Maalaisuus vs kaupunkilaisuus

[Xantippa]

En tiedä miltä vuodelta mikäkin vitsi on peräisin, mutta tulee mieleen ainakin insinöörivitsit, jotka yleensä perustuvat ajatukseen, että kouluttautuneilta insinööreiltä puuttuu kyky tehdä asioita.

Ei nyt tule kuin yksi insinöörivitsi mieleen, eikä liene paras esimerkki tähän, koska jutun pääjuju on morkata AMK-insinööriä, mutta heitetään nyt ilmoille kun kerran pyydettiin:

Mitä eroa on diplomi-insinöörillä, insinöörillä ja teknikolla?
- Diplomi-insinööri tietää, miksi jotain tehdään, mutta ei miten. Teknikko tietää, miten jotain tehdään, mutta ei miksi. Insinööri ei tiedä kumpaakaan.

Mun mielestä on päivänselvä stereotypia, että kaupunkilaisuus edustaa sivistystä ja maalaisuus käytännöllisyyttä, mutta kaipa siitäkin voi montaa mieltä olla, eipä siinä mitään.

Myönnän, että en ymmärrä edes yhteyttä kaupunkilaisuus/maalaisuus vastakkainasetteluun. Insinööriksi kun opiskelemaan lähdetään niin maalta kuin kaupungista.

Ellet sitten ajattele, että jos maalainen lähtee kaupunkiin opiskelemaan insinööriksi, hän muuttuu ja sivistyy sen vuoksi siten, että käytännönläheisýys häviää vai miten tämä menee

T: Xante

[Hayabusa]

Muoksis: kukaan omista työkavereistani tai ystävistäni tai serkuistani, jotka ovat ikänsä asuneet Helsingissä, ei puhu mistään stadista, vaan hesasta. He puhuvat myös asemasta eikä mistään steissistä, sillä ei tuo ole heidän ikäluokkansa murretta enää lainkaan. Heillä sen sijaan vilisevät puheissa ihan samat anglismit kuin itselläni, jotka taas ovat aivan erilaisia kuin nuoremmilla sukupolvilla.

Eräs syntyperäinen helsinkiläinen selitti taasen asiaa näin: "olen Helsingistä, koska olen kotoisin omakotialueelta. Stadi on ydinkeskusta. Hesa taas on maalaisten käyttämä nimitys, joten missään nimessä en ole Hesasta."

[TSS]

En tiedä miltä vuodelta mikäkin vitsi on peräisin, mutta tulee mieleen ainakin insinöörivitsit, jotka yleensä perustuvat ajatukseen, että kouluttautuneilta insinööreiltä puuttuu kyky tehdä asioita.

Ei nyt tule kuin yksi insinöörivitsi mieleen, eikä liene paras esimerkki tähän, koska jutun pääjuju on morkata AMK-insinööriä, mutta heitetään nyt ilmoille kun kerran pyydettiin:

Mitä eroa on diplomi-insinöörillä, insinöörillä ja teknikolla?
- Diplomi-insinööri tietää, miksi jotain tehdään, mutta ei miten. Teknikko tietää, miten jotain tehdään, mutta ei miksi. Insinööri ei tiedä kumpaakaan.

Mun mielestä on päivänselvä stereotypia, että kaupunkilaisuus edustaa sivistystä ja maalaisuus käytännöllisyyttä, mutta kaipa siitäkin voi montaa mieltä olla, eipä siinä mitään.

Myönnän, että en ymmärrä edes yhteyttä kaupunkilaisuus/maalaisuus vastakkainasetteluun. Insinööriksi kun opiskelemaan lähdetään niin maalta kuin kaupungista.

