Viime päivinä on muisteltu Talvisodan alkamista 80 vuotta sitten. Tiedotusvälineissä on ollut aihetta käsitteleviä juttuja. Kuuntelin autolla ajaessani radiosta historioitsija Henrik Meinanderin haastattelun. Se käsitteli Mannerheimia, mutta myös sodat mainittiin. En löytänyt tätä ohjelmaa Yle Areenasta, mutta sen sijaan löytyi toinen vielä täsmällisemmin juuri Talvisotaa käsittelevä Meinanderin haastattelu.
Kuinka paljon talvisodan osapuolet halusivat sotaa?
https://areena.yle.fi/1-50361207Itse asiassa tuo Meinanderin ensimmäinen haastattelu olisi nyt se, jota kaipaisin tarkastaakseni joitakin tietoja. Ulkoa kun ei kaikkea voi muistaa. Meinander joka tapauksessa esitti oman näkemyksensä vuoden 1918 sisällissodasta Suomessa. Se oli hänen mielestään osa ensimmäistä maailmansotaa. Toisin sanoen suurvaltojen sota ja maailman tapahtumat näkyivät Suomessa siten, että täälläkin jonkin aikaa sodittiin. Suomessahan oli sekä venäläisiä että saksalaisia joukkoja omine intresseineen.
Kehittelin mielessäni seuraavan ajatuksen Talvisodan synnystä.
Kumpikin, sekä Venäjä että Saksa, kärsivät menetyksiä ensimmäisessä maailmansodassa. Saksa menetti maata ja vaikutusvaltaa. Venäjä menetti autonomisia alueitaan kuten Suomen ja Baltian maat.
Hitlerin julkilausuttuna päämääränä oli Saksan menettämien alueiden palauttaminen korkojen kanssa. Natsit pitivät ensimmäisen maailmansodan rauhaa häpeällisenä puukoniskuna selkään, josta oman puolen petturit, ns. marraskuun rikolliset, olivat vastuussa.
Kun Stalin näki Saksan varustautuvan ja valmistautuvan sotaan, hän lähti mukaan leikkiin ja solmi Saksan kanssa sopimuksen itäisen Euroopan jakamisesta kahden diktaattorin kesken. Kun sopimus oli solmittu, aseet saivat puhua. Saksa valloitti Puolan länsiosan, ja Venäjä vähän myöhemmin itäosan. Lisäksi Venäjä - Neuvostoliitto tuohon aikaan - alkoi valmistella sen etupiiriin kuuluvien Suomen ja Baltian maiden haltuunottoa. Tästä oli seurauksena Talvisota.
Neuvostoliiton kannalta - kuten omalta osaltaan Saksankin kannalta - kyse oli ensimmäisen maailmansodan vääryyden oikaisemisesta eli niiden alueiden liittämisestä uuudestaan valtakuntaan, jotka heikkouden hetkinä oli menetetty. Bolshevikeilla oli ollut tarkoitus tehdä Venäjästä sosialistinen valtio, Neuvostoliitto, ja se oli olllut tarkoitus tehdä koko Venäjän imperiumista. Tämä kuitenkin epäonnistui Suomen ja Baltian maiden osalta, ja niinpä Leninin ja Stalinin hallitsema Neuvostoliitto oli ainakin lännen suunnassa pienempi kuin sitä edeltänyt keisarillinen Venäjä. Tällaisen tynkävaltion johtaminen oletettavasti hiersi Stalinin mielessä. Hän halusi kaiken, mitä ennenkin oli ollut, ja vähän enemmänkin, jos mahdollista.
Todennäköisesti myös suomalaiset kommunistit, joita oli paennut Venäjälle hävityn sodan melskeissä, halusivat revanssin vuoden 1918 tappiolleen. He halusivat tehdä Puna-armeijan avulla sen, mikä heidän omalta punakaartiltaan oli epäonnistunut. Stalinilla ja Suomi-kommunisteilla oli yhteinen intressi: Sosialistinen Suomi yhtenä uutena neuvostotasavaltana.
