuisia. On arvioitu, että sadasta ihmisestä noin viidellä on jokin autoimmuunisairaus. Naiset sairastuvat selvästi useammin kuin miehet. Yleisimpiä autoimmuunisairauksia ovat nivelreuma (ks. «Nivelreuma»2) ja kilpirauhasen autoimmuunitulehdus (ks. «Kilpirauhasen tulehdukset (tyreoidiitit)»3). Melko yleisiä ovat muut reumaattiset nivel- ja sidekudossairaudet (ks. «Yleistyneet sidekudossairaudet»4) sekä tyypin 1 diabetes (ks. «Diabetes (”sokeritauti”)»5). Harvinaisempia ovat esimerkiksi lisämunuaisen vajaatoiminta (ks. «Lisämunuaisen sairauksia»6), autoimmuunihemolyyttinen anemia (AIHA), B12-vitamiinin puutteesta johtuva pernisiöösi anemia (ks. «B12-vitamiinin tai foolihapon puutos»7), verihiutaleiden autoimmuunisairaus (ITP; ks. «Trombosytopenia (vähän verihiutaleita) )»8) ja lihasten voimattomuutena ilmenevä myasthenia gravis (ks. «Lihastaudit»9).

Ja toisaalla näin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Autoimmuunisairaus

Ykköstyypin eli nuoruusiän diabetesta pidettiin viime aikoihin asti autoimmuunisairautena, koska taudin ajateltiin johtuvan siitä, että elimistön immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja vastaan tuhoten haiman Langerhansin saarekkeiden beetasolut, jotka tuottavat insuliinia. Sittemmin on huomattu, että virukset kykenevät tunkeutumaan haimaan ja tuhoamaan insuliinia tuottavat beetasolut[1] Myös Crohnin taudin uskottiin olevan autoimmuunisairaus, mutta uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet sen johtuvan immuunivajeesta[2][3][4][5][6][7].

Onko se DM1 nyt sitten autoimmuunisairaus vai ei? Joskus on, joskus ei? (Varsinaisesti en ole diabeteksesta kauhean kiinnostunut, mutta tuossa ylemmässä linkissä osui silmään kun tahollani tutkiskelen autoimmuunisaurauksia.)

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2296
Vs: Diabetes
« Vastaus #21 : Helmikuu 06, 2019, 10:17:10 »
Ei yksi tutkimus vielä kesää tee. Englannin kielinen wiki väittää, että syytä DM1:een ei (vieläkään) tiedetä, mutta kai tuosta voi päätellä, että ainakin jokin geneettinen komponentti vaaditaan. Ehkä laukaiseva tekijä on jokin ympäristötekijä kuten virus, mutta ilman perinnöllistä alttiutta virus ei ehkä tuhoaisi haiman insuliinia tuottavia soluja. Suomessahan taitaa olla maailmanennätys DM1-tapauksissa, ja veikkaan että se johtuu erikoisesta geeniperimästämme, eikä niinkään erikoisista viruksista.


The cause of type 1 diabetes is unknown.[4] However, it is believed to involve a combination of genetic and environmental factors.[1] Risk factors include having a family member with the condition.[5] The underlying mechanism involves an autoimmune destruction of the insulin-producing beta cells in the pancreas.[2] Diabetes is diagnosed by testing the level of sugar or glycated hemoglobin (HbA1C) in the blood.[5][7] Type 1 diabetes can be distinguished from type 2 by testing for the presence of autoantibodies.[5]

Poissa Norma Bates

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2159
  • Hattiwatin hakkaaja
Vs: Diabetes
« Vastaus #22 : Helmikuu 06, 2019, 10:28:45 »
Näin kerran televisiosta dokumentin jossa epäiltiin että pakko-oireilukin saattaisi saada alkunsa infektiosta. Michael Mosleyn Älykäs suolisto -kirjasta puolestaan luin että kun joku tyyppi aikoinaan väitti että vatsahaavan takana olisi helikobakteeri, miehelle naurettiin. Tyyppi oli sitten tahallaan tartuttanut itseensä ko. bakteerin ja saanut vatsahaavan, joten olipa todisteita esitettäväksi.

