Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym

[Karikko]

Ihmisoikeudet ovat samojen mahdollisuuksien turvaamista kaikille, eivät menestyksen tai lopputuloksen tasaamista.
Koska ihmisissä, kulttuureissa ja uskonnoissakin on eroja.
Ihmiset menestyvät eri tavoin. Eivät tasapäisesti.

Miten tuo samojen oikeuksien ja mahdollisuuksien takaaminen kaikille toteutetaan- lopputulosten ahnehtiminen on kyllä tiedossa se toteutetaan pääomien siirroilla rikkaille, mutta miten se takaa tasa-arvoisen elämän ihmisille joilla ei ole pääomia rikastuakseen.

Maailmassa on miljardeja ihmisiä joiden tehtävänä on tuottaa lisäarvoa jo varakkaille ja hyvinvoiville.

[ROOSTER]

Aika hämmästyttävää, että eduskunnasta ei tahdo löytyä halua edes kuulla asiantuntijoita, suurissa kysymyksissä.

"Tässä asiassa Jenni Pitkolla ja minulla oli suuria vaikeuksia saada kuultavaksi myös tutkijoita, joiden tulokset puoltavat jatkuvaa kasvatusta, ilmaston, luonnon monimuotoisuuden & metsänomistajan talouden näkökulmasta. 20 vuoden eduskunta-aikanani en ole ennen joutunut vääntämään yhtä paljon saadakseni kuultavaksi ehdottamiani asiantuntijoita. Yleensä on itsestäänselvyys kuulla käsiteltävää asiaa koskevat erilaiset näkemykset."

[Saares]

Ihmisoikeudet ovat samojen mahdollisuuksien turvaamista kaikille, eivät menestyksen tai lopputuloksen tasaamista.
Koska ihmisissä, kulttuureissa ja uskonnoissakin on eroja.
Ihmiset menestyvät eri tavoin. Eivät tasapäisesti.

Miten tuo samojen oikeuksien ja mahdollisuuksien takaaminen kaikille toteutetaan- lopputulosten ahnehtiminen on kyllä tiedossa se toteutetaan pääomien siirroilla rikkaille, mutta miten se takaa tasa-arvoisen elämän ihmisille joilla ei ole pääomia rikastuakseen.

Maailmassa on miljardeja ihmisiä joiden tehtävänä on tuottaa lisäarvoa jo varakkaille ja hyvinvoiville.

Kun otetaan kaikilta kaiki pois, kestää noin kaksi sukupolvea kunnes tilanne on ennallaan tai pahempi. (Kiina)

[ROOSTER]

On hienoa lukea kun joku puhuu ymmärrettävästi tulevaisuusinvestointien puolesta.

Hän kysyy, onko Suomella "rohkeutta uudistua, vaikka se maksaisi".

– Minusta on selvää, että Suomella täytyy sitä rohkeutta olla. Käytännössä tämä vaatii sitä, että uudistamme tapaamme käsitellä valtiontalouden kehyksiä. Perustellut ilmasto- ja TKI-investoinnit tulisi käsitellä erilaisina menoina kuin juoksevat kulut. Sellaisina, joita varten lisävelka voidaan hyväksyä joko kehyksen ulkopuolisena menona tai muuten huomioida se kehystä korottavasti, Maria Ohisalo kirjoittaa.
...
Ohisalo arvostelee myös "aiheetonta velkapelon lietsontaa". Se on hänen mukaansa yhtä perusteetonta kuin täysi huolettomuus valtionvelan suhteen.

– Meidän on löydettävä se keskitie, jossa pystymme tekemään sen, mikä on oikein paitsi ympäristön ja tulevien sukupolvien kannalta, myös maamme kestävän talouden rakentamiseksi ja uusien työpaikkojen ja hyvinvoinnin luomiseksi. Samaa keskustelua on käytävä myös EU:n tasolla.

– Suomen ei pidä olla sinisilmäinen. Jos koko maailma ottaa halpaa velkaa taloutensa uudistamiseen, kannattaako meidän todella jäädä katsomaan sivusta?

