Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym

Aloittaja MrKAT, helmikuu 07, 2019, 02:57:24

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 4 Vieraat katselee tätä aihetta.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 10, 2021, 22:40:23
...Kuvitellaan, että joukko ihmisiä lähtee muutaman viikon mittaiselle matkalle Somaliaan. Joukkoon kuuluu suomensomaleja, ruotsinsomaleja sekä valkoihoisia suomalaisia ja valkoihoisia ruotsalaisia.

Miten ihmiset alkavat ryhmittäytyä vierailun aikana. Alkavatko valkoihoiset klikkiytyä keskenään kansalaisuudesta riippumatta, ja tapahtuuko sama somalien keskuudessa. Vai onko kansallisuus määrittelevä tekijä, joka ratkaisee.

Jos matkan aikana tapahtuu vakava yhteiskunnan romahdus, jonka seurauksena puhkeaa väkivaltaisuuksia, vaikuttaako tämä jotenkin ryhmän sisäisiin suhteisiin.
Sama kysymys, kuin se, että onnettomuuksien tullessa "valkoisena ihmisenä", haetko apua mustalta porukalta vai valkoiselta porukalta, jos vaihtoehto on? Ihminen luottaa aina eniten kaltaisiinsa, siksi vastaus on ilmiselvä. Samankaltaisuus luo suurempaa luottamusta.

Toope

https://www.suomenuutiset.fi/maailmankuulu-evoluutiobiologi-richard-dawkins-tuomitsee-tieteen-politisoitumisen-ja-woke-kulttuurin-suomalaiset-vasemmistotieteilijat-puolestaan-yrittavat-edelleen-kiistaa-koko-ilmion/
LainaaTieteen politisoitumisesta on keskusteltu maailmalla kiihtyvään tahtiin, ja viime päivinä aihe kuohutti tunteita myös Suomessakin. Maailmankuulu evoluutiobiologi ja tieteen kansantajuistaja Richard Dawkins sivaltaa tuoreessa Spectator-lehden artikkelissaan tuoreita yhteiskunnallisia trendioppeja...
Loput pitkähköstä artikkelista linkissä.

Lukemisen arvoinen!

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 10, 2021, 22:40:23
...
Kuvitellaan, että joukko ihmisiä lähtee muutaman viikon mittaiselle matkalle Somaliaan. Joukkoon kuuluu suomensomaleja, ruotsinsomaleja sekä valkoihoisia suomalaisia ja valkoihoisia ruotsalaisia.

Miten ihmiset alkavat ryhmittäytyä vierailun aikana. Alkavatko valkoihoiset klikkiytyä keskenään kansalaisuudesta riippumatta, ja tapahtuuko sama somalien keskuudessa. Vai onko kansallisuus määrittelevä tekijä, joka ratkaisee.
...

Kuten Mikainen kirjotti, se riippuu... Ryhmittäytymiseen vaikuttavia tekijöitä on ihonvärin ja kansalaisuuden lisäksi lukemattomia. Miten vahvasti mikin tekijä vaikuttaa kuhunkin yksilöön ryhmittäytymiseen. Ryhmiä voi olla 1-N. Ja ryhmien sisällä ryhmiä, jotka menevät toistensa päälle. Jos joukkoon sattuu voimakkaita identiteettisaarnaajia, niin jokin tekijä saattaa saada suhteetonta painoarvoa. Esimerkiksi silloin nekin, jotka normaalisti eivät välitä jääkiekosta, ryhmittäytyvät Tapparan tai Ilveksen kannattajiksi.

Rajallisten resurssien maailmassa ryhmittäytymisestä tulee keino saada vähintään oma osansa jaettavasta kakusta. Tätä mainitut identiteettisaarnaajat käyttävät hyväkseen. He maalailevat uhkakuvia, usein täysin kuviteltuja, joiden avulla ryhmä alkaa "puolustamaan" itseään niitä toisia vastaan. Samalla he tulevat toteuttaneeksi uhkakuvia, joita sille toiselle puolelle on opetettu. Näin saadaan aikaiseksi itseään ruokkiva profetia ja konflikti leimahtaa liekkeihin.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Kopek

Ehkä se onkin puoluekanta, joka ratkaisee.

