Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym

[Toope]

https://journalisti.fi/nakokulmat/2024/03/journalistin-kysely-puoluekannoista-ei-toteudu-ainakaan-viela/
Journalisti ei halua toteuttaa kyselyä, joita muille on tehty. Halutaan tosiaan salata sitä, että valtaosa mediaväestä on vihervasureita.

Siksi emme teihin luota.
Siksi ette ansaitse luottamustamme.

[MrKAT]

Ei vaan oikestokonservatiivinen. Jos oikestokonservatiiviset tahot näyttävät vasemmistolaisilta, kertoo se jotain omasta sijainnista poliittisella kartalla.

Kirkkohan on ollut vasemmistolainen ennen kuin vasemmistoa edes oli keksitty: mm. sosiaalituet köyhille ja historian ainoat toimivat kolhoosit (luostarit). Kyllä minä laskisin kirkon ensisijaisesti vasemmistolaiseksi organisaatioksi.

Yhdyn tässä enempi Hayabusaan, ja varsinkin jos katsotaan varhaiskristittyjä, niin nehän tuo mieleen kommuunit, materiajuttuja jaettiin veljellisesti keskenään.

[Aave]

Tuli jälleen mietittyä enemmistöhallituksen huonoja puolia. Enemmistöhallitukseenhan Suomessa tarvitaan monia puolueita; nykyisessä on neljä, edellinen oli viisikko ja Kataisen kauhukabinetti tunnettiin sixpackinä. Jotta kaikki tarvittavat puolueet saataisiin mukaan hallitukseen, niiden vaalilupauksia pitää sisällyttää hallitusohjelmaan. Niinpä hallitusohjelmassa luvataan hallituksen tekevän sitä, tätä ja tuota. Tämä taasen tarkoittaa, että lakeja pitää tuottaa vauhdilla liukuhihnalta. Ja tätä kiirettä lakien valmistelussa on kritisoitu jo vuosikymmeniä - nykyinen hallitus ei siis ole ainoa laatuaan tässä törttöilyssä.

Vähemmistöhallitus voisi keskittyä muutamaan uudistukseen kerrallaan - laadukkaasti.

Taisi unohtua kolmaskin vaihtoehto, eli virkamieshallitus. Silloin päätöksiä eivät tee vaaleilla valitut poliitikot, vaan valtion virkahenkilöstö. Pääasiallinen ongelmahan tässä on kuitenkin se, että Suomessa(kin) tiettyjä, yli vaalikausien kestäviä virkanimityksiä ei toteuteta virkakunnan sisällä ja ansioidensa mukaan, vaan poliitikkojen toimesta, ja puoluekirjojen perusteella. Yhtä kaikki, moni tuntemani elämässään menestynyt yksityisyrittäjä toivoi koronakriisin keskellä virkamieshallitusta kehiin, että kuvio ei olisi ollut puolue-ideologisesti motivoitunutta häsläämistä. Toisin sanoen, he halusivat teknokratiaa.

Mutta tämä kaikki mitä nytkin tapahtuu on niin kovin pientä, ja pikkusieluista. Millaisessa maailmassa elämme?

Elämme finanssitalouden ja oletettujen (!) resurssien määrittämässä maailmassa, korostuneesti tietyn talousideologian määrittelemin toimintaperiaattein, ja puittein. Yleisesti sitä kutsutaan talousliberalismiksi, tai ihan vain liberalismiksi.

Katson ns. talousliberalismin epäonnistuneen, globaalisti. Sen syvimmin omaksuneet valtiot (Melkoinen liuta) ovat juuri niin kusessa, kuin nyt sitten piskuisessa Suomessakin ollaan. Vallitseva talousideologia ei ole onnistunut tukemaan ja turvaamaan kansojen ja kansakuntien jatkuvuutta eli sitä, että "hyvinvoinnissa" syntyneet ja kasvaneet ihmiset lisääntyisivät, olisivat tulevaisuutensa suhteen luottavaisin mielin, ja että jälkikasvuakin tehtäisiin toiveena paremmasta maailmasta.