Ellet sitten ajattele, että jos maalainen lähtee kaupunkiin opiskelemaan insinööriksi, hän muuttuu ja sivistyy sen vuoksi siten, että käytännönläheisýys häviää vai miten tämä menee

T: Xante

Niin, sitähän olen tässä sanonut, että rajat maalaisuuden ja kaupunkilaisuuden välillä hälvenevät, koska maalaiset voivat nykyään muuttua kaupunkilaisiksi helposti, ja hankkia kaupunkilaisuuteen liitettyä sivistystä siinä missä paljasjalkaiset kaupunkinlaiset. Mutta jonkinlainen vastakkainasettelu, vaikkei enää olekaan niin suoraan liitettävissä asuinpaikkaan, liittyy korkeastikouluttautumiseen ja matalampaan kouluttautumiseen. Arvioisin, että se menee enemmän niin päin, että matalammin koulutetut vitsailevat korkeastikouluttautuneista lievittääkseen alemmuudentunnettaan, tai näpäyttämällä olettamaansa korkeastikoulutettujen ylemmyydentunnetta, korostamalla näkökulmaa, jossa käytännöllisyys on itseasiassa sivistystä suurempi hyve. Puhun tietysti ilmiö-tasolla, enkä luonnollisestikaan tarkoita, että jokainen "maalainen" tai matalammin koulutettu tuntee alemmuutta, tai edes yleisestiottaen niin. Kuten sanottua, moni on ylpeä käytännöllisyydestään.

[Hayabusa]

Monipaikkakuntalaisuus alkaa olla monelle arkea näinä päivinä. Ehkä sitä myöten tuo vastakkainasettelu, joka näköjään joidenkin mielessä vielä elää, vähitellen katoaa.

[TSS]

Monipaikkakuntalaisuus alkaa olla monelle arkea näinä päivinä. Ehkä sitä myöten tuo vastakkainasettelu, joka näköjään joidenkin mielessä vielä elää, vähitellen katoaa.

Täytyy nyt selventää, että en puhu omista käsityksistäni tai ajatuksistani maalaisuudesta tai kapunkilaisuudesta, vaan ilmiöstä, joka on mielestäni havaittavissa.

[Hiha]

Miten tosissaan tuota Kehäkolmosta pidetään sivistyksen rajana, on sitten ihan toinen juttu.

Noin salliva rajapolitiikka on todellakin vitsi. Vaikka se ei ehkä maakunnissa kaikille aukene. Kehäykkösen kanssa joku tulokas saattaa olla tosissaankin. Perinteisin tulkinta on, että kadun pitää olla katu. Kun kadun nimet alkavat päättyä "tie", ollaan jo jossain liitosalueilla tai ties missä.

[Socrates]

Junttius/maalaisuus/pikkupaikkakuntalaisuus/urbaanius muodostavat jatkumon, jonka alkupää on lähes kadonnut. 100% juntteja on ollut jo vuosikymmeniä vaikea bongata. Tosin kun seurasin Ano Turtiaisen ja romukauppias Auvisen tarinointia facessa, tuli kiva nostalginen fiilis aidosta junttimeiningistä.

[TSS]

Junttius/maalaisuus/pikkupaikkakuntalaisuus/urbaanius muodostavat jatkumon, jonka alkupää on lähes kadonnut. 100% juntteja on ollut jo vuosikymmeniä vaikea bongata. Tosin kun seurasin Ano Turtiaisen ja romukauppias Auvisen tarinointia facessa, tuli kiva nostalginen fiilis aidosta junttimeiningistä.

Niin, ihmisten vapaampi liikkuvuus kaupunkien ja maaseutujen välillä, sekä kaupungistuminen, sekoittavat vaikutteita, jolloin perinteiset stereotypiat menettävät voimaansa, ja vähentävät ilmiön ääripäitä.

[ROOSTER]

Syntyperäinen kaupunkilainen kaupunkilainen ei edes (yleensä) kaipaa metsiä, muutama puu riittää. Ei myöskään järviä, niissä ei ole edes kaakelilattiaa. Kaikki keskustan kivitaloryhmien ulkopuolella on landea ja skutsia.

Ymmärtäähän sen, esim. asfaltti lämpenee keväällä aiemmin, ei painu märkänäkään jalan alla ja estää hyttysten lisääntymistä. Myöskään susi ei vaani bussipysäkin takana pusikossa - tosin maalla ei bussipysäkkejä enää juuri ole, varmaan juuri susipelosta johtuen.

Remonttihenkiselle hieman harvemmin asuttu alue on parempi. Täälläkin laskin olevan, edelleenkin vaikka määrä on laskussa, toistakymmentä rautakauppaa kymmenen kilometrin säteellä. Niistä on mukava hakea sementtisäkki tai lankunpätkä auto-peräkärry-yhdistelmällä. Esim. pääkaupunkiseudulla se olisi hiukan isompi projekti, liikkeet kaukana, peräkärryä ei voi säilyttää pihassa eikä sellaisen kanssa sompailu ole heikkohermoisen puuhaa keskustaliikenteessä jne.

