Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Tietokoneketju

Aloittaja Lenny, tammikuu 03, 2019, 12:24:19

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

kertsi

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 30, 2020, 00:47:47
Iltalehden sivuille ei huvita nyt mennä toista kertaa. Koneen tuuletin huutaa suuren osan aikaa ja huomasin että kuluttaa 60-75% prosessorin tehoista. Vieressä oli isohko joulumainos (semmoinen on muinoinkin pannut wanhempaa konetta polvilleen vuosia sitten).
Kun menin Ilta-sanomien sivuille niin kuluttaa vain n. 10%.

Mulla Facebook joskus jumittaa, ei näytä ilmoituksia (jää jurnuttamaan paikoilleen vaan). Mahtaisikohan syynä olla se, että joskus on useampikin välilehti, jolla jokin Iltalehden sivu on auki?

(Nyt näytti olevan 3. Suljin kokeeksi, ja saas näkee, jatkuuko Facebookin temppuilu.
Ei jatkunut.
Avasin sitten kokeeksi 3 välilehteä, jolla Iltalehden pääsivu. Ei vaikutusta.)
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Kopek

#646
Minua on alkanut harmittaa se, että en voi enää luottaa Open Office tekstinkäsittelyohjelmaan. Pelkään, että menetän erittäin tärkeän ja pitkän kirjoituksen, kun teksti "korruptoituu". Olen kirjoitellut tietokoneella jo yli 30 vuotta, eikä yleensä ole ollut ongelmia. Nyt aivan aivan viime aikoina on alkanut ilmetä outoja asioita.

Tein pieniä lisäyksiä erääseen keskeneräiseen juttuun ja tallensin sen. Kun avasin tekstin, myöhemmin kirjoittamani lainausmerkit olivat muuttuneet tällaisiksi: h

Onneksi vain ne lainausmerkit, jotka olin lisäyksen yhteydessä kirjoittanut, olivat muuttuneet - eivät kaikki tekstissä olevat. Mutta entä jos yhtäkkiä koko kirjoituksesta tulee pelkkää sekasotkua.

P.S. Wordlilla aukaistuna näkyivät vain h -kirjaimet, ei neliöitä.

Jaska

#647
Näyttää sille että kirjoitusympäristössä talletetulle merkille (F1B1h?) ei ole katsomisympäristössä glyyfiä eli esitysmuotoa.

(En käytä OO Writeriä, mutta mieleen tuli että olisiko ollut tarpeen määrittää tekstiasiakirjan merkistökoodaus tallettaessa.)

MrKAT

Kiitän IL-mainosjumituksen/prossarasituksen estovinkeistä mutta se oli vain se 1 kerta, ei enää yöllä eikä tänään eikä aiemmin. Joku poikkeava mainos.
Ja pointtini oli vähän sekin että jos joku kuorma-autoilija-linja roskaa tonttiani ja kylätien ja 4-tienvierustaa roskilla, niin eihän minun ja naapurien pitäisi "ostella" lisä-aitoja tien reunaan vaan vastuun pitäisi olla roskaajalla (IL/mainostaja).
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Hippi

^
Minä ajattelen taas niin, että jos en ole kaikenkirjavia vilkkuvia ja vyöryviä mainoksia pyytänyt nähtäväkseni, voin huoletta ottaa vastaan ilmaisen tarjouksen niiden torjumiseksi. Ei siis tarvitse ostaa mitään saadakseen luotettavan tahon valmistaman torjuntavälineen.

Jotkin sivustot ovat niin mainosten varassa, että eivät päästä sivujaan näkemään, jos torjunta on päällä. En ole vielä kertaakaan törmännyt niin tärkeään sivustoon, että olisin tehnyt blockeriini reiän päästäkseni sivuston sisältöä näkemään. Pitäkööt tunkkinsa ja mainoksensa. Mutta reiän tekeminen jotain suva varten ei ole sekään vaikeaa, jos haluaa tuollaiselle sivulle päästä.


