Koulussa tapahtuu - ennen ja nyt

[Norma Bates]

Luulenpa että minua olisi kiusattu huomattavasti vähemmän jos olisin ollut liikunnassa hyvä. En toki voi tietää, mutta minusta tuntuu että ei olisi mitenkään haitannut olla jopa poikia parempi, kunhan vaan olisi ollut tosi sportti. Sellainen vaade tuntui sillä seudulla olevan. Ja olin inhottu, kun olin se osaamaton ja kykenemätön.

[Karikko]

Tuossa urheilukisassa ei tainnut uutiset oikein olla kovin asiapitoisesti kerrottuja.

>>>

HUFVUDSTADSBLADET uutisoi hiljattain Helsingissä järjestetyistä koululaisten sukupuolineutraaleista yleisurheilukilpailuista. Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaille järjestetty tapahtuma aiheutti porua sosiaalisessa mediassa.

Kisoissa jaossa olleista 60 mitalista 44 meni pojille. 18 kultamitalista tytöt saavuttivat neljä.

Nyt kisoihin osallistuneen tytön äiti on kertonut Iltalehdelle, että monia lapsia harmitti tapa, miten kisat järjestettiin. Äidin mukaan lapset kokivat palkitsemisjärjestelmän epäreiluksi.

Hän kertoo oman tyttärensä olleen lajissaan parhaiten suoriutunut tyttö, mutta jääneen ilman mitalia.

– Kyllähän se häntä harmitti. Kuulemma kuusi parasta palkittiin, ja tyttäreni oli ilmeisesti seitsemäs lajissaan.

https://www.is.fi/urheilu/art-2000009885509.html

[Hippi]

Kisoissa jaossa olleista 60 mitalista 44 meni pojille. 18 kultamitalista tytöt saavuttivat neljä.

Jos jaossa on ollut 18 kultamitalia, niin oletuksena olisi kai 18 erillistä kisaa, mutta miten siihen sopii 60 mitalia? Yleensähän jaetaan kulta, hopea ja pronssi eli kolme, joten mitalien lukumäärän perusteella lajeja olisikin 20. 18 lajilla mitaleja olisi vain 54 normaalin jaon mukaan. Tai jos kuusi palkittiin mitalilla, niin kokonaismäärä 18 lajilla olisi pitänyt olla paljonkin suurempi.

Mutta asiaan. Kun närkästynyt äiti kertoo, että tyttärensä oli pahoillaan jäädessään ilman palkintoa parhaana tyttönä, niin ehkä noita neljää poikaakin harmitti kultamitalin meneminen sivu suun.

[Xantippa]

Kisoissa jaossa olleista 60 mitalista 44 meni pojille. 18 kultamitalista tytöt saavuttivat neljä.

Jos jaossa on ollut 18 kultamitalia, niin oletuksena olisi kai 18 erillistä kisaa, mutta miten siihen sopii 60 mitalia? Yleensähän jaetaan kulta, hopea ja pronssi eli kolme, joten mitalien lukumäärän perusteella lajeja olisikin 20. 18 lajilla mitaleja olisi vain 54 normaalin jaon mukaan. Tai jos kuusi palkittiin mitalilla, niin kokonaismäärä 18 lajilla olisi pitänyt olla paljonkin suurempi.

Mutta asiaan. Kun närkästynyt äiti kertoo, että tyttärensä oli pahoillaan jäädessään ilman palkintoa parhaana tyttönä, niin ehkä noita neljää poikaakin harmitti kultamitalin meneminen sivu suun.

Niin, jos tytöt eivät olisi osallistuneet, joku neljästä pojasta olisi saanut kultamitalin parhaana poikana.

Ehkä sitten kuitenkin lapsia todellakin enemmän palkintojärjestelmässä harmitti sekavuus kuin muut seikat, sillä selkeästihän normiksi muotoutunutta kulta/hopea/pronssi-järjestelmää ei ole noudatettu, kun harmistuneen äidin tyttärenkin lajissa mitaleja oli jaettu 6. Lajit sinälläänkin kiinnostaisi, sillä 18 - tai 20 tai miten monta niitä oli - lajia kisailtavaksi yhtenä päivänä (?) kuulostaa kyllä aika paljolta.

T: Xante

[Karikko]

^^
^

Varmaan ikäluokkia oli muutama, tuskin kovin montaa lajia. Yleensä pituushyppy juoksu ikäluokasta riippuen 60 -100 metriä kuulantyöntö tai pallonheitto- on ainakin perinteinen.

Korkeushyppy ja jokin pidempi juoksu, mahdollisesti.  Luultavasti ei kovin montaa lajia, olisi melko haastavaa järjestää ihan olympialaisten mukaan.

[Hayabusa]

^^^
^^
^
Alakoulu, kuusi luokkaa, 18 kultamitalia => kolme lajia per luokka-aste. Ehkä jotkut himmeämmät mitskut meni "jakoon" useammalle kilpailijalle.

[Xantippa]

^^^
^^
^
Alakoulu, kuusi luokkaa, 18 kultamitalia => kolme lajia per luokka-aste. Ehkä jotkut himmeämmät mitskut meni "jakoon" useammalle kilpailijalle.

Myönnän, että juttu oli jotenkin niin omituisesti ja sekavasti kirjoitettu, että en jaksanut ihan tavata sitä moneen kertaan ymmärtääkseni, mutta siis tiedämmekö me edes tuon? Siis lukiko siellä, että näihin mitalikisoihin osallistui kaikki alakoulun luokka-asteet?

Ainakin yhdessä lajissa jaettiin 6 mitalia, mikä kertoisi, että käytössä on ollut muitakin kriteerejä kuin ekaksi, tokaksi ja kolmanneksi paras.

Todellakin itse epäilen, että lapsia jäi enemmän harmittamaan se, että koko palkintojärjestelmä oli aika outo, eikä niinkään se, että pojat voitti tytöt. Ja ennen kaikkea olisin sitä mieltä, että ei tämän koulun näistä mitalinjaoista nyt kannattaisi kamalan syvällisiä ja pitkällisiä johtopäätöksiä tehdä sen suhteen, minkä verran tyttöjen ja poikien kantsisi keskenään urheilla ja kisailla.

T: Xante

Muoksis: myönnän, että kaikenlaiseen kilpaurheiluun koko elämässäni olen osallistunut niin kevyellä otteella, että sitä ei ole olemassakaan, mutta sen verran koen muistavani, että jos joskus olisin sijoittunut missään seitsemänneksi, ei olisi tullut mieleenikään, että siitä mitään mitaleja saa. Ellei sitten kaikki osallistujat saa. Etenkään ei mieleeni varmaan olisi tullut, että koska olen jotakin mallia, olisi minulle mitali kumminkin kuulunut. Tämä on musta jotenkin tosi outoa

[Hayabusa]

Arvelin vain miten luvut saisi helpoiten täsmäämään. Lisäksi kyyninen puoli minusta arvelee, että koko sarjojen yhdistely tehtiin, jotta koulutoimenjohtajan tjsp. kokouksiin saataisiin enemmän palaveriviinereitä. 

[Kopek]

Minulla ei ole minkäänlaista mielikuvaa kouluajaltani siitä, että tytöt ja pojat olisivat koskaan olleet liikuntatunneilla yhdessä. Kaikissa muistikuvissani on vain poikia ja militaristinen miesopettaja heitä johtamassa.

Jos tytöt ja pojat jossakin koulun vaiheessa ovat olleet yhdessä liikuntatunneilla, sen on täytynyt olla ensimmäisellä ja toisella luokalla. Siitä eteenpäin ainakin pojat ja tytöt oli jaettu eri ryhmiin.

Ehkä ensimmäisen ja  toisen luokan "liikunta" oli siinä määrin leikkipitoista, että en mieltänyt sitä liikunnaksi sanan varsinaisessa merkityksessä. Korkeintaan jotain pesäpalloa pelattiin ja hiihdettiin ja luisteltiin, mutta mistään saliliikunnasta minulla ei ole mielikuvia. Ehkä tästä syystä en muista, oliko mukana sekä tyttöjä ja poikia.

Mitä tulee koulukiusaamiseen, josta Norma Bates kirjoitti, mieleeni ei ole jäänyt tapauksia, joissa pojat olisivat kiusanneet tyttöjä.

Jos oikein muistelen, niin erästä hyvin köyhän perheen tyttöä saattoivat jotkut kiusata - pojatkin - mutta en muista yksityiskohtia. Tyttö oli vaatimattomissa vaatteissa, hänellä oli syyliä kädessä ja hän puhui matalalla mörisevällä äänellä. Kerran keskellä tuntia hänen kassistaan kiipesi torakka ja juoksenteli luokan lattialla.

Kerran eräässä piirileikissä jouduin ottamaan tytön syyläisestä kädestä kiinni, ja se oli aivan kauheaa. Taisin jättää piiriin aukon minun ja tytön väliin ennen kuin opettaja huomautti, tartu kiinni vaan. Tämä on puoliksi rekonstruoitoitu muistikuva kahdesta eri muistikuvasta, koska muistan sen, että otin kädestä kiinni, ja sen, että en ottanut kädestä kiinni.

En minä tuota mainittua tyttöä kiusannut, ainoastaan kammosin.

Kerran tuosta perheestä kirjoitettiin lehdessä ja kerrottiin, että perheen isä kärsii keuhkojen laajentumasta. Se on tupakoitsijoiden vaiva, joten ei niin köyhää ihmistä olekaan, ettei tupakkaan olisi varaa, vaikka lapset joutuisivat kulkemaan ryysyissä.

Ei minulla mitään tuota monilapsista perhettä vastaan ollut. Myöhemmin tunsinkin jollakin tavalla perheen poikia. Yhden heistä kerrottiin - ja hän itsekin kertoi - joutuneen poliisin kiduttamaksi pidätettynä ollessaan. Pidän kertomusta uskottavana, koska tuo henkilö kertoi sen henkilöille, joille hänellä ei ollut tapana valehdella eikä tarvetta valehdella. Kaikenlaista sattuu.

Kun nyt jälkeenpäin ajattelen tuota mainitsemaani tyttöä, niin hän on ollut oikeastaan aika eksoottinen tapaus. Ihastun helposti tuollaisiin säälittäviin eksoottisiin tapauksiin, pienten mökkien salaperäisiin tyttöihin, joten mistä tietää, vaikka inhoni olisi muuttunut ihailuksi, jos olisimme olleet samalla luokalla vielä vuosia myöhemmin.

[Norma Bates]

Minusta teki ällöttävän tukkani, joka yhtäkkiä oli 7. luokalla alhaalta kihara ja päältä suora. En tiedä olisiko se kin saanut anteeksi, jos olisin välitunneilla ollut toisen tytön tai tyttöjen seurassa. Olin muuttomme jälkeen ollut lääkärin tyttären kaveri hänen aloitteestaan, mutta kun siirryttiin yläasteelle, hän dumppasi minut omiin oloihini. Koulumatkat yhä käveli kanssani.

Olisi pitänyt kysyä että WTF? Mutta olin jo alkanut kääntymään sisäänpäin ja masentumaan.

Välillä kun sain kiusaamisesta tarpeekseni, menin seisomaan johonkin rinkiin. Ja sain olla rauhassa itseäni vanhemmilta ja nuoremmilta. En ihan ikäisiltäni, koska sattumalta samana päivänä kanssani syntynyt poika kerran laittoi kasan puunlehtiä päähäni, koska olin hänen mielestään metsänpeikko.

Aikuisella iällä em. poika kuulemma yritti polttaa itsensä elävältä tultuaan jätetyksi. Ihme juttu sikäli, että minähän tässä olin lapsesta asti pelännyt tulta, ja on näitä reinkarnaatiojuttuja asiaan liittyen.

[Toope]

Kouluongelmissa on 2 tekijää:
- tarkkailuluokat takaisin
- kielitaidottomat/sopeutumattomat mamut omiin luokkiinsa.

Annetaan normilapsille rauha oppia.

[TSS]

Eilisilta tuskailtiin pojan kanssa ruotsin opiskelua. Oppiaine on uusi ja siitä ei ole mitään fyysisiä kirjoja. Lapsi sompaili tietokoneella jossain linkkiviidakossa, jossa kokeeseen tulevat asiat olivat: kielioppi, kappaleet ja sanastot. Hänen mielestään oli tosi bottia lukea koneelta, ja oli kyllä helppo samaistua tunteeseen. Kirjoitin lapselle ylös papereille jotain sanalistoja ja kielioppiasioita, jotta kokeeseen lukeminen olisi helpompaa.

Itsellä on myös tämä ikuisuusopiskelijastatus työn ohessa, ja ajattelen samoin, että ruudulta on tosi bottia lukea. Välillä tentteihin on monta kirjaa ja tuhansia sivuja luettavaa, ja ne kaikki ovat e-kirjoja. On niissä tietysti omat hyvätkin puolensa, ei tarvitse raahautua kirjastoon ja stressata laina-ajoista, mutta kyllä se välillä aika kaaottiselta tuntuu, kun kaikki on jossain kaukana, eikä konkreettisesti käsissä alleviivattana ja posti-it -lappuja liimailtavana.

Erityisesti lasten kohdalla kyllä tuntuu, että konkreettiset kirjat tukisivat opiskelua. Ilman kirjoja on myös vanhempana tosi vaikea esim. kysellä kokeeseen ja ylipäätään saada tolkkua, mitä lapsen pitäisi nyt opetella. Ympäristönäkökulma varmaan puoltaa kirjattomuutta, mutta ei sekään hyvä ole, jos oppiminen ja oppimismotivaatio kärsii.

[Amore]

Kuinka monta kertaa olemmekaan ystävieni kanssa nurisseet keskenämme sitä, että kouluista tehtiin pienillekin lapsille luokattomia ja että kännyköitä ei kerätty pois koulupäivän ajaksi. Olen työskennellyt maisemakonttorissa enkä voi pitää sitä työnteolle ja keskittymiselle hyvänä ympäristönä.
Kun sain kuulla, että erään tuttavani lapsi on ilmoitettu steinerkouluun, kävin vilkaisemassa steinerin nettisivuja. Asia kiinnosti, koska minulla oli koko nuoruuteni ajan hyvinä kavereina steineria käyneet sisarukset.

Steinerkoulussa pysyvä luokkayhteisö, oma turvallinen luokkahuone ja pitkäkestoiset suhteet opettajiin nähdään tärkeinä edellytyksinä tasapainoiselle kasvulle. Koulupäivissä toistuu säännöllinen rytmi. Se luo luokkaan rauhaa ja tuo lapsille turvallisuudentunnetta. Vuodenkierrossa suuret juhlat rytmittävät koulun elämää.

Steinerkouluissa oppikirjoja käytetään alaluokilla ainoastaan muutamissa oppiaineissa, muuten käytössä on oppikirjaton opetus. Opettaja kertoo luokassa opeteltavasta asiasta elävästi ja mielenkiintoisesti luoden oppilaille mielikuvan aiheesta. Sitten oppilaat kirjoittavat ja piirtävät oppimastaan asiasta työvihkoonsa. Näin opeteltavaan asiaan syntyy jokaiselle lapselle henkilökohtainen suhde. Opetuksessa käytetään paljon taiteellisia ja toiminnallisia menetelmiä.

Tänä lukuvuonna olemme selkeyttäneet käytänteitä mobiililaitteiden osalta ja puhelimien käyttö koulupäivän aikana on kiellettyä. Haluamme taata oppilaille rauhan keskittyä oppimiseen ja todelliseen kohtaamiseen toisten ihmisten kanssa.

https://rudolfsteinerkoulu.fi/

https://rudolfsteinerkoulu.fi/perusopetus/

[Norma Bates]

Koulujen ja päiväkotien työntekijöiden turvavarusteet yleistyvät. Oulussa kaupunki sai koekäyttöön viime viikolla ensimmäisen erän turvahihoja ja aiemmin tänä vuonna käyttöön on otettu kevyesti panssaroituja turvatakkeja.

Hankinnoille on ollut selkeä tarve, sillä ilmoituksia väkivaltatilanteista kouluissa ja päiväkodeissa tulee Oulun kokoisessa kaupungissa päivittäin.

"Puremista, raapimista, potkimista – ne ovat tyypillisimpiä", sanoo työsuojeluvaltuutettu Rolf Moberg.

Lisäksi sattuu tilanteita, joissa lapsi tai nuori lyö. Myös pulpettien kaatamista päälle tai tuolilla heittämistä sattuu melko usein.

"Tosi ikäviä ovat tilanteet, joissa työntekijä on oviaukolla ja ovi paukautetaan kiinni niin, että hän jää väliin. Näitä tapauksia sattuu silloin tällöin", kertoo Moberg.

"Lapsi on vain kerta kaikkiaan niin raivoissaan, ettei pysty itseään hillitsemään."

Mobergin mukaan hyviä lasten ja nuorten kanssa työskenteleville soveltuvia turvavälineitä ei ole ollut aiemmin markkinoilla. Nyt suomalainen valmistaja sai hyväksymismerkinnät turvahihoilleen.

Hihat ovat solumuovia ja niissä on jääkiekkovarusteista tuttu viiltosuoja. Pinta on liukas, joten sitä on hankala kynsiä.

"Jos lapsi puree, se suojaa aika hyvin puremiselta. Lapsen hammas ei myöskään vahingoitu, koska suojat eivät ole kovia", kuvaa Moberg.

Ouluun hankittiin turvahihoja kahdeksan hihaparin koe-erä, jotka menevät neljään eri paikkaan. Asiasta kertoi aiemmin Kaleva.

"Jos oma toiveemme olisi toteutunut, niitä olisi voinut hankkia enemmänkin. mutta on ymmärrettävää, että ensin kokeillaan. Julkisia rahoja ei kannata törsätä mihin sattuu", Moberg sanoo.

Kaupunki on hankkinut aiemmin tänä vuonna myös yksittäisiä turvatakkeja lasten ja nuorten kanssa toimiville. Niitä päiväkodit ja koulut ovat hankkineet itsenäisesti.

https://www.hs.fi/alueet/art-2000010881461.html

Tästä tuli väkisinkin mieleen, että koirakouluko siellä nyt on menossa, kun puretetaan penikkaa hihaan aivan kuten koiraa. Nyt tuli vielä mieleeni että ohjeet kissojen kasvatukseen ovat mielestäni paremmat. On nimittäin korostettu sitä, että kissanpentua ei saa leikittää kädellä. Jotkut kun tykkäävät "painia" kämmenellään kissanpennun kanssa, oikein ärsyttää sitä kun se käy kynsin ja hampain käteen kiinni. Sepä onkin sitten aikanaan tosi kiva, kun tuollainen 7-kiloinen aikuinen kissanjööti käy edelleen käyteen kiinni. (Tästä kerran päädyin väittelemään jonkun kissamiehen kanssa netissä, hänen mielestään siinä ei ollut mitään ongelmaa että hän leikityttää kissaansa kädellä. Jaaha.)

Jos ihmispentu tottuu roikkumaan hampailla käsivarressa ja riehumaan muutenki kuin päätön kana, koska on hyvät turvavälineet niin että ketään ei satu, niin missähän vaiheessa hän sitten lopettaa tämän kaltaisen aktiviteettinsa? Kokeileeko vieläkin kovempia otteita, vai luovuttaako kun vastassa on öpaut kuin seinä hänen raivokohtauksilleen?

Kävin minäkin peruskoulun ja kaikenlaista siihen päälle, mutta ei meillä ikinä niin raisua oppilasta ollut että olisi poukkoillut seinille ja rökittänyt opettajatkin.

[Toope]

Koulujärjestelmä on sellainen, joka pitäisi luoda uudelleen. Lapsuudessani oli tarkkikset, johon vietiin nuo, jotka eivät sopeutuneet ja bodariäijä piti kuria. Muut luokat saivat oppia rauhassa. Olisiko tässä nyt ideaa, jossa konservatiiveilta kantsisi ottaa oppia?