Muutamalla tuttavalla on talviasunto stadissa. Sinne he suuntaavat vapaa-aikansa tylsistyttäminä nauttimaan kulttuurista, syömään, juomaan ja ...maan talven keleillä. Kaikki eivät viihdy ulkomailla(kaan) ja onhan Helsinki aika hieno kaupunki. Uskomaton saavutus suomalaisilta, viiden miljoonan kansa on kehittänyt itselleen miljoonan asukkaan metropolialueen. Siihen on tarvittu paljon myös maakuntien ponnisteluja, rahalähetyksiä ja virastotyöpaikkoja.

Niille jotka häpeävät esim. voimakasta murrettaan voivat huoletta siirtyä puhumaan englantia vieraillessaan isossa kaupungissa. Kukaan ei epäile mitään ja palvelu pelaa, kaikkihan puhuvat "huonoa englantia". Jos on vielä tumma ja komea, kuten minä, niin täydestä menee. Ainoastaan hotelliin kirjautuminen paljastaa suomaalaisuuden.

[Hayabusa]

Niille jotka häpeävät esim. voimakasta murrettaan voivat huoletta siirtyä puhumaan englantia vieraillessaan isossa kaupungissa. Kukaan ei epäile mitään ja palvelu pelaa, kaikkihan puhuvat "huonoa englantia". Jos on vielä tumma ja komea, kuten minä, niin täydestä menee. Ainoastaan hotelliin kirjautuminen paljastaa suomaalaisuuden.

Tuollaiseenkin on törmätty. Onneton vain väitti olevansa englantilainen. Ei osunut vain aksentti mihinkään sumujen saarten kolkkaan.

Lopulta kun seurueemme tarpeeksi solvasi tyyppiä suomeksi homorunkkariksi yms. tämä tunnusti härmäläisyytensä.

[Hiha]

Tarkoitukseni oli kuvailla sitä, miten asuinpaikka määräsi statuksen.

Ilmiö oli ihan todellinen. Sille löytyy kyllä yksinkertaisempikin selitys kuin sen aikaisten helsinkiläisten suhteellinen fiksuus. Avainsanat ovat kohdassa: "olivat kokeneet enemmän".

Nykyäänkin on muita parempia lapsia. Ne on niitä rikkaampia. Erilainen prestige näkyy nimenomaan huonompiosaisuudesta päin katsellessa. Eliitti itse katsoo hienotunteisesti poispäin. Harvempi ihminen on täyspäivämulkku. Toisia sorkitaan kipeisiin kohtiin vain silloin kun ollaan jostain ärtyneitä.

Toisin kuin nykyisin, kliffat kokemukset ja jopa enimmät statusesineet olivat ennen saatavilla vain asumalla isoissa kaupungeissa. Helsinkiläisen kävijän kokemuspisteet olivat väkisinkin ihan toisella tasolla kuin Korpi-Suomen kasvatin. Lapsen silmin heillä oli kaikkea enemmän so. he olivat parempia. Kyllähän sellaisia sopi ihailla tai kadehtia.

[Kopek]

Eiköhän tässä Kopek taas ole kyseessä sinulle aika tyypillinen harha: kun sinä teet jotain, oletat, että muut tekevät samoin. Enemmän kuin paikkakunta, asiaan vaikuttanee luonteenlaatu ja sattuma: satuit löytämään samanmielisiä, joilla on tarve tuntea ylemmyyttä jotain muita kohtaan ja heitellä heitä lumipalloilla. Luonteenlaatusi taas sattuu olemaan semmoinen, että sovit hyvin porukkaan.

T: Xante

Kun kirjoitin, että kävimme heittelemässä lumipalloilla, tarkoitin tietyillä koulun luokilla olevia poikia yksilöimättä sen tarkemmin, ketkä asiassa olivat aktiivisia. Olen itse aina ollut huono heittämään mitä tahansa, joten olin tuossa touhussa mukana korkeintaan sen verran nimeksi, että en voi ehdottomasti sanoa, että en olisi koskaan osallistunut. Ja motiivina isompien maalaispoikien härnäämiselle ei ollut kiusaaminen vaan jännitys ja seikkailu, koska he heittelivät tietenkin myös meitä. Olimme tavallaan lumisotaa.

