Tietokoneketju

[Hippi]

 Ota automaattinen poistaminen käyttöön -tekstissä olevan linkin avasin uudella välilehdellä ja sieltä löytyy asiasta selostusta ja linkkejä vielä eteenkin päin. En niitä kaikkia jaksanut edes silmäillä, mutta jos nyt oikein ymmärsin, niin tuo tarkoittaa toiminnallista historiaa, eli mitä on hakenut G:n hakutoiminnolla, mitä on tehnyt G Play -kaupassa jne.

Ei tarkoita mielestäni omia, johonkin pilvenhattaralle talletettuja, tiedostoja.

[Jaska]

Varmaankin sinulla on mahdollisuus vähentää tietoa, jota saat Googlen sinusta keräämästä tiedosta. Ei varmaan  tarkoita, että Google poistaisi sinulta tietokaivoksiinsa omiin tarpeisiinsa keräämänsä tiedon.

Oikein malliesimerkki miten asiat voidaan tarkoituksella sanoa niin, ettei asiaa ymmärrettäisi. "Jos verkko- ja sovellustoiminta on käytössä, hakusi ja toimintasi muissa Google-palveluissa tallennetaan Google-tilillesi, jotta saat enemmän personoituja kokemuksia, kuten nopeampia hakuja ja hyödyllisempiä sovellus- ja sisältösuosituksia.
Voit poistaa verkko- ja sovellustoiminnan käytöstä tai poistaa aiempia tapahtumia milloin tahansa."

No käytännössä voit mennä sivulle https://myactivity.google.com/activitycontrols/youtube ja asettaa youtubehistoriasi automaattisen poiston kolmen kuukauden  kuluttua että Google ei käytä sitä vanhempaa historiaasi tietojen sinulle kohdentamiseen.

[Juha]

Käytössä oli Debian, ja Gnome-ympäristö. Käytännössä toiminta hyytyi. Kun vaihdoin työpöytäympäristön xfce:n niin ihan toisella tasolla voi tuottaa asioita. Pienestä se on joskus kiinni.

Mitä linuxiin tulee, niin infrastruktuuri taitaa olla aivan toisella tasolla, kuin muissa järjestelmissä. Voi toteuttaa joustavasti kaikkea, tosin vaatii perehtymistä, ja varmaan hitokseen löytämistä. Rakentajan unelma. Tietääkö joku jotain vertailusta?


L.

Hitto: https://ubuntuforums.org/showthread.php?t=2266999.

Alt + Mouse-Wheel-Forward will zoom in on the entire desktop.
Alt + Mouse-Wheel-Back will zoom out and stop at normal size.

Pika-apua siis netistä, järkyn käyttöön. Ehkä ihan hyvä piirre. Samoin kuin selaimessa ctrl-miinus/plus. Tai keskinamu hiiressä, uuden välilehden avaamiseen.

[Lenny]

Käytössä oli Debian, ja Gnome-ympäristö. Käytännössä toiminta hyytyi. Kun vaihdoin työpöytäympäristön xfce:n niin ihan toisella tasolla voi tuottaa asioita. Pienestä se on joskus kiinni.

Mitä linuxiin tulee, niin infrastruktuuri taitaa olla aivan toisella tasolla, kuin muissa järjestelmissä. Voi toteuttaa joustavasti kaikkea, tosin vaatii perehtymistä, ja varmaan hitokseen löytämistä. Rakentajan unelma. Tietääkö joku jotain vertailusta?

Gnome vaatii aika paljon koneelta. Näitä ikkunointimanagereja löytyy tusinoittain erilaisia, jokaiseen makuun.

Avoin lähdekoodi on kieltämättä hieno ilmiö. Löytämistä ja touhua riittää koko elämän ajaksi.

[Hayabusa]

Aika harvalle tietokoneen kanssa touhuaminen on kuitenkaan se juttu. Mahdollisimman vähäisellä ylimääräisellä säädöllä pitäisi saada hoidettua asioita. Jatkuvasti muuttuvat käyttöliittymät ovat myrkkyä tuottavuudelle.

[Hippi]

Aika harvalle tietokoneen kanssa touhuaminen on kuitenkaan se juttu. Mahdollisimman vähäisellä ylimääräisellä säädöllä pitäisi saada hoidettua asioita. Jatkuvasti muuttuvat käyttöliittymät ovat myrkkyä tuottavuudelle.

Näin on, vaikka koko elämäntyöni olen tehnyt tietokoneiden kanssa

Ei vaan ole kiinnostus riittänyt työvälineiden virittelyyn enkä siihen suuntaan suuntautunut lainkaan. Eikä sen puoleen työkoneille mitään saanut tehdäkään. Mutta en ole omia kotikoneitakaan innostunut virittelemään. Monesti on käynyt mielessä, että huvikseen voisi kokeilla Linuxia tuohon edelliseen koneeseen, joka on jäänyt käyttämättömäksi. Siinä olisi kyllä henkeä sen verran, että sillä voisi harjoitella, jos inspiraatio heräisi.

[Juha]

Peruskäyttöliittymiä en muovaakkaan. Hyvä kuitenkin edes se, että osaa siirtyä gnomesta muuhun, eikä hankalaa, vaan kokeiltavissa.

Infran mainitsin ihan ydintasolla, jos tekee itse jotain. Tarkoittaa linuxin perusasioita, jotka jokaisessa jakelussa pääpiirteittäin mukana.

Jos ei koodaa erityisemmin mitään, tai tarvitse omia liittymiä, niin tällainen ei merkitse. Jos rakentaa, niin sitten. Esim palvelinten tarjoamat jutut voi toteuttaa kuten lystää, vaikka tällä foorumilla. Peruskäyttäjä ei tätä tekemislisää tarvitse.

[Kopek]

Hipin kirjoituksesta tulee mieleen vertaus, jossa sydänkirurgi kertoisi, ettei ole koskaan pannut laastaria sormeen eikä taitaisi osatakaan.

Kun käytössä on vähän rahaa, ja haluaa silti tehdä asioita, on melkein pakko "viritellä" kaikkea mahdollista kuten autoja ja tietokoneita ja mitä käyttöesineitä nyt onkin, jotka eivät toimi. Ei välttämättä siksi, että pitäisi siitä, vaan...

Pöytäkoneita rassasimme aikaisemmin tarpeen mukaan niin, että lopulta alkuperäistä ei ollut enää kuin kuoret. Tämä ei ollut välttämättä itsetarkoitus, mutta jos emolevy särkyi tai tuli jokin haaveri, niin ei siinä oikein muu auttanut. Ja kun kaikki osat eivät käy yhteen kaikkien osien kanssa, rassailun tuloksena jäi ylimääräisiä osia, joista jossakin vaiheessa tuli mieleen, että hei, noistahan tekisi uuden koneen kun ostaisi vähän lisää. Ja niin ostettiin kotelo tai näytönohjain tai mitä sattui puuttumaan ja saatiin taas yksi toimiva pömpeli pöydälle. Täydensin kerran näyttövajausta siten, että nostelin roskikseen vietyjä näyttöjä auton peräluukkuun ja tutkin, saisiko niistä jonkin toimimaan. Joitakin sai, joitakin ei. Rakentelin näistä löytöosista jopa yhden täysin toimivan tietokoneen aivan vain kokeillakseni onko se mahdollista. Koneen käyttö jäi testailuksi, mutta kyllä se toimi aivan oikein. Se oli heikkotehoinen Pentium -kone, jossa oli Windows 98.

Linuxeja olen asentanut osittain harrastuksena ja osittain siksi, että siten saa vanhaan hyytyneeseen koneeseen vielä lisää eloa. Tällä hetkellä minulla on satunnaiskäytössä Xubuntu pöytäkoneessa (aika vanhentunut versio) ja "Macbuntu" eli Ubuntu Mac-kuorella vanhassa valkoisessa Macissa, johon ei saanut enää järkevästi toimivaa OsX:ää. Sen lisäksi on MX-linux kymmenisen vuotta vanhassa läppärissä kakkos (eli käytänössä ykkös) järjestelmänä. Siinä oli lähes alusta asti Ubuntu, mutta se meni vanhaksi, ja asensin tilalle MX-Linuxin, joka on yleistynyt ja saanut hyviä arvioita iime aikoina.

MX Linux MX-18 Continuum is a pretty good distro. It has a lot of really cool points, and some superbly nice and unique ones, too. It looks good, it gives you everything out of the box, it comes with a fast installation that will preserve your data, and you get the excellent MX Tools and Package Installer as a bonus. It's also rock stable, very frugal, the performance is dog's bollocks, and consequently, you get a really neat battery life. Overall, it's better than its predecessor in most areas.

https://www.dedoimedo.com/computers/mx-18-lenovo.html

[Hippi]

Hipin kirjoituksesta tulee mieleen vertaus, jossa sydänkirurgi kertoisi, ettei ole koskaan pannut laastaria sormeen eikä taitaisi osatakaan.

Pikemminkin niin, että sisätautilääkäri ei osallistu ortopedin työtehtäviin.

Osaan minä kotikonettani sen verran laastaroida, että pidän sen pölystä puhtaana ja huolehdin, että se on päivitysten osalta ajantasalla kuin myös kone on suojattu ulkopuolelta tulevilta örkeiltä. Tähän mennessä aika hyvin olen pystynyt myös mahdolliset ongelmat selvittelemään. Minulle koneet sinällään eivät ole mikään harrastus, vaan pelkkiä välineitä päästä surffailemaan, pelaamaan ja jauhamaan potaskaa keskustelufoorumeilla

Työssäni sovellustuotannossa en ole tarvinnut tietokoneiden tai työasemien sielunelämän syvällisempää tuntemusta eikä sen puutteesta ole ollut haittaa. Itse asiassa omassa ryhmässäni olen jopa toiminut lähitukena muille vähemmän osaaville, joita niitäkin on jokunen.

[Hayabusa]

Hipin kirjoituksesta tulee mieleen vertaus, jossa sydänkirurgi kertoisi, ettei ole koskaan pannut laastaria sormeen eikä taitaisi osatakaan.

Pikemminkin niin, että sisätautilääkäri ei osallistu ortopedin työtehtäviin.

Vielä parempi olisi ettei radiologi rakenna rötgenlaitetta. 

[Juha]

Luulisin, että ihmiset harvemmin tulevat ajatelleeksi liittymien tärkeyttä, itselle. Vaikkei kaikkia liittymiä suinkaan tee, eikä halua, niin kaikille on liittymien rakentaminen tärkeää, siis tiettyjen liittymien. Liittymissä voi ajatella tiivistyvän kaikki, siis rakentelussa. Tästä ei yleisesti ottaen pääse yli eikä ympäri.

Jos haluaa olla valtatieverkoston valtaväylä, ja siellä olija kaikessa, niin mitä se tarkoittaa? Monesta voi toki koostaa liittymää, kokonaisuutena, ja tarkennettua tekemistä varten. Jälkimmäisen yhteydessä jokainen koostelee liittymiä paljon niin, että kyseessä on enemmän valinta, kuin oma nikkarointi. Jos omasta elämästä tällainen täysin puuttuu, niin aika ei-mitään, sen voisi arvella olevan, tosin ei ehkä ihan välttämättä.

Jos joku elää tietyntyyppisten liittymien rakentelun varassa, niin se, että mahdollisuutta on, niin tärkeää. Näissä voi olla esim peruskutsumuksellisuutta. Tämä menee tosi lähelle omaa elämää, tai sen syrjäytymistä.

Se, että on liittymäsyventymisen mahdollisuus, niin jotta se tosiaan oikeasti olisi, niin käytännössä rinnalle tarvitaan usein selkeä liittymävalinta, vailla väsäilyä. Tästä voi poiketa varmaan, etenkin jos kaikki on tehtävä itse, jossain maailman tilanteessa. Muuten paneutuminen edistyy, jos kaikkeen ei tarvise keskittyä. Oma juttunsa, toki sekin.

Tieteen jos minkä voi nähdä liittymän väkertämisenä. Näitä voi ihan hyvin ajatella yleisesti, jos uskaltaa.

[Jaska]

En ole vaihtanut Linux-työpöytää (Desktop). Mutta kelvolliset ohjeet tekemiseen epäilemättä löytyvät vaivattomasti hakukoneella. Vaikeampi kysymys lienee mieluisan työpöydän valitseminen kokeiltavaksi haluttaessa. xfce tosiaan on Gnomea kevyemmin ajettavan maineessa.

Itselläni Ubuntussa (18.04 LTS 64-bit) merkittävimmän suorituskykyongelman muodostavat webbiselaimien monien välilehtien työtilat, joita on tarvis muistaa  tyhjätä. Muutoin monien välilehtien kanssa istunnossa puljaaminen voi johtaa muistin swappaamisen niin, ettei kone näytä reagoivan näppäimistöön eikä hiireen eikä kellonaikakaan etene ruudulla.

Ainakin Ubuntussa toimii silloinkin tämä pakkouudelleenkäynnistys sormiakrobatialla:

Painetaan Alt ja SysReq (=PrintScreen) näppäin alas ja niitä alhaalla pitäen näppäillään

REISUB

päästetään Alt ja Sysreq ylös. Se teki koneelle fiksumman uudelleenkäynnistyksen. Jokainen kirjain erikseen tekee systeemikutsun. Mm. E lopettaa kaikki muut prosessit paitsi aloitusprosessin init. Kirjainten muistamiseksi voi huomata että se on busier takaperin.


Paraikaa Linux-rintamalla minulla on hautumassa käyttöjärjestelmäversiovaihto. Tarkoitukseni on vaihtaa pääkoneeni kakkos-Linuxina toimiva 32-bittinen Mint 17.1 Cinnamon 64-bittiseksi Mint 19.2 Cinnamoniksi. Edellisen tuki on päättynyt. Bittisyyden vaihdon vuoksi ei onnistu päivittämällä vaan on asennettava puhtaalle pöydälle. Pohdinnassa on, mitä tiedostoja on (ulkoisen levyn kautta) kopioitava uuteen järjestelmään. Varmaan käyttäjien kotihakemistoista piilottamattomat kansiot ja sähköpostin piilokansio jossa on paljon muutakin kuin aktiivien tilien viestit. Ja haluaisin selvittää, mitä ohjelmistoja olen asentanut perusasennuksen lisäksi. Käyttöjärjestelm'n asennusmedia syntyi vaivattomasti Mintin sivulta ISO-kuva lataamalla ja Mintin USB-levykuvakirjoittajalla USB-tikulle kirjoittamalla. Muutamassa minuutissa kokeilin uudella käyttöjärjestelmällä tikulta ajaen sähköpostin lähettämistä.

[Lenny]

Aika harvalle tietokoneen kanssa touhuaminen on kuitenkaan se juttu. Mahdollisimman vähäisellä ylimääräisellä säädöllä pitäisi saada hoidettua asioita. Jatkuvasti muuttuvat käyttöliittymät ovat myrkkyä tuottavuudelle.

En minäkään mitään huvikseen säädä. Mutta toisaalta ainoastaan joustavat avoimen lähdekoodin ohjelmistot mahdollistavat säätämisen lopettamisen. Minulla on esimerkiksi käytössä sellaiset softat, jotka olen itse säätänyt erittäin staattiseksi, suorastaan kiveen hakatuksi. Teen asioita näppäinyhdistelmillä, jotka eivät koskaan muutu, ne tulevat selkäytimestä. Ja nämä jutut eivät ole edes riippuvaisia itse käyttiksestä. Jos Debian menee ensi vuonna nurin, aivan sama, saan nämä softat kyllä toimimaan missä hyvänsä Linuxissa.

Tästä syystä käytän itse CentOS Linuxia (on muuten myös tämän foorumin palvelimessa). Se käyttää RedHatin jakelua, jolle taataan 10 vuoden tuki.

Olen vienyt siis oman tietotekniikkani niin pitkälle, että en ajattele sekuntiakaan elämässäni miten joku asia toimii, se vain toimii. Ja kymmenen vuoden välein sitten mietin että jaksaisiko sitä päivittää käyttiksen isosti, vai pitäisi alustaa vaihtaa kokonaan toiseen. Tähän kuvioon kuuluu luonnollisesti automaattiset päivittäiset varmuuskopiot.

Tämän tason sujuvuutta ei koskaan voi saavuttaa kaupallisilla ohjelmistoilla (Windows, Mac), koska tällainen staattisuus olisi myrkkyä bisneksille. Koko ajan pitää olla ostamassa uutta rautaa ja niihin uutta softaa, muuten ei kauppa käy. Ja uutta väriä ja kikkeliskokkelista ja krumeluuria pitää olla aina tarjoamassa käyttäjille, vaikka kukaan ei oikeastaan tiedä miksi.

[Jaska]

Tavanomaista kirkaasti selvempää, paikkansapitävämpää ja hyödyllisempää tekstiä linuxista, nimenomaisesti Linux Mintistä suomeksi

http://ampeeri.fi/linux-opas/siirtyminen_linux_opas.html

[Hayabusa]

Hyvä ohje!