Mitä meillä sen seurauksena on, mitä on nyt kuluneen 50 vuoden aikana saavutettu? On yltiöindividualistista, hedonistista, kvartaaliajatteluun ja kuluttajuuteen perustuvaa elämänmenoa, narsisimilla ryyditettynä. Kaikki on kaupan, ja kaikki on pohjimmiltaan vain bisnestä. Pitkän tähtäimen illuusiossa hamuttuja pikavoittoja. Mennään siitä mistä aita on matalin ja palkitaan ne, jotka rimanalituksen tuottavimmin keksivät. Kaikilla on kaikkea enemmän kuin ikinä, mutta silti voidaan selittämättömän pahoin.

Rahalla on luontainen suuntansa - rahan suunta on aina ylös päin. Koronapandemian, ja yhä epävakaammaksi käyvän yleisen maailmantilanteen saatossakin raha päätyy aina ylös - eli niille, joilla on sitä jo valmiiksi paljon. Asialla on hyvin paljon tekemistä finanssitalouden ja modernin pörssimaailman kanssa - eli talousliberalismin kanssa. Vaikkahan olisi millainen kriisi tai yleinen sotatilanne, rikkaat tuplaavat tai jopa triplaavat voittonsa. Juuri näin kävi jälleen koronakriisissäkin - ihmiskunnan vaurain prosentti teki enemmän rahaa, kuin ikinä. Maailman melskeet ja kriisit eivät kosketa henkilötasolla, vaan ne ovat aina taloudellisia mahdollisuuksia. "Chaos is a ladder", tuo liskoaivoisten pyrkyreiden uskontunnustus.

Imaginaarista futuurirahaa, virtuaalivaluuttaa, todellista rahaa tai ei rahaa lainkaan, kyse on lopulta aina resurssien allokoinnista. Ketkä saavat, mitä saavat, kuinka saavat vai saavatko lainkaan; kenelle samalla pyllistetään, kun resursseja jaetaan. Oikeudenmukaisuudella tai ahkeruudella ei ole näiden asioiden kanssa mitään tekemistä.   

Toinen, pohjimmiltaan yhtä lailla simppeli asia - olipa kyse intiimeistä suhteista, kaupallisista suhteista, valtiollisista suhteista... Ilman  luottamusta ei ole mitään. Joko on vastavuoroista ja keskinäistä luottamusta johon hyvä, kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteistyö perustuu, tai sitten ei ole. Jos ei ole, niin yhteistyötä on hankala jatkaa. Luottamuksen ja epäluottamuksen välimaastoihin perustuu kaikki inhimillnen toiminta.

Onneksi elämme niin hienossa maailmassa että vaikka kaikki muu pettäisi, niin kyllä Applen, Coca-Colan, NVIDIAn ja kotimaisittain Fazerin, tai Valion osakkeisiin voi aina luottaa. Välittyihän sarkasmini?

[Hayabusa]

^
Marinin hallitushan käytännössä toimi korona-aikaan STMn virkamiesten tiedotusosastona. Eli teknokraatit, toki erittäin ideologiset, johtivat todellisuudessa silloin maata.

Edustukselliseen demokratiaan kuuluu ylimpien päättäjien valinta vaaleilla. Virkamiesten valinta taasen on hyvin hähmäistä kabinettipeliä ylimpien virkanimitysten osalta. Tuollaiselle joukolle ei voi antaa lakiesitysten laadinnan monopolia, joka hallituksella de facto on.

[Aave]

^
Marinin hallitushan käytännössä toimi korona-aikaan STMn virkamiesten tiedotusosastona. Eli teknokraatit, toki erittäin ideologiset, johtivat todellisuudessa silloin maata.

Edustukselliseen demokratiaan kuuluu ylimpien päättäjien valinta vaaleilla. Virkamiesten valinta taasen on hyvin hähmäistä kabinettipeliä ylimpien virkanimitysten osalta. Tuollaiselle joukolle ei voi antaa lakiesitysten laadinnan monopolia, joka hallituksella de facto on.

Suomessa virkamieshallitus (Niinä kertoina, kun sellaista on jouduttu käyttämään) ei tee mitään suuria päätöksiä eikä uusia lakialoitteita, vaan huolehtii välttämättömistä, juoksevista valtion asioista. Ovat pysyneet passiivisina ja toimineet vain sen ajan, että uusi hallitus saadaan muodostettua.

