Tietokoneketju

[a4]

^
Tuosta tulee elävästi mieleen joskus vastauksissani erillisiksi lainauksiksi pilkkomani, toisen viestin jo valmiiksi monikerroksiset lainausrakennelmat joissain Kantiksen viesteissä.
Puuttuvan hakasulun, vinoviivan tai ylimääräisen [quoten] metsästys.

_[sub[/sub]

[Kopek]

Mikä olisi turvallisin tiedostomuoto tekstin säilyttämiseen. En haluaisi, että vuosien mittaan kirjoittamani päiväkirjat yhtäkkiä tuhoutuvat. Niistä ei ole edes paperikopioita, koska sivuja on kertynyt jo niin paljon, että raski uhrata tulostinta yhden jättitulostuksen takia.

Olen luullut, että RTF olisi kohtuullisen turvallinen. Mitään ongelmia ei ole nimittäin tähän mennessä ilmennyt. No, ei teksti nytkään onneksi tuhoutunut, ja mutta vähän jo säikähdin.

Tyttärelläni oli kerran jokin iso käännösprojekti tallennettuna doc. -tiedostoksi (en muista, mikä versio oli kyseessä), joka yhtäkkiä jotenkin salaperäisesti korruptoitui. Kun googlasin asiaa, löysin keskusteluja, joissa tätä aihetta käsiteltiin. Sain sen vaikutelman, että doc-tiedosto on hyvin epävarma, eikä missään tapauksessa turvallinen. Tyttäreni tapauksessa loppu oli kuitenkin siinä mielessä onnellinen, jos nyt oikein muistan, että hän tunsi jonkun asiantuntijan, joka osasi palauttaa tekstin. Mutta en minä tunne ketään, joka pelastaisi korruptoituneet tekstini, mikäli ne ylipäätään olisivat pelastettavissa.

Päiväkirjojani kirjoitan WP:llä, ja tekstit tallentuvat sen tiedostoksi eli wpd:ksi. En tiedä, onko sekään turvallinen. Olen ottanut varmuuskopioita ja tallennellyt niitä doc-tiedostoina ja RTF:nä ja muinakin.

Mikä siis olisi kaikkein turvallisin tiedostomuoto tekstin säilyttämiseen?

P.S. Tein aikoinaan videon Teko-tekstin muuttamiseksi doc-tiedostoksi. Ärsyttävä taustamusiikki, sorry (nykyisin vältän musiikin liittämistä videoihin).


https://youtu.be/hS_E7fg_0Wg

Pari katselijaa näyttää kysyvän, mistä löytäisi Teko-ohjelman. Tekisi mieli vastata ainakin se, että ohjelma on hyvin pieni, ja se mahtuu vanhanaikaiselle levykkeelle, johon jää vielä tilaa tallennettaville teksteillekin. Jos tekijänoikeuskysymykset sivuutetaan (ja kuka tuollaisen antiikkiohjelman tekijänoikeuksista enää välittää), ohjelman voisi panna jonnekin ladattavaksi.

Miksi en sitten vastaa? Siksi, että tuokin videotili kuuluu niihin, jotka olen (kiitos Googlen!!!) menettänyt. Suurimpaan osaan Youtubeen lataamistani videoista en pääse enää käsiksi. Voisin vastata toisella tunnuksella, ja ehkä teenkin myöhemmin niin.

[Jaska]

Enpä usko, että voitaisiin sanoa, millaisella muunnoksella .wpd-tiedostot saataisiin muotoon, jota käsiteltäessä virheet olisivat melkein mahdottomia.

