Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym

Aloittaja MrKAT, helmikuu 07, 2019, 02:57:24

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - maaliskuu 26, 2020, 11:37:35
Uudenmaan sijasta olisi kannattanut eristää ne kunnat, joissa koronaa ei ole.

Hyvä oivallus. Toisaalta ison ja tärkeän linjan mukainen.

Missä riskiryhmiä, tai helposti suojeltavia, tällaisille suoja isommilta riskiryntäilyiltä. Riskiryntäilyä on riskiryhmiin tunkeutuminen, sekä toisaalta luontaisesti suojatumpien alueiden saastuttamisen edistäminen.

Riskiryntäily on sanana kuvaavaksi tarkoitettu, ja yhdistyy epidemian vaikutusten lisääntymiseen niin, että riskejä ilmenee, eli kuormittavuudesta johtuvia vaaroja.

Epidemian poteminen itsessään on riski, joka pakko kohdata. Että hoito on kaputt samalla, on lisäriski, ja tosiaan muillekin tarvitseville. Jos hoito ei käytännössä toimi, niin vaikea sanoa, tuleeko hankalaa riskiä epäsuorasti muillekin, kuin vakavasti hoidontarpeessa oleville.

Jos hoito menee aivan jäihin, ja muukin yhteiskunta, voisi olla lievintä vakavien seuraamusten takia, potea sairaus kotona, ja hakea ruumiit pois, sitä mukaa. Karua, joskin asian voi nähdä sankarillisenakin, mahdollisesti väistämättömyyksia koskevana kunnoituksena, tai uhrautumisena, lisäongelmien mahdollisuudelle.

Liikaa ei pitäisi luvata, esim hoidon mahdollisuudesta, jos on mahdollista kaikista ponnisteluista huolimatta, että näitä ei välttämättä voida taata, ja jos vahvasti tsempataan överinä, aiheutuu paljon odotustenmukaista, mutta pahempaa jälkeä.

Lenny mm puhui poliittiseen painolastiin liittyvästä päätöksenteosta. Hyvä tajuta, että se voi olla myös käytännön uhka. Ristiinkytkennällisyyksistä aiheutuva joustamattomuus isoissa toimintaverkoissa, on ollut haavoittuvaksi nostettua asia. Näin ainakin yhden artikkelin tästä, ehkä viikko sitten.

Niin vahvaa kuin sosiaalisuus onkin, niin se on ihmistenvälisyyttä, ja usein tiettyjen, ja tämä juuri, ei aina riitä, vaikka usein mitä parhaiten. Vedä sitten itseäsi tukasta, ja tee samaa vetämistä, verkon eri osasten välillä. Auttaa kovasti, mutta ehkä ei koronaan liittyvässä järjestäytymisessä, jne.

Ehkä hajoitus toteutuu keskinäisvedon kautta, ja jokin järkevämpi uudelleenorganisoitumisen mahdollisuus. Anarkia synnytettynä, ja ajautumallisena, olisi tärkeä osa kestävyyttä, muttei suoraan tarkastellen.

Onko solidaarisuuden osoittaminen sidottu siihen, että toimii merkittävien kanssatoimijoiden odotuksiin, muusta välittämättä? On tosiaan muitakin tekijöitä, kuin virus, kaiken aikaa, ja myös virukseen liittyvän toiminnan yhteydessä.

Liittoutuminen muusta välittämättä, diilinä, muiden osien todennäköiseksi haitaksi, hetkenä, jolloin kokonaisuutena(kin) elämisen voi tajuta selkeimmin. Päinvastainen ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan tilan luomista.

Jos tilanrakentamisen yhteydessä, on riskiä ryntäilyyn kohden luotua, ja potentiaalilisäyksen aiheuttamiin jännitteisiin, ja epäily suoremmin omakohtaisesti koettuun haittaan, ei oikeastaan voi rakentaa tilaa yhteiselle, eikä yhteisrakentamisessa ole mieltä miten vain.

Miten sitten tahdistuu sopivuuden rakentaminen, ja rakentamisen tasapuolinen hyöty. Kenen kannattaa olla mukana, milloinkin? Ketä ei kannata olla ottamassa mukaan, jottei osuuksia tarvitsisi jakaa? Jne.