Maamoukut -sanaa en koskaan käyttänyt. Tuon sanan käyttäjänä mieleeni on jäänyt eräs poika, joka asui pienessä mökissä ja oli lähtöisin köyhästä perheestä. Kerrottiin huhupuheena, että tuon pojan perheellä olisi ollut jonkinlainen sukuyhteys erääseen aatelissukuun, josta se olisi köyhyyden takia pudonnut. Sukunimi oli muuttunut suomalaiseksi, ja aatelisarvo oli menetetty. Tämä sukunimi oli alun perin ollut...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tawaststjerna

Xantipan viittaus luonteenlaatuun on täysin spekulaatiota, enkä myönnä, että minulla olisi sellainen luonteenlaatu, että haluaisin kiusata ketään.

"...satuit löytämään samanmielisiä, joilla on tarve tuntea ylemmyyttä jotain muita kohtaan ja heitellä heitä lumipalloilla..."

Ei, ei ja vielä kerran ei.

Ylemmyyden tunnetta oli korkeintaan sanan "maamoukut" käyttämisessä, enkä minä tuota sanaa käyttänyt.

---

Tästä aiheesta on turha väitellä, koska jokaisella on omat tunteensa ja kokemuksensa. En löydä Googlesta minkäänlaista tukea näkemyksilleni, mutta jos olen kokenut asiat tietyllä tavalla, olen kokenut ne tietyllä tavalla, vaikka olisin ollut ainoa maailmassa, joka ne on sillä tavalla kokenut.

Enbuske:

Ja helsinkiläisetkö muka suvaitsevaisia? Rajat auki -tapahtumissa kyllä poseerataan, mutta aina pitää muistuttaa: "Minun sukuni on asunut Stadissa neljä sukupolvea. Sinä et siis ole oikea helsinkiläinen." Miten se muka eroaa rasistien rajat kiinni -hommasta?

Kyllähän tuollaisessa vähän omahyväisyys haiskahtaa. Enbuske on muuttanut Helsinkiin Oulusta, joten hänellä on herkkyyttä aistia se, että hän ei kaikesta huolimatta oikein kuulu joukkoon.

Käsikirjoittaja Petteri Summanen:

– Meillä on aina pilkattu ja pidetty naurunalaisena esimerkiksi eri murteiden edustajia, karjalaisia, maalaisia, eri ammattiryhmiä eivätkä poikkeusta tee myöskään ne vähemmistöt.

Ketkähän niitä maalaisia ovat pilkanneet - etteivät vain kaupunkilaiset.

Yle Uutiset entisestä ohjelmapäälliköstä Antero Alpolasta:

Ajanvietteessä Alpola pyrki noudattamaan tarkkoja varovaisuussääntöjä: oli pysyttävä politiikan ulkopuolella, maalaisia ei saanut pilkata, presidenttiä ei sopinut mainita, kiroilu oli kielletty eikä politiikalle, ay-liikkeelle ja uskonnolle saanut nauraa.

Se, että maalaisia ei saanut pilkata, viittaa siihen, että maalaisia olisi ollut houkutus pilkata. Ei kai asiasta muuten sääntöä olisi tarvinnut olla.

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201703172200087490

https://www.is.fi/viihde/art-2000006317908.html

https://www.vauva.fi/comment/62431740

Kerron vielä lopuksi sen, että itsetuntoani on aina nostanut hieman se, että tiedän olevani syntynyt Helsingissä, vaikka paperien mukaan en olekaan. Jo lapsena sain statustani kaveripiirissä kohoamaan, kun kerroin, että olen syntynyt Helsingissä. Se on vähän kuin aatelisarvo. Sitä himmentää minun kohdallani se, että Helsinki ei ole virallinen syntymäpaikkani.

Ennen vanhaan henkilöhistorioissa kerrottiin todelliset syntymäpaikat, koska ei-todellisia ei ollutkaan. En tiedä, miten tulevaisuuden historiikeissa asioista kerrotaan, kun ihmiset ovat papereiden mukaan syntyneet paikkakunnilla, joissa he eivät ole oikeasti syntyneet.