Kun on olemassa selkeä tarve, rahoitusta saatavissa ja selvä systeemikäänne* tulossa, on aika aloittaa muutostyö. Samoin jos on nelihenkinen perhe niin kannattaa ottaa asuntolaina ja ostaa osake, jos vaihtoehtona olisi yrittää elää 10neliön hellahuoneessa ja säästää asuntoon jonka voisi ostaa käteisellä 30 vuoden kuluttua jos hinnat eivät sinä aikana karkaisi ulottumattomiin.

*systeemikäänteellä tarkoitan siirtymistä ekologisesti kestävämpään maailmaan

[Karikko]

Ihmisoikeudet ovat samojen mahdollisuuksien turvaamista kaikille, eivät menestyksen tai lopputuloksen tasaamista.
Koska ihmisissä, kulttuureissa ja uskonnoissakin on eroja.
Ihmiset menestyvät eri tavoin. Eivät tasapäisesti.

Miten tuo samojen oikeuksien ja mahdollisuuksien takaaminen kaikille toteutetaan- lopputulosten ahnehtiminen on kyllä tiedossa se toteutetaan pääomien siirroilla rikkaille, mutta miten se takaa tasa-arvoisen elämän ihmisille joilla ei ole pääomia rikastuakseen.

Maailmassa on miljardeja ihmisiä joiden tehtävänä on tuottaa lisäarvoa jo varakkaille ja hyvinvoiville.

Kun otetaan kaikilta kaiki pois, kestää noin kaksi sukupolvea kunnes tilanne on ennallaan tai pahempi. (Kiina)

Kelle se kaikki jaetaan ja kuka sen ottaa pois.

Kiinakin on kasvanut nykyisen mahtiinsa koska maailma muuttui yllättäen ja pyytämättä glopaaliksi tässä muutama vuosikymmen sitten.

Vai luuletko, että kiinan menestys on pelkästään heidän sisäisen neroutensa varassa.

[-:)lauri]

On hienoa lukea kun joku puhuu ymmärrettävästi tulevaisuusinvestointien puolesta.

Hän kysyy, onko Suomella "rohkeutta uudistua, vaikka se maksaisi".

– Minusta on selvää, että Suomella täytyy sitä rohkeutta olla. Käytännössä tämä vaatii sitä, että uudistamme tapaamme käsitellä valtiontalouden kehyksiä. Perustellut ilmasto- ja TKI-investoinnit tulisi käsitellä erilaisina menoina kuin juoksevat kulut. Sellaisina, joita varten lisävelka voidaan hyväksyä joko kehyksen ulkopuolisena menona tai muuten huomioida se kehystä korottavasti, Maria Ohisalo kirjoittaa.
...
Ohisalo arvostelee myös "aiheetonta velkapelon lietsontaa". Se on hänen mukaansa yhtä perusteetonta kuin täysi huolettomuus valtionvelan suhteen.

– Meidän on löydettävä se keskitie, jossa pystymme tekemään sen, mikä on oikein paitsi ympäristön ja tulevien sukupolvien kannalta, myös maamme kestävän talouden rakentamiseksi ja uusien työpaikkojen ja hyvinvoinnin luomiseksi. Samaa keskustelua on käytävä myös EU:n tasolla.

– Suomen ei pidä olla sinisilmäinen. Jos koko maailma ottaa halpaa velkaa taloutensa uudistamiseen, kannattaako meidän todella jäädä katsomaan sivusta?

Kun on olemassa selkeä tarve, rahoitusta saatavissa ja selvä systeemikäänne* tulossa, on aika aloittaa muutostyö. Samoin jos on nelihenkinen perhe niin kannattaa ottaa asuntolaina ja ostaa osake, jos vaihtoehtona olisi yrittää elää 10neliön hellahuoneessa ja säästää asuntoon jonka voisi ostaa käteisellä 30 vuoden kuluttua jos hinnat eivät sinä aikana karkaisi ulottumattomiin.

*systeemikäänteellä tarkoitan siirtymistä ekologisesti kestävämpään maailmaan

Selvästi huomaa, että poliitikolla on onnistumista taustalla. Voisin nimittäin kuvitella, että lähinnä vain epäonnistujat pelkäävät tulevaisuuteen sijoittamista. Toki sen huomion lisäksi, että kun kaikki ottavat halpaa velkaa, pahimmassa tapauksessa kaikki ovat tulevaisuudessa siinä tilanteessa, että äänestävät velan anteeksiannon puolesta. Maat jotka ovat kituutelleet läpi nuo vuodet ilman velkaa, häviävät kaupassa tuon velan suuruisen summan rahaa.

