Toksista miehisyyttä

[Xantippa]

Ei tähän ollut tarkoitus feminismiä sotkea eikä riman korkeutta, vaan kritisoida sitä, että miesten arvoa mitataan jollain lapuilla, luvilla, titteleillä, prenikoilla yms, vaikka ihminen voi olla fiksu ja kivaa seuraa ilman mitään noista.

Kyseessä on siis miesten kulttuuriin liittyvä toksinen piirre, johon naiset ovat lähteneet mukaan seurailemalla mitä miehet arvostavat toisissa miehissä.

Mutta kun sitä feminismiä ei sikäli voi poistaa kuviosta, että se on juuri lähes ainut aate, joka on voimakkaasti lähtenyt kritisoimaan juuri noita mainitsemiasi asioita. Eli juuri miesten kulttuurin toksisia piirteitä. Ja siitä syystä meillä ylipäätään on sellainen vihattava käsite kuin toksinen miehisyys.

Riman korkeuttakaan ei voi poistaa, koska kuten itsekin koko ajan esität, oletat kyseessä olevan jonkun taistelun naaraista, koska mitäpä merkitystä muuten olisi sillä, mihin naiset lähteävät mukaan.

Tämä onkin näissä keskusteluissa aina ongelmallista: haluttaisiin kyllä, usein aivan vilpittömästi, keskustella siitä, mikä miesten kulttuurissa on ongelmallista ja haitallista, mutta ei saisi sanoa, mitkä asiat ovat. Koska se on jonkun toksisen mieskuvan luomista ja valkoisen lihaa syövän heteromiehen halveksuntaa.

Toisin sanoen, en tiedä, kumpaa ratkaisua toivotaan, parviälyn yht'äkkistä suurta valaistumista vaiko deux machinaa.

T: Xante

[Socrates]

Tämä onkin näissä keskusteluissa aina ongelmallista: haluttaisiin kyllä, usein aivan vilpittömästi, keskustella siitä, mikä miesten kulttuurissa on ongelmallista ja haitallista, mutta ei saisi sanoa, mitkä asiat ovat. Koska se on jonkun toksisen mieskuvan luomista ja valkoisen lihaa syövän heteromiehen halveksuntaa.
T: Xante

Itse havaitsin MO:n viestissä jotain ideaa, jota yritän hahmottaa.

Toksisesta miehisyydestä on erilaisia mielikuvia. Itse on koe jotain metsästämistä tai valtavien pihvien syömistä toksiseksi, vaan jäykkiä mittareita, joilla miehiä laitetaan arvojärjestykseen enkä tarkoita pelkkää naaraista taistelua vaan yleisemmin arvoja.

Vässykkä/toksinen mies-asetelmat syntyvät siitä, että osa miehistä ei ole kovin hyviä numeroilla, todistuksilla yms mitattavissa asioissa,  mutta usein myös siksi, ettei ole kiinnostunut kisaamaan niistä. Prenikka, titteli, todistus, lentolupakirja, judovyö tai muskelivene vaan tuntuu hölmöltä, vaikka se olisi vaivalla saavutettavissa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mies haluisi liittyä puunhalaajiin, ituhippeihin ja tohvelisankareiden veljeskuntaan.

On olemassa paljon epämääräistä osaamista. Esimerkiksi urheilussa kaikki tulokseni ovat olleet säälittäviä, mutta tiedän olevani taitava treenaamaan vammojen kanssa ja erilaisissa treenaamiseen logistiikkaan liittyvissä asioissa. Tuo on vain yksi rautalangasta väännetty esimerkki, mutta kaikilta elämänalueilta löytyy niin sanottua sumeaa osaamista.

Täydentäisin MO:n viestiä sillä, että miehet arvioivat toisiaan kovin kaavamaisesti pistemäisten suoritusten kautta näkemättä kokonaisuutta ja käytännöllisiä aspekteja. Sitten se helposti leviää myös naisten arvoihin.

[Xantippa]

Täydentäisin MO:n viestiä sillä, että miehet arvioivat toisiaan kovin kaavamaisesti pistemäisten suoritusten kautta näkemättä kokonaisuutta ja käytännöllisiä aspekteja. Sitten se helposti leviää myös naisten arvoihin.

Kyllä minunkin mielestäni siinä on kovastikin ideaa, että edelleenkin, vaikka kuinka paljon on maailma muuttunut, tuntuu aina nousevan esille nämä vastakkainasettelut sen suhteen, mitä miehen "pitää" olla. Että jos on jonkunlainen, onkin sitten vässykkä olio tai jos toisenlainen, on toksinen.

Sen sijaan kiistän väitteesi siitä (MOn viestiin en ota kantaa), että olisi joku ylätaso, jossa vallitsee miesten arvioinnit, jotka sitten "leviävät" naisten arvoihin. Eli aivan kuin kuitenkin olennaista olisi ainoastaan se, miten miehet arvioivat toisiaan ja jos siihen saataisiin muutos, se olisi ratkaisu. Kenties et nyt tätä tarkoitakaan, mutta siltä muotoilemasi kuulostaa.

Se on selvää, että mielestäni kaikkia ihmisiä arvioidaan liian kapeasti kiinnittäen huomiota johonkin yksittäisiin, yleensä suorastaan irrelevantteihin seikkoihin, kuten esimerkiksi sukupuoli tai seksuaalisuus.

Prenikka, titteli, todistus, lentolupakirja, judovyö tai muskelivene vaan tuntuu hölmöltä, vaikka se olisi vaivalla saavutettavissa

Nämä ovat kyllä mielestäni hieman...miten sanoisi, syvällisemmin persoonaan liittyviä asioita kuin oikeastaan sukupuoleen tai miehisyyteen. On ihmisiä, jotka arvostavat jotain ulkoisia asioita enemmän kuin sisäisiä. Yhtä hyvin tuolla perusteella voisi väittää, että naiseus on kapeaa, jos kuvitellaan, että merkkilaukku, rakennekynnet, hiustenpidennykset jne olisivat se vaatimus, johon kaikki naiset haluavat pyrkiä, koska ne ovat statussymboleja.

Se joskus kuitenkin mietityttää, ihan historiankin valossa, että ovatko miehet sittenkin vain herkempiä reagoimaan yhteiskunnan paineisiin kuin naiset = heillä on suurempi tarve mukautua sellaiseksi kuin yhteiskunta odottaa tai sen kuvitellaan odottavan? Tätä tukisi sekin, että miesten on selkeästi vaikeampi muuttua yhteiskunnan mukana, koska ilmeisesti heille se on useammin uhka kuin mahdollisuus, dangit, taas tarttee opetella jotain muuta ja ajatella jotain uutta, noin kärjistäen.

T: Xante

[TSS]

Täydentäisin MO:n viestiä sillä, että miehet arvioivat toisiaan kovin kaavamaisesti pistemäisten suoritusten kautta näkemättä kokonaisuutta ja käytännöllisiä aspekteja. Sitten se helposti leviää myös naisten arvoihin.

Sanoisin, että tämä ei ole sukupuolikysymys, vaan pätee ylipäätään ihmisyyteen. Arvioimme toisia usein hyvin vaillinaisilla tiedoilla, ja erilaiset konkreettiset "todistukset" saavat tällöin enemmän painoarvoa. Vaikkapa rekrytointiprosessissa (tai baaristiskillä) ei kovin hevin ilmene erilaiset sumeammat kyvyt, taidot ja kompetenssit, vaan arviointi typistyy erilaisiin selkeästi arvioitavissa oleviin "todisteisiin", kuten todistuksiin, ulkonäköön ja titteleihin. Ihmisten todelliset kompetenssit (ja samalla tietysti myös puutteet) ilmenevät parhaiten pidemmän aikavälin yhdessä touhuamisen kautta.

Se mitä miehisyydessä yleisesti arvostetaan, juontaa varmaan pitkälti jostain "liskoaivoista", samalla tavalla kuin naistenkin kohdalla. Vasta eletty elämä (elämänkokemus) osoittaa, mikä ihmisissä on itselle todella arvokasta.