En pidä todennäköisenä, että Kopekin tiedostossa olisi bitti kääntynyt poikittain vuosikymmenien säilytyksessä tai tiedoston siirrossa (kopioinnissa) vaan pikemmin jokin tiedoston käsittelyyn osallistunut ohjelma ei ole toiminut täysin yhteensopivasti. RTF-tiedostossa esimerkiksi ei kai pitäisi esiintyä näkymättömiä merkkejä tekstissä mutta jos kuitenkin esiintyy vaikka copy/pasten seurauksena niin vaikutuksesta jossain RTF:ää käsittelevässä ohjelmassa emme voi olla varmoja. Hipin esimerkkiin viitaten. Tiedostoon esim. muistitikulla ilmaantunut muutos olisi pikemmin tehnyt tiedostosta täysin käsittelykelvottoman.

RTF-muodon ymmärrystä yrittäviä ohjelmia uskoakseni löytyy vastakin käytettävissä koneissa todennäköisemmin kuin .wpd-muodon.

[Lenny]

Mielenkiintoinen kysymys Kopeilla. Voiko tiedostoformaatti kuolla niin, että niitä ei enää saa auki? Siis vähän samaan tapaan kun voi olla vaikea soittaa jotain Beta-videonauhoja jos menee se kone rikki. Onneksi tietokoneet ovat sillä tavalla kuolemattomia, että sitä haluttua softaa jolla tiedostojansa käsittelee voi periaatteessa pitää yllä ajasta ikuisuuteen. Jos ei muuten niin laittamalla sen pyörimään virtualikoneeseen. Näin voi edelleen kirjoitella vaikka DOS-softilla halutessaan vuonna 2100.

(Jos nyt edes ymmärsin kysymystä oikein).

[Melodious Oaf]

Mikä olisi turvallisin tiedostomuoto tekstin säilyttämiseen. En haluaisi, että vuosien mittaan kirjoittamani päiväkirjat yhtäkkiä tuhoutuvat. Niistä ei ole edes paperikopioita, koska sivuja on kertynyt jo niin paljon, että raski uhrata tulostinta yhden jättitulostuksen takia.

Päiväkirjojani kirjoitan WP:llä, ja tekstit tallentuvat sen tiedostoksi eli wpd:ksi. En tiedä, onko sekään turvallinen. Olen ottanut varmuuskopioita ja tallennellyt niitä doc-tiedostoina ja RTF:nä ja muinakin.

Mikä siis olisi kaikkein turvallisin tiedostomuoto tekstin säilyttämiseen?

Mulle tuli ensimmäisenä mieleen että yksinkertaisin olisi niin sanottu "plain text" eli .txt-tiedosto. Siinä ei ole oikein mitään tekstin muotoiluun tai asetteluun liittyviä mahdollisuuksia, enkä tiedä, onko sekään täysin pomminvarma virheiden suhteen. Onhan niissäkin aina joku merkistö eli "encoding", ja niiden kanssa voi periaatteessa tulla ongelmia, jos joku ohjelma yrittää käyttää vaikka UTF-8:aa ja tiedosto on ASCII-tekstiä tai jotakin muuta. Eli se "Ääk tämä näkyy väärin" on periaatteessa mahdollinen tilanne, mutta vain pienenee valtavasti se muuttujien joukko, joka tämän voisi aiheuttaa, ja samoin kuin nyt RTF:n kanssa, tilanne olisi luultavasti korjattavissa riittävällä osaamisella.

RTF on siitä hyvä, että se on niin laajasti tuettu mutta mahdollistaa kuitenkin aika monipuolisia muotoiluasetuksia. Se on kuitenkin aika vanha formaatti, ja ilmeisesti siitä on lukuisia erilaisia versioita.

Aika monesti käytetään PDF:ää siihen, että tallennettu teksti varmasti näkyy juuri sellaisena kuin on tarkoituskin.

Jos käytät WP:tä, silloin tietysti on järkevää käyttää sen omaa tiedostoformaattia. Mutta siitä tulee jo aika paljon tavaraa, jos varmuuskopioit plan text -tiedodtoina, RTF-muodossa ja vielä lisäksi PDF:nä.

Ei mulle olis tullut mieleen että RTF olis jotenkin riskaabeli formaattina, ja olisin ihan hyvin saattanut varmuuskopioida ja tallentaa omia tiedostojani sillä. Mutta jos haluaisin jotenkin tehdä aivan pomminvarmaa systeemiä, niin.... kai mä silloin exporttaisin PDF-tiedostoina ulos ne tekstit ja tallentaisin tekstinkäsittelyohjelman oman formaatin lisäksi siinä muodossa ne. Toinen vaihtoehto olisi plain text, ja se on varmaan makuasia, kumpi tuntuu mielekkäämmältä.

Mä uskoisin että PDF jokseenkin kokonaan välttää ohjelmakohtaiset ongelmat siinä, että tekstin asettelu tai joku muu menisi pyllylleen. Jos sulla on WP:ssä joku helppo tapa julkaista tai saada tiedoston sisältö ulos PDF-muodossa, se voisi olla ihan kelpo ratkaisu arkistointiin. Kokeile kuitenkin ensin, miten se onnistuu, ja testaa, onko lopputuloksena syntyvässä PDF-tiedostossa teksti ihan tekstinä vai pelkästään kuvina. Jos se on tekstinä (näin pitäisi olla), silloin saat tiedoston sisällön myöhemmin tarvittaessa uudestaan muokattavaksi suht helposti ihan copy-pasteamalla tai sitten PDF:stä RTF:ksi tai joksikin muuksi muuntamalla.

Plain text -tiedostoissa voi olla joitain muita etuja, jonka takia joku saattaisi mieluummin varmuuskopioida .txt-muodossa. Mua se varmaan haittaisi että kaikki formatointi puuttuu, ja äkkiseltään arvioiden siis varmuuskopioisin mieluummin PDF-muotoon. Mutta noiden eri formaattejen hyödyt ja haitat on tosi pitkälle riippuvaisia siitäkin, minkälaista jatkokäsittelyä tai selattavuutta ja käytettävyyttä näiltä tiedostoilta kaipaa.

Jos tekisin päiväkirjoistani tekstikorpuksen ja haluaisin käyttää sitä johonkin sellaiseen, että tutkitaan vaikkapa adjektiivien käytön vaihtelua, silloin ne kannattaisi ehdottomasti tallentaa .txt-muotoon. Siinähän ei jollain fonteilla, kursivoinneilla tai boldauksilla ole mitään väliä.

Ainakin Applen koneilla järjestelmän oma haku löytää tekstiä myös PDF-tiedostojen sisältä, joten ne vois ihan hyvin olla PDF-muodossa, jos ainoa tarve olis tekstihaulla etsiä jotain ja sitten ehkä joskus lukea vanhoja merkintöjä. Tämä tosiaan taitaisi olla mulle itselleni mielekkäin arkistointitapa.

Mutta joo. Kai mä miettisin tommosia asioita ja tiedostojen tulevaa käytettävyyttä. PDF tekee tietyt asiat helpoiksi ja ehkäisee tietynlaisia ongelmia, joku muu formaatti taas mahdollistaa tai tekee erityisen helpoksi jotain muuta.

[Kopek]

Kiitos informaatiosta Melodious Oaf.

Asiasta toiseen. Operan VPN näyttää toimivan. Kun erään sivun yritti avata Chromella, tuli seuraava ilmoitus:

451: Unavailable due to legal reasons
We recognize you are attempting to access this website from a country belonging to the European Economic Area (EEA) including the EU which enforces the General Data Protection Regulation (GDPR) and therefore access cannot be granted at this time. For any issues, contact webeditor@gazettes.com or call 562-433-2000.

https://www.gazettes.com/news/queen-marys-independent-shops-close-make-way-for-event-network/article_05c0d316-95fc-11e4-918d-ef7fd2e542d3.html

Mutta Operalla VPN kytkettynä sivua voi katsella.