Yleisempi vaivannäön ja tulosten jakaminen, on tässä se isoin asia. Isoissa puitteissa, tälläisen perusrakenteen ylläpito käy vaikeaksi. Toisaalta, jos tästä ei pyritä huolehtimaan, tapahtuu globalismia ilman tämänkaltaista painolastia. Voi olla pieni ryhmä, joka pääsee kaikkeen, jolloin eletään kyllä globaalisti, mutta pienemmän ryhmän ehdoin.

Tälläisen kaltaisista pohdinnoista ei välttämättä löydy sellaista sovellettavaa, että käytännössä väistämättömiä voitaisiin välttää. Rauhallisuutta jos näistä saa, tilanteiden kulkiessa, niin se voi olla jotain. Jos jollekin ei oikeasti mahda mitään, tai toisinmeneminen on hyvin vaikean työn takana, voi tyytyä siihen, mitä jää, ellei toisin osoittaudu.

Se vielä, että ydinsota järkkääntyisi jotenkin, tällaisten kulkujen päätteeksi. Tai muuta vastaavaa.

Juha


Yritysten tulot laskeneet paikoin rajusti. Kiinteät kulutkin painaa. Valtion apua tarvitsee, jotta voi maksaa kiinteät kulut.

Varmaan kunnon kassavirtaa heille, jotka saavat vuokratuloja. Suhteellista etua tarjolla, ja jos sijoitukset kiinteissä tuotoissa, varmaan tekee hyvää jatkaa bisnestä, jatkossakin. Vähän toinen lähtökohta, kuin osalla.

Tämä malli tuntuu toimivan jatkuvasti, ja erikoistapauksissakin toimii. Onko kyseessä taloudellinen ikiliikkuja? Liikkuuko jokin talouden osa aina? Mikä se on?

Toope

Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 28, 2020, 00:29:45

Yritysten tulot laskeneet paikoin rajusti. Kiinteät kulutkin painaa. Valtion apua tarvitsee, jotta voi maksaa kiinteät kulut.

Varmaan kunnon kassavirtaa heille, jotka saavat vuokratuloja. Suhteellista etua tarjolla, ja jos sijoitukset kiinteissä tuotoissa, varmaan tekee hyvää jatkaa bisnestä, jatkossakin. Vähän toinen lähtökohta, kuin osalla.

Tämä malli tuntuu toimivan jatkuvasti, ja erikoistapauksissakin toimii. Onko kyseessä taloudellinen ikiliikkuja? Liikkuuko jokin talouden osa aina? Mikä se on?
Suomessa on suunnitelmissa kai satojen miljoonien elvytystä (saatan olla asiassa vähän myöhässä), mutta USA:ssa Trump meinaa ihan satojen miljardien tukea/elvytystä taloudelle ja kotitalouksille. EU:n alueella, kuten Saksassa ollaan toteuttamassa kai samanlaista rahanjakamista ihmisille ja yrityksille, kun kriisi on tällainen.
Jokainen valtio tulee myös velkaantumaan lisää korona-kriisin vuoksi. Kenelle lopulta velkaannumme?

Juha


Kun yritysten toiminta esim kaupunkien keskustoissa käy mahdottomaksi, vuokrakulujen takia, niin toisaalta markkinat ei tosiaan toimi, eikä vuokratilojen myyminen muutu mitenkään. Jos tuotteen kysyntä kasvaa, niin hinta tippuu. Tällainen piirre tekee toiminnasta kannattavaa. Nyt vuokratasoa voidaan pitää korkeana, kun valtio maksaa mm vuokransaajille heidän ennakoitua tulonmenetystään.

Kun hintataso on korkealla, niin elinkustannuksetkin on korkealla. Korkea hintataso on riski, köyhemmille, ja jos köyhempiä kompensoidaan, ei heitä oikeastaa auteta, koska kompensaatio ohjautuu samalla tapaa saajille. Esim Helsingissä, voi asuminen tosiaan maksaa, ja asumistukia kerätään kaikkialta Suomesta. Sama muissakin keskustoissa.

Asumisen rakentamisesta puolestaan voidaan ottaa paljon, koska odotettavia tuloja on paljon, koko yhteiskunnalta, kun vuokratuloja tiedossa. Tässä on jotain outoa.

Juha


En tiedä paljoa talouselämästä, ja edellisen arvion tein aika teoreettisin perustein. Nyt talouselämään tiukemmin kuuluva kertoo samanlaisesta ongelmasta:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hjallis-harkimo/pk-yritysten-tukimiljardit-uhkaavat-valua-vuokrien-mukana-ulkomaisille-jattisijoittajille/

Asunto- ja liiketila-maailman hämäryys taitaa olla yleisemmin tiedossa. Onkohan koko kansa voideltu sitä mukaa, kun tiedostanut asiaa?

