Fiilikset ja päivän mietteet

[a4]

Taitaa olla laitonta. Tällaistako haluamme Suomeen.
Alaikäiset kiertelevät kiristämässä suojelumaksua ovelta ovelle kuin mafia.
Toki vankilaan noita ei voi vielä laittaa. Ehkä häkkeihin kuitenkin kuten jenkeissä rajat ylittäviä tuontikulttuurilapsia.

[-:)lauri]

Taitaa olla laitonta. Tällaistako haluamme Suomeen.
Alaikäiset kiertelevät kiristämässä suojelumaksua ovelta ovelle kuin mafia.
Toki vankilaan noita ei voi vielä laittaa. Ehkä häkkeihin kuitenkin kuten jenkeissä rajat ylittäviä tuontikulttuurilapsia.

Nyt oli kyllä raikkaita ajatuksia. Exemple de modèle!

[Kopek]

Presidentinvaalia tulee joka tuutista niin, että ällöttää. Mitä uutista on siinä Yhdysvalloissa äänestetään, ja presidentiksi valitaan Joe Biden. Life goes on.

Vaalit ovat yhtä kiinnostava asia kuin juoksukilpailu, jossa tiedetään etukäteen voittaja. Tai vähemmän kiinnostava, koska juoksukilpailussa voittajasuosikki voi hävitä jonkun sattuman kautta kuten kaatumalla tai saamalla sairauskohtauksen tai juoksukengän hajotessa. Vaaleissa sen sijaan mikään yllättävä tekijä ei voi muuttaa tulosta - ellei nyt toinen ehdokkaista jää kiinni murhasta kesken valipäivän ja päädy uutisiin. Suuri osa äänistä on sitä paitsi jo annettu.

Ainoa lievästi mielenkiintoinen asia on ihmisten reagoiminen Bidenin voiton jälkeen. Alkaajo joku mellakoida? Meneekö voitonriehunta kauppojen ryöstelyksi tyyliin BLM? Purkavatko pettyneet trumpistit katkeruuttaan väkivaltaisesti. Ja tämän tyyppistä.

[Hayabusa]

^Joku porukka lähtee ihan varmasti pistämään paikkoja paskaksi ihan riehumisen ilosta. Täysin riippumatta vaalituloksesta.

[-:)lauri]

Puoli kolmelta alkaa YLEllä USAn presidentinvaalien tulosseuranta. Mä oon tottunut heräämään siinä kolmen nurkilla, niin saa työpäivän pois alta jo aamupäivän puolella. Voisi virittää tulosseurannan taustalle kun edistää projektia. Harmi vain, ettei koodatessa voi keskittyä puheeseen kun koodaaminen varaa sen osan aivoista mulla kokonaan. Lähinnä kiinnostaisi todistaa sitä hetkeä, kun Trump julistautuu voittajaksi.

[Juuli]

Havahduin eilen siihen, että koira tuijotti takkaa ja vinkui. Menin katsomaan, ja lasiluukkujen takana räpiköi lintu. Taas kerran. Se oli tullut savupiipun kautta ja tullessaan noennut itsensä aivan mustaksi. Epäilin sitä varpuseksi.

Hain perhoshaavin ja yritin pyydystää linnun siihen. Ei onnistunut. Lintu karkasi lentelemään ympäri huonetta ja minä haavin kanssa perässä. Nokijälkiä jäi verhoihin, kattoon ja huonekaluihin. Lopulta lintu väsyi ja sain sen haaviin. Kujetin väsähtäneen linnun takapihalle ja päästin vapaaksi, mutta lintu heittäytyi täysin apaattiseksi. Se vain seisoi nokka auki ja tuijotti minua, vaikka tökin sitä sormella jotta alahan laputtaa. No, tunnin päästä se oli häipynyt.