En itse sinänsä suosi teknokratiaa yli vaaleilla valittujen poliitikkojen, mutta näinä päivinä tämä suomalainen demokratiakin sisältää runsaasti myös teknokratian piirteitä.

Nykyisen hallituksen toimissa on myös merkantilismi mukana, sillä tätä showta pyörittää kyllä hallitus, mutta tavoitteiden asettajana ja sanelijana toimii EK.

Tähänkin mennessä poliitikot ovat toteuttaneet suomalaista markkinaliberalismia huipputuloksin, kuten tästä tositarinoinnista voi tarkistaa. Kuvan saa klikattua suuremmaksi.

[MrKAT]

Viime kesän HS viikkoliitteessä esiteltiin Suomen tietovisaguru Magnus Mali. Jutussa mainittiin muutama huolestuttava seikka jotka voivat olla merkki kansain tyhmistymisestä:
- Hengaillaan-ohjelmassa kilpailijat ei tienneet että ihminen meni kuuhun 1969. (Some oli kuulemma raivonnut tästä).
- BBC:llä radiovisan juontaja Davies kertoi joutuneensa helpottamaan kysymyksiä aiempaa useammin
- Magnus Mali on helpottanut erityisesti historiaa ja maantietoa käsitteleviä kysymyksiään.

JK. Syy voi olla osin viihteellisyyden vaatimuskin, ihmisiä ei kiinnosta niinkään historiafaktat kuin mielikuvitustarina Borgin Örgit tai julkkisten pintajutut ja semmoset. Mutta tämäkin voisi liittyä siihen että politiikka ja äänestäminen ei kiinnosta samassa määrin kuin ennen. Pitäisi tietää jotta kiinnostuisi, ja kiinnostua jotta tietäisi. Ajasta kilpailee viihde ja sen sata 100 mielikuvitus-poliisisarjaakin (tv täynnä nykyään). Poliitikko voittaa jos hän viihdyttää, huijaa ja ilkeillen vittuilee, muttei niinkään jos hallitsee faktat.

[Toope]

Puhuuko "Aave" oikeasti tuossa edellä Suomen markkinaliberalismista, kun Suomi tosiasiassa on Euroopan sosialistisin (julkissektoriltaan suurin) maa... 
Vai onko sarkasmia?
Suomi oikeasti on EU:n sosialistisimpia maita, sehän se ongelmamme on...

[Toope]

^
Marinin hallitushan käytännössä toimi korona-aikaan STMn virkamiesten tiedotusosastona. Eli teknokraatit, toki erittäin ideologiset, johtivat todellisuudessa silloin maata.

Edustukselliseen demokratiaan kuuluu ylimpien päättäjien valinta vaaleilla. Virkamiesten valinta taasen on hyvin hähmäistä kabinettipeliä ylimpien virkanimitysten osalta. Tuollaiselle joukolle ei voi antaa lakiesitysten laadinnan monopolia, joka hallituksella de facto on.

Marinin hallitus ei ollut järin pätevä.

Ei vaan oikestokonservatiivinen. Jos oikestokonservatiiviset tahot näyttävät vasemmistolaisilta, kertoo se jotain omasta sijainnista poliittisella kartalla.

Kirkkohan on ollut vasemmistolainen ennen kuin vasemmistoa edes oli keksitty: mm. sosiaalituet köyhille ja historian ainoat toimivat kolhoosit (luostarit). Kyllä minä laskisin kirkon ensisijaisesti vasemmistolaiseksi organisaatioksi.

Yhdyn tässä enempi Hayabusaan, ja varsinkin jos katsotaan varhaiskristittyjä, niin nehän tuo mieleen kommuunit, materiajuttuja jaettiin veljellisesti keskenään.

Kommuunejakin on erilaisia, voi toimia sosialismin tai kapitalismin mukaan. Israelissa aikoinaan osa kibbutzeista oli sosialistisia, osa toimi lähinnä yrityksinä.

[-:)lauri]

Ei vaan oikestokonservatiivinen. Jos oikestokonservatiiviset tahot näyttävät vasemmistolaisilta, kertoo se jotain omasta sijainnista poliittisella kartalla.