Kävisikö niin, että autiolle saarelle joutuessaan Suomen persut ja Ruotsin ruotsidemokraatit kokisivat hengenheimolaisuutta keskenään ja muodostaisivat liittoutuman, joka toimisi vihreiden ja vasemmiston liittoutumia vastaan. Poliitttinen ideologia olisi siis tärkein ryhmäidentiteettiä määrittelevät tekijä? Entä uskonnollinen ideologia? 

Vai päteekö tämä vain Yhdysvalloissa?

https://news.stanford.edu/2017/08/31/political-party-identities-stronger-race-religion/

Suomen sisällissodassa vuonna 1918 kansan poliittinen jakautuminen oli merkittävä sodan syy, mutta taustalla oli myös nationalistinen ulottuvuus eli suhtautuminen venäläisiin. Suomi oli julistautunut itsenäiseksi, ja Venäjän bolsevikit olivat Suomen itsenäisyyden tunnustaneet, mutta silti Suomessa oli vielä venäläisiä sotajoukkoja.

Valkoiset valloittajat järjestivät sodan lopuksi Viipurissa venläisten joukkoteloituksen, mikä kertoi venäläisvihasta. Teloitetuista monet olivat olleet ideologisesti valkoisten puolella, mutta se ei pelastanut heidän henkeään. Tästä tapahtumasta jäi ikävä tahra "vapaussoturien" kilpeen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_puhdistus_1918

Hayabusa

^Esimerkit osoittavat, että ennustaminen on hyvin hankalaa - liittoutumat riippuvat täysin niistä saarelle joutuneista.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

a4

Lainaus käyttäjältä: Aave - huhtikuu 09, 2021, 11:24:42
Oman opetuksen havainnointi ja sen vatvominen jonkin lempiteorian kautta ei täytä tieteen tunnusmerkkejä millään tasolla.
Ovatko introspektio metodina ja jonkin teorian eli tutkimusmenetelmän valinta epätieteellisyyttä?

kertsi

#711
^
Ainakin psykologiassa introspektiota pidettäneen epäluotettavana metodina. Ihmismieli on semmoinen, että ensinnäkin on vaikea nähdä itsensä objektiivisesti, ja toisekseen tarkkaavaisuutta on vaikea kohdentaa useampaan asiaan kerrallaan, esimerkiksi opettamiseen, oppilaiden oppimiseen, ja toisaalta oman opettamisensa tarkkailuun. Ihmismieli on myös enemmän tai vähemmän taitava itsepetoksessa, mikä sekin vääristää havaintoja.

Tietysti voi olla, että havainnoinnilla tarkoitetaankin muuta kuin introspektiota. Kyseinen opettaja on esim. voinut ottaa videolle opetustansa, ja havainnoida itseään ja oppilaitaan opetustilanteissa videoilta.

Se kyllä ei ole mitenkään tavatonta, että joku tutkii asioita, joissa itsellä sattuu olemaan omakohtaista tietoa. Esimerkiksi uskontotieteessä lestadiolaisuutta tutkineista useat ovat syntyisin lestaperheistä, urheilulääketiedettä tutkineilla saattaa olla urheilijatausta jne..
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Juha

Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 11, 2021, 12:07:42Ainakin psykologiassa introspektiota pidettäneen epäluotettavana metodina. Ihmismieli on semmoinen, että ensinnäkin on vaikea nähdä itsensä objektiivisesti, ja toisekseen tarkkaavaisuutta on vaikea kohdentaa useampaan asiaan kerrallaan, esimerkiksi opettamiseen, oppilaiden oppimiseen, ja toisaalta oman opettamisensa tarkkailuun.

Objektiivisuuden mahdollisuutta voi kuitenkin olla paljon, latautuneena, ja tosiaan kertymämuodossa, eri asioita koskien.

