Maalaisuus vs kaupunkilaisuus

[Karikko]

^
Viipuri taisi olla suomen toiseksi suurin kaupunki aikoinaan, tai siis oikeastaan Ruotsin suomi nimisen maakunnan toiseksi suurin kaupunki. Ruotsalaisten tekemä asutus aikoinaan historiallisesti.

Venäläiseksi se muuttui 1809 taisi olla vuosiluku, jos hämärästi oikein muistan.

1721, Uudenkaupungin rauhassa. Rauhaa edeltävään sotaan liittyy läheisesti eräs Ukrainan alueella sijaitseva kaupunki. 
Oli osa Vanhaa-Suomea tuohon 1809 asti. Silloin perustettiin Suomen suurruhtinaskunta. Sen aikana Viipuri ja ympäröivä maaseutu kukoisti.

Ehtikö se sitten olla suomalainen 1917 jälkeen, vai oliko se vain venäjänsuomalainen kaupunki.

Kyllähän se Suomea oli. Ja kukoistus jatkui.

Joo onhan tuo suomen historian pikkujättiläinen kirjahyllyssä ja hämärästi muistelen, että viipuria oli jonkun mielestä liian vaikea puolustaa, tai sieltä muuten vain paettiin nopeasti aikoinaan. Oli se varmaan suomea noina aikoina- jonkin aikaa ja marakin ehti syntyä suomalaisena.  Ennen vuotta 1917 syntyneitä voidaan pitää "venäläisinä", jos tarkkoja ollaan.

Eli mara on ilmeisesti syntynyt venäläisistä vanhemmista-- kirjaimellisesti..

[TSS]

^
Miten tosissaan tuota Kehäkolmosta pidetään sivistyksen rajana, on sitten ihan toinen juttu. Minäkin olen kautta aikain vinoillut asiasta. Ensin tyttärilleni, jotka jokainen muuttivat Kehän "väärälle puolelle" ja viimeiset yhdeksän vuotta olen itse asunut siellä samalla puolella. Onneksi en sentään kauempana kuin kivenheiton päässä Kehästä :p

On tietty ihmisiä, jotka ylläpitävät oikeasti tuota maalaisten ja kaupunkilaisten vastakkainasettelua, mutta se tuskin on heidän ainoa vikansa

Onhan se tietysti lähes kokonaan ainakin tänä päivänä vain leikkimielistä läpyskää, mutta juontanee juurensa kuitenkin aikaan, jolloin siinä oli jotain perää. Ja toisaalta yliopistot ja korkeakoulut ovat aina olleet kaupungeissa, jolloin kaupungit luonnollisesti edustavat sivistystä ja pienemmät paikat käytännöllisyyttä. Tänä päivänä kuka tahansa voi muuttaa kaupunkiin opiskelemaan, ei ole juurikaan maalaistiloja, jonne velvollisuuden tunnosta tai omasta halusta on jäätävä käytännön töihin. Joka tapauksessa, kaupunkilaisuus edustaa aina sivistystä ja maalaisuus käytännöllisyyttä, ja koska sivistys ja kouluttautuneisuus on niin arvossa pidettyä, se voi aiheuttaa ylemmyyden tai alemmuudentunteita sen mukaan, mihin leiriin itse kuuluu. Toisaalta, kuten sanottua, moni on myös ylpeä käytännöllisyydestään, ja tämä vastakkkainasettelu on edelleen voimassa ja elää vähintään vitseissä ja huumorissa.

Annatko esimerkin vitsistä, jonka alkuperä on sanotaan nyt vaikka tältä vuosituhannella, joka edustaa tätä vastakkainasettelua? Totta kai vitsiperinteessä elää (niiden joiden mielestä sellainen hauskaa on) yhtä lailla sovinismi, naisviha, miesviha, rasismi, jne. mutta ei kyllä todista, että nuo asiat olisivat valtavirralle tätä päivää, aina, ehdottomasti.

Sekin on sitten siinä ja siinä, että voisimme tuosta noin määritellä, mikä edustaa mitäkin aina.