[-:)lauri]

On hienoa lukea kun joku puhuu ymmärrettävästi tulevaisuusinvestointien puolesta.

Hän kysyy, onko Suomella "rohkeutta uudistua, vaikka se maksaisi".

– Minusta on selvää, että Suomella täytyy sitä rohkeutta olla. Käytännössä tämä vaatii sitä, että uudistamme tapaamme käsitellä valtiontalouden kehyksiä. Perustellut ilmasto- ja TKI-investoinnit tulisi käsitellä erilaisina menoina kuin juoksevat kulut. Sellaisina, joita varten lisävelka voidaan hyväksyä joko kehyksen ulkopuolisena menona tai muuten huomioida se kehystä korottavasti, Maria Ohisalo kirjoittaa.
...
Ohisalo arvostelee myös "aiheetonta velkapelon lietsontaa". Se on hänen mukaansa yhtä perusteetonta kuin täysi huolettomuus valtionvelan suhteen.

– Meidän on löydettävä se keskitie, jossa pystymme tekemään sen, mikä on oikein paitsi ympäristön ja tulevien sukupolvien kannalta, myös maamme kestävän talouden rakentamiseksi ja uusien työpaikkojen ja hyvinvoinnin luomiseksi. Samaa keskustelua on käytävä myös EU:n tasolla.

– Suomen ei pidä olla sinisilmäinen. Jos koko maailma ottaa halpaa velkaa taloutensa uudistamiseen, kannattaako meidän todella jäädä katsomaan sivusta?

Kun on olemassa selkeä tarve, rahoitusta saatavissa ja selvä systeemikäänne* tulossa, on aika aloittaa muutostyö. Samoin jos on nelihenkinen perhe niin kannattaa ottaa asuntolaina ja ostaa osake, jos vaihtoehtona olisi yrittää elää 10neliön hellahuoneessa ja säästää asuntoon jonka voisi ostaa käteisellä 30 vuoden kuluttua jos hinnat eivät sinä aikana karkaisi ulottumattomiin.

*systeemikäänteellä tarkoitan siirtymistä ekologisesti kestävämpään maailmaan

Selvästi huomaa, että poliitikolla on onnistumista taustalla. Voisin nimittäin kuvitella, että lähinnä vain epäonnistujat pelkäävät tulevaisuuteen sijoittamista. Toki sen huomion lisäksi, että kun kaikki ottavat halpaa velkaa, pahimmassa tapauksessa kaikki ovat tulevaisuudessa siinä tilanteessa, että äänestävät velan anteeksiannon puolesta. Maat jotka ovat kituutelleet läpi nuo vuodet ilman velkaa, häviävät kaupassa tuon velan suuruisen summan rahaa.

Oletin liikoja. Keskustassa ei ymmärretä edes sitä, että sijoitusten yksi idea on rakentaa uusia tulonlähteitä, jotta ei tarvitsisi tulevaisuudessa valittaa, että "Raha ei riitä edes arjen pyörittämiseen". Kokoomuksessa todennäköisesti ymmärretään, mutta toisin kuin minä, eivät oleteta kepulaista liikoja. Kokoomuksessa todennäköisesti tiedetään, että kun myydään tänä vuonna kannattava liiketoiminta yksityiselle sektorille, kuten luonnolliset monopolit, Keskustalaiset eivät tajua ensi vuonna, miksi valtion tulot eivät enää riitä hyvinvointivaltion menoihin (ilman verojen korotuksia tai velan kasvattamista).

[Saares]

Ei hätää mitään! Käytetaan vasemmiston ja Ohisalon temppua ja otetaan paljon lisävelkaa. Sitähän ei tarvitse maksaa takaisin. Ainakaan vielä tällä vuosikymmenellä.

[ROOSTER]

Ei hätää mitään! Käytetaan vasemmiston ja Ohisalon temppua ja otetaan paljon lisävelkaa. Sitähän ei tarvitse maksaa takaisin. Ainakaan vielä tällä vuosikymmenellä.