MrKAT

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 22, 2020, 02:17:42
Sitten koronaviruksesta.
Se on  "ulkoinen" uhka kuin sota-ajan vihollinen. Sen voisi ajatella nostattavan hallituksen suosiota yhteiskunnassa. Täten sen pitäisi nostaa niin Sanna Marinin, Boris Johnsonin kuin Donald Trumpin - ja hallitusten - suosiolukuja.
No niin, olin -öhöm- tuossa ainakin Trumpin kohdalta oikeassa:

Donald Trumpin suosio noussut koronan myötä
Trumpin kannatus gallupien 47 prosentin keskiarvossa on nyt korkeimmillaan hänen presidenttikaudellaan.

- https://www.verkkouutiset.fi/donald-trumpin-suosio-noussut-koronan-myota/#212fd564
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Toope

#381
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 28, 2020, 21:59:57
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 22, 2020, 02:17:42
Sitten koronaviruksesta.
Se on  "ulkoinen" uhka kuin sota-ajan vihollinen. Sen voisi ajatella nostattavan hallituksen suosiota yhteiskunnassa. Täten sen pitäisi nostaa niin Sanna Marinin, Boris Johnsonin kuin Donald Trumpin - ja hallitusten - suosiolukuja.
No niin, olin -öhöm- tuossa ainakin Trumpin kohdalta oikeassa:

Donald Trumpin suosio noussut koronan myötä
Trumpin kannatus gallupien 47 prosentin keskiarvossa on nyt korkeimmillaan hänen presidenttikaudellaan.

- https://www.verkkouutiset.fi/donald-trumpin-suosio-noussut-koronan-myota/#212fd564
Tuota itse olen ajatellut ja vihjaillut aiemminkin. Trump saa presidenttinä runsaasti huomiota kriisin myötä. Nyt tulee USA:aan suurin avustuspaketti ihmisille, ikinä. 2000 miljardia dollaria, vai mitä se olikaan?!

Bidenillä (joka lienee se vastaehdokas syksyn vaaleissa) ei voi esittää oikein mitään. Ei voi käydä karanteenin vuoksi edes vaalikampanjaa, joten jää mediassa täysin altavastaajaksi, unohdetaan! Trumpilla on hyvät kortit!

USA:ssa, EU:ssa ja Suomessa on nyt sama tilanne. Valtionvelka ei merkitse mitään. Rankkaa elvytystä ja tukien jakamista tarvitaan.

Kopek

Aukaisin viime torstaina sattumalta television joskus kahdeksan jälkeen, ja ruudussa puhui mustapartainen mies irvaillen suomalaiselle fasismille eli suomalaisille SS-miehille, joita oli Saksassa vuosina 1941-1943, ja joista Iltalehti oli tehnyt erikoisnumeron. Tyypin asenne ärsytti siinä määrin, että suljin television enkä jäänyt katsomaan, miten juttu jatkuisi.

En edes tiennyt, mikä ohjelma oli kyseessä. Etsin nyt jälkeenpäin ohjelmatiedoista, mistä ohjelmasta on voinut olla kyse. En nimittäin muistanut edes sitä, millä kanavalla se oli. No, Ylen ykköskanavaltahan se löytyi.

Noin kahdentoista minuutin kohdalla...

https://areena.yle.fi/1-50292491

Puhujasta eli Yasir Gailystä Wikipedia kertoo mm. seuraavaa:

Gaily on toiminut Suomessa rasismin vastustajana ja voitti vuonna 1996 pidetyn rasismin vastaisen kirjoituskilpailun kirjoitelmallaan "Musta valo, valkeat varjot".

Minun arvoasteikollani "toiminut rasismin vastustajana" ei tarkoita plussaa vaan pikemminkin miinusta. Tuollaiset ihmiset ovat nimittäin usein tiettyyn poliittiseen ilmansuuntaan kallellaan ja muutenkin asenteellisia ja puolueellisia. Tyypin arabialainen nimi herättää kysymyksiä.

