Maalaisuus vs kaupunkilaisuus

[ROOSTER]

Eikös kyttääminen ole ruma sana sosiaalisuudelle ja some häivyttänyt eroja urbaanissa ja maaseudun kyttä..sosiaalisuudessa?

On varmaan juu. Ja juu. Kaikkialla on samat säännöt ja sama meininki.

Tässä nykyisessä somekyttäämisessä on uhrin kannalta se hyvä puoli, että oman todellisen olemuksensa pystyy halutessaan häivyttämään.

Kukapa uskoisi, että ROOSTERkin on 80-vuotias leskirouva Lempäälästä ja että Toope on luultavasti 13-vuotias teinityttö Karkkilasta.

[Aave]

^
Onneksi kaupunkilaisuus ja kaupunkilaisten yhteisöllisyys korostuvat varsinkin, jos tapahtuu jokin satunnainen kolari, tai joku saa kadulla sairauskohtauksen. Tällöin kaupunkilaiset suorastaan kilvoittelevat siitä, kuka ehtii ensimmäisenä auttamaan!

Välittyihän sarkasmini?

[Socrates]

Villapaitoja ja muita villavaatteita tulee käytettyä nykyään enää maalla mökkiolosuhteissa, jotka muistuttavat kyllä retkeilyä tämän meidän mökin osalta.

Villahousut laitan, kun talvella tulen jääkylmään mökkiin. Aivan ehdottomat kylminä alkutunteina ennen kuin mökki alkaa lämmetä. Erittäin kovilla pakkasilla käytän myös kaupungissa sauvakävellessä ja hiihtäessä.

Villapaitojakin tulee toki käytettyä enemmän mökillä, missä niitä on useita. Esimerkiksi metsätöissä verrattomat.

[kertsi]

^ Mutta sun mökillä on sentään kakluuni. Meidän mökillä ei ole. Toisena tai kolmantena päivänä alkaa tarkenemaan, jos talvella sinne menee.

[Aave]

Maaseudun ja kaupunkien välistä vastakkainasettelua on käytetty iät ajat hyväksi politiikassa, ja Suomessakin poliitikot ovat harrastaneet sitä niin kauan, kuin muistan. 2000-Luvulla sitä on tehty ehkä enemmän kuin koskaan eikä se toisaalta ole mikään ihme, kun Suomi siirtyi 1970- ja 1980-luvuille tultaessa agraarivaltiosta teollisuusvaltioksi. Nyt olemme eläneet jälkiteollisia aikoja, ja sitä hypetetyintä mallia edustaa ns. palveluyhteiskunta. Sitä tietenkin keskitetään kaupunkeihin; maaseudulta palveluita on karsittu ja karsitaan pois siihen tahtiin, että hirvittää. Valtaosa Suomea onkin nyt autiomaata, ja väestö saatu ajettua kasvukeskuksiin ja kaupunkeihin. Tällä hetkellä jo yli 80% suomalaisista elää maantieteellisesti varsin pienellä alueella, Etelä-Suomessa.

Se on jännä, että moni fiksumpi kyllä tunnistaa nopeasti "Me vastaan ne" -ajattelun esim. eri valtioiden välillä ja sen, miten monin tavoin sitä käytetään poliittisessa propagandassa, mutta tässä yhteydessä käytettynä sama kuvio jääkin sokeaksi pisteeksi.

Semminkin, että maaseutu ja kaupunki ovat paradoksi: kumpiakaan ei olisi ilman toistaan.

Historiallisesti maalaisilla on ollut aina enemmän syytä katkeruuteen kaupunkilaisia kohtaan, kuin toisin päin. Kaupungit ovat ruoantuotannossa ja verotuksessa valtavia resurssisyöppöjä, ja talonpoikia on kohdeltu miten sattuu. Venäjälläkin he olivat maaorjia. Maaseuduilla ollaan oltu itse nälkäkuoleman partaalla, kun arvon feodaaliherrat ja kuninkaat ovat keränneet raskaat verot ja jos vähänkään kapinoit, niin kylät laitettiin hyrskynmyrskyn. Oikeastaan peli tasoittui vasta, kun alkoi ruutiaseiden teollinen massatuotanto. Sitä ennen aseet olivat käsityötä ja erittäin kalliita, ei niihin talonpojilla ollut varaa. Vaan kun ei maajussinkaan ollut enää tyytyminen pelkkiin talikkoihin ja kirveisiin aseina, saatiin vallankumouksia ja vallanvaihdoksia, että peli olisi jatkossa edes rahtusen reilumpaa myös toukohousuille.

