Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Diabetes

Aloittaja Edward, helmikuu 03, 2019, 15:43:20

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Hippi

Ei vaadi edes tiukkaa karppaamista, vaan huonojen ruokailutapojen muuttaminen paremmaksi ja melko kasvispainotteiseksi. Tuohon oheen liikunnan lisääminen ja noiden yhteisvaikutuksena reilu painonpudotus.

Toimii siis ainakin joskus tapauksessa, että tauti on huonojen elintapojen seurausta. Lääkehoito on voitu lopettaa kokonaan, kun elintapojen muutos oli pysyvää.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

kertsi

#31
Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 06, 2019, 23:44:08
Jos lähdetään siitä, että diabetes on kyseessä kun tietyt koearvot ylittyvät ja kakkostyypin diabetes on kyseessä silloin kun diabetes ei sijoitu muihin tyyppeihin (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix00773) niin tarkkaan ottaen insuliinirestistenssiä esiintyy muutenkin kuin kakkostyypin diabeteksessa. Raskausdiabeteksessakin voi esiintyä. Tyypitys näyttää tehdyn hoitotarpeen mukaan. ...

Ykköstyypin diabeteksessä ongelmana on insuliinin puute, ei insuliinin vaikutuksen heikkeneminen. Mutta ykköstyypin ja kakkostyypin diabetesten välimuotojakin esiintyy.

Kuten kersti minäkin suhtaudun varauksella ravintolisätuotteitaan markkinoineeseen Matti "Tohtori" Toloseen. Eläkkeellä oleva professori.
Ilmeisesti ykköstyypissä ei esiinny insuliiniresistenssiä, ja toisaalta kakksotyypissä ei esiinny niitä ykköstyypille ominaisia vasta-aineita, jotka liittyvät autoimmuunireaktioihin ykköstyypissä.

Ilmeisesti ykköstyypin ja kakkostyypin välimuodot ovat välimuotoja insuliininerityksen ja insuliiniresistenssin suhteen, mutta ei sen suhteen, onko niissä näitä autoimmuunipiirteitä (luullakseni ei ole).
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 07, 2019, 11:33:47
Ei vaadi edes tiukkaa karppaamista, vaan huonojen ruokailutapojen muuttaminen paremmaksi ja melko kasvispainotteiseksi. Tuohon oheen liikunnan lisääminen ja noiden yhteisvaikutuksena reilu painonpudotus.

Toimii siis ainakin joskus tapauksessa, että tauti on huonojen elintapojen seurausta. Lääkehoito on voitu lopettaa kokonaan, kun elintapojen muutos oli pysyvää.


Olisikohan tuossa jokin tippingpoint, minkä jälkeen siirtyminen vielä kasvisvoittoisempaan ja vähähiilihydraattisempaan ruokavalioon ja lisäämällä entisestään liikuntaa, ei siltikään laihduta?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Jaska

Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 07, 2019, 01:05:55
Luotettavia lähteitä on mielestäni esimerkiksi Duodekimin terveyskirjasto, Käypä hoito -ohjeet, terveysviranomaisten ohjeet, potilasjärjestöjen sivut . Lehtijutut, terve.fi, kaupalliset toimijat voivat olla kevyemmin luettavia ja kuitenkin kiintoisia, mutta  kaipaavat enemmän kriittistä silmää ja ovat usein jostain erityisestä seikasta, jonka merkitys jää epävarmaksi.
Noihin itse silmäni isken. Diabetesliiton sivulla annetaan minusta riittävä selkeä kuva potilasnäkökulmaan mitä diabetes 1 ja diabetes 2 ovat. Wikin suomenkielinenkin tieto insuliiniresistenssistä on ymmärrettävä. "Insuliiniresistenssi tarkoittaa tilaa, jossa insuliinin vaikutus heikkenee, jonka seurauksena verensokeri nousee. Käsite liittyy yleensä diabetekseen.  ... Insuliiniresistenssi on yhteinen monille sairauksille, jotka yleistyvät länsimaissa." Milloin insuliiniresistenssi kutsutaan kakkostyypin dibetekseksi on ehkä saivartelua meidän käsittelyssä.

Peukutan Hipin käytännönläheistä lähestymistapaa. Yleiset neuvot kehottavat pudottamaan ylipainoa, syömään kasvispainotteisesti ja liikkumaan, jotta voisi paremmin. https://www.diabetes.fi/terveydeksi




kertsi

Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 07, 2019, 12:10:49Milloin insuliiniresistenssi kutsutaan kakkostyypin dibetekseksi on ehkä saivartelua meidän käsittelyssä.
Ei oikeastaan ole. Lääketieteellisessä mielessä nimittäin metabolinen oireyhtymä ja 2. tyypin diabetes ovat eri sairauksia tai tiloja. Diabetekseksen ollessa huomattavasti vakavampi tila, jolla voi (hoitamattomana?) olla kamalia liitännäissairauksia, sokeutta, jalka-amputaatioita, munaisvikoja, vakavia sydän- ja verisuonisairauksia, aivohalvauksia jne.. Metabolinen oireyhtymä puolestaan on vasta esidiabetes, ei siis varsinainen 2. tyypin diabetes.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Jaska


LainaaDiabetes diagnosoidaan, kun on diabeteksen oireita ja

    paastoplasman glukoosipitoisuus (vähintään 8 tuntia ravinnotta) on 7 mmol/l tai suurempi  tai

    2 tunnin arvo sokerirasituskokeessa on plasmasta mitattuna yli 11 mmol/l

oireettomalla henkilöllä jompikumpi kohta tulee todeta vähintään kahdesti.
https://www.diabetes.fi/diabetes/onko_minulla_diabetes#Diabeteksentoteaminen

Jaska

#36
Kun viitteitä diabeteksen suuntaan ilmenee ja vaikka ei ilmeisikään nuo diabetikolle annetut neuvot puolen tunnin päivittäisestä liikunnasta (hyötyliikunta käy), ylipainon pudotuksesta ja kasvispainotteisesta syömisestä ovat ihan hyviä. Vaikka eivät kaikki runsaasti ylipainoisetkaan saa diabetesta ja on laihojakin diabeetikkoja.

Jos tuolla hoidolla pärjää, niin on mukavampaa kuin lääkehoidolla. Jos ongelmia, niin ilman muuta lääkäriin.

Tämäkin ketju taisi saada kimmokkeensa Matti Nykäsen kuolemasta. Kuolinsyytä ei lie kerrottu, mutta on arveltu sen liittyneen insuliinihoitoiseen diabetekseen.

kertsi

#37
        ^
Noiden mainittujen lisäksi normipulliainen ei-diabeetikko voi vähentää riskejään pitämällä suolan määrän alle suositusten. Ja välttämällä ylenmääräistä stressiä. Tällä tavalla verenpaine pidetään jotensakin kohtuulukemissa. Kasvikset ovat tärkeitä tästäkin syystä. (DASH-ruokavalio, jolla pidetään verenpaine kurissa, ehkä sisältää diabeteksen kannalta liikaa eläinperäistä ravintoa?) Ja liikuntakin taitaa alentaa verenpainetta?

Diabetes (mikä tyyppi niistä tahansa?) ja sen aiheuttama korkea verensokeri, yhdistettynä korkeaan verenpaineeseen, saattaa olla se tappavin ja elimistöä tuhoavin yhdistelmä. Se jolla esimerkiksi munuaiset brakaa, silmät sokeutuvat, jalat amputoidaan ja lopuksi saadaan sydäri tai aivohalvaus, jos ei jo ennen. Mutta tämä käsitykseni voi muuttua, jahka tutustun aiheeseen vähän enemmän.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Duodecimillä on nettikirjakauppa, ja siellä on muutama kirja, joista voi olla hyötyä diabeetikolle:

Diabetes
Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa, Marja-Terttu Saha (toim.)[size=78%]1. painos 2019, n. 500 sivua, sidottu (Painos loppu, uusi painos tulossa)[/size]


Väriä ja voimaa - Parhaat ruokavalinnat diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä
Eliina Aro, Liisa Heinonen, Eija Ruuskanen3., uudistettu painos 2015, 160 sivua, nidottu
(Tämän olen lukenut. Helppolukuinen ja selkeä pieni kirjanen.)

Täällä muita opuksia muun muassa Pitkäaikaissairaudet, Ravitsemustiede, Endokrinologiasta (sisäeritysoppi), Liikuntalääketiede, Jalkaterveys.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Jaska

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 06, 2019, 09:52:06
virukset kykenevät tunkeutumaan haimaan ja tuhoamaan insuliinia tuottavat beetasolut
Rokote ykköstyypin diabetesta vastaan on kehitteillä Suomessa. Eläinkokeet on tehty ja ihmiskokeet alkamassa. Rokote voisi tulla käyttöön kahdeksan vuoden kuluttua ja sillä saataisiin estettyä puolet ykköstyypin diabetestapauksista.
https://yle.fi/uutiset/3-9710504

kertsi

#40
Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 07, 2019, 17:23:21
Tämäkin ketju taisi saada kimmokkeensa Matti Nykäsen kuolemasta. Kuolinsyytä ei lie kerrottu, mutta on arveltu sen liittyneen insuliinihoitoiseen diabetekseen.
Kuolinsyyksi on vahvistunut pitkäaikainen haimatulehdus Ilta-Sanomien mukaan.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Brutto

#41
Olen nyt viikonloppuna ihmetellyt omia sokeriarvojani. Illalla ennen nukkumaanmenoa mittari näyttää 7,1. Iltapalasta on silloin yli tunti. En enää syö mitään ja otan pitkävaikutteisen insuliinin ennen nukkumaanmenoa. Nukun kuin tukki 9 tuntia ja herätessä mittari näyttää 8,8! Normaalisti aamulukema on noin 5.

Mikä helvetti nostaa sokerit yön aikana ylös? Käynkö unissani jääkaapilla?
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

kertsi

#42
Liian nopeasti nostettu annoskoko pitkävaikutteista insuliinia? Liikaa hiilaria iltapalalla? Nämä (ehkä, luin mahdollisesti huolimattomasti), ja muita eksoottisempia syitä löytää esim. täältä: https://www.diabetes.fi/files/107/Aamuverensokeri.pdf

Pitääköhän insuliiniannosta titratessa herätä yöllä mittaamaan?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Brutto

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 26, 2019, 21:35:25
Liian nopeasti nostettu annoskoko pitkävaikutteista insuliinia? Liikaa hiilaria iltapalalla? Nämä (ehkä, luin mahdollisesti huolimattomasti), ja muita eksoottisempia syitä löytää esim. täältä: https://www.diabetes.fi/files/107/Aamuverensokeri.pdf

Pitääköhän insuliiniannosta titratessa herätä yöllä mittaamaan?

Toistin kaikki täsmälleen kuten aikaisemmin ja aamulukema oli tänään 5,8. Sokeriarvon suurehko heittely ei siis johdu ulkoisista tekijöistä kuten iltapalan hiilareista tai insuliinin annoskoosta. Ne ovat olleet viikon ajan melko vakioita.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

kertsi

#44
Spontaanisti sanoisin, että tuo tilanne Brutto olisi sellainen, jonka setvimisessä pitäisi olla diabeteshoitaja tai omalääkäri, ja että ei kannata luottaa 100% mihinkään, mitä kukaan asiasta nettipalstoilla sanoo, minä mukaanlukien.

Tuossa linkissä mainittiin liian suuren insuliiniannoksen lisäksi liian pieni insuliiniannos. Ja iltapalan hiilareiden suhteuttaminen insuliiniannokseen (eikä niinkään pelkkä hiilarimäärä sinällään).

Ihan alussa oli maininta:
Elimistö, erityisesti aivot ja hermokudos, tarvitsevat koko ajan sokeria energiakseen. Aterioiden
välillä ja yöllä sokeria vapautuu maksasta insuliinin ja sen vastavaikuttajahormonien (kuten
glukagonin, kortisolin, kasvuhormonin ja adrenaliinin) säätelemänä. Insuliini jarruttaa ja vastavaikuttajahormonit kiihdyttävät sokerin vapautumista maksasta verenkiertoon
.