T: Xante

Pääsi jo itseltäkin unohtumaan, mistä tämä koko huumorijuonne lähti, mutta nyt kirkastui.. Eli siis esimerkki vitsistä tai huumorista, vieläpä tältä vuosituhannelta, lienee Hipin naljailu tyttärelleen kehäkolmosen ulkopuolisuudesta, ja kaikki muukin saman aihepiirin naljailu.

Ainakin itse voisin kuvitella, että tämän naljailun pohjimmaisia aineksia olisi jonkinlainen ylpeys kaupunkilaisuudesta, joka voisi pohjautua esimerkiksi siihen, että kaupunkeihin ja niiden asukkaisiin mielletään esimerkiksi juuri sivistyneisyyttä ja muita hienoja asioita. "Maalaiset" taas naljailevat takaisin vedoten esimerkiksi käytännöllisyyteensä, konkreettiseen yhteiskunnan ylläpitämiseen ja maalaisjärkeen.

Jos sinusta Xante nämä strereotypiat, joiden alkuperä sijoittunee ammoisiin aikoihin, eivät yhtään ole tämän huumorilajin taustalla, niin mihin sinusta nuo yllämainitut naljailut perustuvat? Itselle tulee ajatus, että näiden taustalla on pohjimmiltaan jotain jännitettä muun muassa sen välillä, kumpi on arvokkaampaa, oppineisuus vai käytännöllisyys, vaikka varmasti tämän sortin vitsailun alkuperään liittyy moninaisia tekijöitä. Sanoisin, että tuo mainitsemani jännite on kuitenkin ainakin osatekijä ja todellinen ilmiö.

[Hayabusa]

Laitoin pari päivää sitten ruuantuotantoketjuun linkin Tiedeykkösen ohjelmaan. Siinä kerrottiin mm., että kestä elintarviketuotanto vaatii lisää työvoimaa maaseudulle. Siihen liittyy myös aiemmin mainittu ilmiö, että kakkosasunto onkin kaupungissa.
https://kantapaikka.net/index.php/topic,1598.msg190872.html#msg190872

[Socrates]

Maaseutu vs kaupunki asetelma on itselleni läheinen, koska isälleni kaupunkilaisuus oli jotain inhottavaa, vaikka hän asuikin sanojensa mukaan työn takia keskikaupungilla kunnes eläkkeelle jäätyään muutti korpeen. Veljeni peri tuon aatteen vielä fanaattisempana samalla kun isäni jousti siitä ikääntyessä.

Maaseudun mollaaminen on tyypillistä heikomman potkimista, mutta olen myös joutunut myöntämään, että osa maaseudun ihmisiin liittyvistä kielteisistä stereotypioista pitää paikkansa.

Maaseudun vastaisuus vaikutti ikuiselta kiihtyvältä trendiltä, mutta jotain pieniä säröjä siihen on tullut viime aikoina, vaikka ihmisten keskittymistä kaupunkeihin tuskin mikään voi estää. Joitain paluumuuttajia kotiseudulleen tunnen, vaikka toki se on harvinaista.

[Hippi]

Yritin vähän etsiä, miksi tuo Kehä III on  niin vahvasti mukana tuossa maalaiset - Helsinki -ajattelussa. Enhän minä sitä naljailua aiheesta ole keksinyt, vaikka sitä leikillisesti jokaiselle kolmelle tytölleni olen käyttänyt näiden muuttaessa. Muistuupa mieleen FB päivitykseni, jossa kerroin ostaneeni uudet kumisaappaat, koska muutan kehäkolmosen ulkopuolelle. Sattui vaan vanhat vuotamaan otollisella hetkellä.

Vantaan vanha nimi oli Helsingin maalaiskunta ja Vantaasta tuli kaupunki vuoden 1972 alussa ja tällöin nimikin muuttui. Kuinka ollakaan, Kehä III:n rakentaminen on alkanut jokunen vuosi ennen tuota (jatkuen pienen ikuisuuden kunnes aloitettiin parannustyöt) ja tie kulkee hyvän matkaa Helsingin ja Vantaan rajaa pitkin suunnilleen. Olisiko nuo sattumat saaneet aikaan läpän siitä, miten Helsingin ympärille rakennetaan rajaavaa tietä. Alunperinhän tien nimi oli Ohikulkutie, joten vielä muulta Helsinkiin päin tulleille oli tienviitat itään ja länteen ohi Helsingin.

