Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym

[Toope]

Käänteistä rasismia, väittää tähtitieteilijä Valtaoja.

Afrikan tähdestä meuhkaaminen ja kulttuurisesta omimisesta huolestuminen
kasvattavat vain kuilua eri ihmisryhmien välillä
- Seura 1.11.21

https://www.verkkouutiset.fi/esko-valtaoja-woke-ilmiosta-elitistista-pelleilya-vainoharhaista-syyttelya/#32576881

[Toope]

Uros on kusetus, sitä on.

[Toope]

Ihmisoikeudet ovat samojen mahdollisuuksien turvaamista kaikille, eivät menestyksen tai lopputuloksen tasaamista.
Koska ihmisissä, kulttuureissa ja uskonnoissakin on eroja.
Ihmiset menestyvät eri tavoin. Eivät tasapäisesti.

Miten tuo samojen oikeuksien ja mahdollisuuksien takaaminen kaikille toteutetaan- lopputulosten ahnehtiminen on kyllä tiedossa se toteutetaan pääomien siirroilla rikkaille, mutta miten se takaa tasa-arvoisen elämän ihmisille joilla ei ole pääomia rikastuakseen.

Maailmassa on miljardeja ihmisiä joiden tehtävänä on tuottaa lisäarvoa jo varakkaille ja hyvinvoiville.

Kun otetaan kaikilta kaiki pois, kestää noin kaksi sukupolvea kunnes tilanne on ennallaan tai pahempi. (Kiina)

Kelle se kaikki jaetaan ja kuka sen ottaa pois.

Kiinakin on kasvanut nykyisen mahtiinsa koska maailma muuttui yllättäen ja pyytämättä glopaaliksi tässä muutama vuosikymmen sitten.

Vai luuletko, että kiinan menestys on pelkästään heidän sisäisen neroutensa varassa.

Kaikille kiinalaisille tasan. Eikö se olisi kommunismia puhtaimmillaan?

Ei Kiina jaa vaurauttaan tasaisesti. Maassa on miljardöörejä (Pekingin hihnassa) ja satojamiljoonia duunareita, joita valvotaan ja jotka elävät vaatimattomasti.

[Norma Bates]

Valtaoja on positiivisuuden lähettiläs. Kiva kun mukana on myös järki, sikäli naurettavaksi pipertelyksi tämä itsensä ja/tai muiden ruoskiminen on mennyt.

[Toope]

Valtaoja toki puhuu tärkeästä ongelmasta, eli tieteen/yliopistojen/koulutuksen politisoitumisesta. Itse seuraan pettyneenä yliopiston kehitystä. Omana aikanani 20 vuotta sitten näin politisoitumista yliopistossa, mutta en osannut odottaa sitä, miten räikeästi tuo woke/cancel- ajatus raiskaa tiedettämme nykyisin.

[Norma Bates]

Ongelma mielestäni on se että jos yliopistot politisoituvat, "tavallinen rahvas" kokee että eliitillä on ne omat hömpötyksensä, ja kahtiajako (tai useamminkin jako) kansakunnassa vain pahenee. Ei se että on päässyt yliopistoon asti opiskelemaan tarkoita sitä että on joku oikeus olla ylimielinen ja alentuva niitä kohtaan jotka eivät sinne menneet.

Silläaikaa kun se opiskelija on siellä laitoksessa nokka pystyssä, jotkut rahvaan jäsenet sekoavat ties mihin hömpötyksiin kuten rokotevastaisuuteen ja koronadenialismiin. Tätä minun on kyllä vaikea ymmärtää, että onko pakko olla ääliö vaikka koulutus olisi jäänytkin vähän vähäisemmäksi.

[Laika]

Eilen teor. fyysikko Teppo Mattsson osasi tiede-blogissaan kiteyttää miten nykyuutiset kuvaa 1-puolisesti maailmaa (seuloo maailman pahuutta ja kohuja lööppeihin mutta  hyvyydet, hiljaa rakentuvat, jää piiloon) ja miten sitä voi vältellä:

Todetkin uutiset valehtelevat
...
Jopa kiivasliikkeisestä yhteiskunnasta, taloudesta ja politiikasta voi oppia enemmän lukemalla laatukirjallisuutta kuin jatkuvasti uutisia seuraamalla. Vuosikymmenen viiveellä pahin kohina yleensä vaimenee, ja tapahtumien syistä saa historiankirjoista selvemmän ja monipuolisemman käsityksen.
...

Oman kokemukseni perusteella ihmisten kannattaisi lukea ensinnäkin yhteiskuntatieteellistä tietokirjallisuutta, ja toisekseen mieluummin pitkiä, aiheeseen perehtyneitä artikkeleita kuin aihetta käsitteleviä uutisia sinänsä. Asian päivätyökseen ottaneiden tai muuten siihen sekaantuneiden haastattelut ovat hyviä. Hannu Karpo tiesi mitä teki, kun hän meni suoraan paikan päälle ja kysyi. Karposta muuten löytyy dokumentaari Yleltä. Meillä on sellaisesta journalismista huutava pula, kenties senkin takia, että se on äärimmäisen epäkiitollista. Hyvällä journalistilla on poliittisia vihollisia, jos hän tekee työnsä kunnolla.

Uutisissa joissa ei periaatteessa valehdella, jätetään usein kertomatta mikä uutisessa olisi olennaista, mikä jää kuvan kehysten ulkopuolelle. Usein on käynyt niin, että aihetta ei oikeastaan ymmärrä ilman noita lisätietoja ja yksityiskohtia. Varsinkin kun puhutaan poliittisesta vastuusta, se joko toteutuu tai jää toteutumatta täysin naurettavista syistä, kun julkinen keskustelu ei seuraa lainkaan taustatapahtumien kokonaisuutta.

Suosittelen edelleen nakedcapitalism.com -kokoelmasivua, jota päivitetään hyvin ahkerasti. Sieltä löytää linkkejä moneen hyvään taustajuttuun ja aiheiden kirjo on edelleen laaja, vaikka liiallinen koronaepidemiaan keskittyminen kaikkialla sitä kavensikin. Löytyy tuolta:

https://www.nakedcapitalism.com/

[MrKAT]

Eilen teor. fyysikko Teppo Mattsson osasi tiede-blogissaan kiteyttää miten nykyuutiset kuvaa 1-puolisesti maailmaa (seuloo maailman pahuutta ja kohuja lööppeihin mutta  hyvyydet, hiljaa rakentuvat, jää piiloon) ja miten sitä voi vältellä:

Todetkin uutiset valehtelevat
...
Jopa kiivasliikkeisestä yhteiskunnasta, taloudesta ja politiikasta voi oppia enemmän lukemalla laatukirjallisuutta kuin jatkuvasti uutisia seuraamalla. Vuosikymmenen viiveellä pahin kohina yleensä vaimenee, ja tapahtumien syistä saa historiankirjoista selvemmän ja monipuolisemman käsityksen.
...

Oman kokemukseni perusteella ihmisten kannattaisi lukea ensinnäkin yhteiskuntatieteellistä tietokirjallisuutta, ja toisekseen mieluummin pitkiä, aiheeseen perehtyneitä artikkeleita kuin aihetta käsitteleviä uutisia sinänsä. Asian päivätyökseen ottaneiden tai muuten siihen sekaantuneiden haastattelut ovat hyviä.

HS:ssä ja Suomen Kuvalehdessä, joskus Apu-lehdessäkin, on pitemmän kaaren juttuja. Paljastuksia, trendikuvauksia.  Myös radion puolella YLE Puheessa on monesti parempaa juttua kuin pikakohujen tv-A-studiot.(Paha vaan etten ole oikein kuunteluiden ihmisiä). Näiden sisäistämiseen ei tarvinne akateemista tutkintoa mutta ehkä valitettavasti ylioppilastutkinto pitää olla.
  Hans Rosling: Faktojen maailma pitäisi takoa monen ihmisen tai edes päättäjien päähän. Se tarkoittaisi että olisi toistuvia tietoiskuja ko. kirjasta Oleellisissa uutisissa.

"Keskity oleelliseen" -Juhani "Tami" Tamminen, jääkiekkovalmenta ja -kommentaattori.

[Toope]

  Hans Rosling: Faktojen maailma pitäisi takoa monen ihmisen tai edes päättäjien päähän. Se tarkoittaisi että olisi toistuvia tietoiskuja ko. kirjasta Oleellisissa uutisissa...

Hans Roslingia joskus siteerasin täälläkin, sain rasismisyytöksiä!
Faktankertojat eivät ole suosittuja, vai mitä Tatu Vanhanen?

[Toope]

Ongelma mielestäni on se että jos yliopistot politisoituvat, "tavallinen rahvas" kokee että eliitillä on ne omat hömpötyksensä, ja kahtiajako (tai useamminkin jako) kansakunnassa vain pahenee. Ei se että on päässyt yliopistoon asti opiskelemaan tarkoita sitä että on joku oikeus olla ylimielinen ja alentuva niitä kohtaan jotka eivät sinne menneet.

Silläaikaa kun se opiskelija on siellä laitoksessa nokka pystyssä, jotkut rahvaan jäsenet sekoavat ties mihin hömpötyksiin kuten rokotevastaisuuteen ja koronadenialismiin. Tätä minun on kyllä vaikea ymmärtää, että onko pakko olla ääliö vaikka koulutus olisi jäänytkin vähän vähäisemmäksi.

Itse suoritin yliopisto-opintoni loppuun maisteritutkintoon (hehe= nollatutkintoon), mutta en juuri arvosta yliopistoa. Meillä Suomessa on ollut halua paisuttaa yliopistoa = tason lasku. Mielestäni yliopistoon tulisi ottaa väkeä paljon vähemmän, koska se ei säily tieteellisenä, jos otamme kaikkea wokeväkeä sinne. Yliopiston tulisi olla korkea-asteinen, eli ottaa vain tieteellisesti lahjakkaita ja -haluavia.

Ymmärrän täysin sen kritiikin, mitä yliopistojärjestelmään on kohdistettu, syystäkin:
Politisoituminen, ääliöideologioiden tuominen, vihervasemmistolaisuus järjestelmän sisällä. Nuo eivät luo tiedettä, nuo kahlitsevat tiedettä.
Yliopistojen tulisi olla ajatusten hautomo, moninaisten. Ei suinkaan politisoitunutta "cancel-kulttuuria". Mutta juuri vihervasemmisto luo yliopistomaailmaa. Tiedettä poliittisin perustein, oikeaoppisin toki. Mutta ei enää aina tieteellisin lähtökohdin ja -perustein. Yliopistojärjestelmää tulisi rajoittaa, ei laajentaa.

Yliopistojen/koulutuksen vasemmistopolitisoituminen on toki ongelma, joka näkyi jo kauan sitten. Esim. Yrjö Ahmavaara puhui asiasta jo 1980-90-luvuilla. Hänet tietenkin leimattiin hörhöksi, vaikka ennusti ongelmiamme jo 30-40 vuotta sitten. Täytyy laittaa tähän pari kirjaa Ahmavaaralta:
- Hyvinvointivaltion tabut (1998)
- Esseitä tästä ajasta (1987)

, jotka ennustivat varsin osuvasti nykyistä yliopiston politisoitunutta kehitystä.
Moni ei ole profeetta aikanaan...

[Kopek]

Yliopiston tulisi olla korkea-asteinen, eli ottaa vain tieteellisesti lahjakkaita ja -haluavia.

Tässä tapauksessa pitäisi säätää myös virkojen pätevyysvaatimuksia ja palkkatasoa. Jos yliopistoista valmistuneet olisivat pelkästään tiukoilla kriteereillä valittuja tieteellisesti lahjakkaita ihmisiä, haluaisivatko nämä ihmiset työskennellä pienellä palkalla jossakin sosiaalialan virassa tai muussa yhdentekevässä hommassa.

Eikö osa korkeakouluopetuksesta jo nyt täytä Toopen vaatimuksen? Ei esimerkiksi Otaniemeen tuosta noin vain mennä opiskelemaan, jos ei edes jonkinlaista lahjakkuutta ole osoittanut. Minun kaltaisellani epämatemaattisellla ja muutenkin tyhmällä (kysykää vaikka Laikalta) tyypillä ei olisi mitään mahdollisuuksia. Jos joka opiskelualalle olisi yhtä kovat vaatimukset, mitä meistä B- ja C-luokan ihmisistä tulisi?

[Aave]

Laika kun on paljon lukenut tota filosofiaa, niin kenenkään - mutta varsinkaan suomalaisten - ei saa lisääntyä, että "tulevat sukupolvet" sais paremman maailman. Se on kuulkaas niin nerokkaasti ajateltu, että minä en itse pääse tähän ydinajatukseen mitenkään kiinni. Kuten voidaan ehkä huomata, logiikan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Laikannollisesti ajatellen ketjun voisikin taputella siten, että kaikki suomalaiset hetikohta sukuppuuttoon kups, niin sitte ei oo suomalaista rasismiakaan! Älkää lisääntykö; hankkikaa kultaisianoutajia!

[Norma Bates]

HC-luonnonsuojelija ei kyllä mitään lemmikkejä hyysää. Ainakaan semmoisia mitkä syövät lihaa. Toisaalta omistajan kannattaisi syödä se lemmikkinsä sitten kun se joutaa tappaa vanhuuttaan.

[Kopek]

Kopekin poliisijumaluusoppi poliisin kaikkivoipaisuudesta ja suuresta kansanpalvonnasta on siis historiallisesti kovin nuorta perua.

Ilmiö on nuori, ja nimenomaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta suurta asenteiden muuttumista olenkin korostanut. Aihe voisi olla kiinnostava sosiologisessa mielessä.

Suomi on maailman johtavia maita siinä, miten paljon täällä luotetaan poliisiin. Luottamus ei ollut yhtä korkeaa 1940-luvulla. Mistä muutos johtuu? Mikä tekee Suomesta erityisen?

Lisääntyneestä maahanmuutosta ja sen aiheuttamista ilmiöistä huolimatta, Suomi on yhä melko homogeeninen maa niin arvoiltaan, kulttuuriltaan kuin väestöltäänkin. Täällä ei ole samanlaisia poliittisia jännitteitä kuin menneinä vuosikymmeninä, jolloin osa väestöstä kannatti sosialistista vallankumousta. Olihan sitä aseellisesti yritettykin.

Hyvinvointivaltio takaa sen, että elintasoerot ovat kohtuulliset. Äärimmäinen köyhyys on poistettu. Ei ole syytä epäluottamukseen sen enempää virallista tahoa kuin kanssaihmisiäkään kohtaan.

Samaan aikaan, kun maallinen hyvinvointi on lisääntynyt, perinteinen uskonto on menettänyt merkitystään. On syntynyt uskonnollinen tyhjiö, jonka ovat täyttäneet muut opit ja ajatukset. Yksi tällainen ajatus  on "oppi turvallisuudesta". Se on siinä mielessä epäkristillinen, ettei Jeesus kehottanut huolehtimaan maallisesta hyvinvoinnista vaan henkisestä:

Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?

Paratiisia ei ollut tarkoitus perustaa maan päälle. Mutta koska nykyisessä ajattelussa ei enää uskota kuoleman jälkeiseen elämään ja paratiiseihin, niin tännehän se paratiisi on perustettava. Siitä nautitaan se aika, mikä ehditään, ennen kuin päädytään matojen lounaaksi.

Ja tämä uuden maallisen paratiisin - joka on täyttä  hömppää - luomisessa poliiseilla on tärkeä rooli. Hehän ovat se taho, joka tekee elämästämme turvallista ja estää meitä kuolemasta. Olemme antaneet ohjat poliisin käsiin. Hyväksymme sen, että poliisi rankaisee meitä, jos vaarannamme turvallisuutemme. Olemme menneet niin pitkälle, että hyväksymme myös sen, kuin poliisi rankaisee meitä, vaikka emme olisikaan vaarantaneet turvallisuuttamme. Koska poliisihan nämä asiat paremmin tietää. Tällainen täysin kritiikitön ja kaiken hyväksyvä asenne meidän puoleltamme tarkoittaa käytännössä sitä, että olemme nostaneet poliisin kaikkivaltiaan ihmisjumalan asemaan.


Jeesus joukkoineen veneilemässä

Nykyajan turvallisuususkovaiset veneilemässä

Poliittisesti ja väestöllisesti epäyhtenäisissä ja epävakaissa maissa kansalaisten luottamus poliisiin ja ylipäätään mihinkään on vähäisempi. Poliisin ja kansan välillä saattaa olla pysyvä epäluottamussuhde. Poliisin katsotaan palvelevan muiden – tai itsensä – etua.

Tutkija Leena Ilmola (International Institute for Applied Systems Analysis) Sitran artikkelissa:

Lisääntyneen epävarmuuden ja pelon tilassa Suomella on yksi iso etu: Luottamus.

-Kun tapahtuu jotain odottamatonta, kun systeemi saa shokin, se alkaa itse organisoitua. Jos luotamme siihen, että muut tekevät oman osansa, hoidamme itse oman osamme. Jos luottamusta ei ole, korttitalo hajoaa ja siirrytään kaaokseen, Ilmola kuvaa. Luottamus on yhteiskunnan koossa pitävä liima.

Ilmolan mielestä suomalainen luottamusyhteiskunta perustuu keskeisesti hyvinvointivaltiolle. Pienet elintasoerot ja yhtenevät mahdollisuudet lisäävät tunnetta samassa veneessä olemisesta, siis luottamusta. 

Sen lisäksi, että turvallisuutta syntyy hyvinvointivaltion sivutuotteena, Suomessa on monia instituutioita, joiden päätyötä on turvallisuuden tuottaminen.

Luottamus poliisiin taitaa olla kokonaisluottamuksen sivutuote. Kun elintaso on noussut ja elintasoerot ovat kaventuneet, yleinen luottamus on lisääntynyt, ja osansa on saanut poliisikin.

Mitä tapahtuu, kun yhteiskunta muuttuu monikulttuuriseksi ja väestöltään epäyhtenäiseksi? Pysyykö luottamus poliisiin ennallaan?

Ruotsin maahanmuuttajalähiöiden tapahtumat antanevat jotain viitteitä asiasta. Pahimpiin lähiöihin poliisi tahdo enää uskaltaa mennä. Tarkoittaako se epäluottamusta vai sitä, että lähiöiden jengit luottavat, ettei poliisi kuitenkaan saa heitä kuriin. Kuuluvatko luottamus ja pelko yhteen? Jos et pelkää, voitko luottaakaan?

[Toope]

Yliopiston tulisi olla korkea-asteinen, eli ottaa vain tieteellisesti lahjakkaita ja -haluavia.

Tässä tapauksessa pitäisi säätää myös virkojen pätevyysvaatimuksia ja palkkatasoa. Jos yliopistoista valmistuneet olisivat pelkästään tiukoilla kriteereillä valittuja tieteellisesti lahjakkaita ihmisiä, haluaisivatko nämä ihmiset työskennellä pienellä palkalla jossakin sosiaalialan virassa tai muussa yhdentekevässä hommassa.

Eikö osa korkeakouluopetuksesta jo nyt täytä Toopen vaatimuksen? Ei esimerkiksi Otaniemeen tuosta noin vain mennä opiskelemaan, jos ei edes jonkinlaista lahjakkuutta ole osoittanut. Minun kaltaisellani epämatemaattisellla ja muutenkin tyhmällä (kysykää vaikka Laikalta) tyypillä ei olisi mitään mahdollisuuksia. Jos joka opiskelualalle olisi yhtä kovat vaatimukset, mitä meistä B- ja C-luokan ihmisistä tulisi?

Väitän, että yliopistojärjestelmää on laajennettu liikaa = tulos on yliopistojen keskinkertaistuminen. Korkeakoulutuksen pitää olla lahjakkaiden (siinä asiassa) homma, ei keskinkertaisten opiskelijoiden sosiaaliturvasysteemi, jossa roikutaan vuosikausia. Itse vähentäisin päättäjänä heti 25-30% yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijamääristä, alhaalta karsien.

Perusyliopistokoulutus ei enää vaadi lahjakkuutta, kandin paperit tekee kuka tahansa. Jopa maisterin, jos vähän yrittää. Itsekin tein graduni "vasemmalla kädellä", koska vaan piti tehdä jokin fucking lopputyö. C-arvosanalla läpi, koska oli nätti ja tieteellisesti tyhjä.

Yliopistojen/korkeakoulujen tulisi olla nykyistä vaativampia = vähemmän opiskelijoita = tason nousu.