Olen sitä mieltä, että ihmisten tekemiä tekoja pitää arvioida niistä lähtökohdista käsin, mitkä ovat vallinneet silloin, kun teot on tehty. En sano, että olisi kiellettyä arvioida niitä myös nykyajan arvomaailman valossa, mutta niitä ei pidä arvioida pelkästään tällä tavoin. Yasir näyttää arvioivan 79 vuotta sitten tehtyja valintoja ei pelkästään nykyajan arvomaailman valossa vaan nykyajan rasisminvastaisen poliittisesti tiettyyn suuntaan kallellaan olevan arvomaailman valossa.

Viimeisissä sotaa edeltävissä eduskuntavaaleissa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sai 39,77 prosenttia äänistä ja nykyisen Keskustan edeltäjäpuolue Maalaisliitto 22,86 prosenttia. Näiden kahden puolueen yhteinen kannatus oli 62,63 prosenttia. Kolmanneksi suurin oli Kansallinen Kokoomuspuolue, joka saa 13,58 prosenttia äänistä. Neljäntenä oli Ruotsalainen kansanpuolue 9,61 prosentin kannatuksella. Äärioikeistolaisena pidetty Isänmaallinen Kansanliike sai 6,65 prosenttia äänistä. Edes viimeksi mainittu ei ollut avoimesti fasistinen puolue. Sen kannattajissa oli pappeja ja talonpoikia. Varsinaisten natsien kannatus Suomessa oli niin marginaalista, ettei heitä ollut eduskunnassa.

Vaalituloksen perusteella Suomi oli kaukana fasistisesta maasta - ehkä jopa kauempana kuin tällä hetkellä.

Se, että vain kaksi vuotta myöhemmin Suomesta lähti valtiovallan hyväksymänä joukko nuoria miehiä Saksaan liittyäkseen SS-joukkoihin, ei ollut merkki Suomen muuttumisesta fasistiseksi maaksi, vaan syynä olivat maailmanpolitiikkaan liittyneet suuret tapahtumat ja ennen kaikkea Neuvostoliiton Suomea vastaan käymä talvisota ja sen jälkeen jäänyt uuden hyökkäyksen uhka. Valtiovaltiovalta ei olisi sallinut kenenkään suomalaisen lähteä Saksaan sotilaskoulutukseen, jos Suomi olisi saanut elää 1930-luvun tapaan puolueettomana maana joutumatta hyökkäyksen kohteeksi ja siten vedetyksi mukaan maailmanpolitiikan kuvioihin.

Parta-Yasir ei tunnu ottavan historiallisia tosiasioita ja tapahtumien taustoja huomioon, kun hän vitsailee vanhoille tapahtumille. Minun mielestäni SS-miehet olivat sotaveteraaneja siinä missä muutkin suomalaiset sotilaat. Sotivathan he nimittäin Suomenkin rintamilla tavallisina suomalaisina sotilaina.

Suomalaisten lähteminen Saksaan asekoulutukseen keväällä 1941 oli todennäköisesti virheratkaisu jo silloin, kun se tehtiin. Muun muassa Mannerheim tiedosti asian ja vastusti hanketta. Hankkeen vetäjillä - lähtijöistä puhumattakaan - ei kuitenkaan ollut samoja tietoja, mitä Mannerheimilla oli. Saksahan oli jo epävirallisesti sitoutunut sotaan Suomen rinnalla keväällä 1941, kun se suunnitteli hyökkäystä Neuvostoliittoon. SS-miehiä ei siis tarvittu siinä mielessä, että heidän avullaan Saksa olisi saatu kiinnostumaan Suomesta ja asemoitumaan Suomen puolelle Neuvostoliiton hyökkäysuhkaa vastaan. Tämähän oli yksi hankkeen tarkoitus suomalaisesta näkökulmasta katsottuna. Esikuvana oli jääkäreiden koulutus Saksassa 25 vuotta aikaisemmin ja sen avulla luotu suhde Suomen ja Saksan välillä, josta suhteesta oli hyötyä vuoden 1918 tapahtumissa. Mutta ei lähtijöille ja heidän värvääjilleen voitu kertoa keväällä 1941, että turhaan sinne lähdette, koska täälläkin soditaan pian, ja Saksa tulee joka tapauksessa olemaan puolellamme. Saksan hyökkäysvalmistelut Neuvostoliittoa vastaan olivat salaisuus.

Toope

Trumpiin liittyen iltapäivälehdestä uutinen:
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006456820.html
Presidentti Trump on vaalikampanjan aikana päivittäin mediassa. Hänen haastajansa Biden ja Sanders (dem.) ovat joutuneet täydelliseen nimettömyyteen mediassa. Kukaan ei kiinnostu heistä. He eivät voi ajaa vaalikampanjoitaan, koska karanteeni, eivätkä ilmeisesti osaa someakaan tarpeeksi.
LainaaTrump on julkisuudessa tuntikaupalla joka päivä.
Vielä kolme viikkoa sitten kaikki oli toisin demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoitteleville ex-varapresidentti Joe Bidenille ja hänen kilpailijalleen, senaattori Bernie Sandersille. Kaksikko huhki hiki hatussa vaalityössä, puhui tuhansille potentiaalisille kannattajille ja sukkuloi päivittäin osavaltioiden välillä.
Sen jälkeen koronavirusepidemia muutti kaiken: maaliskuun 10. päivän yleisötilaisuudet Ohiossa peruttiin virusvaaran vuoksi, minkä jälkeen ehdokkaat lähes katosivat julkisuudesta.
- - -
Trump näkyy joka päivä
Samaan aikaan kun Sanders ja Biden virtuaalikampanjoivat, presidentti Donald Trump esiintyy joka päivä televisiossa. Koronakriisiin keskittyvät tiedotustilaisuudet venyvät usein liki kahden tunnin mittaisiksi, ja usein presidentti on itse yksin äänessä jopa puolet ajasta.
Vaikka Trumpia on arvosteltu kovin sanoin koronakriisin surkeasta hoitamisesta, jatkuva paistattelu kirkkaissa valoissa on kuitenkin saanut hänen suosiolukunsa nousemaan.
Taitaa Trumpilla olla helppo homma hoidella vastustajansa vaaleissa.

Saares

Toope:
"Trump on julkisuudessa tuntikaupalla joka päivä."
Julkisuutta voi käyttää monella tavalla. Esimerkiksi esittämällä mielipiteitä jotka jokainen tietää valheiksi.

Juha


Kun katsoin pitkästä aikaa TV-uutisia vähän alusta, tuli mieleen se, miten media edustaa toisen asteen näyttämöruutua, josta muuta maailmaa tarkastellaan. Ensin on se ruutu, josta näkee maailmaa, ja sitten on ruudun takaa näkee maailmaa kuvattuna jonkun tahon kautta. Onkohan tässä erikoistumisessa ihan sitä mieltä, jota on totuttu ajattelemaan, jos arviointia ylipäätään on vakavasti tehty?

Toope

Lainaus käyttäjältä: Saares - maaliskuu 30, 2020, 23:41:44
Toope:
"Trump on julkisuudessa tuntikaupalla joka päivä."
Julkisuutta voi käyttää monella tavalla. Esimerkiksi esittämällä mielipiteitä jotka jokainen tietää valheiksi.
Trumpilla ja Marinilla on sama tilanne. Ovatko johtajia vai valehtelijoita.
Trump toki aloitti kovat toimet ennen Marinia...

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 01, 2020, 23:21:47
Lainaus käyttäjältä: Saares - maaliskuu 30, 2020, 23:41:44
Toope:
"Trump on julkisuudessa tuntikaupalla joka päivä."
Julkisuutta voi käyttää monella tavalla. Esimerkiksi esittämällä mielipiteitä jotka jokainen tietää valheiksi.
Trumpilla ja Marinilla on sama tilanne. Ovatko johtajia vai valehtelijoita.
Trump toki aloitti kovat toimet ennen Marinia...

Ja toki antoi itsellensä arvosanaksi 10 miten on koronatilannetta hoitanut. Toki sen täytyy näin olla kun Trump näin sanoi.

Aave

Viime aikoina journalistit ovat alkaneet jättää Trumpin pressitilaisuudet kokonaan väliin, niissä kun ei ole oikein mitään todellista arvoa. Lähinnä harmittaa, että nytkö vasta. Trump on vienyt mediaa kolme vuotta 6-0. Hänen taktiikkansa on trollaamisesta tuttua: puhua koko ajan niin paljon kaikesta mahdollisesta paskaa, että kenelläkään ei ole yksinkertaisesti aikaa tarkistaa kaikkien mahdollisten paskapuheiden paikkansapitävyyksiä. Väitteiden tutkiminen ja paikkansapitävyyden tarkistaminen vie aina kauemman aikaa, kuin soopan suoltaminen.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Laika