Varmaan rikon seuraavassa tekijänoikeuksia, mutta siinäpähän rikon.

https://i.ibb.co/VVWJyFc/nettisivu.jpg

[Lenny]

Mulle tuli ensimmäisenä mieleen että yksinkertaisin olisi niin sanottu "plain text" eli .txt-tiedosto.

Tämä on se tyyli jota itse käytän, mutta en halunnut hämmentää soppaa liiaksi.

Hämmennetään nyt kuitenkin. On nimittäin useita tapoja kirjoitella selkotekstinä. Jos ei välitä formaatista, sen kun vain kirjoittelee vaikka notepadilla (tai vastaavalla). Mutta jos haluaa että dokumentit tarvittaessa ovat nätin näköisiä, voi aina kirjoitella ne vaikka Markdownilla tai vastaavalla markup-formaatilla. Näitä on useita, ja niiden kaikkien etuna on selvä luettavuus selkotekstinä, ja samanaikainen muunnettavuus hienoksi dokumentiksi. Esimerkiksi Emacsin org-modella voi kirjoittaa tosi selkeitä tekstitiedostoja ja kääntää ne kädenkäänteessä PDF-dokkareiksi. Tällaisessa joustavuudessa on valtavasti etuja, lähtien nyt vaikka siitä, että ne tuskin koskaan hajoavat käsiin ja ne on helposti versioitavissa erilaisilla versionhallintasysteemeillä, koska ovat siis olennaisesti lähdekoodia varsinaiselle dokumentille (esim. pdf), vaikkakin säilyttävät täyden luettavuuden ilman käännöstä.

[Hayabusa]

Ministeritason tietoturvaosaamista 
Kammottava munaus EU-ministerien salaisessa kokouksessa: toimittaja veikkasi PIN-koodin ja pääsi mukaan

Erikoinen episodi sai alkunsa, kun Hollannin puolustusministeri Ank Biljeveld oli julkaissut Twitter-tilillään kuvan tietokoneensa näytöstä, jossa näkyi videokokouksen nettiosoite, kokouksen tunnus ja PIN-koodista viisi merkkiä kuudesta.

Hollantilaismedia RTL Newsin toimittaja Verlaan oli onnistunut arvaamaan PIN-koodin kuudennen merkin muutaman yrityksen jälkeen, jonka avulla hän pääsi hyppäämään mukaan kokoukseen.

– Tiesitkö, että olet osallisena puolustusministereiden salaista EU-kokousta? kysyi unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaava Josep Borrell.

– Olen journalisti Hollannista. Anteeksi, että häiritsen tapaamistanne, lähden siitä pois nyt, Verlaan vastasi Borrellille.

Vahvoissa kantimissa tuntuu olevan EU-puolustus.

[-:)lauri]

Ministeritason tietoturvaosaamista 
Kammottava munaus EU-ministerien salaisessa kokouksessa: toimittaja veikkasi PIN-koodin ja pääsi mukaan

Erikoinen episodi sai alkunsa, kun Hollannin puolustusministeri Ank Biljeveld oli julkaissut Twitter-tilillään kuvan tietokoneensa näytöstä, jossa näkyi videokokouksen nettiosoite, kokouksen tunnus ja PIN-koodista viisi merkkiä kuudesta.

Hollantilaismedia RTL Newsin toimittaja Verlaan oli onnistunut arvaamaan PIN-koodin kuudennen merkin muutaman yrityksen jälkeen, jonka avulla hän pääsi hyppäämään mukaan kokoukseen.

– Tiesitkö, että olet osallisena puolustusministereiden salaista EU-kokousta? kysyi unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaava Josep Borrell.

– Olen journalisti Hollannista. Anteeksi, että häiritsen tapaamistanne, lähden siitä pois nyt, Verlaan vastasi Borrellille.

Vahvoissa kantimissa tuntuu olevan EU-puolustus.

Kokoomus ei ole suotta peräänkuuluttanut Euroopan yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittämistä. Tosin en ole varma, ovatko tarkoittaneet juuri tätä.

