Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym

Aloittaja MrKAT, helmikuu 07, 2019, 02:57:24

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 5 Vieraat katselee tätä aihetta.

Hiha

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 01, 2019, 14:24:13
Lainaus käyttäjältä: Hiha - elokuu 01, 2019, 12:49:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 01, 2019, 06:41:24
Miten uskonnolliset vähemmistöt ja niiden asema liittyy uskonnottomien ja ateistien asemaan?

Uskonnonvapaustilanteen kautta. Isossa osassa maailman maita avoimesti uskonnottomat ovat vähemmistö. Monesti ainakin osa uskonnollista vähemmistöistä sekä ateistit ovat samassa tilanteessa, molempien liikkumatila yhteiskunnassa on samankaltainen.

No eikö kuitenkin vasta tarkastelemalla sitä, miten paljon uskonnottomia ja ateisteja on vainottu aikojen kuluessa, paljastuisi se, miten paljon heitä on tosiaan vainottu aikojen kuluessa? Tuntuu hieman nurinkuriselta ryhtyä tätä määrää arvioimaan sen avulla, kuinka paljon jotakin uskontoa tunnustavia on vainottu tai vainotaan. Varsinkin, jos tavoitteena olisi vertailla näitä vainojen määriä keskenään.

Missä vaiheessa tästä tuli uhriutumiskilpailu? Tarkoitin yksinkertaisesti sitä, että esimerkiksi Saudi-Arabian lait ja viranomaiset tekevät taatusti elämän hankalaksi kaikille ihmisille, jotka eivät leiki mukana heidän tulkintaansa islamista.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Hiha - elokuu 01, 2019, 14:42:44
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 01, 2019, 14:24:13
Lainaus käyttäjältä: Hiha - elokuu 01, 2019, 12:49:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 01, 2019, 06:41:24
Miten uskonnolliset vähemmistöt ja niiden asema liittyy uskonnottomien ja ateistien asemaan?

Uskonnonvapaustilanteen kautta. Isossa osassa maailman maita avoimesti uskonnottomat ovat vähemmistö. Monesti ainakin osa uskonnollista vähemmistöistä sekä ateistit ovat samassa tilanteessa, molempien liikkumatila yhteiskunnassa on samankaltainen.

No eikö kuitenkin vasta tarkastelemalla sitä, miten paljon uskonnottomia ja ateisteja on vainottu aikojen kuluessa, paljastuisi se, miten paljon heitä on tosiaan vainottu aikojen kuluessa? Tuntuu hieman nurinkuriselta ryhtyä tätä määrää arvioimaan sen avulla, kuinka paljon jotakin uskontoa tunnustavia on vainottu tai vainotaan. Varsinkin, jos tavoitteena olisi vertailla näitä vainojen määriä keskenään.

Missä vaiheessa tästä tuli uhriutumiskilpailu? Tarkoitin yksinkertaisesti sitä, että esimerkiksi Saudi-Arabian lait ja viranomaiset tekevät taatusti elämän hankalaksi kaikille ihmisille, jotka eivät leiki mukana heidän tulkintaansa islamista.

Ei kyse muutoin ole uhriutumiskilpailusta, mutta kun joku kysyi tätä uskonnottomien kohtaaman vainon määrää, niin minusta Toopen vastaus tuohon kysymykseen oli hieman outo - koska hän ei ottanut uskonnottomien kohtaamaan vainoon mitään näkemystä, vaan jutusteli ainoastaan vähemmistöuskontojen asemasta eri maissa. Ateismi tai uskonnottomuus eivät käsittääkseni ole uskontoja, eivät siten myöskään vähemmistöuskontoja. Ateismi tai uskonnottomuus eivät ole uskomusjärjestelmiä, eikä niiden piirissä muodostu "kannattajista" seurakuntaa tai uskomusyhteisöä. Siten tilanne on heidän kohdallaan vähemmistöuskonnoista poikkeava. Tästä syystä en olisi taipuvainen ihan noin vain niputtamaan uskonnottomia vähemmistöuskontojen joukkoon ja täysin rinnastamaan sitä niihin. Soppaa sotkee vielä sekin, että buddhalaisuuden katsotaan olevan ateistinen oppijärjestelmä tai uskonto. Siten ateistien joukossa onkin myös tämän uskonnon tunnustajia.

Renttu

Luottamus kanssaihmisiin eri EU-maissa.

Huhut suomalaisten sinisilmäisyydestä eivät ole suuresti liioiteltuja. Me olemme voineet luottaa toisiimme poikkeuksellisen paljon, koska kansa on homogeeninen, on ollut merkittävä yhteinen vihollinen ja sotien jälkeen yhteiskunta rakennettiin sellaiseksi, että eriarvoistuminen oli minimaalista.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Renttu - elokuu 04, 2019, 19:27:46
Luottamus kanssaihmisiin eri EU-maissa.

Huhut suomalaisten sinisilmäisyydestä eivät ole suuresti liioiteltuja. Me olemme voineet luottaa toisiimme poikkeuksellisen paljon, koska kansa on homogeeninen, on ollut merkittävä yhteinen vihollinen ja sotien jälkeen yhteiskunta rakennettiin sellaiseksi, että eriarvoistuminen oli minimaalista.

On hieman säälittävää, jos yhtenäisyyden takaamiseksi pitää olla yhteinen vihollinen. Toki sillä metodilla maailmassa aika usein yhtenäisyyttä tavoitellaan.

Juha


Suomalainen pyrkimys tasa-arvoon voi olla vähän kaavamaisempi, kuin muualla. Toisaalta rakenteellinen puoli on täällä ehkä pakko ollut ottaa eri lailla. Jos ei ajattele pitemmälle, käy kehnosti. Kun joutuu nojaamaan paljon muihin, on pakko toimia demokraattisemmin.

Tänään tuli mieleen, että demokratia voisi olla yhteisön tarveyden mittareista paras. Demokratia on ihanne-juttu, jota voi toki lähestyä rajatta, mutta tavoitteena erityisen kompleksinen. Jos maa julistautuu demokraattiseksi, on toiveet ehkä vähän vähemmässä. Ehkä noin.

Juha

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 04, 2019, 20:43:09On hieman säälittävää, jos yhtenäisyyden takaamiseksi pitää olla yhteinen vihollinen. Toki sillä metodilla maailmassa aika usein yhtenäisyyttä tavoitellaan.

Valitettavasti, tuo on usein totta samalla. Isompien ihmisrakennelmien imperialistiset taipumukset ovat realismia, kautta historian.

Kulttuurivirtaa on aina, tosin osa tästä on rasitusta tuova.

Demokraattisimmin jaetaan rasitus. Ajatellut kansalaisten huolestuneisuudesta positiivisesti. Kun kansa todellakin vaikuttuu oloista, niin ilmiö ei ole mikä sattu. Mukana voi olla selkeämmin, omalla osuudella.

Yleistä varmaan se, että tiedetään paremmin seuraussuhteista. Globaalit ilmiöt vievät voimakkaasti. Sademetsien kato on eräs tällainen. Samoin talous. Vallan mukana tapahtuu suurinta vyöryä erilaisena, ja tämä osuus on päinvastaista demokratialle.

Kun isketään, niin tavallaan demokratia on se, joka vastaa. Näin tehdään myös iskijän toiveista.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 04, 2019, 20:43:09
Lainaus käyttäjältä: Renttu - elokuu 04, 2019, 19:27:46
Luottamus kanssaihmisiin eri EU-maissa.

Huhut suomalaisten sinisilmäisyydestä eivät ole suuresti liioiteltuja. Me olemme voineet luottaa toisiimme poikkeuksellisen paljon, koska kansa on homogeeninen, on ollut merkittävä yhteinen vihollinen ja sotien jälkeen yhteiskunta rakennettiin sellaiseksi, että eriarvoistuminen oli minimaalista.

On hieman säälittävää, jos yhtenäisyyden takaamiseksi pitää olla yhteinen vihollinen. Toki sillä metodilla maailmassa aika usein yhtenäisyyttä tavoitellaan.
Mutta eihän tarvita mitään yhteisiä vihollisia! Ei kansallisvaltio- tai nationalismiajatus perustu siihen, että olisi vihollinen. Kyse on lähinnä kuin omakotitaloasukkaan tilanteesta. Oma piha on oma, aita on naapurin rajalla. Ei naapuri ole vihollinen, sen kanssa voidaan tehdä yhteistyötä, mutta siten, että molemmat kunnioittavat toistensa pihoja. Ei tuossa ole mitään vihamielisyyttä. Tervettä ajatusta vain siitä, että jokin asia on meidän ja se toinen asia on heidän. Yhteistyötä voidaan tehdä.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 04, 2019, 22:21:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 04, 2019, 20:43:09
Lainaus käyttäjältä: Renttu - elokuu 04, 2019, 19:27:46
Luottamus kanssaihmisiin eri EU-maissa.

Huhut suomalaisten sinisilmäisyydestä eivät ole suuresti liioiteltuja. Me olemme voineet luottaa toisiimme poikkeuksellisen paljon, koska kansa on homogeeninen, on ollut merkittävä yhteinen vihollinen ja sotien jälkeen yhteiskunta rakennettiin sellaiseksi, että eriarvoistuminen oli minimaalista.

On hieman säälittävää, jos yhtenäisyyden takaamiseksi pitää olla yhteinen vihollinen. Toki sillä metodilla maailmassa aika usein yhtenäisyyttä tavoitellaan.
Mutta eihän tarvita mitään yhteisiä vihollisia! Ei kansallisvaltio- tai nationalismiajatus perustu siihen, että olisi vihollinen. Kyse on lähinnä kuin omakotitaloasukkaan tilanteesta. Oma piha on oma, aita on naapurin rajalla. Ei naapuri ole vihollinen, sen kanssa voidaan tehdä yhteistyötä, mutta siten, että molemmat kunnioittavat toistensa pihoja. Ei tuossa ole mitään vihamielisyyttä. Tervettä ajatusta vain siitä, että jokin asia on meidän ja se toinen asia on heidän. Yhteistyötä voidaan tehdä.

Rentun mielestä yhteinen vihollinen on ollut tärkeänä tekijänä luomassa suomalaisen yhteiskunnan yhteisyyttä. Meillä myös OLI selvä yhteinen vihollinen, jota vastaan käytiin sotaa. Nykyään taitaa se ehdokas yhteiseksi viholliseksi olla islam.

Norma Bates

Eräässä vasemmistoryhmässä minua alkoi jossain vaiheessa ärsyttämään se että koko ryhmän keskeinen idea tuntui lopulta olevan persujen haukkuminen. Kun sitä haukkumista tarpeeksi lukee, niin tulee sellainen olo että melkein tekee mieli ryhtyä itse persuksi ihan piruuttaankin. Myöhemmin sitten tuli juttua SDP:stä ja tehtiin tämän puolueen taholta mitä vaan, niin aina oltiin ymmärtäväisiä eikä haukuttu jne. Kotiinpäinvetäminen alkoi todenteolla ärsyttää. Kyllä ns. omissa lemmikeissä taikka lellikeissä pitäisin yhtälailla kyetä näkemään myös negatiivista, kuin tietysti myös "vihollisissa" positiivista.

Jotain vähän sinnepäin noiden ajatusten kanssa samaan linjaan on tässä kirjoituksessa:

https://yle.fi/uutiset/3-10900105?fbclid=IwAR0JKIoDS7kAnlrbGNoG-lL6jE1TYSAAFvw-zbWj97ymjv8VuQxGx6yMF8M

Sosiaaliset palkinnot, toisten arviot sinusta ja toisten hyväksyntä, ovat siis myös vahva vallankäytön muoto. Se, miten toimitaan, opitaan muilta palautteen avulla. Sosiaalisia palkintoja antaa meistä jokainen, ja nämä palkinnot muovaavat kulttuuria ja niitä yhteisöjä, joissa toimimme.

...

Sillä palkinnolla ei ole virallista nimeä, eikä valitsijaraatia, mutta sitä jaetaan taajaan netissä. Sekin on selvää vallankäyttöä, joka muokkaa ihmisten toimintaa ja ajatuksia.

Tätä palkintoa tavoitellaan ongelmien tunnistamisella ja raivolla. Sen saa omaan ryhmään kuulumattoman soimaamisesta: "niiden toisten" huonojen ominaisuuksien, virheiden ja arvottomuuden esiintuomisesta. Tavoitteena ei ole antaa myönteistä palautetta hyvästä toiminnasta, vaan häpäistä niitä, jotka toimivat kisaajan mielestä väärin, ja jotka eivät kuulu omaan jengiin. Palkinnon, eli huomion ja oman ryhmän hyväksynnän, saa tässä kisassa ongelman esiintuoja.

Lupa kertoa erimielisyydestä, ärsytyksestä tai kokemastaan vääryydestä on tärkeä osa sananvapautta. Epäkohdat on pakko huomata, jotta niihin voi puuttua. Samalla toivoisin kuitenkin, että tämän palkinnon tavoittelijat miettivät, minkälaista valtaa käyttävät. Sillä jos oikeasti haluaa muuttaa ihmisten ajattelumaailmaa ja kulttuuria, tutkimusten mukaan kannattaa kokeilla kepin sijasta edes joskus porkkanaa.

ROOSTER

Minusta on alkanut tuntua, että useimmilla puolueilla on vaikeuksia saada kannattajansa noudattamaan linjaansa tai sitten ajellaan yleisesti ns. kaksilla rattailla, eli annetaan puolueesta kahdenlaista signaalia. Se on aina ollut tyypillistä kepulle mutta nyt tauti on levinnyt.



Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

a4

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 09, 2019, 14:10:44
Minusta on alkanut tuntua, että useimmilla puolueilla on vaikeuksia saada kannattajansa noudattamaan linjaansa tai sitten ajellaan yleisesti ns. kaksilla rattailla, eli annetaan puolueesta kahdenlaista signaalia. Se on aina ollut tyypillistä kepulle mutta nyt tauti on levinnyt.
Modernia pirstaloitumista, globaalisoituvaa monikulttuurisuutta, geopoliittista moninapaisuutta, globaali ilmiö?

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 05, 2019, 06:13:01
Rentun mielestä yhteinen vihollinen on ollut tärkeänä tekijänä luomassa suomalaisen yhteiskunnan yhteisyyttä. Meillä myös OLI selvä yhteinen vihollinen, jota vastaan käytiin sotaa. Nykyään taitaa se ehdokas yhteiseksi viholliseksi olla islam.
En ole Rentun kanssa asiasta samaa mieltä. Itse en kansallisvaltioajattelua näe vihollisuutena toisia kohtaan. Kyse on oman pihan hoitamisesta, naapureita haittaamatta...

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 09, 2019, 20:01:01
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 09, 2019, 14:10:44
Minusta on alkanut tuntua, että useimmilla puolueilla on vaikeuksia saada kannattajansa noudattamaan linjaansa tai sitten ajellaan yleisesti ns. kaksilla rattailla, eli annetaan puolueesta kahdenlaista signaalia. Se on aina ollut tyypillistä kepulle mutta nyt tauti on levinnyt.
Modernia pirstaloitumista, globaalisoituvaa monikulttuurisuutta, geopoliittista moninapaisuutta, globaali ilmiö?
Nykyään on niin paljon liikkuvia äänestäjiä, että puolueen pitää pystyä osoittamaan, että on kannattanut ihan mitä tahansa.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Toope

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - elokuu 09, 2019, 21:57:25
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 09, 2019, 20:01:01
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 09, 2019, 14:10:44
Minusta on alkanut tuntua, että useimmilla puolueilla on vaikeuksia saada kannattajansa noudattamaan linjaansa tai sitten ajellaan yleisesti ns. kaksilla rattailla, eli annetaan puolueesta kahdenlaista signaalia. Se on aina ollut tyypillistä kepulle mutta nyt tauti on levinnyt.
Modernia pirstaloitumista, globaalisoituvaa monikulttuurisuutta, geopoliittista moninapaisuutta, globaali ilmiö?
Nykyään on niin paljon liikkuvia äänestäjiä, että puolueen pitää pystyä osoittamaan, että on kannattanut ihan mitä tahansa.
Tietyissä asioissa (globalismi/kansallisvaltiot, avoimet rajat (liikkuvuus)/kansallisvaltioiden rajavalvonta) poliittinen kenttä on muuttumassa kaksijakoiseksi, tosin ei monissa muissa asioissa. Monet sosiaalipoliittiset ja talouskysymykset eivät ole niinkään kärjistyneitä, tietynlaista sosiaalivaltiotahan haluavat käytännössä kaikki Suomen puolueet. Eikä sinänsä paha ajatus minustakaan, kunhan turhia rönsyjä karsitaan vähän pienemmän valtion suuntaan. Puoluekenttä on murroksessa, se on selvää. Tietynlaisia linnakkeita on syntymässä. Perussuomalaisten piiriin on syntymässä konservatiivinen näkemysmalli, varsin keskustalainen sellainen. Se imee keskustaa ja kristillisiä. Kokoomus kykenee luomaan oikeistoliberaalin näkemyksen (syö RKP:tä ja keskustaa), tosin sillä on hakemista, koska sen tulisi olla selkeämmin oikeistolainen. Vasemmistopuolueet ehkä ajautuvat entistä enemmän Vihreitä kohtaan, joka ei enää edes yritä olevansa epäpoliittinen, se on selkeästi sosialistinen/sosialidemokraattinen puolue. Muut vasemmistopuolueet sulautuvat/yhtyvät siihen vähitellen muodostaen sosialistisen liiton.

Hassua, meillä on pian yli sadan vuoden takainen brittiläinen näkemys politiikasta: Konservatiivit, liberaalit ja sosialistit! ;)

a4

Polarisoituminen lienee ajan kysymys myös geopolitiikassa. Ehkä kyseessä on toistuva murroskausien luoma kehitys, jossa vanhat keskittymät hajoavat ja uusia syntyy.
Eikös markkinataloudessakin uusien markkina-alueiden keskittyminen ole vain ajan kysymys.
Kenties jonkinlaista laajempaa luonnossa eri tasoilla esiintyvään verkostoitumiseen liittyvää lainalaisuutta, energiatehokkuutta.