[Norma Bates]

Tämä onkin näissä keskusteluissa aina ongelmallista: haluttaisiin kyllä, usein aivan vilpittömästi, keskustella siitä, mikä miesten kulttuurissa on ongelmallista ja haitallista, mutta ei saisi sanoa, mitkä asiat ovat. Koska se on jonkun toksisen mieskuvan luomista ja valkoisen lihaa syövän heteromiehen halveksuntaa.
T: Xante

Itse havaitsin MO:n viestissä jotain ideaa, jota yritän hahmottaa.

Toksisesta miehisyydestä on erilaisia mielikuvia. Itse on koe jotain metsästämistä tai valtavien pihvien syömistä toksiseksi, vaan jäykkiä mittareita, joilla miehiä laitetaan arvojärjestykseen enkä tarkoita pelkkää naaraista taistelua vaan yleisemmin arvoja.

Vässykkä/toksinen mies-asetelmat syntyvät siitä, että osa miehistä ei ole kovin hyviä numeroilla, todistuksilla yms mitattavissa asioissa,  mutta usein myös siksi, ettei ole kiinnostunut kisaamaan niistä. Prenikka, titteli, todistus, lentolupakirja, judovyö tai muskelivene vaan tuntuu hölmöltä, vaikka se olisi vaivalla saavutettavissa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mies haluisi liittyä puunhalaajiin, ituhippeihin ja tohvelisankareiden veljeskuntaan.

On olemassa paljon epämääräistä osaamista. Esimerkiksi urheilussa kaikki tulokseni ovat olleet säälittäviä, mutta tiedän olevani taitava treenaamaan vammojen kanssa ja erilaisissa treenaamiseen logistiikkaan liittyvissä asioissa. Tuo on vain yksi rautalangasta väännetty esimerkki, mutta kaikilta elämänalueilta löytyy niin sanottua sumeaa osaamista.

Täydentäisin MO:n viestiä sillä, että miehet arvioivat toisiaan kovin kaavamaisesti pistemäisten suoritusten kautta näkemättä kokonaisuutta ja käytännöllisiä aspekteja. Sitten se helposti leviää myös naisten arvoihin.

Tämä onkin näissä keskusteluissa aina ongelmallista: haluttaisiin kyllä, usein aivan vilpittömästi, keskustella siitä, mikä miesten kulttuurissa on ongelmallista ja haitallista, mutta ei saisi sanoa, mitkä asiat ovat. Koska se on jonkun toksisen mieskuvan luomista ja valkoisen lihaa syövän heteromiehen halveksuntaa.
T: Xante

Itse havaitsin MO:n viestissä jotain ideaa, jota yritän hahmottaa.

Toksisesta miehisyydestä on erilaisia mielikuvia. Itse on koe jotain metsästämistä tai valtavien pihvien syömistä toksiseksi, vaan jäykkiä mittareita, joilla miehiä laitetaan arvojärjestykseen enkä tarkoita pelkkää naaraista taistelua vaan yleisemmin arvoja.

Vässykkä/toksinen mies-asetelmat syntyvät siitä, että osa miehistä ei ole kovin hyviä numeroilla, todistuksilla yms mitattavissa asioissa,  mutta usein myös siksi, ettei ole kiinnostunut kisaamaan niistä. Prenikka, titteli, todistus, lentolupakirja, judovyö tai muskelivene vaan tuntuu hölmöltä, vaikka se olisi vaivalla saavutettavissa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mies haluisi liittyä puunhalaajiin, ituhippeihin ja tohvelisankareiden veljeskuntaan.

On olemassa paljon epämääräistä osaamista. Esimerkiksi urheilussa kaikki tulokseni ovat olleet säälittäviä, mutta tiedän olevani taitava treenaamaan vammojen kanssa ja erilaisissa treenaamiseen logistiikkaan liittyvissä asioissa. Tuo on vain yksi rautalangasta väännetty esimerkki, mutta kaikilta elämänalueilta löytyy niin sanottua sumeaa osaamista.