Kaupungit ovat saaste- ja tautipesäkkeitä, joista leviää kaikenlaista häijyä pöpöä pitkin mantuja.

Tämän päivän Suomessa maatalous on ajettu jälleen polvilleen, kiitos duopolin nimeltä S-ryhmä ja Kesko. Kaupunkilaiset itkevät maaseudun tukiaisia, sillä eihän sitä ruokaa kukaan viljele tai kasvata, kun ruoka tulee kauppojen hyllyiltä, ja pakaste-altaista! Suomalaista ruokaa kyllä suositaan, vaan ulkomaista sitten ostetaan. Kaupparyhmien intresseissä kun ostaa sitä sieltä, mistä sitä vain halvimmin saa ja myydä se sitten kuluttajille niin kalliilla, kuin vain pokkaa on. Ja sitähän S-ryhmällä ja Keskolla riittää.

Synnyin ja kasvoin etelä-pohjanmaalaisessa pikkukaupungissa, hybridimallina. Luonto oli haluttaessa lähellä, ja samalla oppi kaupunkilaisuuden tavat. Kauempana asuvilla sukulaisilla ja perhetuttavilla oli kyllä muutamilla maatilat, mutta oma lähisuku oli keskiluokkaista, porvarillista ja kaupunkilaista. Etelä-Pohjanmaa oli sikälikin mainio paikka kasvaa, että niin avarassa ympäristössä oppi väkisinkin keskimääräistä kaukokatseisemmaksi. Sääliksi käy niitä, jotka kasvavat pienissä kerrostalokämpissä jossain betonilähiössä, ja ikkunoistakin näkyy vain naapuritalon seiniä. Jos hyvä säkä käy, niin nuhjuisen korttelin sisäpihalla on jopa oikein hiekkalaatikko, ja keinu. Kyllä siinä kaupunkilaislapsen kelpaa kasvaa, ja kehittyä.

[Xantippa]

Olen taas pari päivää yrittänyt katsella Socrateen silmin, eli että mistä ne kaupunkilaiset erottaa esim. pukeutumisen suhteen maalaisista. Kovin on vaikeaa, kun suomalaiset on aika pinttynyttä tikkitakkikansaa. Tai sitten se oikea kaupunkilaisuus ei näy Hgin keskustassa tai 3-5 km matkan päässä keskustasta. Eikä suurimmissa ostoskeskuksissa.

T: Xante

[Socrates]

50 vuotta sitten kaikki pukeutuivat raskaasti, tosin varakkaitten
kaupunkilaisten pukeutuminen erosi maalaisista. Ilmasto oli kylmempi eikä kaupungeissakaan ollut juurikaan isoja lämpimiä yleisiä tiloja.

Sitten alkoi siirtymä keskieurooppalaiseen kevyempään vaatetukseen ensiksi kaupungeissa. Toki suurin osa maalaisista on jonkin verran pyrkinyt seuraamaan kehitystä, mutta ovat aina hiukan metroseksuaalien perässä. Jo Lahden ja Helsingin välillä on hiuksenhieno ero tuulipukukansan määrässä.

Maalainen pukeutuminen on ollut helvetin noloa lasten ja nuorten keskuudessa. Aikuisten suhteen ei tietysti niin härnätä tms ja toki jotkut maalaisvaatteet kokevat välillä renessanssin kaupunkilaisten keskuudessa. Pipoista härnättiin, kunnes hiphoppparit sun muut alkoivat käyttää kesällä niitä. Kumpisaappaissakin voi retroilla, mutta se retroilu täytyy osata tehdä oikealla tavalla.

Setäni oli maanviljelijä ja ivaili helsinkiläisten paljain päin kulkemista.  Yksi tuttu maalainen ukko paheksui otsapantaani talvella, kun hänen mielestään piti käyttää karvalakkia.

Olin aiemmin ulkoilmaihminen ja pukeutumiseni on ollut sekoitus junttityyliä ja stadilaisuutta välttäen kuitenkin kummankin ääripäitä. Mökillä voin römmeltää maalaisena enkä nyt enää niin häpeä sitä kaupungissakaan.

[kertsi]

Synnyin ja kasvoin etelä-pohjanmaalaisessa pikkukaupungissa, hybridimallina. Luonto oli haluttaessa lähellä, ja samalla oppi kaupunkilaisuuden tavat. Kauempana asuvilla sukulaisilla ja perhetuttavilla oli kyllä muutamilla maatilat, mutta oma lähisuku oli keskiluokkaista, porvarillista ja kaupunkilaista. Etelä-Pohjanmaa oli sikälikin mainio paikka kasvaa, että niin avarassa ympäristössä oppi väkisinkin keskimääräistä kaukokatseisemmaksi. Sääliksi käy niitä, jotka kasvavat pienissä kerrostalokämpissä jossain betonilähiössä, ja ikkunoistakin näkyy vain naapuritalon seiniä. Jos hyvä säkä käy, niin nuhjuisen korttelin sisäpihalla on jopa oikein hiekkalaatikko, ja keinu. Kyllä siinä kaupunkilaislapsen kelpaa kasvaa, ja kehittyä.

Boldaus minun. Maalaisjuntit tosin eivät taida tietää, että nimenomaan lähiöt (tai ainakin esikaupungit) ovat usein niitä luonnonläheisimpiä kaupunkiympäristöjä, koska usein lähiöitä rakennetaan lähelle metsiä (poikkeuksen tästä tekevät keskelle peltoa rakennetut lähiöt). Keskustassa luontoa edustaa muutama hassu puu puistossa. Lähiöissä on myös yleisempää, että naapuritalot ovat kauempana, verrattuna keskustakortteleihin.

Lähiöitäkin on monenlaisia. Ja sitten on kaupungeissa lisäksi esikaupunkialueitakin. Ja entisiä kauppaloita ja maalaiskuntia.

[Xantippa]

Kuten sanottua, ajoissa on eroa. Nyt yritin oikeasti katselemalla katsella, että miten ne kantahelsinkiläiset sitten pukeutuvat. Tikkitakkia, pitkää ja persuksen päälle olevaa, naisilla leveitä housuja tai jotain legginssin tyyppisiä, ei mitään eroa siihen, miten maailaiset pukeutuvat. Tosin maalla ei tungeta ehkä ihan niin paljon päälle, kun ei seisoskella siellä bussipysäkeillä, vaan mennään autolla kauppaan. Miehillä sama juttu, kovin harvalla näki mitään kunnon takkia, kuten vaikka 3/4-pituinen villatakki. Kengätkään ei tosiaan ollut mistään Milanon suutareilta kotoisin.

Sanoisin kyllä, että ajat ovat pukeutumisen suhteen huonontuneet kaikkia, samoissa rönttösissä sitä kuljetaan.

T: Xante

[Hayabusa]

^
Helsingin jalkakäytävien hoito on kyllä niin luokatonta, ettei siellä voi puoli vuotta kestävän marraskuun loskan aikana kävellä ns. paremmilla kengillä. Parempi vaan vetää parhaat päivänsä nähneet vaelluskengät jalkaan.

[Hippi]

^
Täällä Kehäkolmosen ulkopuolella sen sijaan hoidetaan aivan mallikkaasti kevyenliikenteen väylät

[ROOSTER]

^
Täällä Kehäkolmosen ulkopuolella sen sijaan hoidetaan aivan mallikkaasti kevyenliikenteen väylät

Paljonko on ulkopuolella? Kilometrin linnuntietä?

[Toope]

^
Täällä Kehäkolmosen ulkopuolella sen sijaan hoidetaan aivan mallikkaasti kevyenliikenteen väylät

Ei muuten hoideta, kun ei ole rahaa!

[Hayabusa]

^
Täällä Kehäkolmosen ulkopuolella sen sijaan hoidetaan aivan mallikkaasti kevyenliikenteen väylät

No niin. Nyt ne Maalaiskunnan nousukkaat alkaa elvistelemään! 

[ROOSTER]

Helsingissä ilmestyvä sanomalehti HS kertoo havainnoista, joiden mukaan bussinkuljettajat ovat huomanneet, että Helsingissä ei tervehditä.

"Helsingissä on kiireistä kaupunkielämää eikä paljon tervehditä. Espoossa ja Vantaalla sekä varsinkin Sipoossa on aivan erilainen meininki."