Mitä tulee siihen tuulettimen huutamiseen, niin tuulettimen ei kuulu huutaa. Ei edes vanhemmassa koneessa eikä tilapäissestikään (luulisin). Minä ainakin puhdistan koneeni jokseenkin säännöllisesti. On se niin kallis kapine, ettei minulla ole varaa sitä pölyisenä pitää. Kuumetessaan pölyinen kone on jopa tulipaloriski. Ja vaikka nyt ei tulipaloa tulisikaan, niin onhan se tuulettimen hurina todella ärsyttävää kuunneltavaa.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Aave

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - marraskuu 28, 2020, 15:59:15
Lueskelin hiukka näkemyksiä Radeon 6000 -sarjan näytönohjainten kyvyistä haastaa Nvidian RTX 3000 -sarjan näytönohjaimet tekoälylaskennasssa ja sen perusteella Nvidia taitaa olla fiksuin valinta tällä hetkellä. Vaikka tuoreet Radeonit siis olisivatkin laskennassa tehokkaampi kuin Nvidian mallit, ohjelmistot ja tuki puuttuvat joko osittain tai kokonaan. Arvioitiin että AMD tulee vielä tosissaan mukaan kilpaan varsinkin kun näytönohjainten tehot riittävät siihen, mutta että menee vielä todennäköisesti muutamia vuosia kun riittävä määrä ohjelmistoja on laajennettu tukemaan Radeoneja ja on syntynyt riittävän laaja yhteisö, jotta tuki ongelmatilanteissa löytyy.
Jaa, että tekoälylaskentaako sinun tarvitsi nyt tehdäkin, eikä animaatioita ja striimausta? :)

AMD:n prossut ja näyttikset lyövät tällä hetkellä Intelin ja NVidian tuotteet tehoissa ja lähitulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, miten viime mainitut tulevat mahdollisesti vastaamaan. Ensimmäiset tuotantoerät päätyvät joka tapauksessa kryptovaluuttoja louhiville, joten tavan kuluttajille massamyyntiä voi odottaa ensi vuoden puolella. Minulla aihe ajankohtaistuu ehkä joskus tulevalle maaliskuulle/alkukevääseen. AMD:tä ostan joka tapauksessa sitten, kun ostan.


***

Ostin tosin jo valmiiksi uuden television eli näytön, LG:n OLED CX-sarjaa. Siinä on myös tuki Freesyncille ja GSyncille, virkistystaajuus 120 hertsiä, ja kaikkia kivoja herkkuja.

Oli pakko laittaa asennuksen jälkeen selain Dark Modeen - sivustojen valkoinen pohja hohkaisi nyt 4K:na niin valkoisena, että  silmiin ottaa! :)
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Kopek

Juu, ei niitä kannatakaan lukea, oli kommentti konehuoneesta, kun lähetin pätkän keskustelua nähtäväksi.

Kaupallisten yleismedioiden sivut on tarkoitettu massoille.

Mainosblokkausohjelmissa on se ongelma, että jotkut sivut eivät aukea, ellei toimintaa kytke pois niiden kohdalla.

Kopek

Kaipaisin lisää selaimia.

Kuten tiedetään, herra Steven Google tai rouva Stella Google (tai mitä etunimiä nyt keksii) on erittäin hankala tyyppi kirjautumisten kanssa. Sillä on voimakas halu heittää ihminen lopullisesti ulos blogeistaan ja Youtubeistaan ja valokuvistaan ja mitä kaikkea Googlen suvun hoidettavaksi on tullut antaneeksi. Minullakin on vaikka kuinka monta Youtube-tiliä ja blogeja, joista en ehkä edes tiedä, ja jotka olen menettänyt Googlen tiukan politiikan takia.

Jotta kirjautumiset ja uloskirjautumiset ja uudelleenkirjautumiset olisivat helpompia tai niitä ei tarvitsisi vähän väliä tehdä, haluaisin useampia selaimia, joissa olisin kirjautunut Googleen eri tunnuksella. Jos joku kysyy, miksi niitä tunnuksia pitää olla niin paljon, vastaan, että niitä kertyi aikoinaan, kun uuden Youtube-tunnuksen ja Blogger-tunnuksen luominen oli nykyistä helpompaa.

Tällä hetkellä tilanne on se, että jollakin tavalla Googlen kanssa toimii Chromen lisäksi Firefox ja Opera. On siis kolme selainta. 

Noiden kolmen lisäksi olen yrittänyt käyttää Chromiumia, joka on Chromen velipuoli, sekä Safaria.

Viimeksi mainitusta Google potkaisi minut pellolle jokin aika sitten ja ilmeisen lopullisesti. Ja nyt Google potkaisi minut ulos Chromiumista. Google yrittää väkisin sulauttaa Chromiumin Chromeen.