Olin 1980-luvulla muutaman vuoden ajan kirjoilla Helsingissä, ja olihan se hienoa, kun papereissa luki kotipaikkana Helsinki. Kadotin tuolloin ajokorttini ja sain kopion Helsingin poliisilaitokselta, joten ajokortissakin luki Helsinki osoituksena ylhäisestä asuinstatuksestani. Olin tuolloin 1980-luvulla melkein syntyperäinen helsinkiläinen, koska olin syntynyt Helsingissä ja asuin siellä. Virallisen syntymäpaikan - joka siis ei ole Helsinki - merkintä kuitenkin pilasi syntyperäisyyden. Olin B-luokan ihminen. 

Löysin kerran paperin, josta kävi ilmi, että äitini virallinen kotipaikka oli pitkään hänen lapsuudenkaupunkinsa, vaikka hän oli asunut jo vuosia muualla. Äitini teki muuttoilmoituksen isäni kotipaikkakunnalle kuukautta ennen syntymääni, vaikka ei asunutkaan siellä vaan Helsingissä. Jos tuota muuttoilmoitusta ei olisi tehnyt, syntymäpaikkani olisi äitini nuoruudenaikainen kaupunki, jossa kävin ehkä ensimmäisen kerran joskus viisivuotiaana.

Mistä tietää, vaikka me kaikki olemme joskus syntyperäisiä venäläisiä. Kun Venäjä valloittaa Suomen, Suomessa syntyneiden syntymäpaikaksi tulee Venäjä. Ahtisaarikin on syntynyt Venäjällä, koska hänen syntymäkaupunkinsa Viipuri kuuluu Venäjälle.

Google:

Tietoja
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari oli suomalainen diplomaatti ja Suomen tasavallan kymmenes presidentti vuosina 1994–2000. Hän toimi kansainvälisenä rauhanvälittäjänä sekä ennen presidenttikauttaan, sen aikana että sen jälkeen, ja sai mainetta erityisesti rauhanprosessien vetäjänä Namibiassa, Kosovossa ja Indonesiassa. Wikipedia
Syntyi: 23. kesäkuuta 1937, Viipuri, Venäjä
Kuoli: 16. lokakuuta 2023, Helsinki

[Hayabusa]

^
Minun interwebbi on ilmeisesti erilainen kuin Kopekilla.
Martti Ahtisaari
Henkilötiedot
Syntynyt   23. kesäkuuta 1937
Viipuri, Suomi
Kuollut   16. lokakuuta 2023 (86 vuotta)
Helsinki, Suomi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Ahtisaari

[Karikko]

^
Viipuri taisi olla suomen toiseksi suurin kaupunki aikoinaan, tai siis oikeastaan Ruotsin suomi nimisen maakunnan toiseksi suurin kaupunki. Ruotsalaisten tekemä asutus aikoinaan historiallisesti.

Venäläiseksi se muuttui 1809 taisi olla vuosiluku, jos hämärästi oikein muistan.

Ehtikö se sitten olla suomalainen 1917 jälkeen, vai oliko se vain venäjänsuomalainen kaupunki.

[Hayabusa]

^
Viipuri taisi olla suomen toiseksi suurin kaupunki aikoinaan, tai siis oikeastaan Ruotsin suomi nimisen maakunnan toiseksi suurin kaupunki. Ruotsalaisten tekemä asutus aikoinaan historiallisesti.

Venäläiseksi se muuttui 1809 taisi olla vuosiluku, jos hämärästi oikein muistan.

1721, Uudenkaupungin rauhassa. Rauhaa edeltävään sotaan liittyy läheisesti eräs Ukrainan alueella sijaitseva kaupunki. 
Oli osa Vanhaa-Suomea tuohon 1809 asti. Silloin perustettiin Suomen suurruhtinaskunta. Sen aikana Viipuri ja ympäröivä maaseutu kukoisti.

Ehtikö se sitten olla suomalainen 1917 jälkeen, vai oliko se vain venäjänsuomalainen kaupunki.

Kyllähän se Suomea oli. Ja kukoistus jatkui.