#389
Lainaus käyttäjältä: Kopek - maaliskuu 29, 2020, 23:17:24
Viimeisissä sotaa edeltävissä eduskuntavaaleissa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sai 39,77 prosenttia äänistä ja nykyisen Keskustan edeltäjäpuolue Maalaisliitto 22,86 prosenttia. Näiden kahden puolueen yhteinen kannatus oli 62,63 prosenttia. Kolmanneksi suurin oli Kansallinen Kokoomuspuolue, joka saa 13,58 prosenttia äänistä. Neljäntenä oli Ruotsalainen kansanpuolue 9,61 prosentin kannatuksella. Äärioikeistolaisena pidetty Isänmaallinen Kansanliike sai 6,65 prosenttia äänistä. Edes viimeksi mainittu ei ollut avoimesti fasistinen puolue. Sen kannattajissa oli pappeja ja talonpoikia. Varsinaisten natsien kannatus Suomessa oli niin marginaalista, ettei heitä ollut eduskunnassa.

Vaalituloksen perusteella Suomi oli kaukana fasistisesta maasta - ehkä jopa kauempana kuin tällä hetkellä.

Se, että vain kaksi vuotta myöhemmin Suomesta lähti valtiovallan hyväksymänä joukko nuoria miehiä Saksaan liittyäkseen SS-joukkoihin, ei ollut merkki Suomen muuttumisesta fasistiseksi maaksi, vaan syynä olivat maailmanpolitiikkaan liittyneet suuret tapahtumat ja ennen kaikkea Neuvostoliiton Suomea vastaan käymä talvisota ja sen jälkeen jäänyt uuden hyökkäyksen uhka.

Eduskunnan kokoonpanosta ei voi johtaa, mitä poliittisia vakaumuksia noilla vapaaehtoisilla SS-miehillä oli, vai kuinka. Oikeastaan se juuri on kysymys, joka jää vastauksensa perään tuskailemaan. Aiemmin näet on kysytty, osallistuivatko suomalaiset SS-miehet itärintaman julmuuksiin. Mielestäni on hölmöä historioitsijoiden pyrkiä vastaamaan tähän kysymykseen kuin he olisivat SS-miesten juristeja.

Kumma kyllä ihmiset muistavat aina Neuvostoliiton uhan, mutta eivät yleensä ikinä muista kansainvälistä liittoumaa, joka uhkasi Neuvostoliittoa sen synnystä lähtien. Siten sama logiikka pätee toisin päin, ja bolshevikeilla oli kaikki historialliset syyt pelätä Saksan käyttävän välikäsiä neuvostovallan kaatamiseksi muiden länsivaltojen tuella. Toki se ei ole sodan oikeuttava syy mitään valtiota kohtaan, mutta tietty psykologinen realismi heitetään iloisesti ikkunasta ulos heti kun kyse ei ole enää meidän pojista, ja se on vika näissä ymmärrettävää motivaatiota käyttävissä makrohistorian selitysmalleissa yleisemminkin.

Lainaus käyttäjältä: Kopek - maaliskuu 29, 2020, 23:17:24
Valtiovaltiovalta ei olisi sallinut kenenkään suomalaisen lähteä Saksaan sotilaskoulutukseen, jos Suomi olisi saanut elää 1930-luvun tapaan puolueettomana maana joutumatta hyökkäyksen kohteeksi ja siten vedetyksi mukaan maailmanpolitiikan kuvioihin.

Suomi oli osana maailmanpolitiikan kuvioita sekä 1930-luvulla että ennen sitä. Muistikatkoksen kohdan määrää kokemukseni mukaan tavallisesti politiikka. Suomi oli osa Venäjän ja Saksan suurvaltapoliittisia pelejä jo sisällissotansa aikana, ja ulkomailla maamme saatettiin hyvinkin nähdä edelleen sisällissodan tapahtumien valossa. Ennen kuin Saksan keisari ajettiin valtaistuimeltaan osana kansainvälistä kuohuntaa, piti meille tulla saksalainen prinssi monarkiksi. Kutsu sitä sitten puolueettomaksi maaksi.

Minun isäni on vielä sukupolvea, jolle opetettiin koulussa saksaa englannin sijaan. Sitä en epäile, etteikö Yasir Gaily voisi olla poliittisesti motivoitunut, niin kuin sinäkin olet, ja minä.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw