Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym

[Kopek]

Tekoäly on yhtä puolueeton kuin sen luojakin.

Asioita arvioidaan tiettyjä perusperiaatteita vasten. Jos perusperaatteita ei ole, ei ole myöskään moraalia.

[kertsi]

Tekoäly on yhtä puolueeton kuin sen luojakin.

Asioita arvioidaan tiettyjä perusperiaatteita vasten. Jos perusperaatteita ei ole, ei ole myöskään moraalia.

Tekoäly voisi esimerkiksi tehdä vertailunsa ja analyysinsa pelkästään taloudellisiin seikkoihin tuijottaen  - jos se on ohjelmoitu tai opetettu siihen.

Siinä vaan olisi se huono puoli, että sen tuottamia ratkaisuehdotuksia voisi olla aika ikävä totettaa, jos se esimerkiksi keksisi ehdottaa sellaisia "ratkaisuehdotuksia" esim. valtion budjetin alijäämään kuin että vajaatyökykyiset tai tuottamattomat henkilöt laitetaan uuniin tai heistä tehtäisiin ravintoa tai lampunvarjoja tuottaville yksilöille, tai ihan mitä vaan. Mutta sellaisiahan ratkaisuehdotuksia tässä ei kyllä toisaalta haeta. En nyt keksi yhtä raflaavantyhmiä esimerkkejä työmarkkinoiden sopimushässäkän ratkaisemiseksi.

Jos lakiteknisiä ratkaisuja haetaan, en oikein kyllä jaksa uskoa, että siitäkään tekoäly selviäisi paremmin kuin joku kymmenen vuotta koulutettu juristi. Jos selviäisi, silloin olisi tuomioistuimet korvattavissa tekoälyllä, mitä ne eivät todellakaan ole. Ainakaan toistaiseksi.

ps. Tekoälyn sijaan tarvittaisiin kyllä tekoviisaus.

[Aave]

Kun jatkossa ensimmäinen sairauspäivä on palkaton ja lakossakin "saisi" olla vain vuorokauden, ehdotan Vapusta alkavaa, koko kansaa koskevaa "Päivä sairaana" -päivää. Mutta valitettavasti kaikki jatkavatkin sairastelua siitä hamaan tulevaan. Kansa on siis käytännössä lakossa, mutta sitä ylläpidetään sairauslomin. Teknisesti se ei ole silloin lakko, joten valmistautukaa keksimään parhaat ja pitkäkestoisimmat syyt sairauslomiinne!

Kannatan varauksetta työntekijöiltä perittävää 200 euron sakkoa - mikäli työnantajapuoli saa vastaavat sakot jokaisesta TES-rikkeestä., ja se tulee maksaa kaikille työntekijöille. Ellei näin, niin sitten kaikkien on parempi mennä lakkoon.

Työntekijöiden irtisanomisen helpottaminen entisestään (Se on eurooppalaisittain verrattuna helppoa jo nyt) voi sekin olla alasta riippuen täysin ok. Mutta sillä edellytyksellä, että sitten työsopimus puretaan absoluuttisen kategorisesti. Eli mahdolliset sopimuksessa määritellyt vaitiolovelvollisuudet, tai yrityssalaisuuksia koskevat sopimusehdot eivät nekään päde. Jos potkut saanut ei löydäkään heti uusia töitä, hän voi kaupata yrityssalaisuudet, asiakastiedot ja kaiken muunkin vastaavan eniten tarjoavalle - pitäähän sitä nyt töitä leipänsä eteen tehdä! Jos löytyy uusia töitä, niin ne tiedot voi kyllä sitten kertoa ja jakaa uudelle työnantajalle - täysin laillisesti.

Irtisanomisen helpottamisen suhteen vielä niinkin, että vastaavasti työntekijöille tulee varata oikeus irtisanoutua itse ilman mitään ennakkovaroituksia, tai määräaikoja. Sitä voi lähtee käveleen koska ja missä tilanteessa huvittaa, jos sille tuntuu. Minäkin voisin vain nousta pöydästä ja lähteä kesken tärkeän kauppasopimusneuvottelun, jee!

Muita hyviä ideoita?! Sovitaan silleen niinku tällä foorumilla paikallisesti!

[Kopek]

Helsingin Sanomat julkaisee rasistisia näkemyksiä ja kirjoittaa väestönvaihdosta.

Esimerkki rasismista. Suora kopio tämän päivän Helsingin Sanomissa olevan Haiti-artikkelin tekstistä:

"[Haitin] esimerkki osoittaa, että afrikkalaiselta rodulta uupuu täysin kyky organisoitua poliittisesti ja hallitsemisen vaatima älykkyys. Heillä on epäilemättä synnynnäinen taipumus turvautua raakuuteen ja luopua sivilisaation kahleista, jotka vaivaavat heidän kehollisia taipumuksiaan"

Tällaisen arvion on lehden mukaan tehnyt Yhdysvaltojen ulkoministeri Robert Lansing. Kauan sitten, mutta tarvitseeko sellaista kauan sitten esitettyä toistaa, joka saattaa resonoida nykyrasistien korvissa.

Väestövaihdosta lehti kirjoittaa artikkelissa, jossa ennustetaan suomalaistaustaisten osuuden romahtamista Suomen asukkaista:

SUOMALAISTAUSTAISTEN määrä vähenee häkellyttävän rajua vauhtia. Tähän johtopäätökseen päätyi Heikki Bergholm ruutupaperinsa äärellä marraskuussa 2023.

Laskelman tulos yllätti. Nykyisiä suomalaistaustaisia ja heidän jälkeläisiään olisi sen mukaan vuonna 2117 runsaat 1,5 miljoonaa elinikäodotteella 81 vuotta. Heistäkin kolmannes olisi eläkeiässä.

VÄESTÖLIITON tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan lasku voi olla jopa Bergholmin arviota ripeämpää.

Synnytysikäisiä suomalaistaustaisia naisia on nyt noin 750 000, vuonna 2042 heitä on enää 660  000. Onkohan Bergholm osannut ottaa tämän kehityksen riittävästi huomioon, Rotkirch kysyy.

---

Jos Suomen asukasluku 2100-luvulla on viisi miljoonaa, suomalaistaustaisia on enää noin 20 prosenttia väestöstä, ja tämäkin osuus pienenee sitä mukaa, kun vanhukset kuolevat. Tässäkin on vielä yksi "pointti". 2100-luvun suomalaistaustaiset eivät ole sellaisia, mitä meille tästä sanasta tulee mieleen. He ovat somaleja, afgaaneja, pakistaaneja, nigeriaaneja ym., joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa. Onhan Suomessa jo tälläkin hetkellä suomalaistaustaisia somaleja ja heidän määränsä kasvaa koko ajan.

Valkoihoiset suomalaiset, joita Suomen asukkaista vielä vuonna 2024 on enemmistö, tulevat häviämään kuin mustan aukon nielemänä seuraavien 150 vuoden kuluessa. On määrittelykysymys, onko kyseessä väestönvaihto. Ovathan täällä asuvat tulevaisuuden ihmisetkin kai vielä suomalaisia, mitä sanalla nyt tarkoitetaankin. Eihän toisaalta tiedetä, onko Suomi -nimistä maata tulevaisuudessa enää edes olemassa.

Vaalivatko tulevaisuuden suomalaiset tämän ajan suomalaisten henkistä ja kulttuurillista perintöä? Merkitsevätkö heille "valkoihoisen" Suomen kirjailijat, taiteilijat ja valtiomiehet enää yhtään mitään? Ovatko Linna, Kivi, Gallen-Kallela, Aalto, Sibelius ja Mannerheim enää heidän "suomalaisuutensa" edustajia?