Hikipedia esittelee Kehä III:n näin:
Kehä Kolmonen tai Kehä III tai Susiraja (eng. Ring 3) on Helsingin edustalla sijaitseva rajavyöhyke. Se erottaa Helsingin sen ympärillä aukeavasta tyhjyydestä. Kehä Kolmosen takana ei tiedetä varmasti olevan elämää, joskin useat tiedemiehet pitävät mahdollisena, että siellä eläisi joitakin ihmisen kaltaisia, vähemmän kehittyneitä organismeja (ei siis orgasmeja). Kehän taakse on lähetetty luotaimia sekä miehittämättömiä mönkijöitä, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. (Täytyy muistaa, että kehä 3 on oikeasti helvetti ja kaikki siellä asuvat ihmiset demonista kopioita saatanasta. Ole iloinen, jos et asu siellä persevaossa.).......

Jos nyt omilleni tai kaveripiirilleni heitän kevyttä läppää, niin en kyllä tulisi mieleeni arvioida ihmistä tämän asuinpaikan tai entisen asuinpaikan perusteella.

Itselleni oli vähäisistä muutoista kaikkein vaikein muutto lapsuuskodistani Helsingin raitiovaunukiskojen viereltä lähiöön 20 minuutin bussimatkan päähän. Helsingistä pois muuttaminen ai ollut mitään tuohon verrattuna. Nyt olen närkästynyt siitä, että tähän aivan lähelle ollaan piakkoin rakentamassa ratikkakiskoja ja minulta ryövätään hyvä bussilinja pois.

Jossain vaiheessa olen jopa miettinyt muuttamista, ei ihan maaseudulle, mutta jollekin pikkupaikkakunnalle, koska en kaipaa oikeastaan mitään, mitä iso kaupunki tarjoaa.

[Xantippa]

Jos sinusta Xante nämä strereotypiat, joiden alkuperä sijoittunee ammoisiin aikoihin, eivät yhtään ole tämän huumorilajin taustalla, niin mihin sinusta nuo yllämainitut naljailut perustuvat? Itselle tulee ajatus, että näiden taustalla on pohjimmiltaan jotain jännitettä muun muassa sen välillä, kumpi on arvokkaampaa, oppineisuus vai käytännöllisyys, vaikka varmasti tämän sortin vitsailun alkuperään liittyy moninaisia tekijöitä. Sanoisin, että tuo mainitsemani jännite on kuitenkin ainakin osatekijä ja todellinen ilmiö.

Tämä kun ei käy itselleni järkeen, se on ongelmani. Kaupungithan ne vasta ovat täynnä muutakin kuin yliopistoja, etenkin ammoisina aikoina. Siellähän sijaitsivat tehtaat, kaupat, tietyömaat, rakentaminen, jne, jotka kaikki tarvitsivat nimenomaan käytännön tekijöitä ja halpaa, kouluttamatonta työvoimaa. Sinne rakennettiin kokonaisia työläskortteleita, joissa ei varmaan kovin ylenmääräinen, elitistinen kulttuurikeskustelu rehoittanut.

Keskusteluhan alkoi siitä, että Kopek (kuten kai sinäkin?) esitti, että yksinomaan kaupunkilaisuus on jotain tavoiteltavaa paremmuutensa vuoksi ja sen vuoksi kadehdittavaa ja alemmuutta aiheuttavaa. Näin tuskin kohenkaan monetkaan silloinkaan tai milloinkaan ovat asian nähneet. Aika moni on sinne muuttanut ihan pakon perässä, ei sivistyksen tai syvällisen itsensä kehittämisen tarpeeseen. Eikä sinne lähdetty hyvin toimeentulevilta tai edes leivän antavilta tiloilta, joten eiköhän niillä maalaisisännälläkin ole ollut ihan itsetunto kohdillaan.