[Hayabusa]

^Alex Stubido olisi twiitannut koko pinin...

[-:)lauri]

Lueskelin hiukka näkemyksiä Radeon 6000 -sarjan näytönohjainten kyvyistä haastaa Nvidian RTX 3000 -sarjan näytönohjaimet tekoälylaskennasssa ja sen perusteella Nvidia taitaa olla fiksuin valinta tällä hetkellä. Vaikka tuoreet Radeonit siis olisivatkin laskennassa tehokkaampi kuin Nvidian mallit, ohjelmistot ja tuki puuttuvat joko osittain tai kokonaan. Arvioitiin että AMD tulee vielä tosissaan mukaan kilpaan varsinkin kun näytönohjainten tehot riittävät siihen, mutta että menee vielä todennäköisesti muutamia vuosia kun riittävä määrä ohjelmistoja on laajennettu tukemaan Radeoneja ja on syntynyt riittävän laaja yhteisö, jotta tuki ongelmatilanteissa löytyy.

[MrKAT]

Iltalehden sivuille ei huvita nyt mennä toista kertaa. Koneen tuuletin huutaa suuren osan aikaa ja huomasin että kuluttaa 60-75% prosessorin tehoista. Vieressä oli isohko joulumainos (semmoinen on muinoinkin pannut wanhempaa konetta polvilleen vuosia sitten).
Kun menin Ilta-sanomien sivuille niin kuluttaa vain n. 10%.

[Hippi]

Miksi ihmeessä annat ylipäätään mainosten vilkkua näytölläsi, kun netistä on saatavana ilmaisia mainostenesto-ohjelmia kaikille tavallisimmille selaimille 

Minulla on useampi selain koneellani ja yhdessä näistä ei ole mainosten blokkausta, kun en sitä selainta ole oikein mihinkään käyttänyt. Kokeilin sillä Iltaleheä ja järkytyin sitä välkkeen määrää. Uudehkolla koneella ei mikään kyllä huuda eikä hidastu, mutta se liikkuvien osien määrä tekisi aivan mahdottomaksi lukea mitään uutista tuolta sivulta.

Vähänkään vanhemmalle koneelle mainosten esto on ensimmäinen, jolla kannattaa tehostaa koneen käyttöä nettisurffailussa. Toinen juttu on sitten koneen putsaaminen pölystä, niin eipä huuda tuuletin. Putsaamisesta ja tuulettimen huutamisesta taitaa tässäkin ketjussa olla jo pariinkin otteeseen kirjoitettu.

[Lenny]

Iltalehden sivuille ei huvita nyt mennä toista kertaa. Koneen tuuletin huutaa suuren osan aikaa ja huomasin että kuluttaa 60-75% prosessorin tehoista. Vieressä oli isohko joulumainos (semmoinen on muinoinkin pannut wanhempaa konetta polvilleen vuosia sitten).
Kun menin Ilta-sanomien sivuille niin kuluttaa vain n. 10%.

Ei noille roskasivuille voi täysjärkinen mennä, sivut vilkkuu ja välkkyy rattoisasti kuin joulukuusi ja läppäri savuttaa.

Tärkeimmät uutiset löytyy Ylen sivuilta, eikä se julkisrahoitteisena yritä tehdä selaimestasi bordellia.

Tietysti voi lähteä myös sille tielle, että blokkailee sisältöä. Yksi erittäin simppeli kikka on ottaa kokonaan pois päältä JavaScript. Johan loppuu rietastelu. Samalla tosin pimenee 90% internetistä... Mutta kantis toimii ilman javascriptiä nyt ja aina!

[Hayabusa]

Näillä foorumeilla on monta kertaa mainostettu uBlock Originia. Vielä kerran.
https://fi.wikipedia.org/wiki/UBlock_Origin

Ensimmäinen temppu mitä teen ottaessani uuden koneen selaimet käyttöön. Toinen on Firefoxin temppitiedostokirjoituksen säätö harvemmaksi.