Kun ihmiset muuttavat vuokra-asuntoon tai ostamaansa omistusasuntoon, eivät he ala vaalia entisten asukkaiden perintöä vaan haluavat päästä kaikesta mahdollisesta eroon, jos jostakin vielä sattuu löytymään jotain entisille asukkaille kuulunutta. Miksi tulevat suomalaiset ylläpitäisivät enää jotain kansallismuseota tai Ateneumia tai "kansalliskirjastoa", joilla ei ole mitään tekemistä heidän historiansa ja kulttuurinsa kanssa.

---(tilaajille)---

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010302712.html
https://www.hs.fi/talous/art-2000010098112.html

[Toope]

Helsingin Sanomat julkaisee rasistisia näkemyksiä ja kirjoittaa väestönvaihdosta.

Esimerkki rasismista. Suora kopio tämän päivän Helsingin Sanomissa olevan Haiti-artikkelin tekstistä:

"[Haitin] esimerkki osoittaa, että afrikkalaiselta rodulta uupuu täysin kyky organisoitua poliittisesti ja hallitsemisen vaatima älykkyys. Heillä on epäilemättä synnynnäinen taipumus turvautua raakuuteen ja luopua sivilisaation kahleista, jotka vaivaavat heidän kehollisia taipumuksiaan"

Tällaisen arvion on lehden mukaan tehnyt Yhdysvaltojen ulkoministeri Robert Lansing. Kauan sitten, mutta tarvitseeko sellaista kauan sitten esitettyä toistaa, joka saattaa resonoida nykyrasistien korvissa.

Onko Haiti Amerikkaa vai Afrikkaa?
On se Afrikkaa.

[Brutto]

Dosentti Jari Ehrnrooth esittää varsin mielenkiintoisia ja radikaalejakin ajatuksia yhteiskuntamme uudistamisesta. Mitä mieltä olette?


https://www.verkkouutiset.fi/a/velka-suomen-pelastaminen-vaatii-uuden-yhteiskuntamallin/#1b15066e

"Olipa ongelma mikä tahansa, vastaus on aina yhteiskunnan apu ja tuki. Asumiskulut, rakennusalan lama, lasten liikunta, yritysten innovaatiot, vanhusten hoiva, maaseudun autioituminen, elintapasairaudet, kulttuuritarjonta, sanokaa vain oma murheenne ja huutakaa valtiota käsi ojossa apuun.

Niin pientä toimialaa ei ole, ettei sille riittäisi kovaäänistä edunvalvojaa vaatimaan osaansa verovaroista.

Surkea kakunjakokamppailu on kauhistuttavaa ennen muuta siksi, että se vie kehitystä alaspäin. Vastuun ulkoistaminen on tyhmyyden alku. Vain itsenäinen kekseliäisyys kovien haasteiden edessä luo innovaatioita ja uutta arvoa, kuten esimerkiksi Nobel-ekonomisti Bengt Holmström on usein korostanut. Tämä koskee niin yksilöitä kuin yrityksiäkin.

Toinen suomalaista keskustelua yhdistävä piirre on yksilön vastuusta vaikeneminen. Rikon säännöllisesti sovinnaista moraalikoodia sanoessani, että mielestäni jokainen vapaa yksilö on vastuussa omasta toimeentulostaan, työllistymisestään, asumiskuluistaan ja elintavoistaan. Miten hän muuten voisi olla vapaa itsenäinen yksilö?"

[Kopek]

Ihmiset ovat tottuneet nykyiseen systeemiin. Jos se muutetaan "jokainen tulkoon toimeen omillaan" -tyyppiseksi, köyhyys, syrjäytyminen, alkoholismi, rikollisuus sekä muut ei-toivotut ilmiöt räjähtävät. Tarvitaan kovaotteinen poliisiarmeija ja paljon uusia vankiloita ihmisten pitämiseen kurissa. Ai, taisin kuvata amerikkalaisen yhteiskunnan. Se, mikä sosiaaliturvassa säästetään, menee poliisivaltion lisääntyneisiin kustannuksiin.

Vakuutusyhtiöille muutos tietää kultaisia aikoja, kun ihmiset ryntäävät tekemään tapaturma- ja sairausvakuutuksia. Terveydenhuolloin kulut luultavasti kasvavat, kun erilaiset yksityiset tahot vetävät siivuja välistä. Tästäkin on kokemuksia Yhdysvalloissa.

https://www.healthsystemtracker.org/chart-collection/health-spending-u-s-compare-countries/

Eettis-ideologisella tasolla Ehrnrooth on todennäköisesti oikeilla jäljillä. Tuet passivoivat. Jos yhteiskunta vähentää niitä, sen pitäisi samalla helpottaa sääntöjä ja velvoitteita esimerkiksi yritystoiminnan alueella, jotta kansalaisille avautuisi uusia mahdollisuuksia työllistää itsensä ja hankkia tuloja.

[Socrates]

Ehrnrooth on yleensä hyvä kirjoittaja, mutta tuossa vetää aika lailla mutkia suoriksi.

Jo vapaa yksilö on epämääräinen käsite. Esimerkiksi osatyökykyinen ihminen ei ole sikäli vapaa, että hänellä on jotain rajoitteita. Rajoitteidensa puitteissa hän on jossain mielessä vapaa, mutta ei yhtä vapaa kuin täysin työkykyinen. Jotain tukia on säilytettävä ja on paljon ihmisiä, jotka ovat niiden tarpeen suhteen rajapinnassa.

Ehrnrooth ei sanallakaan puutu juurisyyhyn eli alhaiseen syntyvyyteen. Hyvinvointivaltio toimi kohtalaisesti jopa alenevan syntyvyyden aikana, mutta  romahtanut syntyvyys romahduttaa sen.

Ihmiset haluavat asua lapsettomina yksin ja se on yhteiskunnalle kallis elämäntapa. Young urban professional saattoi tehdä lapsia, mutta kpr ei.

Tämä foorumi on yhteiskunta pienoiskoossa: sairastelevia vanhoja runkkuja, jotka nauttivat löhöämisestä. Ehrnroothin pitäisi tutustua meihin, niin ymmärtäisi jotain yhteiskunnasta.

[Xantippa]

Surkea kakunjakokamppailu on kauhistuttavaa ennen muuta siksi, että se vie kehitystä alaspäin. Vastuun ulkoistaminen on tyhmyyden alku. Vain itsenäinen kekseliäisyys kovien haasteiden edessä luo innovaatioita ja uutta arvoa, kuten esimerkiksi Nobel-ekonomisti Bengt Holmström on usein korostanut. Tämä koskee niin yksilöitä kuin yrityksiäkin.

Todellakin. Aloitetaan siitä, että lopetetaan yritystuet, lakataan maksamassa multikansallisille yrityksille siis siitä, että he tekevät sitä, mitä pitääkin.

Sen jälkeen valtuutetaan yritykset maksamaan palkkaa etenkin heille, jotka innovaatioita yrityksissä tekevät sen sijaan, että kahmivat innovaatioiden tuotot itselleen ja parhaimmillaan estävät innovaatioden leviämistä työntekijöiden kilpailijakielloillla.

T: Xante

[Hiha]

Dosentti Jari Ehrnrooth esittää varsin mielenkiintoisia ja radikaalejakin ajatuksia yhteiskuntamme uudistamisesta. Mitä mieltä olette?

Kuten Kopek huomauttaa, polkuriippuvuutta ei voi sivuuttaa. Ehrnrooth siteeraa alkajaisiksi ylväästi von Bismarckia, politiikka on mahdollisen taidetta. Mikä on mahdollista, kun rappeutuvasta kansallisvaltiosta käsin asia näyttää tältä (alla selkäytimellä reväisty reaktio kirjoitukseen)?

Dosentin ajattelu jää puolisalkoon. Se lähtee kuvitelmasta, että maailma on reilu. Että tekemällä asiat oikein jokaisella on mahdollisuus kohtuulliseen elämään. Jos kohdalle ei satu katastrofikorttia, kuten vaikka syöpä. Silloin vasta voi voi. Muuten aina win-win.

Tuollainen maailmankuva on infantiili. Maailma on välinpitämätön. Kun sellainen purkki tungetaan täyteen ihmismatoja, maailma on löyhkäävä ja vaarallinen. Ainoa tapa selvitä pieni hetkensä kuivin jaloin on keskinäinen osake- ja vakuutusyhtiö. Jos sellainen ei maksa osinkoa eikä korvaa vahinkoja, siltä katoaa merkitys. Valtio voidaan toki supistaa varakkaiden turvallisuuspalveluiksi. Ei-varakkailla ei ole enää moraalista vastuuta eikä syytä välittää toimivatko ne vai eivät. Huonokorttisen mutta elämään rohkenevan valinta on silloin rikollisuus. Fiksuimmat valitsevat huumejengit. Semmoisessa voi jopa netota.

[Kopek]

Sen jälkeen valtuutetaan yritykset maksamaan palkkaa etenkin heille, jotka innovaatioita yrityksissä tekevät sen sijaan, että kahmivat innovaatioiden tuotot itselleen ja parhaimmillaan estävät innovaatioden leviämistä työntekijöiden kilpailijakielloillla.

T: Xante

Yritykset eivät kaappaa ihmisiä kaduilta ja pakota heitä keksimään yrityksille innovaatioita, joiden tuotot yritykset pitävät itsellään. Työntekijät menevät yrityksiin vapaaehtoisesti ja halukkaasti ja tietoisina siitä, miten paljon he tulevat työstään hyötymään.

Voihan tietysti työntekijästä tuntua epämukavalta, kun hän on keksinyt ainutlaatuisen innovaation, josta hän ei hyödy kuin peruspalkkansa verran. Joskus työntekijät ovat katsoneet, että heidän työnsä ja keksintöjensä hedelmät kuuluvat heille eikä yritykselle. Näitä asioita on sitten myöhemmin käsitelty käräjillä. Pahimmassa tapauksessa työntekijän sukukin vedetään mukaan korvausjuttuun.

https://yle.fi/a/74-20055482

Lähtökohta on se, että työntekijä myy työaikaansa ja työpanostaan ja saa siitä korvauksen. Työaikana syntynyt tuotanto - olkoon se henkistä tai fyysistä - jää työnantajan hyödyksi.

On ilmeisesti muitakin vaihtoehtoja ainakin teoriassa. Kaikkihan riippuu siitä, mitä sovitaan. Voi olla erilaisia "väliyhtiöitä" ja muuta. Liike-elämässä toimivana Xantippa tietää näistä asioista enemmän kuin minä, joten en tässä mitään esitelmää yritä pitää.

[Xantippa]

Yritykset eivät kaappaa ihmisiä kaduilta ja pakota heitä keksimään yrityksille innovaatioita, joiden tuotot yritykset pitävät itsellään. Työntekijät menevät yrityksiin vapaaehtoisesti ja halukkaasti ja tietoisina siitä, miten paljon he tulevat työstään hyötymään.

Sarkasmini oli jälleen huonosti ymmärrettävää, tarkoitin nimittäin, että yrityksethän pyrkivät koko ajan nimenomaan huonontamaan työntekijöiden asemaa siten, että työstä hyötymisestä tulee yhä vaikeampaa.

Yritykset haluavat heikentää työntekijöidensä etuja laittamalla nämä maksamaan ensimmäiset sairaspäivänsä, pidentämään työaikaa jne. asioita, joita ei ole sovittu, kun työsopimus on kirjoitettu.

En todellakaan ole tietoinen, mikä on se "paljon" on, minkä työstäni tulen esim. 5 vuoden kuluttua hyötymään. Sen verran rapiasti näitä asioita ollaan muuttamassa ja turpaa työntekijöiltä tukkimassa, että uskon ainoastaan, että mielikuvitukseni ei riitä kuvittelemaan, miten vähän se on.

T: Xante

[Brutto]

Yritykset eivät kaappaa ihmisiä kaduilta ja pakota heitä keksimään yrityksille innovaatioita, joiden tuotot yritykset pitävät itsellään. Työntekijät menevät yrityksiin vapaaehtoisesti ja halukkaasti ja tietoisina siitä, miten paljon he tulevat työstään hyötymään.

Sarkasmini oli jälleen huonosti ymmärrettävää, tarkoitin nimittäin, että yrityksethän pyrkivät koko ajan nimenomaan huonontamaan työntekijöiden asemaa siten, että työstä hyötymisestä tulee yhä vaikeampaa.

Yritykset haluavat heikentää työntekijöidensä etuja laittamalla nämä maksamaan ensimmäiset sairaspäivänsä, pidentämään työaikaa jne. asioita, joita ei ole sovittu, kun työsopimus on kirjoitettu.

En todellakaan ole tietoinen, mikä on se "paljon" on, minkä työstäni tulen esim. 5 vuoden kuluttua hyötymään. Sen verran rapiasti näitä asioita ollaan muuttamassa ja turpaa työntekijöiltä tukkimassa, että uskon ainoastaan, että mielikuvitukseni ei riitä kuvittelemaan, miten vähän se on.

T: Xante

Jos tarkkoja ollaan, niin yritykset eivät ensisijaisesti halua heikentää työntekijän asemaa vaan parantaa omaansa. Kyse ei siis ole tarkoituksellisesta pahanteosta vaan omien toimintaedellytysten parantamisesta. Ihmisiä ne yrittäjätkin ovat.

[Xantippa]

Jos tarkkoja ollaan, niin yritykset eivät ensisijaisesti halua heikentää työntekijän asemaa vaan parantaa omaansa. Kyse ei siis ole tarkoituksellisesta pahanteosta vaan omien toimintaedellytysten parantamisesta. Ihmisiä ne yrittäjätkin ovat.

Aivan, ja ainahan se on oma suu lähempänä kuin kontin suu.

Jos yritys ei kykene parantamaan omaa asemaansa muulla tavalla kuin heikentämällä työntekijöidensä asemaa, sittenhän on yritettävä pärjätä sillä tavalla.

Tästä syystähän nyt itketään esim. lakkojen vuoksi Suomen kilpailukyvyn heikkenemistä: yritykset parkuvat, että Suomessa on epävakaa ympäristö yrittää ja sen vuoksi on vaikeaa saada osaajia töihin. Kun näinhän se menee: jos osaajat ajattelevat, että suomalainen yritys ei pärjää kuin huonontamalla työntekijän asemaa, miksipä hän tänne töihin tulisi.

T: Xante

Muoksis: oikeasti on aika hupaisaa, että huoli on kova siitä, että minkälaisen maineen Suomi oikein saa, kun täällä lakkoillaan, kun työntekijät haluavat puolustaa asemaansa. Niin, sehän ei ole huoli ollenkaan, että Suomella tulee olemaan maine maana, jossa ei työntekijä ei sakon uhalla saa lakkoilla parantaakseen asemaansa.

[Hayabusa]

Ehrnrooth on yleensä hyvä kirjoittaja, mutta tuossa vetää aika lailla mutkia suoriksi.

Juu, hän hieman oikaisee ja kärjistääkin. Se ei kuitenkaan muuta viestin perusasiaa, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta pitäisi rakentaa uusiksi. Pitäisi yksinkertaistaa niin tukiviidakkoa kuin verotuksen poikkeamia. Joku varmasti menettäisi verrattuna nykytilaan. Mutta yhteiskunta, jossa ammattina on tukihakemusten täyttö ei voi olla terve.