Mielestäni siis naljailulla tai vitsailulla käytännöllisyys vs. oppineisuus ei ole mitään yhteyttä kaupunkilainen vs. maalainen sinällään, vaan se ihan yleisluonteista asuinpaikasta huolimatta. Vertautuu blondivitseihin, eihän nekään ole mitenkään asuinpaikkasidonnaisia.

T: Xante

[TSS]

Jos sinusta Xante nämä strereotypiat, joiden alkuperä sijoittunee ammoisiin aikoihin, eivät yhtään ole tämän huumorilajin taustalla, niin mihin sinusta nuo yllämainitut naljailut perustuvat? Itselle tulee ajatus, että näiden taustalla on pohjimmiltaan jotain jännitettä muun muassa sen välillä, kumpi on arvokkaampaa, oppineisuus vai käytännöllisyys, vaikka varmasti tämän sortin vitsailun alkuperään liittyy moninaisia tekijöitä. Sanoisin, että tuo mainitsemani jännite on kuitenkin ainakin osatekijä ja todellinen ilmiö.

Tämä kun ei käy itselleni järkeen, se on ongelmani. Kaupungithan ne vasta ovat täynnä muutakin kuin yliopistoja, etenkin ammoisina aikoina. Siellähän sijaitsivat tehtaat, kaupat, tietyömaat, rakentaminen, jne, jotka kaikki tarvitsivat nimenomaan käytännön tekijöitä ja halpaa, kouluttamatonta työvoimaa. Sinne rakennettiin kokonaisia työläskortteleita, joissa ei varmaan kovin ylenmääräinen, elitistinen kulttuurikeskustelu rehoittanut.

Keskusteluhan alkoi siitä, että Kopek (kuten kai sinäkin?) esitti, että yksinomaan kaupunkilaisuus on jotain tavoiteltavaa paremmuutensa vuoksi ja sen vuoksi kadehdittavaa ja alemmuutta aiheuttavaa. Näin tuskin kohenkaan monetkaan silloinkaan tai milloinkaan ovat asian nähneet. Aika moni on sinne muuttanut ihan pakon perässä, ei sivistyksen tai syvällisen itsensä kehittämisen tarpeeseen. Eikä sinne lähdetty hyvin toimeentulevilta tai edes leivän antavilta tiloilta, joten eiköhän niillä maalaisisännälläkin ole ollut ihan itsetunto kohdillaan.

Mielestäni siis naljailulla tai vitsailulla käytännöllisyys vs. oppineisuus ei ole mitään yhteyttä kaupunkilainen vs. maalainen sinällään, vaan se ihan yleisluonteista asuinpaikasta huolimatta. Vertautuu blondivitseihin, eihän nekään ole mitenkään asuinpaikkasidonnaisia.

T: Xante

Ymmärsin Kopekin tarkoittavan, että pääkaupunkilaisuuden, ja kaupunkilaisuuden ylipäätäänkin, ympärille on rakentunut pientä gloriaa. Ainakin itselleni tämä on asia, jota en pidä pelkästään Kopekin kieroutuneena ajatuksena, vaan itse tosiaan tällaista ilmiön olemassaoloa olen huomaavinani. En tarkkaan tiedä, minkä kaiken ympärille tuo gloria rakentuu, mutta kuten olen sanonut, epäilen sen liittyvän osittain siihen, että kaupunkeja on pidetty sivistyksen ja kulttuurin kehtoina, ja vaikka ei itse olisikaan oppinut tai kulturelli, kaupungissa elää kuitenkin niiden vaikutuspiirissä. Maalla ei yksinkertaisesti ole ainakaan ennen ollut mahdollisuutta opiskella pitkälle muuttamatta kaupunkiin, jolloin maalaisseudut eivät samalla tavalla edusta näitä arvossa pidettyjä asioita. Gloria rakentuu osaltaan varmasti myös sellaistenkin asioiden pariin, että kaupunki tarjoaa monia näkökulmia sekalaisen asukaskuntansa myötä ja mahdollisuuden kokea enemmän kuin maaseutu.