Mutta tietenkään kaikille ei tule kaikkea vaikka miten olisivat virusten kanssa tekemisissä, joten toiset lienevät (geneettisestikin) alttiimpia kuin toiset. Se sitten selittää sen miksi samantapaista sairautta pukkaa tuon tuostakin samaan sukuun.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2296
Vs: Diabetes
« Vastaus #23 : Helmikuu 06, 2019, 10:38:12 »
Tämän laskurin https://www.terveyskeskus.fi/do.xsp?objectType=complextype&directoryType=laskuripage&complextypeOID=1170246635_394_e4e7&viewType=viewinfoview mukaan itselläni olisi vielä 17 vuotta mutta luulen olevan vähemmän.

Hyvä laskuri. Pienilläkin muutoksilla esim. tyydyttyneiden rasvojen välttäminellä tai alkoholinkäytön vähentäminellä tai tupakoinnin lopettamisella voi nostaa huomattavasti elinikää. Tuossa laskurissa ei kyllä mainita diabetesta, joka lyhentää elinikää joko 10 vuotta (DM2) tai 20 vuotta (DM1). Tämän luin jostain, mutta en löydä mistä. (triTolosen tietoihin en luota ollenkaan, missään asiassa.)

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2296
Vs: Diabetes
« Vastaus #24 : Helmikuu 06, 2019, 11:23:08 »
Tässä yhdessä kuvassa DM1:n ja DM2:n aiheuttamien (pää)oireiden eroavuudet ja samuudet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Diabetes_mellitus_type_1#/media/File:Main_symptoms_of_diabetes.png
DM1-oireet sinisellä.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2296
Vs: Diabetes
« Vastaus #25 : Helmikuu 06, 2019, 14:03:12 »
Mitkä ovat ne mekanismit, joilla insuliiniresistenssi kehittyy? Miksi solut eivät reagoi insuliiniin enää?
Ja lisäkysymys: esiintyykö insulliiniresistenssiä vain DM2:ssa?

(Jaskan linkki): Tolonen, jonka sanoihin en lähtökohtaisesti luota, koska hänen puheensa saattaa olla mainospuhettä, jolla hän myy mömmöjään, väittää seuraavaa, en tiedä kuinka paikkansa pitävää:

Tyypin 2 diabeetikoilla ilmenevä insuliiniresistenssi johtuu 1,2-diasyyli-sn-glyserolin (DAG) kertymisestä soluihin. Berberiini ehkäisee DAG:n kertymistä, osoittaa uusi kanadalainen tutkimus (Chang ym. 2016). Diasyyliglyseroli on lipidi (rasva), jossa glyseroliin on esteröitynyt kaksi rasvahappoa. Diabeteksen hoidossa mitokondrioiden toiminnan kohentaminen on olennaista. Berberiini auttaa tässä hyvin, kirjoittavat kiinalaiset diabetestutkijat (Hou Ym. 2017, Liang ym. 2018).

Jollain TED-luennolla eräs lääkäri (tiedä kuinka luotettava hän on) väitti, että nimenomaan tyydyttynyt rasva olisi se, mikä tukkisi solut niin, että insuliini ei pääse kiinnittymään soluihin ja avaamaan kanavia, joista glukoosi pääsee sisään soluihin.

Diabetekseenhan liittyy väsymys. Ehkä se on ihan kirjaimellisesti energian puutosta, kun solut eivät saa glukoosia?

Poissa Jaska

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 870
  • Taivahan tosikko
Vs: Diabetes
« Vastaus #26 : Helmikuu 06, 2019, 22:02:33 »

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2296
Vs: Diabetes
« Vastaus #27 : Helmikuu 06, 2019, 22:14:36 »
^
Tuon mukaan LADA laskettaisiinkin hitaasti kehittyväksi tyypin 1 diabetekseksi. Wiki siis oli tuossa asiassa epätarkka.

Poissa Jaska

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 870
  • Taivahan tosikko
Vs: Diabetes
« Vastaus #28 : Helmikuu 06, 2019, 23:44:08 »
esiintyykö insulliiniresistenssiä vain DM2:ssa?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Insuliiniresistenssi

Jos lähdetään siitä, että diabetes on kyseessä kun tietyt koearvot ylittyvät ja kakkostyypin diabetes on kyseessä silloin kun diabetes ei sijoitu muihin tyyppeihin (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix00773) niin tarkkaan ottaen insuliinirestistenssiä esiintyy muutenkin kuin kakkostyypin diabeteksessa. Raskausdiabeteksessakin voi esiintyä. Tyypitys näyttää tehdyn hoitotarpeen mukaan. Esiintyy joissain muissakin taudeissa kuin diabetes. Mutta ehkä ei ole oleellista.