Ei velanotto investointitarkoituksiin ole kuitenkaan vasemmiston tai vihreiden keksintö. Vai tehdäänkö kaikkien muiden investoinnit maksamalla käteisellä matkalaukusta? Ja valtiotoimijan kyseessä ollen veroina kerätyillä rahoilla.

Romanian tie.

Huolimatta maan tuottavasta elintarviketuotannosta jouduttiin vuonna 1984 laajamittainen elintarvikesäännöstelyyn. Sen piiriin kuuluivat vuoteen 1989 asti leipä, maito, voi, ruokaöljy, sokeri, sika, nauta ja kana ja paikoin jopa peruna. Elintarvikekiintiöitä pienennettiin vuosittain. Suurin osa elintarvikkeista meni vientiin tavoitteena maksaa ulkomaanvelka ja ajaa eteenpäin uudistusohjelmia.[8] Kansalaisten saatavilla olleet elintarvikkeet olivat yleensä sellaisia, jotka eivät kelvanneet vientiin. Laadukkaammat elintarvikkeet tuotettiin ainoastaan vientiin, ja romanialaiset pystyivät ostamaan niitä vain mustasta pörssistä.

[Saares]

Niin. Tästähän näkee mihin holtiton velaotto johtaa. Maksaminen tekee kipeää.

[ROOSTER]

Niin. Tästähän näkee mihin holtiton velaotto johtaa. Maksaminen tekee kipeää.

Eräs valtakunnanpessimistikin, ekonomisti V. Vihriälä, kertoo:

Vihriälän mielestä Suomen velanotto on koronapandemian talousvaikutusten hallitsemiseksi ollut hyvin perusteltua.

"Jos joku väittää, että ollaan välittömässä kriisissä, niin ei olla. Korkoeron pienuus Saksaan kertoo, että Suomen velanhoitokykyyn luotetaan. Mutta minua huolestuttaa se, jos ajatellaan, että velkaantuminen voi jatkua maailman tappiin."

Ei luulisi olevan vaikea ymmärtää, että ei voi voittaa, ellei pelaa. Suomessa on paljon hyviä ideoita ja mahdollisuuksia mutta useimmiten vielä enemmän niitä kamreereja jotka eivät ymmärrä miten pärjääminen on kiinni osaamisesta ja tekemisestä - ei verotuksen ja kulutuksen jatkuvasta säätämisestä.

Luultavasti talousmiesten susituleesusitulee varoituksille käy juuri niin kuin sadussakin. Todellisen uhan joskus koittaessa kukaan ei enää kuuntele.

Nyt jos koskaan on aika pläjäyttää kehitys vauhtiin ja uudistua, erityisesti ilmasto-, hyvinvointi-, terveys-,automaatio-, kone-, energia-, viihde- ja metsäteollisuusaloilla. Joskus aikanaan Suomeen tuli Saksasta, Ruotsista, Venäjältä ja Sveitsistä investoijia jotka laittoivat tehtaita pystyyn ja loivat asioita. Nykyään tänne ei ole kukaan enää tulossa, siksi hommat pitäisi hoitaa itse.

Vihriälä painottaa, että "syömävelka" on hankalampi asia kuin sellainen, joka käytetään tulevan kasvun rakentamiseen. Nyt velkaa voisi harkita otettavan erilaisiin tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan hankkeisiin.

"On näyttöä siitä, että tutkimus ja tuotekehitys tukee kasvua."
...
"Yleisemmin Suomessa voitaisiin katsoa asioita mahdollisuuksien kautta", Vihriälä toivoo.

[MrKAT]

Viime aikoina olen ajatellut että
    Oleelliset uutiset -lehti tai -tv-ohjelma (ellei kanava) pitäisi perustaa.

Mutta en osannut päätellä onko siinä mahiksia päästä objektiiviseen konsensukseen mitä siihen otettaisiin.
Mikä on toisille epäoleellista höttöä, on toiselle tärkeää. Ja toisinpäin.

Eilen teor. fyysikko Teppo Mattsson osasi tiede-blogissaan kiteyttää miten nykyuutiset kuvaa 1-puolisesti maailmaa (seuloo maailman pahuutta ja kohuja lööppeihin mutta  hyvyydet, hiljaa rakentuvat, jää piiloon) ja miten sitä voi vältellä:

Todetkin uutiset valehtelevat
...
Katse nousee tieteen, tilastojen ja kirjallisuuden kiireettömään maailmaan.

Tosin katse nousee vain, jos sen itse nostaa: Täytyy sulkea silmät lööpeiltä. Poistaa huomiohakuiset uutissovellukset. Asettaa aloitussivuksi uutisten sijaan vaikkapa Wikipedian tiedesivu. Vaihtaa häiriötä tyrkyttävät tehdasasetukset hiljaisuuteen ja pimeyteen. Suodattaa pois mainokset. Ja työntää kännykkä sinne, mihin päivä ei paista.
...
Uutisvirrassa kylpevillä ilmenee kokonaiskuvan hämärtymistä, ajattelun jumiutumista, somemölinään kiihottumista ym. yleisiä ja vakaviakin haittavaikutuksia. Jatkuva huonojen uutisten virta varastaa aivojen huomion pois hiljaisemmilta ja hitaammilta, mutta sitäkin tärkeämmiltä asioilta.
...
Jopa kiivasliikkeisestä yhteiskunnasta, taloudesta ja politiikasta voi oppia enemmän lukemalla laatukirjallisuutta kuin jatkuvasti uutisia seuraamalla. Vuosikymmenen viiveellä pahin kohina yleensä vaimenee, ja tapahtumien syistä saa historiankirjoista selvemmän ja monipuolisemman käsityksen.
...
Valinta uutisten ja tieteen välillä on valinta vallan ja tiedon välillä. Kumman haluat, rahan vai totuuden?

Jos haluat valtaa ja rahaa, seuraa mistä maailmassa kohistaan nyt ja huomenna.

Jos haluat pysyvää tietoa maailmasta, seuraa luontoa, kirjoja ja tiedettä.
- https://www.tiede.fi/blogit/rajankayntia/todetkin-uutiset-valehtelevat

Kyllä YLE ja HS:kin on pyrkineet nostamaan myös positiivisia kasvujuttuja ja tilastoja eikä vain onnettomuuksia ja pahuuksia mutta niissäkin sorruttu myös epäoleelliseen höttöön.
  Noin viikon uutiset, Marja Sannikka ja Jälkiviisaat jotka kokoaa viimeaikaiset viikon puheenaiheet ja tapahtumat, kuten myös YLEn teksti-tv olisivat esimerkkejä joista voisi lähteä perustamaan oleellisia uutisia.

[Toope]

Niin. Tästähän näkee mihin holtiton velaotto johtaa. Maksaminen tekee kipeää.

Suomi ottaa tällä hetkellä 5-10% velkaa pelkästään ylläpitääkseen nykyisiä lupauksiaan. Eikö tuo ole aika vastuutonta? Lykätään velat tuleville sukupolville? Noin toimii Marinin hallitus! Se ei kykene karsimaan julkissektoriamme, vaikka kaikki näkevät sen ylipaisumisen.

[Karikko]

Niin. Tästähän näkee mihin holtiton velaotto johtaa. Maksaminen tekee kipeää.

Suomi ottaa tällä hetkellä 5-10% velkaa pelkästään ylläpitääkseen nykyisiä lupauksiaan. Eikö tuo ole aika vastuutonta? Lykätään velat tuleville sukupolville? Noin toimii Marinin hallitus! Se ei kykene karsimaan julkissektoriamme, vaikka kaikki näkevät sen ylipaisumisen.

Velkaa myös annetaan- kuten valtion rahoittamina, erilaisille innovaatioille, tai huijareille--

Tiukan paikan tulessa sanotaan koiraankin poikivan, tai uroksen.
Ehkä ainakin omistajien mieleinen asia sekin--

https://yle.fi/uutiset/3-12169411

Uros-konsernin oman tilinpäätöksen mukaan yhtiö teki 2,7 miljardin liikevaihdon ja 170 miljoonan euron liikevoiton vuonna 2019. Työntekijöitä yhtiöllä oli 60. Yhtä työntekijää kohden Uros kertoo siis luoneensa liikevaihtoa yli 44 miljoonaa euroa. Summa on poikkeuksellisen suuri.

Tilinpäätöksessä on yksi iso puute: siitä puuttuu tilintarkastajan hyväksyntä.

Tästä syystä Patentti- ja rekisterihallitus alkoi vaatia uhkasakon uhalla yritykseltä tuoreita vahvistettuja tilinpäätöstietoja. Jos papereita ei tulisi, yritys voitaisiin poistaa rekisteristä tai asettaa selvitystilaan. Asiasta on aiemmin kertonut Iltalehti.(siirryt toiseen palveluun)

Myös Uroksen lainoittajilta loppui usko. Yritykseltä peritään Helsingin käräjäoikeudessa STT:n mukaan miljoonasaatavia. Valtiokonttorin, Nordean ja Oulun Osuuspankin velkasaatavat yhtiöltä nousevat korkoineen ainakin yli 15 miljoonaan euroon.

Kanteiden perusteella suurinta velkaa Urokselta hakee Valtiokonttori. Kyse on lähes viiden miljoonan euron tuotekehityslainoista, jotka Uros lainasi vuosina 2011 ja 2012 silloiselta Tekesiltä eli nykyiseltä Business Finlandilta.

Myös valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera on taannut Uroksen lainoja. Koska asia on tullut julki, Finnvera kertoo myöntäneensä Urokselle 4,5 miljoonan euron takuut vuonna 2017. Muita mahdollisia takauksia Finnvera ei kommentoi pankkisalaisuuden takia.

Uroksella oli lokakuun lopussa 6,8 miljoonan euron laskut myöhässä. Tämä selviää perintätoimisto Lowellin keräämistä tiedoista. Pisin maksuviive on lähes puoli vuotta eli 175 päivää.

Uroksella on verovelkarekisterin mukaan yli 10 000 euroa verovelkaa. Julkisissa tiedoissa ei kerrota verovelkojen tarkkaa summa

Uroksen talous näyttää kuplalta.

Vaikka konserni on kertonut miljardien eurojen liikevaihdosta ja satojen miljoonien eurojen voitoista, rahaa Uroksella näyttää olevan vain paperilla.

Keväällä 2021 Uros Oy kertoi siirtävänsä pääkonttorinsa Sveitsiin eli Euroopan perinteikkäimpään veroparatiisiin. Asiasta kertoi esimerkiksi Kauppalehti(siirryt toiseen palveluun).

Uroksen keskeisten patenttien omistaja on konserniin kuuluva luxemburgilainen yhtiö Uros Technologies S.a.r.l. Uroksen Luxemburgin-yhtiön tilinpäätös on hyvin samanlaista luettavaa kuin Uroksen Suomen-yhtiön.

Vuoden 2018 tilinpäätöksessä Luxemburgin-yhtiön varoiksi kerrotaan yli 143 miljoonaa euroa. Lähes koko summa on kuitenkin saamisia saman konsernin yrityksiltä.

Käteistä rahaa Luxemburgin yhtiössä oli 217 euroa. Uros ei ole toimittanut viimeisen kahden tilikauden tilinpäätöksiä Luxemburgin kaupparekisteriin.

[Saares]

Ihmisoikeudet ovat samojen mahdollisuuksien turvaamista kaikille, eivät menestyksen tai lopputuloksen tasaamista.
Koska ihmisissä, kulttuureissa ja uskonnoissakin on eroja.
Ihmiset menestyvät eri tavoin. Eivät tasapäisesti.

Miten tuo samojen oikeuksien ja mahdollisuuksien takaaminen kaikille toteutetaan- lopputulosten ahnehtiminen on kyllä tiedossa se toteutetaan pääomien siirroilla rikkaille, mutta miten se takaa tasa-arvoisen elämän ihmisille joilla ei ole pääomia rikastuakseen.

Maailmassa on miljardeja ihmisiä joiden tehtävänä on tuottaa lisäarvoa jo varakkaille ja hyvinvoiville.

Kun otetaan kaikilta kaiki pois, kestää noin kaksi sukupolvea kunnes tilanne on ennallaan tai pahempi. (Kiina)

Kelle se kaikki jaetaan ja kuka sen ottaa pois.

Kiinakin on kasvanut nykyisen mahtiinsa koska maailma muuttui yllättäen ja pyytämättä glopaaliksi tässä muutama vuosikymmen sitten.

Vai luuletko, että kiinan menestys on pelkästään heidän sisäisen neroutensa varassa.

Kaikille kiinalaisille tasan. Eikö se olisi kommunismia puhtaimmillaan?