Toki maaseudullakin on oma gloriansa, ei sillä, mutta jotenkin itselleni vaan ei ole mikään tavattoman omituinen ajatus, että pikkupaikkakuntalaiset saattaisivat pitää kaupunkilaisia jotenkin hienompina, tai että pikkupaikkakuntalaiset ajattelisivat pääkaupunkilaisten pitävän itseään parempina. Ihmisillä on ennakoluuloja hullummillakin perusteilla kuin asuinpaikan perusteella, joten en usko, että asuinpaikkakaan on turvassa siltä, ettei sen perusteella tehtäisi ennakkoluuloja. Kun ihmiseen sitten tutustuu paremmin, ennakkoluulot usein hälvenevät.

Kannattaa tässä nyt erottaa, etten puhu siitä, mitä itse ajattelen maalaisista, kaupunkilaisista tai korkeastikoulutetuista tai matalasti koulutetuista. Minusta on kiinnostavaa pohtia, mihin esimerkiksi nuo kehäkolmosvitsit perustuvat, elleivät jonkinlaiseen gloriaan pääkaupunkiseudusta. Minusta kapunki sivistyksen ja kulttuurin kehtona on niin piintynyt mielikuva, että itselleni on jotenkin ilmeistä, että sillä on tekemistä kaupunkilaisuuden glorian kanssa. Ja vaikka kaupungeissa on kaikki yhteiskuntaluokat edustettuina, on se muinoin muodostunut sivistyksen kehdoksi enemmän kuin maaseutu siksi, että se on ollut ainoa paikka hankkia korkeakoulutus, ja yleensä korkeastikoulutetut jäävät kaupunkeihin töihin. Maaseutu on sitten edustanut muita, arvostettuja asioita.

Varmaan meidän vaan täytyy tyytyä nyt olemaan eri mieltä, koska minusta kaupunkeja on pidetty enemmän sivistyksen ja kulttuurin kehtoina kuin maaseutua, ja sikäli sillä on jotain tekemistä ihmisten mielikuvissa ja stereotypioissa siitä, minkälaisia kaupunkilaiset ja maalaiset ovat. Olisi mielenkiintoista edelleen kuulla, että minkälaisiin osatekijöihin sinä jakaisit esimerkiksi kehäkolmosvitsien taustaa, kun tämä mainitsemani asia ei ainakaan millään tavalla siihen liity? Tai että millaisten tekijöiden pohjalta mielikuvat ja stereotypiat kaupunkilaisista ja maalaisista sinun mielestäsi muodostuvat?

[Xantippa]

^

Vastaan kiireessä vähän lyhyesti, mutta niin, kuten sanoin, kyse on omista mielikuvista. Monelle taas kaupungit edustavat ankeita betonilähiöitä, joissa uurastetaan, eikä ole muuta tekemistä kuin ryypätä ja rellestää ja maaseutu nähdään vehreänä, virikkeitä ja mielekästä tekemistä edustavana.

Ihmetellään, että miten te täällä voitte asua toistenne sylissä ja tyydytte raatamaan jossain tehtaassa, me viljellään sentään omaa maata ja tehdään työtä itselle.

Ja oikeasti aika hemmetin vaikea minun on nähdä, että jossain viiskytluvun kalliossa tai tampereen amurissa väistämättä ihmiset olisivat olleet kamalan erilaisia näkökulmia pohdiskelevia tai väistämättä kulttuurista ammentavia. Kyllä siellä oli ihan yhtä ahdasmielistä, mutta muutoin ahtaampaa kuin maallakin.

Palaan paremmalla ajalla mielikuviini siitä, mistä naljailu on mielestäni voinut syntyä.

T: Xante

[Socrates]

^

maaseutu nähdään vehreänä, virikkeitä ja mielekästä tekemistä edustavana.

Ja oikeasti aika hemmetin vaikea minun on nähdä, että jossain viiskytluvun kalliossa tai tampereen amurissa väistämättä ihmiset olisivat olleet kamalan erilaisia näkökulmia pohdiskelevia tai väistämättä kulttuurista ammentavia.
T: Xante

Maaseudulta lähdetään pois usein juuri koska se koetaan virikkeettömäksi ympäristöksi. Toteamus "siellä ei ole mitään" on tuttu, koska maaseudulla joutuu näkemään enemmän vaivaa aktivoituakseen harrastamaan.

50-luvulla maalaiset arvot olivat vielä hallitsevia ainakin kaupunkien työläisosissa. Maaseudun vastaisuus alkoi kunnolla vallata alaa joskus 60-luvun loppupuolella ja se liittyi nuorisokulttuurin muutokseen.

[TSS]

^

Vastaan kiireessä vähän lyhyesti, mutta niin, kuten sanoin, kyse on omista mielikuvista. Monelle taas kaupungit edustavat ankeita betonilähiöitä, joissa uurastetaan, eikä ole muuta tekemistä kuin ryypätä ja rellestää ja maaseutu nähdään vehreänä, virikkeitä ja mielekästä tekemistä edustavana.

Ihmetellään, että miten te täällä voitte asua toistenne sylissä ja tyydytte raatamaan jossain tehtaassa, me viljellään sentään omaa maata ja tehdään työtä itselle.

Ja oikeasti aika hemmetin vaikea minun on nähdä, että jossain viiskytluvun kalliossa tai tampereen amurissa väistämättä ihmiset olisivat olleet kamalan erilaisia näkökulmia pohdiskelevia tai väistämättä kulttuurista ammentavia. Kyllä siellä oli ihan yhtä ahdasmielistä, mutta muutoin ahtaampaa kuin maallakin.

Palaan paremmalla ajalla mielikuviini siitä, mistä naljailu on mielestäni voinut syntyä.

T: Xante

Periaatteessa kyse ei ole siitä, millaista todella on elää kaupungissa tai maalla. Kyse oli käsittääkseni siitä, voiko Kopekin esittämää mielikuvaa liittyä kaupunkilaisiin yleisemmin kuin vain Kopekin omassa päässä. Koska Kopekin esittämä mielikuva teilattiin vain hänen päässään olevaksi, halusin esittää perusteita, jonka mukaan se ei olisi vain Kopekin pään sisäinen ilmiö. Se, että sellaista ilmiötä tai mielikuvia kaupunkilaisuudesta olisi yleismminkin, ei tietenkään tarkoita, että se olisi ainoa mielikuva ja kaikkien mielikuva, ennen ja nyt. Se on selvää, että toiset gloriovat maaseutua ja toiset kaupunkia, mutta tarkoitukseni oli vain esittää joitakin näkemyksiä Kopekin esittämän mielikuvan yleisemmän olemassaolon tueksi, koska se ei ollut mielestäni niin typerä ja lytättävä ajatus, kuin millaisen vastaanoton se sai.

[Brutto]

^

maaseutu nähdään vehreänä, virikkeitä ja mielekästä tekemistä edustavana.

Ja oikeasti aika hemmetin vaikea minun on nähdä, että jossain viiskytluvun kalliossa tai tampereen amurissa väistämättä ihmiset olisivat olleet kamalan erilaisia näkökulmia pohdiskelevia tai väistämättä kulttuurista ammentavia.
T: Xante

Maaseudulta lähdetään pois usein juuri koska se koetaan virikkeettömäksi ympäristöksi. Toteamus "siellä ei ole mitään" on tuttu, koska maaseudulla joutuu näkemään enemmän vaivaa aktivoituakseen harrastamaan.

Tässäkin virikkeettömyys juontaa juurensa osittain seksiin - tai pikemminkin sen puutteeseen. Kaikista mielen virikkeistä seksi (+ romantiikka) on ehkä se tehokkain. Se voittaa kalastuksen, hiihtämisen, lukemisen ja kulttuurin. Maaseudulta siis lähdetään koska siellä ei tunnu olevan riittävästi sopivia pariutumiskumppaneita. Kaupungissa niitä yleensä on.

[Kopek]

Sen verran tiivistän ja täsmennän aikaisemmin kirjoittamaani, että käsittelin omia lapsuudenmuistojani ja fiiliksiäni ja esitin asiat hieman liioittelevaan sävyyn.

Ehkä murre on yksi keskeisimmistä asioista, joka erottaa ihmisiä. Joihinkin murteisiin on lyöty niin kauhea "stigma", että sellaisen puhujaa pidetään vähän hölmönä, vaikka hän olisi miten fiksu tahansa.

Juha Vainio:

Herrat Helsingin on hienoja sä varmaan tiedät sen
Ne on tohtoreita, maistereita melkein jokainen
Ja ne luoda lupaa tuulentupaa pelkkää sanoissaan
Hyvä kaupunkiin ei maalta ole mennä asumaan
Lyyli Leväperä tietää kyllä mitä merkitsee
Kun ne kumartaa ja käteen käy ja kysyy: "Käykö tee?"
Lyyli maalta tuli, miehet suli hänen edessään
Oli hauskaa jonkin aikaa, nyt on Lyyli yksinään

[-:)lauri]

Jos landet olisivat geneettisesti yhtä kehittyneitä kuin helsinkiläiset, niin missä on heidän pääkaupunkinsa?

[Hippi]

Taisin mainitakin, että työkavereistani hyvin monet ovat junanuomia susirajan takaa. Melkein sitä mukaa, kun nuo ovat eläköityneet, niin ovat lähteneet omille kotiseuduilleen takaisin. Monet eivät ole jaksaneet odottaa niinkään kauaa, vaan ovat joko hakeutuneet kotiseuduilleen tai sen tuntumaan meidän muihin yksiköihin tai sitten jatkavat samassa hommassa etäyhteyksin muuton jälkeen. Näissä siisteissä sisätöissä monille on etäyhteydet olleet siunauksena ja elämänlaadun nostajina, kun ovat voineet palata entisille sijoilleen.

Eräskin noista paluumuuttajista oli poissa Lapista kolmisenkymmentä vuotta, mutta polte paluuseen oli niin kova, että tänne rakennettu talo meni myyntiin ja muutto kotiseudulle oli pakko tehdä. Täällä ei ollut mitään, mitä olisivat jääneet kaipaamaan, vaikka koko aikuisikänsä oli täällä asunut. Tuo yhtenä esimerkkinä, mutta saman suuntaisia ajatuksia olen monelta kuullut.

Kuinkahan moni työn perässä PK-seudulle muuttanut oikeasti kiintyy tähän seutuun?

[Socrates]

Tässäkin virikkeettömyys juontaa juurensa osittain seksiin - tai pikemminkin sen puutteeseen. Kaikista mielen virikkeistä seksi (+ romantiikka) on ehkä se tehokkain. Se voittaa kalastuksen, hiihtämisen, lukemisen ja kulttuurin. Maaseudulta siis lähdetään koska siellä ei tunnu olevan riittävästi sopivia pariutumiskumppaneita. Kaupungissa niitä yleensä on.

Tämä on toki totta. Maaseudulla mahdollisten kumppanien määrä on hyvin rajallinen etsi sitten tavallisia saati perspanoja.

Laajemmin ajatellen ehkäisyn helpottuminen mursi maalaiselämän arvoja, mihin liittyi korkea lapsiluku yhden kumppanin kanssa, joka taas aiheutti puutetta. Kaupunkielämä tarjosi toisaalta enemmän kumppaneita, mutta myös tarvittaessa yksityisyyttä.

Mikko Niskasen 8 surmanluotia on groteski tiivistelmä maalaisuuden kurjuudesta. En ole ikinä nähnyt, että joku ihannoisi 60-luvun pienviljelijän elämää. No ehkä Linkola.

Päätalo kertoo kirjoissaan suhteestaan kaupunkilaisuuteen ja pieleen menneestä paluusta kotikonnuilleen. Mieleen on jäänyt Päätalon isän toteamus, että mitä ne kaupunkilaiset tänne tulisi hyttysten kupattaviksi, kun oli jotain puhetta lomailusta maaseudulla.