Äsken lähdin ulos ja heti ovella oli vastassa kiukkuinen tirskunta. Pihapuun oksilla istuvaa noin kymmenen varpusen parvea johti pikimusta yksilö, ja kaikki tuntuivat yhteen ääneen moittivan minua. En vain keksinyt, mitä pahaa olin niille tehnyt. Jostakin syystä mieleen tuli joukko foorumin naisia...

Olipa hauska tarina.
Toivottavasti ei jäänyt pahempia traumoja.
Kiitos  !    

[Kopek]

Nyt se on nähty.

Nimittäin Tripla.

Menin sinne polkupyörällä. En meinannut löytää paikkaa, minne pyörän jättäisin. Lopulta löysin jonkinlaisen sisävaraston. Jotta lukon sai kiinni, piti ryömiä ja kontata hankalasti. Tila oli ahdas.

Itse Tripla oli yhtä tyhjän kanssa. Vastaavia triploja on kaupungeissa ympäri maailmaa. Kun on nähnyt yhden, on nähnyt kaikki.

Mielenkiintoiseksi homma meni siinä vaiheessa, kun piti löytää polkupyörä liukuportaiden ja käytävien ja betoniportaiden ja ylikulkusiltojen ja ajoluiskien ja rautatiekiskojen labyrintistä. Meni varmaan tunti ennen kuin pääsin pyörän luokse. Kävelin välillä ulkopuolella ja etsin paikkaa Google-mapsin ja navigaattorin avulla. Välillä kiertelin sisällä kokeillen erilaisia porraskäytäviä ja muita käytäviä.

Kun polkupyörän etsintää oli jatkunut jo yli puoli tuntia, näin ikkunasta pyörätien ja oven, minkä takana polkupyörä oli. Mutta sinne pääseminen oli toinen juttu. Olisin tarvinnut seuraavan ohjeen: 

1. Etsi alue, josta lähtevät liukuportaat ja hissit asemalaitureille.

2. Laskeudu asemalaiturille numero 11.

3. Kävele asemalaiturilla Helsingin päärautatieaseman suuntaan aivan laiturin päähän, jossa on ovi, minkä takaa lähtevät korkeat betoniportaat yläkerrokseen.

4. Älä mene ovesta. Käännä sen sijaan katseesi vastakkaiseen suuntaan rautatiekiskoista ja etsi lähes huomaamatonta syvennystä, joka onkin porraskäytävän alku, minkä huomaat, kun kurkistat tarkemmin.

5. Laskeudu kierteleviä portaita alaspäin kunnes tulet halliin, jossa säilytetään polkupyöriä.

6. Olet perillä. Varo, ettet lyö päätäsi, kun konttaat avaamaan pyöräsi lukkoa. Hyvää matkaa.

Kuvassa miehet seisovat polkupyörävaraston ovella. Mutta miten tuonne alas pääsee, se onkin toinen juttu.



Loppuvaiheessa näitä portaita pitkin, mutta ennen kuin löydät ne, niin vähän pitää pähkäillä.



Jos joku kysyy, miksi en mennyt samaa reittiä, mitä tulin, vastaan, että muistanut, mistä olin tullut. Sitä paitsi en mennyt ja tullut samaa reittiä. Menomatkalla käytin niitä pitkiä suoria portaita, jotka mainitsen noissa ohjeissa. Tässä vielä kuva niistäkin.



P.S. Kenties muiltakin asemalaitureilta lähtee portaita alakerran pyörävarastoon. Porraskäytävän alku on vain niin piilossa, ettei sitä helposti keksi. Kävin kyllä muillakin laitureilla, mutta käännyin pois, kun ne tuntuivat umpikujilta.

[Hayabusa]

^Oletko ihan varma löytämäsi tila oli tarkoitettu pyörien parkkipaikaksi?
Etenkin konttauskuvio kuulostaa oudolta. No, outohan tuo Tripla on.