Täydentäisin MO:n viestiä sillä, että miehet arvioivat toisiaan kovin kaavamaisesti pistemäisten suoritusten kautta näkemättä kokonaisuutta ja käytännöllisiä aspekteja. Sitten se helposti leviää myös naisten arvoihin.

Minäkin väitän että ajoittain olen pärjännyt kamppailulajeissa siinä missä muutkin. Varsinkin jos pärjään yhtä hyvin kuin itseäni 20 v nuorempi yksilö ja/tai mies, niin onhan se nyt jotain. Mutta sitten kun en tätä ole onnistunut vyökokeessa todistamaan, niin ei se miten toimin KÄYTÄNNÖSSÄ vaan oikein riitä, vaikka kyllähän sen pitäisi riittää.

Itseasiassa olen kyllä huomannut aika monenkin miehen suorastaan välttelevän kokeita. Yksi sanoi minulle ettei halua ottaa mitään paineita.

Ikävää vaan on että nämä rennosti treenaavat katoavat salilta yksitellen. Toisaalta ne jotka ovat edenneet vyöjärjestelmässä pitkälle käyvät hekin harvoin treeneissä, koska ilmeisesti osaavat sen minkä haluavat osata. Ja ehkä pelkäävät että alkaa painostus seuraavaan vyöarvoon pyrkimiseen. Sellaistakin tapahtuu, kun ohjaajat ihastuvat lahjakkuuksiin.

Minähän olen pakkomielteeni 2. asteesta kehittänyt osin siksi että muinoin pojat kiusasivat koulussa kun olin liikunnassa huono. Tavallaan voi siis mieltää että olen toksisen maskuliinisuuden kanssa naimisissa. Mutta on naiseltakin saanut päänaukomista kuulla, yhdeltä tädiltäni, polkupyörällä ajosta. Jos koko paskarakkinetta ei olisi ikinä edes keksitty, niin vähemmällä olisin päässyt.

Mutta en ole änkemässä MPK-kursseille päteäkseni, vaan saadakseni elämyksiä.

[Melodious Oaf]

Mun mielestä siitä "toksisuudesta" tulee helposti ongelmia tällaiseen keskusteluun sen takia, että olis aika tärkeä pystyä puhumaan sillä tavalla ettei jäätäis kiinni pelkästään syyttelyyn tai oman julkikuvan kiillotteluun, defensseihin ja sen sellaiseen.

Siis totta kai sellaisia reaktioita tulee, mut ei se oikein... johda mihinkään.

Edellisessä viestissä vissiin sanoin perinteiseen tapaan aika sekavasti ja liian monta asiaa niin, ettei siitä varmaan oikein hahmottunut, mikä on se olennainen tai asian ydin. Enkä mä sitä varmaan oikein tiennyt kirjoittaessa itsekään kun availin vaan jotain ajatuksiani kirjoittamalla 

@Socrates tulkitsi ja vei ajatusta sellaiseen suuntaan, että en ollut oikeasti niin pitkälle sitä siltä kannalta miettinyt, mutta tulkinnassa oli silti jotain osuvaa ja hyvää, vaikkei se nyt ehkä mulle ollut siinä mikään olennaisin näkökulma.

Jos jatketaan samaa touhua ihan sumeilematta, niin mulle tuli Socrateksen kehittelystä mieleen sellainen liittyen "miehen malleihin", että niiden tarvitsee olla tietyllä tapaa "selkeitä" tai niissä pitää olla "tarttumapintaa" ja jotain mistä saa kiinni.

Jos on jotain aika palikkaa tai selkeää tai mitattavissa olevaa, joku selkeä teesi siitä, mikä on hyvää vaikka, siitä saa kiinni ja sen tajuaa helpommin. Tähän liittyy myös se että joku on mitattavissa. Vaikka että joku vetää 40 leukaa tai roikkuu kolme minuuttia tai jotain — tyhmää esimerkkiä käyttääkseni.

Jos on hyvä vammojen kanssa treenamisessa, treenaamisen logistiikassa tai jossakin tällaisessa, se ei ehkä ole yhtä selkeästi hahmottuvaa tai sitä helppo havaita ylipäätään, plus sitten miehen mallien näkökulmasta ei kauempaa katsoen välttämättä ole kauhean selvää sekään, miten tällaisessa voi kehittyä tai miten tällaiseksi tulla.