Kirkkohan on ollut vasemmistolainen ennen kuin vasemmistoa edes oli keksitty: mm. sosiaalituet köyhille ja historian ainoat toimivat kolhoosit (luostarit). Kyllä minä laskisin kirkon ensisijaisesti vasemmistolaiseksi organisaatioksi.

Yhdyn tässä enempi Hayabusaan, ja varsinkin jos katsotaan varhaiskristittyjä, niin nehän tuo mieleen kommuunit, materiajuttuja jaettiin veljellisesti keskenään.

Kolmen kymmenen ihmisen kokoisista ryhmistä koostuvien alkukristittykommuuniheimojen kirkot ovat varmasti voineet olla mitä tahansa muuta kuin mitä kymmenille tai sadoille tuhansille ehkä jopa miljoonille ihmisille räätälöity nykyaikainen kirkko on ollut viimeiset 2000 vuotta. Ihmisoikeudet ovat keksitty joskus 1300 luvulla Euroopassa itseään humanisteiksi kutsuvien keskuudessa, eli sen aikaiset ateistit olivat sitä mieltä, että Jumalalla oli liikaa oikeuksia suhteessa siihen, mitä oikeuksia ihmisillä olisi pitänyt olla ja siihen tilanteeseen tarvittiin humanistien mielestä muutos. Ihmisoikeudet ovat pääsääntöisesti muutenkin olleet senkin jälkeen länsimaista keksintöä. Ja nähdäkseni siksi, että kirkko on tehnyt ihmisoikeuksille saman minkä virukset ovat tehneet lääketieteelle.

[Hayabusa]

Ihmisoikeudet ovat keksitty joskus 300 luvulla Euroopassa itseään humanisteiksi kutsuvien keskuudessa, eli sen aikaiset ateistit olivat sitä mieltä, että Jumalalla oli liikaa oikeuksia suhteessa siihen, mitä oikeuksia ihmisillä olisi pitänyt olla ja siihen tilanteeseen tarvittiin humanistien mielestä muutos. Ihmisoikeudet ovat pääsääntöisesti muutenkin olleet senkin jälkeen länsimaista keksintöä. Ja nähdäkseni siksi, että kirkko on tehnyt ihmisoikeuksille saman minkä virukset ovat tehneet lääketieteelle.

Nyt epäilen vahvasti, että Toope on onnistunut kaappaamaan palstan virallisen ATK-nörtin tilin.

Ei-eurooppalainen ihmisoikeuksien julistus kirjaimellisesti ajalta miekka ja kilpi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyyros_Suuri#Kyyroksen_sylinteri

Myöhempiä ihmisoikeuksien kirjaajia voikin etsiä kirkkoisien joukosta, mm. Augustinus ja Ambrosius.

[-:)lauri]

Ihmisoikeudet ovat keksitty joskus 300 luvulla Euroopassa itseään humanisteiksi kutsuvien keskuudessa, eli sen aikaiset ateistit olivat sitä mieltä, että Jumalalla oli liikaa oikeuksia suhteessa siihen, mitä oikeuksia ihmisillä olisi pitänyt olla ja siihen tilanteeseen tarvittiin humanistien mielestä muutos. Ihmisoikeudet ovat pääsääntöisesti muutenkin olleet senkin jälkeen länsimaista keksintöä. Ja nähdäkseni siksi, että kirkko on tehnyt ihmisoikeuksille saman minkä virukset ovat tehneet lääketieteelle.

Nyt epäilen vahvasti, että Toope on onnistunut kaappaamaan palstan virallisen ATK-nörtin tilin.

Ei-eurooppalainen ihmisoikeuksien julistus kirjaimellisesti ajalta miekka ja kilpi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyyros_Suuri#Kyyroksen_sylinteri

Myöhempiä ihmisoikeuksien kirjaajia voikin etsiä kirkkoisien joukosta, mm. Augustinus ja Ambrosius.

Korjasin vuosituhannen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Humanismi

[Aave]

Oikeistokonservatiivisen (Lol!) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon julkilausumaa, viikko sitten. Koskien maahanmuuttopolitiikkaa.

Kirkkojen johtajat vetoavat inhimillisen maahanmuuttopolitiikan puolesta (evl.fi):

"Kristillisen uskon ytimessä on käsitys jokaisen ihmisen luovuttamattomasta arvosta Jumalan kuvana. Kristillisen etiikan kannalta tämä johtaa velvollisuuteen huolehtia heikoimmista riippumatta heidän taustoistaan. Kristillinen näkemys ihmisen luovuttamattomasta arvosta ja heikoimmista huolehtimisesta ovat vaikuttaneet merkittävästi suomalaisen arvopohjan muotoutumiseen".

Todella oikeistokonservatiivista.

[-:)lauri]

Myöhempiä ihmisoikeuksien kirjaajia voikin etsiä kirkkoisien joukosta, mm. Augustinus ja Ambrosius.

User:
Miten Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia – 28. elokuuta 430 Hippo Regius, Numidia) liittyy ihmisoikeksien historiaan?

ChatGPT:
Aurelius Augustinus, tunnetaan myös nimellä Pyhä Augustinus, oli varhaisen kristinuskon teologi ja filosofi, jonka ajattelua voidaan pitää merkittävänä myös ihmisoikeuksien historiallisessa kehityksessä, vaikka hän elikin aikakaudella, jolloin modernin ihmisoikeuskäsityksen käsitteet eivät vielä olleet muotoutuneet. Augustinuksen työ ja filosofia tarjosivat perustan monille myöhempää aikaa koskeville eettisille ja filosofisille keskusteluille, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin. Hänen panoksensa liittyy ihmisoikeuksiin seuraavilla tavoilla:

Ihmisen arvo ja ihmisyyden universaalisuus: Augustinus korosti ihmisen sielun ainutlaatuista arvoa ja Jumalan kuvaksi luotua ihmisyyttä, mikä voidaan nähdä varhaisena perustana ajatukselle yksilön ihmisarvosta. Tämä ajatus on keskeinen nykyaikaiselle ihmisoikeusajattelulle.

Oikeudenmukaisuus ja moraali: Augustinuksen mukaan oikeudenmukaisuus oli yhteiskunnallisen elämän perusta, ja hän korosti, että yhteiskuntien tulee rakentua moraalisten periaatteiden varaan. Vaikka hän ei suoraan puhunut nykyaikaisista ihmisoikeuksista, hänen ajatuksensa oikeudenmukaisuudesta ja moraalista vaikuttavat siihen, miten myöhemmin on pohdittu oikeuksien perustaa yhteiskunnassa.

Lain ja oikeuden suhde: Augustinus pohti lain ja oikeudenmukaisuuden suhdetta, mikä on keskeinen teema ihmisoikeuksien historiassa. Hän tunnusti luonnollisen lain käsitteen, joka viittaa ajatukseen, että oikeudenmukaisuuden periaatteet ovat universaaleja ja ylittävät ihmisten luomat lait. Tämä on olennaista myös ihmisoikeuksien ymmärtämisessä, sillä ne perustuvat ajatukseen tietyistä perusoikeuksista, jotka kuuluvat kaikille ihmisille lain yläpuolella.

Rauha: Augustinus kirjoitti laajasti rauhasta - sekä sisäisestä rauhasta sielussa että ulkoisesta rauhasta yhteiskunnassa. Hänen käsityksensä rauhasta, joka saavutetaan oikeudenmukaisuuden ja jumalallisen lain kautta, antaa aineksia myös ihmisoikeuksien näkökulmasta, erityisesti oikeudesta rauhaan ja turvallisuuteen.

Vaikka Augustinuksen ajattelua ei voida suoraan soveltaa moderniin ihmisoikeuskeskusteluun, hänen perusajatuksensa ihmisen arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnallisesta järjestyksestä ovat vaikuttaneet merkittävästi länsimaiseen ajatteluun ja sitä kautta myös ihmisoikeuksien kehitykseen. Hänen työnsä auttaa ymmärtämään, miten filosofiset ja teologiset pohdinnat ovat historiallisesti muokanneet käsityksiämme oikeuksista ja moraalista.

User:
Miten humanistit liittyvät ihmisoikeuksien historiaan?

