Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

TV-nurkka

Aloittaja Lenny, tammikuu 03, 2019, 12:03:22

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Norma Bates

Kerran olen katsonut Sinkkuelämää-sarjan kaikki jaksot. Kauheasti en niistä muista. Mutta välillä kun olen muutaman minuutin seurannut uusintoja, on alkanut ärsyttämään aika kovastikin yksi juttu. Muija höpöttelee kauhean viisaita blogiinsa milloin minkäkin suhteentyngän pohjalta, omansa tai kavereidensa. Ja sitten jakson parin päästä koko se suhde joka moisia "viisauksia" on hänestä kirvoittanut onkin jo historiaa.

Mitä helvetin järkeä on kerätä "ihmissuhdeviisautta" jos kaikki suhteet ovat pelkkiä kertakäyttösuhteita tai ennemmin tai myöhemmin lopahtavia räpellyksiä?

***

Outlander on tullut Ylellä niin monta kertaa että tuntuu kuin sarja olisi ikuinen. Katsoin siitä aikoinaan ekan jakson ekalta kaudelta ja totesin että eipä kiinnosta. Onko se tosiaan niin helvetin hyvä sarja että on loputtomat uusintansa ansainnut?

Lenny

Tuntematon Sotilas TV-sarja on nyt murtautunut kuplaani niin väkevästi, että täytyy tsekata se.
Lainsäädäntö ennen luontoa (Immanuel Kant)

kertsi

^ Tuntematon tosiaankin oli näkemisen arvoinen. Se oli sekä parempi että huonompi kuin alkuperäinen Edvin Laineen elokuva. En vaan osaa sanoa miksi. Ehkä siksi, että katsoin sitä aika flunssakuumeessa ja heikossa hapessa, ja kestin katsoa vain pienen pätkän kerrallaan. Kestän ylipäätänsä huonosti pelkoa ja kauhua, ja siitä syystä yleensä tai usein vältän sotaelokuvia, ja varsinkin psykologisia trillereitä ja kauhuleffoja.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Hippi


TV2:lla sattumoisin törmäsin viikko sitten Vogue Williamsin tekemään dokkariin sokerideittailusta.
Irlantilainen tv-juontaja Vogue Williams perehtyy dokumentissaan sugar daddy -ilmiöön, jossa nuoret naiset tarjoavat maksua vastaan seuraansa huomattavasti vanhemmille varakkaille miehille. Mitä niin sanottu sokerideittailu oikein on ja liittyykö siihen aina myös seksiä? Vogue haastattelee sekä "sokeri-isukkeja" että "sokeribeibejä" ja saa selville yllättäviäkin asioita.

Eilen tuli dokkari "Irti ahdistuksesta" ja ensi sunnuntaina näyttäisi tulevan "Haluan vauvan, en miestä".

En löytänyt pienellä hakemisella tietoa, mitä muuta on mahdollisesti tulossa tai mitä on tuota sokerideittalua edeltänyt.
Harvinaisen miellyttävä toimittaja mielestäni ja aiheiden käsittely on kevyttä, mutta antaa jonkinlaisen käsityksen siitä, millaisia ihmisiä löytyy noiden otsikoiden takaa. Inhimillinen käsittelytapa hyvinkin henkilökohtaisista aiheista.

If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

J

Katsoin vuoden alussa tuoreeltaan Doctor Whon uudenvuoden spesiaalijakson, joka tavallisuudesta poiketen ei ollutkaan tällä kertaa joulujakso. Vanha tuttu Dalek-vihulainen tuli ties monennenko kerran kiusaamaan matkalaisia, saaden taas aikaan katsojissa tutunoloisia flashback-efektejä.

Muuten jakso oli sitä taattua DW-kuviota, jossa ei liiemmin yllätyksiä ollut. Jodie Whittaker uudenkarheana tohtorina suoriutui kyllä edellisestä kaudesta moitteettomasti. Uudet 12 kauden jaksot, taitavat tulla ulos tällä tietoa vasta vuonna 2020, joten pitkä on odotus, ainakin vannoutuneiden fanien keskuudessa.   
- Matkaajana maailman äärilaidoilla -

Norma Bates

Jotenkin se ärsyttää että Tohtorinna raijaa mukanaan kokonaista "perhettä". Ikäänkuin naisen pitäisi aina olla tiimityöskentelijä. Tai haluttaisiin välttää ettei mene liian romanttiseksi heterosti tai lesbiaanisesti. Jälleen: ikäänkuin nainen ei voisi olla tomera toimija ilman parisuhdetta.

Enemmän arroganssia akkaan ja koppavuutta koppeloon. Hänhän on sentään ajanherratar eikä ihminen.

J

Tuo sosiaalisuuteen viittaava seikka on jäänyt minuakin mietityttämään. Tohtorihan on vanhastaan ollut hyvinkin itsenäinen kulkija, eikä matkakumppanit ole olleet mitään itsestäänselvyyksiä. Niitä on korkeintaan matkan varrella historian saatossa esiintynyt muutamia.

Nyt kun niitä 'riippakiviä' on riesaksi asti, niin se ei näytä tohtoria liiemmin häiritsevän. Varsinaista parisuhdettahan tällä eksentrikolla aikamatkajalla ei varsinaisesti ole ollutkaan; vaan satunnaisia matkatovereita on siunaantunut kintereille ikäänkuin kohtalon oikusta. Tohtorikin näköjään muuttaa luonnettaan ajan vaatimusten mukaisesti.
- Matkaajana maailman äärilaidoilla -

Brutto

Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 05, 2019, 16:55:35
Lainaus käyttäjältä: Lenny - tammikuu 03, 2019, 12:03:22
Hieno uusi sarja Das Boot - Sukellusvene U-612: https://areena.yle.fi/1-4555656


Katsoin kolme jaksoa. Kaksi ensimmäistä olivat loistavia, kolmannessa alkoivat typeryydet tiivistyä. Saa jäädä katsomatta ainakin toistaiseksi.

Ekat kolme minuuttia olivat jo epäuskottavia. Jos unohdetaan se, ettei lentokone muka pitänyt mitään ääntä ja pääsi yllättämään, niin paikalle saapuneiden vihollishävittäjien nopeus oli kerrassaan valtava. Näkyvyys merellä oli vähintäänkin 30 kilometriä, evätkä neljä tähystäjjää nähneet mitään. Tasan kahden minuutin kuluttua tuosta hävittäjät olivat suoraan päällä. Niiden on täytynyt tulla paikalle siis vähintäänkin 900 kilometrin tuntivauhtia. Nopein hävittäjä liikkui vuonna 1945 vain noin 80 kilometrin tuntivauhdilla. Ja pakeneva sukellusvene ei edes yrittänyt muuttaa suuntaansa.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

A.V. Vatanen

Lainaus käyttäjältä: Brutto - tammikuu 07, 2019, 17:38:21

.....Tasan kahden minuutin kuluttua tuosta hävittäjät olivat suoraan päällä. Niiden on täytynyt tulla paikalle siis vähintäänkin 900 kilometrin tuntivauhtia. Nopein hävittäjä liikkui vuonna 1945 vain noin 80 kilometrin tuntivauhdilla. Ja pakeneva sukellusvene ei edes yrittänyt muuttaa suuntaansa.

?
Nopeimmat hävittäjät oli saksalaisilla, mutta esim. RAF:n Spitfiren nopeus oli yli 600 km/h.....

AV:
Jos jotakin on, josta sanotaan: "Katso, tämä on uutta", niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä. Ei jää muistoa esi-isistä; eikä jälkeläisistäkään, jotka tulevat, jää muistoa niille, jotka heidän jälkeensä tulevat.

kertsi

Rokan perheen tuvassa oli pinnatuoleja, ja ne eivät kuulu kai ajankuvaan (pirttipöydän penkit kuuluisivat), sillä eikös ne kehitetty vasta 50-luvulla? Ja ne eivät kai yleistyneet ihan ensimmäiseksi maaseudulla sitä paitsi.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Brutto

Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 07, 2019, 17:46:27
Lainaus käyttäjältä: Brutto - tammikuu 07, 2019, 17:38:21

.....Tasan kahden minuutin kuluttua tuosta hävittäjät olivat suoraan päällä. Niiden on täytynyt tulla paikalle siis vähintäänkin 900 kilometrin tuntivauhtia. Nopein hävittäjä liikkui vuonna 1945 vain noin 80 kilometrin tuntivauhdilla. Ja pakeneva sukellusvene ei edes yrittänyt muuttaa suuntaansa.

?
Nopeimmat hävittäjät oli saksalaisilla, mutta esim. RAF:n Spitfiren nopeus oli yli 600 km/h.....

AV:

Siis nämä paikalle saapuneet hävittäjät olivat liittoutuneiden laivoja, jotka pudottivat syvyyspommeja. Nopein oli Le Fantasque.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Brutto

Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 07, 2019, 18:06:42
Rokan perheen tuvassa oli pinnatuoleja, ja ne eivät kuulu kai ajankuvaan (pirttipöydän penkit kuuluisivat), sillä eikös ne kehitetty vasta 50-luvulla? Ja ne eivät kai yleistyneet ihan ensimmäiseksi maaseudulla sitä paitsi.

Pinnatuoleja tehtiin jo 1800 alussa. Ne edustivat kustavilaista tyylisuunta ja niiden pinnat olivat poikkileikkaukseltaan suorakulmioita.

Ilmari Tapiovaara loi varsinaisen pyöreäpinnaisen pinnatuolin 1949 ja sitä tehtiin Fanett-nimellä ensin Ruotsissa ja myöhemmin Suomessa.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Norma Bates

Jännää oli että "lokakuun puolivälissä" oli vielä varsin vihreää...

Sotaelokuvat tai -sarjat eivät herätä minussa minkäänlaisia tuntemuksia. Joko sota on minusta vaan niin tylsä aihe, tai sitten se on siitä kiinni etten pysty samaistumaan tarinaan tai hahmoihin millään tavalla. Ei taida olla ollut sotakokemuksia ihan lähi-inkarnaatioissa. Ja sitten on tietysti se iänikuinen juttu että en meinaa erottaa pärstiä toisistaan; tässä uudessa Tuntemattomassa se on sentään jotenkuten onnistunut, ehkä näyttelijöiden vaihtelevan iän vuoksi? Mutta sitten taas toisaalta en meinaa erottaa mitä sanotaan, kun puhutaan suomea.

kertsi

#28
Lainaus käyttäjältä: Brutto - tammikuu 07, 2019, 18:17:01
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 07, 2019, 18:06:42
Rokan perheen tuvassa oli pinnatuoleja, ja ne eivät kuulu kai ajankuvaan (pirttipöydän penkit kuuluisivat), sillä eikös ne kehitetty vasta 50-luvulla? Ja ne eivät kai yleistyneet ihan ensimmäiseksi maaseudulla sitä paitsi.

Pinnatuoleja tehtiin jo 1800 alussa. Ne edustivat kustavilaista tyylisuunta ja niiden pinnat olivat poikkileikkaukseltaan suorakulmioita.

Ilmari Tapiovaara loi varsinaisen pyöreäpinnaisen pinnatuolin 1949 ja sitä tehtiin Fanett-nimellä ensin Ruotsissa ja myöhemmin Suomessa.
Ai niin, olihan niitä sitten, tavallaan. Mutta jostain syystä en kutsuisi kustavilaistuolia pinnatuoliksi, ja toisekseen ne tv-sarjassa näkyneet pinnatuolit olivat minusta modernin (tai no, 50-60-luvun) pinnatuolin näköisiä - eli läpileikkaukseltaan (melko) pyöreitä - , ei kustavilaistuolin näköisiä. Tässä niitä näkyy:
https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/201711022200506210
En ollut nähnyt kuvia aiemmin (nyt vasta kekkasin hakea) ja nuo kyllä näyttävät kotitekoisilta. Kaamea homma tuollaisten pinnojen sorvaamisessa kyllä olisi, ja kerkeäisikö maatalossa väkertää sellaista, ja olivatkohan siksi  kovinkaan yleisiä? Edellenkin väitän, että pirttikalustoon kuuluvat selkänojattomat penkit olivat paljon yleisempiä, ja tupia kiertäneet lavitsat.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Brutto

Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 07, 2019, 18:56:52
Lainaus käyttäjältä: Brutto - tammikuu 07, 2019, 18:17:01
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 07, 2019, 18:06:42
Rokan perheen tuvassa oli pinnatuoleja, ja ne eivät kuulu kai ajankuvaan (pirttipöydän penkit kuuluisivat), sillä eikös ne kehitetty vasta 50-luvulla? Ja ne eivät kai yleistyneet ihan ensimmäiseksi maaseudulla sitä paitsi.

Pinnatuoleja tehtiin jo 1800 alussa. Ne edustivat kustavilaista tyylisuunta ja niiden pinnat olivat poikkileikkaukseltaan suorakulmioita.

Ilmari Tapiovaara loi varsinaisen pyöreäpinnaisen pinnatuolin 1949 ja sitä tehtiin Fanett-nimellä ensin Ruotsissa ja myöhemmin Suomessa.
Ai niin, olihan niitä sitten, tavallaan. Mutta jostain syystä en kutsuisi kustavilaistuolia pinnatuoliksi, ja toisekseen ne tv-sarjassa näkyneet pinnatuolit olivat minusta modernin (tai no, 50-60-luvun) pinnatuolin näköisiä, ei kustavilaistuolin. Tässä niitä näkyy:
https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/201711022200506210
En ollut nähnyt kuvia aiemmin (nyt vasta kekkasin hakea) ja nuo kyllä näyttävät kotitekoisilta. Kaamea homma tuollaisten pinnojen sorvaamisessa kyllä olisi, ja kerkeäisikö maatalossa väkertää sellaista, ja olivat kovinkaan yleisiä? Edellenkin väitän, että pirttikalustoon kuuluvat selkänojattomat penkit olivat paljon yleisempiä, ja tupia kiertäneet lavitsat.

Nyt kun näin kuvan, niin onhan noita pyöreäpinnaisia tehty vähintäänkin toistasataa vuotta pienissä puusepän verstaissa kaikkialla Suomessa. Minullakin on pari sellaista eräässä varastossa. Varsinaiset teollisesti tuotetut pinnatuolit ilmestyivät suomalaiskoteihin 50-luvun puolessa välisä.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."