Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Fiilikset ja päivän mietteet

Aloittaja Amore, tammikuu 03, 2019, 18:17:24

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 7 Vieraat katselee tätä aihetta.

Hayabusa

Näin tänään ensimmäisen Odinin soturini. Ravitsemusliikkeen, ruoka sellaisen, terassilla hengaili kolmen mustiin huppareihin pukeutuneen miehen ryhmä. Yhden selkämystä en nähnyt, toisella oli joku tuntematon merkintä, mutta kolmannen kohdalla tärppäsi - Soldiers of Odin! Jee, vihdoinkin. Olin jo lähes luopunut toivosta ja ajattelin kyseisen olion olevan yksisarvisen kaltainen satuolento.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

a4

#1246
^ Ei huono. Minäpä sain tänään ensimmäisen odottamattoman* kikkelikuvani! Latasin kuvankaappaustani http://kuvanjako.fi -palveluun, kun se teki jonkun virheen ja antoi linkin väärään kuvaan - ja oikein kuvan kanssa. Olo oli kuin nykytaidemuseossa tai housut kintuissa täpötäydessä yleisövessassa paitsi hämmentyneempi. Hetken kuulostelin tuntojani ja makustelin tilannetta. Huojentuneena totesin esteettisen pettymykseni ja säikähdyksenomaisen voimaantumiseni kääntyvän seesteiseksi kevytvalaistumiseksi.
Siinähän tuo lepää silmieni edessä rentoutuneen rauhallisena ja kovin luonnollisena. Mikäpäs tässä!
Tunne muistutti samaa kuin nähdessäni käärmeen näköisen oksan kävelytiellä, paitsi etten hypähtänyt. Näin ainakin väitän.

* Joitain kikkelikuvia nyt vaan osaa odottaa ja näkee jo kaukaa niiden tulevan ja siksi en pidä niitä täysverisinä kikkelikuvina.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Hippi - heinäkuu 28, 2019, 07:58:59
Minä puolestani olen aina ihmetellyt, miksi tuota hakutoimintoa vuodesta toiseen haukutaan, koska se mielestäni on ihan hyvä ja käyttökelpoinen. Mutta olkoon tämä nyt tässä. Turha tästäkin on tehdä ikuisuusjankkausta.
Minusta tuo hakutoiminto on yhtä vaikea ja epäkäytännöllinen kuin hakaneula ja lentokoneen turvavyö. Aina saa stana taistella... >:(

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - elokuu 01, 2019, 22:48:03
Näin tänään ensimmäisen Odinin soturini. Ravitsemusliikkeen, ruoka sellaisen, terassilla hengaili kolmen mustiin huppareihin pukeutuneen miehen ryhmä. Yhden selkämystä en nähnyt, toisella oli joku tuntematon merkintä, mutta kolmannen kohdalla tärppäsi - Soldiers of Odin! Jee, vihdoinkin. Olin jo lähes luopunut toivosta ja ajattelin kyseisen olion olevan yksisarvisen kaltainen satuolento.

Oliko kyseessä aito Odinin sotilas vai mahdollinen ehdokasjäsen tai sympatiseeraaja ja mitä kaikkia niitä on.

En minäkään ole kuin yhden ainoan kerran noita "odineita" nähnyt. Paikka oli Jyväskylä pari kolme vuotta sitten. Minun mielestäni tuo porukka on merkityksetön ja kuihtuu omaan mahdottomuuteensa.

Odin-porukan näkeminen aiheutti jossakin sisimmässäni käänteisen tunnereaktion poliisin näkemiseen verrattuna.

Koen poliisit lähinnä pelkiksi kiusankappaleiksi ja uhkaksi viihtyvyyydelleni ja hyvinvoinnilleni ja (mielen)terveydelleni. Korkeintaan jossakin tähän mennessä kokemattomassani ääritilanteessa, ollessani esimerkiksi jonkin jengin ryöstön kohteena, voisin ajatella poliisin ilmestymisen paikalle olevan positiivinen asia. 99,9 prosenttia poliisin kohtaamisista ei kuitenkaan ole tällaisia vaan sellaisia, joissa minä olen potentiaalinen epäilty ja kohde ja uhri.

Odinin sotilaista ajattelin jossakin tunnetasolla, että he ovat puolellani ja suojanani, jos "jotain tapahtuu", koska heidän tarkoituksensa ei ole pitää kantaväestöä kurissa, ja minä kuulun kantaväestöön. Poliisit eivät hyväksy näitä tyyppejä ja haluaisivat lopettaa heidän toimintansa, mikä tietenkin nostaa heidän pisteitään silmissäni. Vihollisesi viholliset ovat ystäviäsi, niinhän sanotaan.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 06, 2019, 00:39:19
Lainaus käyttäjältä: Hippi - heinäkuu 28, 2019, 07:58:59
Minä puolestani olen aina ihmetellyt, miksi tuota hakutoimintoa vuodesta toiseen haukutaan, koska se mielestäni on ihan hyvä ja käyttökelpoinen. Mutta olkoon tämä nyt tässä. Turha tästäkin on tehdä ikuisuusjankkausta.
Minusta tuo hakutoiminto on yhtä vaikea ja epäkäytännöllinen kuin hakaneula ja lentokoneen turvavyö. Aina saa stana taistella... >:(

Ilman muuta hakaneulan ja lentokoneen turvavyön käyttämiseen tarvitaankin aika vankka pätevyys. Niiden teknologia on niin vaikeasti ymmärrettävää.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hakaneula


Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 06, 2019, 08:10:21
Oliko kyseessä aito Odinin sotilas vai mahdollinen ehdokasjäsen tai sympatiseeraaja ja mitä kaikkia niitä on.

En minäkään ole kuin yhden ainoan kerran noita "odineita" nähnyt. Paikka oli Jyväskylä pari kolme vuotta sitten. Minun mielestäni tuo porukka on merkityksetön ja kuihtuu omaan mahdottomuuteensa.

En tunne odinilaisten arvomerkkejä, joten hänen asemansa hierarkiassa jää arvoitukseksi. Selkämyksen yläosassa oli "firman" nimi, sen alla sinivalkopartainen äijä - ilmeisesti itse Odin, ja alimpana paikkakunnan nimi. Paikkakunta oli eri kuin missä havainto tapahtui. Ei kuitenkaan kaukana havaintopaikasta. Kenties seurueen "tunnuksettomaksi" jäänyt jäsen oli paikkakunnalta ja siten isännän ominaisuudessa. Ja ei-Odin-selkäinen, mutta sen henkinen, saattoi tosiaan olla ehdokasjäsen. Onhan tuo symbolien asettelu samankaltaista, mitä mopokerhoilla - tuskin sattumalta.

Nämä odinit, mc-kerholaiset ja muut jengiläiset ovat jonkin sortin larppaajia. He kokevat elävänsä rinnakkaismaailmassa, jossa pätevät heidän omat sääntönsä. Valitettavasti vain silloin tällöin maailmat törmäävät, kun reaalimaailma ei toimikaan kuvitellulla tavalla. Törmäykset ovat erityisen rajuja, jos kaksi larppaajajoukkoa ajautuvat ristiriitaan.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Juha


Mitä se Aarnion Jari tekee siellä sellissä? Onkohan mies ihan omimmillaan?

Hayabusa

^Pelaa pleikkaa, kattoo pornoo...
Kenties väsää valitusta tuomiostaan samalla kun opiskelee lakia.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Juha


Ja Jari on tyytyväinen, ja yhteiskunta. Parasta antien kohtaamista.

Ok.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - elokuu 08, 2019, 16:10:40
Kenties väsää valitusta tuomiostaan samalla kun opiskelee lakia.


Siinä on, elämän syrjässä. Ok.

Brutto

Yritän nukkua, mutta Rammsteinin soitto tunkeutuu makuuhuoneeseeni. Voisiko joku käydä sanomassa niille että laittavat volumea pienemmälle.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Hayabusa

^Asiat voisivat olla huonomminkin - nukkumisyritys Flow-festareiden vieressä.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 09, 2019, 21:40:31
Yritän nukkua, mutta Rammsteinin soitto tunkeutuu makuuhuoneeseeni. Voisiko joku käydä sanomassa niille että laittavat volumea pienemmälle.

Yhyy, sinä sentään saat kuulla sen konsertin. Olisin itse mennyt vallan paikalle asti, mutta en sitten kumminkaan viitsinyt pulittaa niin montaa pelimerkkiä kuin lippu maksoi. Myöhemmin vielä kuulin että ovat kiertueellaan keskittyneet uuden levyn biiseihin, ja mieluummin olisin kuunnellut vanhoja klassikoita jos itse olisin konserttiin mennyt.

Jäi ilmeisesti kokonaan näkemättä bändi livenä, eiköhän jätkät jää kohta jo eläkkeelle.

Uusinta levyä en ole vielä kokonaisuudessaan kuullut muualla kuin kerran meidän treeneissä, mutta eihän siinä riehuessa ehdi mihinkään musiikkiin tutustua kun ekaa kertaa soitetaan levy läpi.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 09, 2019, 21:40:31
Yritän nukkua, mutta Rammsteinin soitto tunkeutuu makuuhuoneeseeni. Voisiko joku käydä sanomassa niille että laittavat volumea pienemmälle.
Yritä tanssia.

a4

#1259
Jos Uuno Turhapuro-elokuvat keksittäisiin nyt, niin niitä ei varmastikaan sanonnan vastaisesti kiellettäisi vaan aivan jotain muuta: https://areena.yle.fi/1-50172718

Päivän toisen ajatukseni ja tunteeni kirjoitan tarinamuotoon, jottei kukaan arvaisi sen kertovan minusta, tässä ketjussa:

Pitkään ja antoisasti pohdittuaan, palattuaan jonkinlaisesta flow-tilasta takaisin maan päälle, hän ei voinut muuta kuin sanattomasti hetkisen ihailla saavutuksiaan.
Hän oli matkannut ajatusten siivin kaikkialla ja enemmänkin. Yltänyt paikkoihin ja tekoihin joihin ei yhdenkään ihmisen uskoisi kykynevän. Suorastaan loihtinut ja ehkä jopa tyhjästä luonut jotain sanoinkuvaamatonta, kaikissa ajan ja paikan tiloissa. Nöyränä saavutustensa loiston edessä hän ymmärsi vastuunsa tuoda julki tämän kaiken kaikille kansoille.
Oli kirjoitettava viesti keskustelupalstalle. Internettiin.

-Kröhömmääksi jöpötiti röyhkilaani jops kuke. Tsetseni riiv pompomssi loi loi. Urps pruut, gui huips. Wii wauhgo dadi paditsi nou jeep. Repsh mökseetraus nopolips, tipsi nuuna hupu. Ruops kokeli fiuda tramppa. Wena enogo lopohopo too. Aappari jala jallake ve surinamikka. Loih!

Lähetä.
Yhä nöyrempänä hän ihaili silmiensä edessä kuvaruudullaan loistavaa kaikkien yhteistä uusinta tietoa koko maailmasta. Maailmasta joka paranisi pian.
Miten voisi olla edes mahdollista että tämä tieto vanhenisi tunnistamattomaksi pitkänkään ajan kuluessa.
Eikö se olisi peräti kauheinta mitä olla saattaa. Hän ei voisi edes kuvitella lukevansa tätä viestiä muutoin kuin vastaansanomattoman totuuden rajattoman yksinvaltaisuuden ihailun vallassa.
Olo oli tyhjä mutta selkeä. Seitsemännen lukukerran jälkeen hän lepäsi.






Spoileri: Tämä tarina on tosi. Eläväisin muistoni, tunnen sen koko kropassani, on törmättyäni vanhaan kirjoitukseen Näkökulmalta, jota jostain selittämättömästä syystä kahlasin kuin riivattu jonkin viestin kirjoitusprosessin ajamana, anteeksi pitkä lauseeni jonka aikana itsekin unohdin mitä olin sanomassa, eli eläväisin muistoni tästä vanhasta viestistä on se etten tajunnut riviäkään siitä. En yhdelle riville mahtuvaa virkettäkään! Vaikka se oli selvää suomea. Ja kiitettävän pitkällinen sepustus jostain. Mutta ei hajuakaan että mistä. Eikä siinä vielä kaikki. Lisäksi sain nopeasti huomata, kuka tällaista soopaa on voinut edes rustata-mielentilassani, että olin itse kirjoittanut sen.