Mitä ulos potkaiseminen takoitti? Safarin kohdalla se tarkoitti ilmoitusta, että ei toimi. Et voi enää kirjautua Googlen palveluihin. Eli se oli siinä. Chromiumin kohdalla se tarkotti ilmoitusta, että käytät vanhaa versiota Chromesta, joten päivitäpäs uuteen, ole hyvä. Jokin "synkronointi ei onnistu" -ilmoitus vilahti ruudulla. Joten vaihda Chromium Chromeen, ole hyvä. Kaikki automaattikirjautumiset ja salasanat olivat kadonneet. Siis muuallekin kuin Googleen kirjautumiset.

Kokeilenpa vielä Kantapaikkaa. Sen tunnus ja salasanat näyttävät olevan olemassa. Mutta jotkut kirjautumiset ja salasanat olivat kadonneet. Ja näihin joihinkin kuului Googleen kirjautuminen. Aikaisemmin kirjautuminen oli automaattinen, kun Chromium käynnistyi. Nyt ei ollut valmiita kirjautumisvaihtoehtoja edes silloin, kun yritin uudelleen kirjautua. Aivan niin kuin olisin käyttänyt selainta ensimmäisen kerran. Yleensähän selain tarjoaa kirjautumisvaiheessa tunnuksia, joita on aikaisemmin käytetty.

Haluaisin, että olisi paljon Googlen kanssa yhteensopivia selaimia.

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Aave - joulukuu 03, 2020, 11:46:25
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - marraskuu 28, 2020, 15:59:15
Lueskelin hiukka näkemyksiä Radeon 6000 -sarjan näytönohjainten kyvyistä haastaa Nvidian RTX 3000 -sarjan näytönohjaimet tekoälylaskennasssa ja sen perusteella Nvidia taitaa olla fiksuin valinta tällä hetkellä. Vaikka tuoreet Radeonit siis olisivatkin laskennassa tehokkaampi kuin Nvidian mallit, ohjelmistot ja tuki puuttuvat joko osittain tai kokonaan. Arvioitiin että AMD tulee vielä tosissaan mukaan kilpaan varsinkin kun näytönohjainten tehot riittävät siihen, mutta että menee vielä todennäköisesti muutamia vuosia kun riittävä määrä ohjelmistoja on laajennettu tukemaan Radeoneja ja on syntynyt riittävän laaja yhteisö, jotta tuki ongelmatilanteissa löytyy.
Jaa, että tekoälylaskentaako sinun tarvitsi nyt tehdäkin, eikä animaatioita ja striimausta? :)

AMD:n prossut ja näyttikset lyövät tällä hetkellä Intelin ja NVidian tuotteet tehoissa ja lähitulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, miten viime mainitut tulevat mahdollisesti vastaamaan. Ensimmäiset tuotantoerät päätyvät joka tapauksessa kryptovaluuttoja louhiville, joten tavan kuluttajille massamyyntiä voi odottaa ensi vuoden puolella. Minulla aihe ajankohtaistuu ehkä joskus tulevalle maaliskuulle/alkukevääseen. AMD:tä ostan joka tapauksessa sitten, kun ostan.


***

Ostin tosin jo valmiiksi uuden television eli näytön, LG:n OLED CX-sarjaa. Siinä on myös tuki Freesyncille ja GSyncille, virkistystaajuus 120 hertsiä, ja kaikkia kivoja herkkuja.

Oli pakko laittaa asennuksen jälkeen selain Dark Modeen - sivustojen valkoinen pohja hohkaisi nyt 4K:na niin valkoisena, että  silmiin ottaa! :)

Kyllä tuo tekoälyohjelmontiharrastukseni edelleen kehittäminena on ollut suunnitelmissa jo ainakin vuosi puolitoista kun ekaa kertaa konseptiin tutustuin lähemmin. Joskin palstalla asiasta eka merkintäni on keväältä

En tiedä tietokoneista paljoa. Siis muuten kuin käytettävyydestä sen, että tehoa olisi hyvä olla näytönohjaimessa jos tekoäly-ohjelmointiharrastusta haluaisi kehittää yksinkertaisia jutuja vähääkän pitemmälle...

Samassa yhteydessä puhuin toki myös grafiikan renderöinnistä:

...jotta isommilla grafiikkaohjelmistoilla onnistuisi renderöimään vähänkin raskaampaa materiaalia (videot + 3d-animaatiot),...

Tuorein innovaationi tuossa kuukausi kaksi sitten oli kiinnostua (kone)musiikin tekemisestä.

Päivitetty prioriteettilista on koneelle seuraava:

  • Kantapaikalle kirjoittelu
  • Elokuvien katselu
  • Tekoälylaskenta
  • Musiikin teko
  • Grafiikan renderöinti

Tällä hetkellä ostaisin AMD:n tuoreimman prossun ja Nvidian näytönohjaimen, mutta koska kiinnostaa vielä vertailu tekoälylaskennasta Radeon RX 6900 XT -näyttiksen ja RTX 3090 -näyttiksen välillä, pitää odotella. Jos ero nimittäin on merkittävä Radeonin eduksi, siihen kannattanee sijoittaa heti.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Jaska

#654
Lainaus käyttäjältä: Kopek - joulukuu 03, 2020, 13:33:51
Noiden kolmen lisäksi olen yrittänyt käyttää Chromiumia, joka on Chromen velipuoli, 
Chrome on Googlen tukema avoimen lähdekoodin ohjelma Chromium, johon Google on lisännyt omat lisäkkeensä. Siis isä, ei velipuoli. Toimivat samanaikaisestikin. 32-bittiseen Linuxiin ei enää ole saatavissa Chromea (kiitos Googlen), vain 64-bittiseen.

Google ei ole koskaan selaimessa kirjannut minua ulos tilistään. Jotain ihme sekoilua on pikemmin tullut siitä että on selaimella kirjautuneena useaan Google-tiliin samanaikaisesti ja esimerkiksi käyttää eri tilejä eri välilehdissä. Siksi nykyisin kirjaudun ulos entisestä tilistä ennen kuin kirjaudun toiseen. Mielestäni sotkutilanteet eivät sillä lopu, mutta ovat helpommin hallittavia. On kai selvä että jos välilehdellä on ollut Google-tili rekisteröitynä ja selaimen Google-tili on toisessa välilehdessä vaihdettu, niin ensimmäiseen voi tulla sotkua

Lenny

Myös Microsoftin selain on nykyään Chromium-pohjainen.

Arvaan, että tulemme näkemään vielä Chromium-firefoxin, ja sitten kaikki on yhtä iloista Google-perhettä.
Lainsäädäntö ennen luontoa (Immanuel Kant)

Aave

Samalla itselleni tänne talteen... Jonkun ystävällisen ihmisen pykäämä AMD-arkkitehtuurin emolevyjen vertailutaukko, Google-lakanana:

Linkki. Filtteröitävissä; lakanan lopussa mukana on linkit muidenkin tekemiin taulukoihin.

"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - lokakuu 20, 2020, 10:22:08
Mä ostin kuulokkeet: Audio-Technica ATH-M50 X. Kun ei ole mitään käryä näistä, otin jonkun "best headphones for music producing 2020" tms. -listan ja valitsin sieltä "parhaan" sellainen, jossa piuha on vaihdettavissa. Näissä tosin on ihan oma muotoilu 3.5 mm piuhansaan, että en osaa sanoa kuinka pitkäikäinen sijoitus on, sikäli kun mikä tahansa 3.5 mm -piuha ei ilmeisesti käy. Mutta eipä tuo vaihtopiuha suunnattoman kallis ole (14.90 ,-) edellyttäen, että hyllystä vaan löytyy.

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - lokakuu 20, 2020, 23:33:49
^ Toivottavasti ovat mukavat ja nautit soundeista :)

Muuten hyvät kuulokkeet, mutta huomasin aika nopeasti, että puhe- ja lauluäänet eivät kuulu. Musiikki ja muu meteli kyllä muuten mielestäni moitteetta kuuluu. Lueskelin joskus jostain, että voi johtua siitä, että tietokoneen ääniajurit eivät ole synkassa kuulokkeiden vaatimusten kanssa eli että liian uudet kuulokkeet eivät yksinkertaisesti vain tukisi liian vanhaa tekniikkaa. En ole sen vuoksi lähtenyt edes etsimään korjausta tilanteeseen vaan jättäytynyt siilipuolustusasentoon, että ostan sen uuden koneen ja vasta sitten katson oliko taas varomattomasti sijoitettu sata euroa kuulokkeisiin vai oliko vika vain liian vanhassa tietokoneessa. Onneksi mulla on edelleen nää 19 euron kuulottimet. Vaikka ääniavaruus ei olekaan näissä erityisen laaja, parempi silti nämä, kuin kuulokkeet joista ei puhe- ja lauluäänet kuulu.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Kopek

#658
Asensin joitakin viikkoja sitten HP ProBook 6465b -läppäriin Ubuntun (20.04.01. LTS). 

En pidä Gnome -työpöytäympäristöstä, joten latasin KDE:n. Virittelin sitä vähän. Kyllähän siitä käyttökelpoinen tuli, mutta jotenkin en oikein pidä KDE:stä. Sen kanssa saa heilua hiirellä kuin heinämies. Yksinkertaisista toiminnoista on tehty monimutkaisia.

Varsinkin Gnomessa, mutta jonkin verran myös KDE:ssä, on se perustavaa laatua oleva vika, että niiden jonninjoutavat palkit rohmuavat osan näytöstä. Kun katson nettisivua, haluan nähdä nettisivun enkä jotain harmaata pintaa, jossa lukee "Firefox" tai mitä siinä nyt lukeekin. Opera-selain tuntuu olevan siitä älykäs, että taistelee vastaan ja hävittää palkin näkyvistä. Operalla näkee siis eniten varsinaisesta nettisivusta.

Unohdin kerran pussillisen muistitikkuja vanhan auton peräluukkuun, jonne olin pannut ne "hetkeksi" piiloon. Tikut löytyivät sattumalta parin vuoden päästä litimärkinä ja ruosteisina ja bakeliitin hajuisina. Ihmeen kaupalla suurin osa niistä näyttää vielä toimivan. Tällaisiin tikkuihin ei tietenkään voi enää luottaa, joten kopioin niiden sisällön kovalevylle. Jotta kopioiminen sujuisi varmemmin, ostin läppäriin uuden 8GB:n muistipalikan. Entinen muisti oli 4GB.

Ennen kuin aloitin kopioinnin päätin vielä kokeilla yhtä juttua. Latasin tietokoneeseen Xfce-työpöydän. Tein siihen tavanomaiset pikku säädöt eli poistin alhaalla olevan tynkäpalkin ja siirsin yläpalkin alareunaan. Tein palkkiin pienen taustakuvan, jolla sen saa näyttämään samanlaiselta kuin otsikkopalkki. Säädin palkin korkeudeksi 24 pikseliä ja tein siitä automaattisesti piiloutuvan. Valitsin ikkunaympäristöistä sen, missä on pienin otsikkopalkki.

Edellä mainittua kolmea työpöytää Ubuntun yhteydessä vuoronperään kokeiltuani (niiden välillä voi vaihdella oman halunsa mukaan) annan ehdottomasti parhaan arvosanan Xfce:lle. Olen ennenkin pitänyt tästä työpöydästä. Se on nopea ja helppokäyttöinen ja esteettisesti mukavan näköinen verrattuna Gnomen sekavuuteen ja KDE:n kömpelyyteen. Ja mikä parasta, Xfce:ssä saa maksimoitua nettisivun koon. Palkit saa pienimmäksi mahdolliseksi näistä kolmesta vertaillusta.

KDE:ssä on vielä sekin huono puoli, että sen tiedostonhallintajärjestelmä on huono. Kone menee helposti tukkoon, kun yrittää tehdä isoja tiedonsiirtoja. Xfce:ssä näyttää kopiointi onnistuvan hyvin.

Selvyyden vuoksi huomautan vielä tässä lopussa, että en suinkaan kokeile näitä työpöytiä ja Ubuntua nyt ensimmäistä kertaa. Ne ovat olleet käytössä monissa kokoonpanoissa vuosien aikana eri tietokoneissani. Nyt niitä on vain helppo verrata, kun kaikki ovat samassa tietokoneessa ja saman Ubuntu-version päälle liimattuna. Totta kai näissä huonommiksi arvioimissanikin on joitakin hyviä puolia, mitä Xfce:ssä ei ole. Ei kai viimeksi mainittua muuten sanottaisi "kevyeksi" versioksi. Siinä ei siis ole aivan kaikkea, mitä muissa on. PrintScreen ei esimerkiksi näytä toimivan suoraan tietokoneen napista kuten KDE:ssä, mutta nämä ovat kuitenkin aika pieniä puutteita, kun kokonaisuus kuitenkin muuten on hyvä. 

Lenny

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - joulukuu 06, 2020, 12:57:44
Muuten hyvät kuulokkeet, mutta huomasin aika nopeasti, että puhe- ja lauluäänet eivät kuulu.

No jopas on mystiset kuulokkeet.
Lainsäädäntö ennen luontoa (Immanuel Kant)