Mun tuttavapiirissä on aika paljon sellaisia miehiä, joissa on tietynlaista ihan hyvää "yksinkertaisuutta". Ei se ole mitään tyhmyyttä eikä pinnallisuutta edes vaan sellaista että halutaan pitää asioita aika selkeinä ja yksinkertaisina ja toteuttaa niitä tällaisten periaatteiden kautta — ja sitten myös siinä mielessä "yksinkertaisuutta" että loppujen lopulta se oma ilo ja onni ei ihan kauheasti tai mitään ihmeellistä edes vaadi  Mikä on mun mielestä aivan saakelin hienoa loppujen lopulta.

Sit tosi paljon näkee sitä että miesten naispuoliset kumppanit tai naiset ylipäätään ilmaisee turhautumista tai vähän niin kuin väheksyvästi oikoo tai tulee siihen väliin säksättämään ihan niin kuin siinä ois joku jatkuva vaara että ne miehet ei oikeasti osais ajatella ja tuntea tai et tapahtuu jotain tuhoisaa ja vaarallista jos ei siihen puututa — tai jos ei nyt tuhoisaa tai vaarallista niin ikään kuin se muuten ois riittämätöntä tai huonoa.

Musta se on ihan jees että on omia erillisiä intressejä ja huolehtii niiden toteutumisesta eikä sen pidäkään olla sitä että mentäis miesten pään mukaan pelkästään tietenkään. Eikä ne intressit ole mitenkään vähempiarvoisia vaan hienoja juttuja nekin.
    Ja kyllähän tota samaa tehdään naisillekin että väheksytään tai ei ymmärretä ja niin pois päin.
EDIT: Lisään tähän vielä että omien erillisten intressien toteuttaminen ja niistä huolehtiminen ainakin mun mielestä vois näyttää joltain muultakin kuin siltä että oikoo tai valittaa tai kommentoi ja tarkkailee toisia — siis kummassakin tapauksessa. Kai noikin joskus voi olla tarpeellisia tehdä, mut hyvin usein arjessa ja ihmisten kanssa omasta mielestä parempaan pääsee sillä, että on vaan tosi selkeä oman intentionsa kanssa ja tuo sen rohkeasti esiin.
     Totta kai niistä sit ei aina olla samanmielisiä tai ei saa pelkkiä kehuja myöskään, mikä on mun mielestä hyväkin lopulta. Sitä mä pidän mälsänä jos ihmiset suojautuu väheksynnältä ja arvostelulta ja muulta sillä, että ne ei edes tuo sitä omaansa esiin kunnolla ja rehdisti, vaan se ikään kuin kätketään melko rutiininomaisesti siihen että arvostellaan toisia tai ilmaistaan että vähän on riittämätöntä tai hassua tai jotain muuta tämmöstä.

Pääpointit tässä on kai että 1) mun mielestä @Socrates oli oivaltanut tosi hyvin jotain jäykkiin käsityksiin ja arviointitapoihin liittyvää ja 2) uutena näkökulmana se että ei esimerkiksi tollanen näennäinen "yksinkertaisuus" välttämättä ole mikään huono juttu vaan joskus hyvinkin toivottava ja tarpeellinen tai hieno ja arvokas ominaisuus sekin
 

[Socrates]

Nämä ovat kyllä mielestäni hieman...miten sanoisi, syvällisemmin persoonaan liittyviä asioita kuin oikeastaan sukupuoleen tai miehisyyteen. On ihmisiä, jotka arvostavat jotain ulkoisia asioita enemmän kuin sisäisiä. Yhtä hyvin tuolla perusteella voisi väittää, että naiseus on kapeaa, jos kuvitellaan, että merkkilaukku, rakennekynnet, hiustenpidennykset jne olisivat se vaatimus, johon kaikki naiset haluavat pyrkiä, koska ne ovat statussymboleja.
T: Xante

On siinä se ero, että miehillä odotukset ja vaatimukset liittyvät selkeämmin osaamiseen. Ei oikein riitä että on hyvännäköinen ja se muskelivenekään ei saisi olla peritty, vaan hankittu siten, että on osattu jotain, millä on saatu rahaa.

Pahimmoillaan toksinen miehisyys menee niin pitkälle, ettei oikein missään tai ainakaan tietyissä asioissa saisi pyytää mitään apua tai edes kysyä neuvoa, koska miehisyys menee.

[TSS]

Pahimmoillaan toksinen miehisyys menee niin pitkälle, ettei oikein missään tai ainakaan tietyissä asioissa saisi pyytää mitään apua tai edes kysyä neuvoa, koska miehisyys menee.

Tämä on varmaan hyvä esimerkki toksisesta miehisyydestä. Ylipäätään se, että ei voisi näyttää heikkoutaan, on aika helposti toksista.

[Brutto]

Pahimmoillaan toksinen miehisyys menee niin pitkälle, ettei oikein missään tai ainakaan tietyissä asioissa saisi pyytää mitään apua tai edes kysyä neuvoa, koska miehisyys menee.

Eikö vastaavasti toksinen feminiinisyys olisi sitä, että naisen tulee olla korkeasti koulutettu, vahva ja itsenäinen tullakseen otetuksi vakavasti. Tätähän yhteiskunta naisille tuputtaa sen sijaan että nainen saisi olla rauhassa hissukka kotihiiri.

[Melodious Oaf]

Tosi pitkälle menevä avun pyytämisen vaikeus on munkin mielestä hyvä esimerkki.

Tosin siihenkään ei kauheasti auta sellainen syytös, että toi on nyt toksista maskuliinisuutta.

Siihen saattaa liittyä sellaista, että on voimakas tarve siihen, että itse kokisi itsensä osaavana ja pystyvänä jne. sekä myös että muut näkisivät ja kokisivat sinut sellaisena.

Mutta sen lisäksi tohon vaikuttaa mun mielestä muutkin asiat ja esimerkiksi sellainen, että yleistäen vois sanoa miehillä olevan sellaista kulttuuria että aika vahvasti kunnioitetaan toisen henkilökohtaista reviiriä eikä puututa siihen tai toisen elämään ja asioihin niin että mentäis liian lähelle. Siis miehet keskenään varsinkin.

Tossahan on myös paljon hyvää ja ei se mitään pelkästään tokisista ole — toi toisille tilan antaminen eikä oikeastaan sekään jos on tarve siihen että kokee itsensä osaavaksi/pystyväksi/vahvaksi tai että muut näkis sellaisena.

Omalla kohdalla vois kai sanoa että mulle on mielekkäämpää nähdä toi niin päin että hyväksyy oman tarpeen kokea pystyvyyttä tai että mut nähdään sellaisena. Sitä kautta vasta tulee se että okei, tän takia mun voi olla joskus vaikea edes tajuta tai tuntea sitä että on heikoilla tai et saattais tarvita tai kaivata jotain, vaikka nyt apua jossain tai jotain muuta.

Samalla tavalla koen että sekin puoli, että ei aina osaa tai tiedä tai että on lapsellinen tai heikoilla, kaipaa hyväksyntää tavallaan... ensin itseltä, jotta sitä edes tavoittaa kunnolla.

Tollaseen toisinaan ehkä pääsee helpommin sitä kautta että hyväksyy sen muunkin jolloin voi... tehdä tilaa sille että joskus voi olla tollanen ja ymmärtää, ettei se ole ristiriidassa sen kanssa että joskus muulloin voi olla osaava, pystyvä tms. ja että niistäkin jutuista saa hyvää

[Xantippa]

Itse ajattelen, että eikö toksiisuutta ole sukupuolesta riippumatta se tuputtaminen, ei oleminen. Tarkoitan, että lihansyönti ei ole toksista, mutta hokeminen, miten rehut saa jättää jänikselle ja öyhöttäminen somessa koulun yhden kasvispäivän vuoksi voi olla.