Ihan lonkalta ja täysin olematta minkään sortin terveydenhuollon ammattilainen heittäisin joitakin hajatelmia:
- kehon glukoosivarastot voivat olla täynnä tai tyhjiä tai jotain siltä väliltä, riippuen esim. hiilaritankkauksesta ja kovasta treenistä. Tämä ehkä pitää ottaa mukaan laskelmiin siihen, kuinka paljon insuliinia tarvitaan?
- alkoholi vaikuttanee (ja vars. rasvamaksa tai maksakirroosi?) verensokeritasoihin johonkin suuntaan (veikkaus: laskee verensokeria aamulla)?
- päivän stressitaso varmaan vaikuttaa stressihormonien esiintymiseen (kortisoli, adrenaliini) ja siten glukoositasoihinkin
- muut lääkkeet kuin insuliini varmaan vaikuttavat (olitko mahdollisesti unohtanut esim. Diforminin tai muun suun kautta otettavan lääkkeen, jos sinulla käytössä?) Lääkedosetti voi auttaa muistamaan paremmin.
- 24 h jatkuva mittaus on mahdollista erityisillä laitteilla, ja jos verensokerit heittelevät holtittomasti, varmaan olisi se varmankin hyvä syy jatkuvaan mittaukseen?
- varmaan olisi syytä pitää kirjaa kaikesta, verensokerimittauksista, hiilarimääristä, liikuntamääristä, ja kaikesta muustakin, mikä voi vaikuttaa, ja piirtää vaikka graafeja, ja pyrkiä isoloimaan eri syitä, miksi arvot ovat sellaiset kuin ovat, eli mikä voisi esim. aiheuttaa juurikin korkeaa aamuvernsokeria.
- (eikös muuten proteiinitkin nosta verensokeria?)
- vaikuttaisikohan kuumekin tms. sairaustilatsokeriarvoihin?

Onko sinulla tyypn 1 vai 2 diabetes? Tyypissä 1 varmaankin hypoglykemiat ovat ne vaarallisimmat tilat - eikös niiden takia jotkut joudu tosiaankin heräämään öisinkin mittaamaan? Ja happomyrkytys lienee se peloittavin tila, eli ketoaineitakin pitäisi mitata? (Lisäys. Tuo oli sekavasti sepostettu - molemmat ovat siis pahoja tiloja.)

Ja sitten asiantuntevampaa tekstiä Diabetesliiton sivulta:

https://www.diabetes.fi/diabetes/tyypin_1_diabetes/verensokerin_saately

(Jatkuvasti kohollaan olevan verensokeri: )

Jos aamuverensokeri on toistuvasti matalahko (alle 4 mmol/l), perusinsuliinia on vähennettävä. Jos aamuverensokeri on jatkuvasti koholla illan hyvistä lukemista riippumatta, perusinsuliinia voi olla liikaa tai liian vähän, ja sitä on joko vähennettävä tai lisättävä. Asia selviää, kun mittaa verensokerin aamuyöllä (3–4 tuntia ennen aamuherätystä):

- jos verensokeritaso lähtee jo yön aikana nousuun, tarvitaan lisää perusinsuliinia
- jos verensokeritaso laskee selvästi yön aikana, voi korkea aamuverensokeri olla vastareaktio yölliselle hypoglykemialle, ja perusinsuliinia on vähennettävä.

Kaikki aterioita edeltävät verensokerin mittaukset antavat tietoa perusinsuliinin riittävyydestä, etenkin, jos edelliselle aterialle pistetyn pikainsuliinin vaikutus on jo ohi.

Detemir-insuliinia käytettäessä aamun ja yön verensokeriarvot kertovat illalla pistetyn annoksen sopivuudesta. Ennen lounasta, päivällistä ja iltapalaa mitatut verensokerit kertovat aamulla pistetyn detemirannoksen riittävyydestä.

Glargiini-insuliinia käytetään yleensä yhtenä pistoksena, ja kaikki ateriaa edeltävät sekä yöllä mitatut verensokeriarvot kertovat sen riittävyydestä.

Perusinsuliiniannosta voi yleensä muuttaa kerralla parin yksikön verran tai enintään 10 prosenttia. Muutoksia ei pidä tehdä satunnaisten korkeiden tai matalien verensokeriarvojen perusteella.

Perusinsuliinin määrä kasvaa helposti ajan mittaan liian suureksi. Tämän huomaa ensimmäisenä siitä, että on jatkuvasti nälkä, pikainsuliinia ei pysty enää pistämään aterioille kuin nimeksi, liikkuessa tulee herkästi matalan verensokerin tuntemuksia ja yöllä herää matalan verensokerin tuntemuksiin. Verensokeri on usein korkea nukkumaan mennessä ja laskee reilusti yön aikana suuren perusinsuliinimäärän takia.

Perusinsuliinin määrää kannattaa tällöin vähentää ja pikainsuliinin määrää aterioilla lisätä. Sopivat insuliiniannokset löytyvät tehostetun verensokerin seurannan avulla.


(Tilapäisesti koholla oleva verensokeri: )
Jos et jo ole tutustunut, niin tuohon linkkiin kannattaa tutustua, erityisesti kohtaan Tilapäisesti koholla olevan verensokerin korjaus.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️