ChatGPT:
Humanistit ovat olleet merkittävässä roolissa ihmisoikeuksien historiassa useilla tavoilla. Humanismi, joka korostaa yksilön arvoa, ihmisyyden merkitystä ja kriittistä ajattelua, on ollut perustavanlaatuinen ajattelutapa ihmisoikeuksien kehittymiselle. Tässä on muutamia keskeisiä tapoja, joilla humanistit ovat vaikuttaneet ihmisoikeuksiin:

Renesanssin humanismi: Renesanssin ajan humanismi Euroopassa kannusti ajatukseen, että ihmisillä on luonnollisia oikeuksia, jotka perustuvat heidän ainutlaatuiseen arvoonsa ja kykyihinsä. Tämä ajattelu vaikutti myöhemmin merkittävästi ihmisoikeuksien kehitykseen, esimerkiksi Valistuksen ajan filosofien työhön.

Valistuksen filosofit: Monet Valistuksen ajan merkittävimmät ajattelijat, kuten John Locke ja Voltaire, olivat humanisteja, jotka korostivat järkeä, vapautta ja yksilön oikeuksia. Heidän teoksensa edistivät ajatuksia, jotka ovat nykyaikaisten ihmisoikeuksien perustana, kuten uskonnonvapaus, sananvapaus ja yhdenvertaisuus lain edessä.

Modernit ihmisoikeusliikkeet: Humanistiset arvot ovat olleet keskeisiä monissa nykyaikaisissa ihmisoikeusliikkeissä, mukaan lukien kansalaisoikeusliike, naisten oikeuksien liike ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustaminen. Näissä liikkeissä korostetaan yksilön ihmisarvoa ja oikeutta tulla kohdelluksi tasavertaisesti.

Koulutus ja tiede: Humanistit ovat myös korostaneet koulutuksen ja tieteen merkitystä ihmisoikeuksien edistämisessä. He uskovat, että kriittinen ajattelu ja ymmärrys ihmiskunnan saavutuksista ja haasteista ovat olennaisia ihmisoikeuksien ylläpitämisessä ja laajentamisessa.

Oikeudelliset ja poliittiset uudistukset: Humanistiset ajattelijat ovat olleet avainasemassa oikeudellisten ja poliittisten uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa, jotka ovat vahvistaneet ihmisoikeuksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että humanistit ovat vaikuttaneet ihmisoikeuksien historiaan edistämällä arvoja ja periaatteita, jotka korostavat yksilön arvoa ja oikeuksia. Heidän panoksensa on ollut keskeinen osa ihmisoikeuksien kehitystä eri aikakausina ja eri puolilla maailmaa.

Väitätkö Hayabusa, että Toope kapannut minun tilini lisäksi myös tekoälyn?

[Aave]

Julkisen sektorin osalta pitkään jatkunut trendi on, että lukemattomat yksityiset firmat ovat erikoistuneet kuppaamaan sitä.

Lähihistorian osalta kuvio menee niin, että valtion työntekijöiden määrä on jatkuvasti supistunut, alkaen 1990-luvun lamasta. Sen sijaan kuntien työntekijämäärä pysyi jonkin aikaa melko tasaisena, mutta on lähtenyt nousuun väestön ikääntyessä. Messevänä bonuksena uudet pahoinvointialueet, ja läpiajossa oleva aluehallintomalli.

Erilaiset vanhuspalvelut ja erikoissairaanhoito nielevät pirusti rahaa, jatkossa yhä enemmän. Vanhuksien kasvavan hoidontarpeen vuoksi on tarvittu ja tarvittaisiin koko ajan enemmän lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia... Ja pahoittipa joku tästä mielensä tai ei, niin se todellakin on ongelma. Julkisen sektorin budjetointi on nollasummapeliä, ja kun rahaa tarvitaan yhä enemmän erilaisiin eläkeläisten hyväksi suunnattuihin palveluihin ja henkilöstömääriin, ne rahat ovat aina vääjäämättä pois muualta: infran ylläpidosta, koulutuksesta, perusterveydenhoidosta... Tätä ei pitäisi olla vaikea ymmärtää.

KT: Hoitajamitoituksen ja hoitotakuun kustannukset uhkaavat karata käsistä, sillä työvoimaa ei ole saatavilla (Kuntalehti).

Ovat karanneet jo.

Sitten on niin, että julkinen sektori ostaa monia palveluita yksityisen sektorin tuottamina, ollen kuitenkin vastuussa lähes kaikesta, vaikka ei itse toteutuksesta ja mahdollisista virheistä/budjettien ylityksistä/sysipaskoiksi ajetuista palvelukäytännöistä vastaakaan.

Miettikääpä, että pelkästään julkisen sektorin yksityisiltä ostamissa ICT-hankkeissa palaa verorahoja koko maan tasolla n. 2,5 miljardia vuodessa, ja tätäkin lystiä on jatkunut jo kauan. tässä summassa on muuten pyöreät nolla euroa olemassa olevia ohjelmisto-, tilaus-, ja ylläpitosopimuksia. Tämä summa menee siis pelkästään hankkeisiin.

Julkisen sektorin kuppaus sen kuin jatkuu, kunnes ei ole enää mitään jäljellä. Pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra voivat vielä hyvinkin onnistua: ajetaan sekä hyvinvointiyhteiskunnan rippeet alas, että päädytään EU:n jäsenmaista sen taloudelliseen paarialuokkaan. Kreikan tie, täältä tullaan! Sitten päästäänkin ihanimmasta ihanimpaan, eli lopullisiin yksityistämisiin. "Me tehdään rahaa tällä".

[-:)lauri]

User:
Miten Pyhä Ambrosius (n. 340 – 4. huhtikuuta 397)  liittyy ihmisoikeuksien historiaan?

ChatGPT:
Pyhä Ambrosius, joka oli Milanon piispa vuosina 374–397, on merkittävä hahmo varhaiskristillisessä historiassa ja hänellä on myös epäsuora yhteys ihmisoikeuksien kehitykseen. Vaikka hän eli aikana, jolloin modernin ihmisoikeuskäsityksen käsitteet eivät olleet vielä muotoutuneet, Ambrosiuksen toimet ja opetukset heijastavat ajatuksia, jotka voidaan nähdä sopusoinnussa myöhemmin kehittyneiden ihmisoikeusajatusten kanssa. Tässä on muutamia tapoja, joilla Pyhä Ambrosius liittyy ihmisoikeuksien historiaan:

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja huolenpito köyhistä: Ambrosius oli tunnettu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolestapuhujana, erityisesti köyhien ja syrjäytyneiden oikeuksien osalta. Hän kehotti rikkaita antamaan omaisuuttaan köyhille ja näki tämän sekä kristillisenä velvollisuutena että keinona edistää yhteiskunnallista harmoniaa. Tämä ajattelu on linjassa myöhemmin kehittyneiden ihmisoikeuskäsitysten kanssa, jotka korostavat sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia.

Uskonnonvapaus: Ambrosius on muistettu erityisesti rohkeasta puolustuksestaan uskonnonvapauden puolesta. Hän vastusti keisari Theodosius I:n pyrkimyksiä puuttua kirkon sisäisiin asioihin ja vaati, että valtion ei tulisi rajoittaa uskonnollista vakaumusta. Tämä kanta oli merkittävä varhainen esimerkki kirkon ja valtion välisen suhteen rajojen määrittelystä ja uskonnonvapauden periaatteesta.

Moraali ja oikeudenmukaisuus vallankäytössä: Ambrosius muistetaan myös siitä, että hän nuhteli keisari Theodosius I:ä tämän määräämästä verilöylystä Tessalonikassa vuonna 390, vaatien keisaria tekemään julkisen katumuksen. Tämä oli merkittävä teko, joka korosti ajatusta, että valtaapitävien tulee noudattaa moraalisia ja oikeudenmukaisia periaatteita toimissaan. Ambrosiuksen toiminta tässä yhteydessä voidaan nähdä esimerkkinä siitä, miten yksilön oikeudet ja ihmisarvo tulisi asettaa valtaapitävien toimien keskiöön.

Vaikka Pyhä Ambrosius ei suoraan käsitellyt ihmisoikeuksia nykykäsityksen mukaisesti, hänen toimintansa ja opetuksensa sisältävät periaatteita, jotka ovat yhteneväisiä ihmisoikeuksien myöhemmän kehityksen kanssa. Hänen korostuksensa sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, uskonnonvapaudesta ja moraalisen vastuun merkityksestä vallankäytössä ovat ajatuksia, jotka ovat edelleen olennaisia ihmisoikeuskeskustelussa.

Juu vaikuttaa siltä, että myös Ambrosius oli kirkon piirissä yksinäinen susi, historian oikku.