Ykköstyypin diabeteksessä ongelmana on insuliinin puute, ei insuliinin vaikutuksen heikkeneminen. Mutta ykköstyypin ja kakkostyypin diabetesten välimuotojakin esiintyy.

Kuten kersti minäkin suhtaudun varauksella ravintolisätuotteitaan markkinoineeseen Matti "Tohtori" Toloseen. Eläkkeellä oleva professori.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2296
Vs: Diabetes
« Vastaus #29 : Helmikuu 07, 2019, 11:22:30 »
esiintyykö insulliiniresistenssiä vain DM2:ssa?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Insuliiniresistenssi
Wiki on tuossa vähän epäselvä sanoessaan "Käsite liittyy yleensä diabetekseen.". Käsite ei liity kaikkiin diabetes-tyyppeihin käsittääkseni (kun nyt luin asiasta tarkemmin), ainakaan tyypin 1 diabetekseen, vaan tuossa tarkoitettaneen, että insuliiniresistenssiä esiintyy kaikista sairauksista enimmäkseen diabeteksessa (ja metabolisessa oireyhtymässä, mikä tuossa linkissä mainitaan hieman myöhemmin), ja muissa sairauksissa vähäisemmässä määrin.

Pitäisi kyllä lukea, että insuliiniresistenssiä esiintyy vain tyypin 2 diabeteksessa (ja LADA:ssa wnglanninkielisen insuliiniresistenssi-wikisivua vastaavan englanninkielisen sivun mukaan), sillä niin voi päätellä tästä wikisivusta: Diabetes
Nuoruus- eli ykköstyypin diabetes (diabetes mellitus juvenilis) johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä tai lakkaamisesta haimassa. Aikuis- eli kakkostyypin diabetes johtuu insuliinin käsittelyn heikkenemisestä elimistössä.

Insuliiniresistenssi eli se, että solut eivät saa glukoosia vaan se jää vereen muodostaen hyperglykemian, ilmeisesti linkin mukaan johtaa hyperglykeemiseen triadiin eli suureen ruokahaluun ja suureen janoon (polyphagia and polydipsia) ja suuren virtsaneritykseen. Tämä ristiriidassa aiemman tiedon kanssa tässä keskustelussa, että diabetes johtaisi laihtumiseen. (Mikä puolestaan on ristiriidassa sen kanssa, että muistaakseni insuliinihoito (jota käytetään 1. tyypin diabeteksessa mutta myös myöhäisvaiheen 2. tyypin diabeteksessa) tekee vaikeaksi laihtua.)

Olisi kiinnostavaa tietää, missä muissa sairauksissa insuliiniresistenssiä esiintyy, sillä antamasi wikisivu kertoo:
 Insuliiniresistenssi on yhteinen monille sairauksille, jotka yleistyvät länsimaissa. Yksi yleisimmistä on metabolinen oireyhtymä. Insuliiniresistenssi on todennäköisesti osin perinnöllinen, mutta sitä voivat pahentaa monet edellä mainitut tekijät. Englanninkielinen Insulin resistance eli vastaava sivu kertoo, että ainakin infektioissa ja lihavuudessa esiintyisi insuliiniresistenssiä, ja että sytokiini TNFα olisi välittäjänä. Jotkut lääkeaineetkin aiheuttavat insuliiniresistenssiä, mm. glukokortikoidit.En jaksanut lukea kokonaan em. sivua, ehkä palaan aiheeseen, jos jotain kiinnostavaa löytyy.

Sitten se kiinnostavin tieto tuolla em. insuliiniresistenssi-wikisivulla:

Avoiding carbohydrates and sugars, a no-carbohydrate diet or fasting can reverse insulin resistance.

Tiedän yhden ihmisen, jolla todettiin 2. tyypin diabetes, ja joka parani siitä karppaamalla. Jos en ihan väärin muista, paastoa tai ketodieettiä (eli tiukkaa karppausta) ei kuitenkaan virallisissa suosituksissa diabeetikoille suositella? Myöskään, jos on esim. kilpirauhasen vajaatoimintaa tai kihtiä, siitä muistaakseni myös varoitellaan. Ja varsinkin jos on vähäänkään munuaisvikaa nk. diabeetikoille herkästi tulee, Atkins-tyylistä karppausta, jossa suositaan suuria eläinproteiinimääriä, ei ainakaan missään tapauksessa suositella, nk. ei muistaakseni sydänvikaisillekaan.

« Viimeksi muokattu: Helmikuu 07, 2019, 11:25:57 kirjoittanut kertsi »