Miten otetaan käyttöön, ja mikä ohjaa tai määärää tällaisesta kokemuskertymästä ammentamista, niin aika lailla eri asia. Jos tähän kohtaan liittää epäilyä, niin samoilla linjoilla.

Mikä sitten viimein on se, mihin epäilyn voi ajatella kohdistuvan, että tosiaan menee maaliinsa.

Kopek

Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 11, 2021, 12:07:42
Se kyllä ei ole mitenkään tavatonta, että joku tutkii asioita, joissa itsellä sattuu olemaan omakohtaista tietoa. Esimerkiksi uskontotieteessä lestadiolaisuutta tutkineista useat ovat syntyisin lestaperheistä, urheilulääketiedettä tutkineilla saattaa olla urheilijatausta jne..

Voisiko ajatella, että tämä johtaa tutkimustulosten painottumiseen omalle ideologialle myönteiseen suuntaan?

Näkeekö "persumielinen" Jussi Niinistö meinneisyyden eri väristen silmälasien läpi kuin "persuvastainen" Oula Silvennoinen?

Onko niin, että omien teot hyväksytään tai ainakin ymmärretään paremmin kuin vastapuolelle kuuluvien teot?

Onko omien viha oikeutettua vihaa ja vastustajien viha epäoikeutettua vihaa?

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016020921091707

kertsi

^
Onko Jussi Niinistöllä omakohtaisia kokemuksia (tai oman suvun kokemuksia) fasismista? Katsooko hän fasistista tai äärioikeistolaista liikehdintää omien kokemuksiensa läpi, ihaillen, ja vähätteleekö hän äärioikeistolaisuuden ja fasismin haitallisuutta siitä syystä? Sellainenen mielikuva Niinistöstä on piirtynyt, että hän olisi nimenomaan fasismiin kallellaan.

Onkohan Suomen Sisu fasistinen järjestö? Muistaakseni Niinistö on vaikuttanut siellä. Liekö etnonationalisti?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Juha


^ Eiköhän tuo taakka ole jokaisella merkittävästi vaikuttavalla toimijalla, ja muutenkin. Mitä ihmeellistä piirteessä on, että se tarvitsee kohdentaa näkyväksi, vain jossain tietyssä tahossa?

Onko tässä nyt sitä objektiivuuden ja tieteellisyyden soveltamista, esimerkinomaisesti, vai mistä lähtee?

a4

Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 11, 2021, 12:07:42
^
Ainakin psykologiassa introspektiota pidettäneen epäluotettavana metodina. Ihmismieli on semmoinen, että ensinnäkin on vaikea nähdä itsensä objektiivisesti, ja toisekseen tarkkaavaisuutta on vaikea kohdentaa useampaan asiaan kerrallaan, esimerkiksi opettamiseen, oppilaiden oppimiseen, ja toisaalta oman opettamisensa tarkkailuun. Ihmismieli on myös enemmän tai vähemmän taitava itsepetoksessa, mikä sekin vääristää havaintoja.

Tietysti voi olla, että havainnoinnilla tarkoitetaankin muuta kuin introspektiota. Kyseinen opettaja on esim. voinut ottaa videolle opetustansa, ja havainnoida itseään ja oppilaitaan opetustilanteissa videoilta.

Se kyllä ei ole mitenkään tavatonta, että joku tutkii asioita, joissa itsellä sattuu olemaan omakohtaista tietoa. Esimerkiksi uskontotieteessä lestadiolaisuutta tutkineista useat ovat syntyisin lestaperheistä, urheilulääketiedettä tutkineilla saattaa olla urheilijatausta jne..
Olet oikeassa. Havainnointi voi olla muutakin kuin perusteettomasti olettamaani introspektiota. Havainnointi muissakin muodoissaan kuulostaa silti mielestäni ihan empiiriseltä toiminnalta. :)

Kielitieteessä näyttäisi yhä olevan käytössä introspektiota:
JOKO LINGVISTIN NOJATUOLI
JOUTAISI KAATOPAIKALLE?
INTROSPEKTIOLINGVISTIIKAN ASEMASTA
KOGNITIIVISESSA KIELITIETEESSÄ

Tuomas Huumon nimi sai itseni epäilemään tutkimusta pseudotieteelliseksi huumoritutkimukseksi mutta toivottavasti kyseessä on aito virolainen tutkimus. :)

a4

Lainaus käyttäjältä: Aave - huhtikuu 09, 2021, 11:00:16
Moni ei tiedä sitäkään, että esimerkiksi termi ja konsepti kulttuurirelativismi oli alun perin Franz Boasin leikkimieliselle teesaukselle perustuva - mutta Boas tarkoitti tässä suhteellisuutta nimen omaan akateemisena huumorina ja olkiukkona, jonka ei ollut tarkoitus olla mitenkään vakavasti otettava, vaan sen tarkoitus oli demonstroida antropologian rajallisuutta tieteenä. Nykyisin sitäkin käytetään vakavasti otettavana käsitteenä, ja keidenpäs muiden, kuin monikulttuuri-ideologian kannattajien keskuudessa?!
Millä perusteilla tulkitset Boasin viljelleen leikkimielistä huumoria ja olkiukkoilua?
Eikös esim. eri kulttuureissa ihan vakavan tieteellisesti ole todistettu värien tunnistamisessa eroja?

Aave

Lainaus käyttäjältä: a4 - huhtikuu 11, 2021, 18:40:16
Millä perusteilla tulkitset Boasin viljelleen leikkimielistä huumoria ja olkiukkoilua?
Eikös esim. eri kulttuureissa ihan vakavan tieteellisesti ole todistettu värien tunnistamisessa eroja?
Asia ei ollut itselleni uusi; en nyt lähde pengastamaan, miten ja millaisin sanankääntein asiaan liittyvää läppää asiayhteydessä samalla heitti, mutta kyse ol tosiaankin antropologian rajoista ja rajoittuneisuudesta tieteenä.

Voit kysyä väreistä esim. intersektionaalista feminismiä silmät kierossa harrastavalta.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Aave

Lainaus käyttäjältä: a4 - huhtikuu 11, 2021, 11:42:04
Ovatko introspektio metodina ja jonkin teorian eli tutkimusmenetelmän valinta epätieteellisyyttä?
Ai, nytkö haluaisit ohjata huomion pois tässä yhteydessä esiin tuodusta vastineesta Hesarille, ja keskustella ihan vaan niinku yleisellä tasolla? Ketä luulit huijaavasi?

Tieteen tutkimusmenetelmät voidaan jakaa karkeasti kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin. Introspektiosta on hieman hankala tuottaa mitään mitattavaa tietoa, enkä voi ottaa kovinkaan vakavissani väitöskirjaa oman napansa ympärillä pyörimisestä. En myöskään pidätä hengitystäni tutkimuksellisesta laadusta, kun pelkästään jo edellä olleessa vastineessaan henkilö kirjoittaa:

"On totta, että identiteettipolitiikka on valtavirtaistunut viime vuosina, ja että valtavirtaistumiseen liittyy myös ongelmallisia lieveilmiöitä. Se johtuu siitä, että kun ilmiöt valtavirtaistuvat, niihin yleensä liittyy ongelmallisia lieveilmiöitä".

Henkilökohtaisella tasolla en edes dissaa humanistisia aloja sinänsä. Mutta mikäli näiden tiettyjen humanististen suuntausten edustajat todella haluavat, että heihin suhtauduttaisiin vakavasti otettavina tieteenharjoittajina, niin silloin kannattaisi myös kiinnittää huomiota siihen, mistä aiheista ja miten niitä graduja pykätään - väitöskirjoista puhumattakaan. Myös se, mistä ja miten opintopisteitä kertyy on huomionarvoista. Että saa yliopistossa opintopisteitä vaikkapa siitä, kun osallistuu mielenosoituksessa taideperformanssiin on täyttä hevonpaskaa. Useimmmat nimittäin tekevät siellä yliopistossa aidosti töitäkin opintopisteidensä eteen.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy