Fiilikset ja päivän mietteet

[Hayabusa]

Tai voihan sen siirtää tietysti iltapäivälle ja aamusta mennä peuhaamaan pihaan lumikolan kanssa. Nyt tuntuu virtaa olevan paremmin kuin parina aikaisempana aamuna.

Olihan asianmukainen peuhaamisasu puettuna?
https://kantapaikka.net/index.php/topic,101.msg121876.html#msg121876

[Hippi]

^
Hupsista, olin kyllä kokonaan unohtanut asianmukaisen peuhaamisasun. Tosin, kerrostalokyttääjät olisivat voineet tuupertua sydärin saatuaan, jos tuollaisessa asussa olisin ollut lunta kolaamassa. Kyllä oli ihan normaalit piharytkyt yllä. Erittäin epäseksikkäät vähän liian isoksi jääneet farkut, jossa on hyvä liikkua ja hiukan ränsistynyt ulkoilutakki.

Parin tunnin session tein ja kyllä oli aika painavaa lumi taas. Juuri, kun aloin olla valmis kotiutumaan lounaalle, alkoi sadella lisää melko märkää lunta.

[Hippi]

Nyt se on koettu, että illallakin voi tehdä lumitöitä. Tunnin pikapyrähdyksen tein ja kiersin ovisyvennykset puhtaaksi ja ovien edustat, niin ettei auraus heitä lumia rappuselle.  Ei sitä lunta ollutkaan niin paljon kuin kuvittelin ja aika epätasaisesti se oli jakautunut pihassa. Paikoin oli aivan vanhat pohjat näkyvissä ja jonnekin tuuli oli tehnyt melkoiset dyynit.

Nyt mietin, miten saan ylikierrokset tiputettua, että pääsen nukkumaan. Varmaan yrttitee on nyt paikallaan.

[Kopek]

Lumitöitä tehdään silloin kuin lumitöitä tehdään - ainakin täällä päin. Tietysti se on mukavampaa valoisassa ja leudossa säässä, mutta joskus on pitänyt illallakin tarttua kolan varteen.

Katolta tippuva lumi pitäisi poistaa mahdollisimman pian, ettei se ehdi jäätyä. Olen huono kaikissa "mahdollisimman pian" jutuissa, joten joskus jäätynyt lumiröykkiö saa odottaa rauhassa kevättä tai ainakin otollisempia aikoja.

Olen kopioinut vanhoja äänipäiväkirjojani kelanauhoilta. Se on vähän takkuista hommaa. Kun edellisen kerran kopioin yhtä nauhaa, siitä irtosi ruskeaa rautaoksidia tai mitä se nyt on. Se tukki äänipäät, ja nauhoitus muuttui aika pian tunkkaiseksi.

Olin nytkin varautunut tuohon ongelmaan, joten pysäytin nauhoituksen alussa viiden minuutin välein ja puhdistin äänipäät spriillä. Kävi kuitenkin ilmi, että tällä kerralla ruskeaa ainetta ei juuri irronnutkaan nauhoista - ei edes siitä samasta, mistä sitä aikaisemmin oli irronnut. Voin siis pidentää kopiointisessioita. Välillä kuitenkin pysäytin nauhurin ja pyyhin äänipäät varmuuden vuoksi. Samalla testasin, miltä ääni kuuluu. Kelasin tässä vaiheessa nauhaa hieman takaisin päin eli pieni pätkä tuli aina nauhoitettua kahdesti. Ylimääräinen on helppo poistaa, kun otokset liittää toisiinsa. Ääni näkyy grafiikkana, joten samat kohdat huomaa, vaikka ei kuuntelisikaan.



Muita ongelmia ilmeni. Kelanauha putosi nauhurista kaksi kertaa ja yhden kerran oli vähällä pudota. Olin mielestäni lukinnut kelan, mutta ehkä olinkin hypännyt tämän vaiheen ohi aivan kuin kirjoittaessani hyppään jonkin sanan ohi eli luulen kirjoittaneeni sen, mutta en olekaan kirjoittanut. Ajatus on nopeampi kuin sormet.

Toisella raidalla ilmeni häiriötä, jota jouduin korjailemaan. Lopulta vaihdoin johdon siltä varalta, jos vika olisi siinä. Aloitin yhden kelan nauhoittamisen uudestaan alusta, kun hommassa oli ollut niin paljon häiriöitä. Kun nauhoitusta oli kestänyt muutama minuutti, talosta katkesivat sähköt. Ajattelin, että nytkö se sähköverkko romahti, mistä on peloteltu, mutta häiriö olikin paikallinen. Päätin lopettaa hommat, vaikka sähkö palasikin.

Ai niin, mainitsen vielä sen, että päiväkirjat on nauhan säästämiseksi äänitetty kasettinopeudella. Käytössäni olevassa nauhurissa ei ole niin hidasta nopeutta, joten joudun tietokoneella hidastamaan toistonopeuden puoleen. Tällä normaalilla nopeudella ne siis tallennetaan, eli ei niitä sen koommin tarvitse enää hidastaa.

Kuka vanhoja höpötyksiäni koskaan kuuntelee, se on toinen juttu. Niitä on 48 tuntia eli kaksi vuorokautta pulinaa. Näyttää niissä olevan joitakin musiikin pätkiä seassa ja muutakin. On myös autossa ja matkoilla tehtyjä nauhoituksia. Selostan mm. näkymiä Normandian maihinnousurannoilla kesällä 1984. 

Sähköä on säästetty pitämällä talo viileänä ja osa huoneista hyvinkin viileinä. Mittari näyttää alakerrassa 17 asteen paikkeilla ja ajoittain allekin. Yläkerrassa ollaan parinkymmenen asteen tuntumassa. Pöytätietokone on hyvä lämmityslaite. Lämmitän sängyn sähkölämmittimellä (petauspatjan alle asennettavalla), jotta siihen on mukava mennä, vaikka huoneessa ei olisi kuin 16 astetta.

Tällainen:

https://www.amazon.com/Giantex-Low-Voltage-Temperature-Detachable-Connector/dp/B07DJ1YHFS

[MrKAT]

Huh mikä pakkanen kun ehti tottua pikkupakkasiin. Auto (moottori) oli nyt pikkupakko lämmittää etukäteen, kun -17 C näytti. Oon nykyselleeen pitänyt rajana että -10 C oltava pakkasta että viittii lämmittää.  Sähkönkulutus oli pieni järkytys, kun meni melkein kilowattitunti. Muistin väärin watit, sekoitin muistissani pienempitehoiseen 180 W pumppuun mutta menikin lämpöä 700 W teholla.
  Mutta edelleen pärjää jotenkin ilman sähkölämmitystä huoneissa pelkällä puulla ja tulella.

[Hippi]

Lumitöitä tehdään silloin kuin lumitöitä tehdään - ainakin täällä päin. Tietysti se on mukavampaa valoisassa ja leudossa säässä, mutta joskus on pitänyt illallakin tarttua kolan varteen.

Itse asiassa iltahommana tuo oli aika hauskaa. Meillä on kivat pihavalot ja oli aika tunnelmallista huhkia. Harmikseni "Kyösti" taas sattui olemaan liikenteessä ja tuli juttusille. Onneksi nyt olen oppinut heittämään hänet matkoihinsa aika nopeasti sanomalla, että jatkan hommia ennen kuin hiki jäähtyy,

Hyvään aikaan kävin eilen, sillä yöllä ei ole tullut paljoa uutta lunta ja tuulikin tyyntyi, joten tekemäni kolan levyiset väylät on pysyneet aika hyvin auki ja ihmiset pääsevät mukavammin lähtemään, kun syystä tai toisesta huolto ei ole vielä käynyt auraamassa.

Kohta taidan lähteä jatkamaan hommia, niin ei tarvitse miettiä mitään kuntoilua tai lenkillä käymistä

[TSS]

Joulun alla moni ilmoittaa somessa, että jättää tänäkin vuonna joulukortit lähettämättä, koska lahjoittaa rahat hyväntekeväisyyteen. On ihan ookoo olla lähettämättä joulukortteja, mutta miksi nuo hyväntekeväisyysrahat pitää aina tinkiä juuri joulukorteista?

Tekisi itse mieli ilmoittaa somessa, että "lähetän tänäkin vuonna joulukortit ilahduttaakseni läheisiäni, mutta jätän joulukuussa ostamatta itselleni uutta paitaa, ja lahjoitan ne rahat hyväntekeväisyyteen."

[Hayabusa]

En osaa vastata somejuttuun, koska en ole varsinaisessa somessa lainkaan. Lähetän tänäkin vuonna joulukortteja. Ne ovat jo vuosikausi olleet ns. hyväntekeväisyysjoulukortteja; Unicef, WWF jne.

[TSS]

En osaa vastata somejuttuun, koska en ole varsinaisessa somessa lainkaan. Lähetän tänäkin vuonna joulukortteja. Ne ovat jo vuosikausi olleet ns. hyväntekeväisyysjoulukortteja; Unicef, WWF jne.

Mun someympyröissä tästä on tullut jo melkeinpä ilmiö. En tiedä miksi nämä asiat pitää niputtaa yhteen tai tehdä vaihtoehtoisiksi toisilleen.

No, ymmärränhän tietysti, että tuo on tapa ilmoittaa, että meiltä on turha odottaa joulukortteja, mutta olen silti hyvä ihminen, koska laitan rahaa hyväntekeväisyyteen. On tietysti sekin vaihtoehto, että se on suora kannanotto siihen, että joulukorttein lähettäminen ei ole järkevää, ja että sille kannattaisi pohtia vaihtoehtoisia tapoja muistaa ihmiskuntaa. Toisaalta, voisihan se olla jotain muutakin, kuten vaikkapa, että jätän tänä vuonna kinkun ostamatta ja laitan rahat hyväntekeväisyyteen. Ehkä kuitenkin suurin todennäköisyys ilmiön selitykselle on se, että korttien lähettäminen on työlästä ja kallista, ja sitä ei jakseta tehdä. Ja kun kuittaa asian laittamalla rahaa hyväntekeväisyyteen, kukaan ei voi paheksua, kun sitä joulukorttia nyt tänä vuonna ei tullutkaan.

Itse kuitenkin näkisin niin, että voi ihan hyvällä omallatunnolla ajatella, että korttien lähettäminen ei ole itselle kovin tärkeää, tai että tänä vuonna en ehdi enkä jaksa. Ja sitten hyväntekeväisyyteen rahan lahjoittaminen taas on ihan oma erillinen juttunsa. Kun tästä on tullut joka jouluinen ilmiö, se vaan jotenkin hassusti iskee minussa johonkin hassuun kohtaan. Että mikä se pointti siinä on, vai tietääkö ilmoittelija itsekään?

[MrKAT]

Pinna kireellä. Liikaa fyysistä raatamista ilmeisesti. Lumen luontia, puiden raahausta, halkomista, lumen luontia, tulen sytystä hellaan, uuniin, ruuantekoa, postipysäkkikin, jossa (isolumivuori jo kohta olis ylettänyt laatikoihin) piti luoda käsin kun ei kukaan muu jne. Haaveilin pitää lomaa puuenergiasta mutta yhden päivän lämmityssähköt veisi ehkä puolet koko kuukauden nykyisestä sähkönkäytöstä.
  Tai hiljentää tahtia, en osannut levätä välillä, esim. toin liiteristä molemmat puuhäkit (n. 22kg ja 10-15 kg) yhtäaikaa jolloin pumppu oli liian kovilla. Vois vähän kerrassaan tuoda ihan rauhassa käppäilylenkkinä reissuta.

[MrKAT]

Helpompaa virkeää oloa jo aamusta. Ajattelin että kun jätin illalla sokerikeksit poies niin yöuni parani. Mutta koska iäkäs läheinenkin oli aamusella epätavallisen virkeänä niin yhteinen selitys on tämä: Eilisiltana yllätin tään läheisen ja paistoin hälle (puolisalaa) silakkafileitä, joita vihdoin sain kaupasta.
  Taas kerran => kala virkistää paitsi illalla (lltanokoset ei onnistunukkaa) niin seuraavanakin päivänä kuin pervitiini.

[Kopek]

Käytin autoa katsastuksessa. Nyt saa taas vuoden ajella, jos auto vain kestää.

Aika näyttää, miten kauan nykyisillä Tesloilla ja sen sähkösisarilla ajetaan. Joku on joskus sanonut, vai olisinko lukenut jostakin, että parhaat autot tehtiin 1990-luvulla. Sen jälkeen valmistettujen autojen käyttöikää ei ole suunniteltu enää yhtä pitkäksi. Sehän suorastaan poliittinen ohjelmakin, että autolla ajettaisiin kymmenen vuotta, minkä jälkeen se romutettaisiin. Ei sitä näin suoraan sanota, mutta tätähän autojen "keski-iän" nuorentaminen väistämättä tarkoittaa. Ellei niitä vanhoja myydä jonnekin Afrikkaan.

Liikenteessä olevat autoni ovat 26 vuotta 28 vuotta vanhoja. Jos jollakin olisi ollut vuonna 1980 yhtä vanha käyttöauto, se olisi ollut vuodelta 1952 tai 1954. Jos joku muistaa vielä 1980-luvun alun, niin näkyikö silloin tavallisessa arkikäytössä 1950-luvun alkupuolen autoja. Eipä tainnut näkyä. Autot olivat hyvin lyhytikäisiä. Ruoste vei ne ennenaikaiseen hautaan.

Ai niin. Tarkoitukseni ei ollut kirjoittaa autoista. Mainitsin katsastuksen vain alkukevennyksenä ennen kuin aloittaisin varsinaisen asian käsittelemisen.

Unohdin sen.

Ah, nyt muistan.

Kymmenvuotias poika seikkaili.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/24923530-f72c-4544-8d0b-d8ca56d1f4e3

Minun on vaikea kuvitella, miten olisin pärjännyt vastaavassa tilanteessa kymmenvuotiaana. En nimittäin ollut edes käynyt koskaan linja-auton sisällä puhumattakaan, että olisin matkustanut yksin kaupungissa tai missään. Koulumatkoillani huolenaiheena oli lähinnä se, hakkaisivatko jotkut minut matkalla. Pelkäsin myös vanhaa noitamaista naista, joka asui mäen päällä pienessä mökissä koulumatkan varrella. Kaikki lapset pelkäsivät. Nainen oli tietoinen "roolistaan " ja lähti joskus ajamaan lapsia takaa. Kerran näin, kun hän oli kaapannut yhden pojan ja raahasi häntä väkisin mökkiään kohti iltahämärässä. Pelottavaa.

[MrKAT]

Jouluinen fiilis kun kolmisipulinen hyasinttiruukku tuli ostettua taloon tuoksumaan. Itse asiassa alkaa melkein väikkyä isän joululahjaksi ostama monopolipeli mielessä, Annankatu, Erottaja, Hämeentie... koska sitä pelattin lapsena/ nuorena hyasintin äärellä.

[ROOSTER]

Taas on yhdet hautajaiset saatu päätökseen. Kolmatta kertaa olin tänä vuonna kantajana. Lisäksi myös kaikenlaisena muuna kantajana, kun kuolinpesiä on alettu siivoilla. Alkaa olla omakin kestävyys koetuksella. Kun on kaikenlaista muutakin harmia päälle painamassa.

Joulun vietän perheeni kanssa pääkaupunkiseudulla. Jospa siltä reissulta tarttuisi jotain hienoa mukaan, ennakko-odotukset ovat hyviä.

Kaikkein tärkeintä ihmiselle on terveys. Jos sen menettää, tai ison palan siitä, kaikesta tulee vaikeaa. Huolehtikaa itsestänne. Olen tullut siihen tulokseen, että jos vasta monisairaana hakeutuu hoitoon, ei tasapainoa hoidossa terveyden kohentamiseksi enää löydetä. Vain yksi vika/asiakas niin hoito voi olla erinomaistakin. Useaa ongelmaa päällekkäin ei vain osata hoitaa.

Vaikuttaa myös siltä, että pula työvoimaresursseista ja niiden epälooginen kohdentaminen aiheuttaa ennenaikaisia ja yllättäviäkin hengenmenetyksiä. Kaiken muun lisäksi on ilmennyt lääkepulaa. Yksinoikeudella toimiminen ja 70% myyntikate ei saa apteekkeja varautumaan edes käsivarastolla, vaan luotetaan tukkureiden toimitusvarmuuteen, vaikka maailma on sodassa ja sekaisin. Näemmekö vielä apteekkarit pyytämässä valtiolta avustusta?

Saatavuushäiriöiden taustalla on yleensä useita eri syitä, joiden tarkkaa alkuperää on vaikea selvittää pitkien kuljetusketjujen vuoksi. Raaka-aineet kulkeutuvat pitkiä matkoja, ja yhdenkin rattaan jumiutuminen ketjussa aiheuttaa saatavuusongelmia.

– Tuotantoketjujen juuret ovat usein Kiinassa tai Intiassa ja välissä on monta palasta ennen kuin lääke saapuu Suomeen, Aaltonen kertoo.

Erityisen hankalaa pitkissä logistiikkaketjuissa on niiden arvaamattomuus. Vaikka suomalaisia lääketehtaita löytyy, on ongelmana raaka-aineiden kulkeutuminen tuotantolinjalle asti.

Tällä hetkellä suomalaisten lääkkeet ovat usein pitkien globaalien toimitusketjujen varassa, vastaa Orion Oyj:n viestintäjohtaja Terhi Ormio sähköpostitse.

Lääkkeet ovat tietysti hankalia ja kalliita valmistaa, kuten tislattu vesi jossa on ripaus ruokasuolaa : 253 euroa litra.  https://www.yliopistonapteekki.fi/natr-chlorid-9-mg-ml-nenatipat-20-ml-8683

Patentti lienee jo umpeutunut, joten sekään ei voi olla hinnankiron syynä. Ehkä sekin tulee Kiinasta ja Intiasta ja raaka-aineesta on pulaa ja voi joskus olla vähissä.

[Kopek]

Vajaa yhdeksän kuukautta käytössä ollut Chromebook meni pimeäksi. Kaikki sinne tallennettu tieto hävisi saman tien.

Kerrankin jotain positiivista: Sain koneen toimimaan netistä löytyvien ohjeiden avulla. Otin heti varmuuskopiot.

https://www.lifewire.com/fix-a-chromebook-that-wont-turn-on-4802489

Olin jo varautunut siihen, että vien koneen liikkeeseen, kun ostokuittikin ihmeen kaupalla löytyi. Asiassa kiusasi se, että koneen muistissa olivat kaikki mahdolliset tunnukset ja salasanat aina pankkitunnuksia ja avainlukulistaa myöten.

Kuinka pitkään kone toimii tästä eteenpäin, jää nähtäväksi.