[Kopek]

Ongelma oli se, että kun Triplan luokse tuli polkupyörällä, mistään ei löytynyt pyörätelineitä tai muitakaan paikkoja, johon pyörän saisi lukittua. Lopulta löytyi halli, jossa näkyi telineitä ja paljon polkupyöriä. Oletin ja taisin joistakin kylteistäkin päätellä, että sinne voi jättää polkupyörän. Saiko jättää, sitä en tiennyt. Kun muutakaan paikkaa ei ollut, jätin.

Tässä kuva vielä siitäkin. Polkupyöriä sisältäviä halleja oli muitakin tässä samassa kompleksissa. Kuvaan jäivät vahingossa säätömerkinnät.



Tarve kontata (ei nyt ihan polvet maassa vaan enemmänkin kyykistyä ja kurottautua) selittyy sillä, että telineessä on jonkinlaiset ylärakenteet, joiden alle pitää mennä, jotta ylettää kiinnittää lukon pyörön rungon ja telineessä olevan kiinnitysraudan välille. Kiinnitysrauta oli hankalassa paikassa syvällä telinerakennelman sisällä.

Kyltissä on polkupyörän kuva ja kirjain P, josta päättelin, että se tarkoittaisi pyöräparkkia. 

[Amore]

Muistelen, että Pasilansillan pääsisäänkäynnin luona on myös pyörätelineitä.

[Hayabusa]

^^On kyllä monimutkaisen näköiset telineet. Varmaan kallis viritys joka tapauksessa. Yksinkertainen kaari johon U-lukolla fillari kiinni on toimivin.

[Amore]

Huomasin rappukäytävässä ilmoituksen, että talossa on pian sähkönjakelun keskeytys huoltotöiden takia. Näitä lappusia on viimeisten 6 kk aikana ollut sen verran usein, milloin koskien ilmastointia, milloin vedenjakelua, ja nyt sitten sähköä, joten olen tullut lapuille pikkuisen sokeaksi. Vei hetken, ennen kuin minulla sytytti, että sähkökatko pakottaa sulattamaan pakastelokeron. Homma on kyllä ollut mielessä koko kesän, mutta mitäpä sitä "turhaan" kiirehtimään. Arvelin pakastelokeron olevan suunnilleen umpijäässä, koska sinne ei mahtunut sisään juuri mitään, ellei ottanut jotakin päällimmäistä pussukkaa ensin pois. Pikainen tyhjennys paljasti onneksi minun olleen väärässä. Suurimman osan tilasta veivät yrttinyssäkät. Lisäksi löytyi pari pientä marjapussukkaa. Marjat otin käyttöön ja mausteyrtit panin takaisin lokeroon sen puhdistuksen jälkeen. Nyt ei lokerosta valu vettä, vaikka sähkökatkos kestäisikin.

[-:)lauri]

Saitte ylipuhutuksi; söin lounaaksi pizzan.

[Hippi]

Minulla on ollut parikin päivää tässä, kun olen kokkaillut vähän enemmän. Pakastimeen oli tullut reilusti tyhjää tilaa ja vastaavasti pakastuksessa käyttämiäni kippoja oli kaapissa melkoinen määrä, joten päätin tasapainottaa tilannetta kokkaamalla, jotta saan kipot täytenä pakastimen uumeniin.

Tänään oli viimeinen urakka ja tein uunissa lihapullia ja liedellä jauhelihakestiketta hyvän padallisen. Viimeksi mainittu oli niin hyvää, että pakko oli vaihtaa lounasvalinta ja jättää tälle päivälle varaamani huomiselle. Tänään lounaaksi oli siis parsakaalia ja porkkanaa sekä nuudelia jauhelihakastikkeen alla.

Hiukan harmittelin etukäteen, että niitä nuudelikiekkoja ei pysty oikein puolittamaan, kun vähempikin riittäisi. Saan kyllä syötyä kaiken, mutta mieluummin ottaisin vähän reilummin vihanneksia tilalle. En ole valmistamisen jälkeen niitä enää käynyt puolittamaan, kun en tiedä, maistuuko ne yön yli jääkaapissa olleena. Varmaan menisi ihan hyvin siitäkin huolimatta, ettei niitä keitetä.

Pitsa nyt puuttuukin vielä pakastimesta ja sen voisi sitten ottaa seuraavaksi urakaksi. Pari pellillistä jaettuna annospaloihin on aina hyvä olla varalla

[Kopek]

Meidän pakastustyylimme on sellainen, että minä kannan käskystä autotallin perillä olevaan pakastimeen muovikassissa tavaraa. Pakastin on jo iät ajat sitten tullut täyteen, ja sanonkin siitä, mutta käsky kuuluu, että "yritä nyt saada mahtumaan". Pakastin on niin hankalassa paikassa romukasojen takana, että ainoastaan minä mukamas pääsen sinne menemään. Kätevä syy saada minut kantamaan ne tavarat.

Muutaman vuoden välein pakastimesta tyhjennetään ehkä noin puolet tavarasta ja dumpataan yli-ikäisenä jonnekin roskiin. Kerran tein sen kohtalokkaan erehdyksen, että kannoin pakastelohia ja jotain muutakin viereiselle tyhjälle tontille ajatuksena, että jotkut eläimet keksivät syödä niitä. No, eläimiä kertyikin - nimittäin matoja. Kalanraadot ja oliko siellä jotain lihojakin, alkoivat haista mielettömästi, ja haju kulkeutui naapurin sieraimiin. Hän otti yhteyttä terveysviranomaisiin, ja pian alueella tongittiin ja tutkittiin, että mistä haju tulee. Onko johonkin haudattu ruumis. Poliisi ei sentään tainnut käydä paikalla. Syyllisyyteni ei ainakaan virallisesti paljastunut, vaikka epäilyksiä meidän suuntaamme saattoi olla, olihan talomme lähimpänä. Haisevaa raatoa luultiin luonnosta peräisin olevaksi. Kenellekään ei tullut mieleen, mitä kuollut matoja kuhiseva lohi tekee kuivalla maalla. 

Tuollainen raadonhaju saa aikaan oksennusrefleksin, kun sitä läheltä haistelee. Lisäksi mieleen tulee karmea ajatus, että me itse kukin haisemme aikoinaan samalta ja meissä kuhisee matoja. Tästä syystä katsonkin, että polttohautaus tai kuoleminen niin, ettei ole mitään haudattavaa, on kai parempi vaihtoehto - paitsi tietysti matojen kannalta.

Tuollaisessa "pakasta ja heitä pois" -tyylissä ei ole tietystikään mitään järkeä, mutta kyse taitaakin olla tästä...

https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/hoarding-disorder/symptoms-causes/syc-20356056

Eikä tässä vielä kaikki. Toinen pakastimemme on keittiössä ja sekin on tupaten täynnä tavaraa. Tämä pakastin saattaa polttaa talomme, koska siinä on Bosch-kompressori, josta on lehti-ilmoituksella (sarjanumero täsmää) varoitettu, että se voi syttyä palamaan ja pitäisi vaihtaa. Mutta ei. Sitä ei voida kytkeä sammuksiin. Harmittaa, että joidenkin marjapurkkien takia menetän valokuvani ja ääninauhani ja kirjoitukseni ja muistoni ja ylipäätään kaiken, mitä on talossa.

Tarvittaisiin uusi pakastin, johon kompressoriongelmaisen pakastimen sisältö siirrettäisiin. Uusia pakastimia saa kaupasta, mutta sellainen ei mahdu täpötäyteen taloomme.

Meillä on tämän näköistä - aivan oikeasti.

Tuollainen ympäristö on masentava asua ja lisäksi epäterveellinen, koska pölyä leijuu ilmassa, ja sitä joutuu hengittämään. Miten "teet" jotain tuollaisessa ympäristössä. Muuta kuin istut tietokoneen ääressä ja surffailet netissä, mikä on ajan haaskausta.