Sehän siis tarkoittaa itse asiassa vain myrkyllisyyttä, joka voi exiintyä monella tavalla tai monessa asiassa. Sen vuoksi en päässytkään ketjuun yhtään alussa sisällä = mitä toksista on äijässä, joka esim. bodaa rajusti?

Joten siis mielestäni minkä tahansa asian ajaminen siten, että pyrkii kapeuttamaan toisten tilaa, ahdistaa, tms. on myrkyllistä. Mielestäni tämä ei ole sukupuolikysymys lainkaan.

T: Xante

[Melodious Oaf]

Mun mielestä on ihan OK puhua sukupuolesta ja miehisyydestä, varsinkin siellä missä sellainen on nimenomaisesti ketjun aiheena.

Olettaisin ihmisten ymmärtävän sanomattakin, että aika harva juttu liittyy pelkästään sukupuoleen, ja sekin on ihan arvokasta ja tärkeää että ei pelätä silti puhua myös sukupuolesta.

Kaikesta keskustelusta ja kaikista asioista ei tule automaattisesti parempaa sillä että häivytetään siitä sukupuoli tai sukupuolten tilastolliset erot tai sukupuolikokemukset. Varsinkin se on perseestä jos ei ole omaa kokemusta jostakin tai ei halua sitä jakaa ja sit korvaa sen tollasella että hei älkääs nyt silloin kun muut omistaan puhuu.

Mun mielestä on hiton ärsyttävää että tosta on tullut semmonen helppo tapa vaan päteä tai semmosta minkä pitäis olla arvostettavaa sinänsä

[TSS]

Pahimmoillaan toksinen miehisyys menee niin pitkälle, ettei oikein missään tai ainakaan tietyissä asioissa saisi pyytää mitään apua tai edes kysyä neuvoa, koska miehisyys menee.

Eikö vastaavasti toksinen feminiinisyys olisi sitä, että naisen tulee olla korkeasti koulutettu, vahva ja itsenäinen tullakseen otetuksi vakavasti. Tätähän yhteiskunta naisille tuputtaa sen sijaan että nainen saisi olla rauhassa hissukka kotihiiri.

Kyllä se osaltaan on.

[Socrates]

Itse ajattelen, että eikö toksiisuutta ole sukupuolesta riippumatta se tuputtaminen, ei oleminen. Tarkoitan, että lihansyönti ei ole toksista, mutta hokeminen, miten rehut saa jättää jänikselle ja öyhöttäminen somessa koulun yhden kasvispäivän vuoksi voi olla.

Sehän siis tarkoittaa itse asiassa vain myrkyllisyyttä, joka voi exiintyä monella tavalla tai monessa asiassa. Sen vuoksi en päässytkään ketjuun yhtään alussa sisällä = mitä toksista on äijässä, joka esim. bodaa rajusti?
T: Xante

Niin, piti aiemmin jo lisätäkin, että toksinen miehisyys on lähinnä joukko (kommunikaatioon liittyviä) asenteita eikä niinkään mitään toimintaa.

Linkkini olivatkin vain kliseitä ja karikatyyrejä siitä, mikä luo monille mielleyhtymän toksisuudesta, vaikka kyse on humoristisesta höntsäilystä.

[Socrates]

Mun mielestä on ihan OK puhua sukupuolesta ja miehisyydestä, varsinkin siellä missä sellainen on nimenomaisesti ketjun aiheena.

Olettaisin ihmisten ymmärtävän sanomattakin, että aika harva juttu liittyy pelkästään sukupuoleen, ja sekin on ihan arvokasta ja tärkeää että ei pelätä silti puhua myös sukupuolesta.

Kaikesta keskustelusta ja kaikista asioista ei tule automaattisesti parempaa sillä että häivytetään siitä sukupuoli tai sukupuolten tilastolliset erot tai sukupuolikokemukset. Varsinkin se on perseestä jos ei ole omaa kokemusta jostakin tai ei halua sitä jakaa ja sit korvaa sen tollasella että hei älkääs nyt silloin kun muut omistaan puhuu.

Mun mielestä on hiton ärsyttävää että tosta on tullut semmonen helppo tapa vaan päteä tai semmosta minkä pitäis olla arvostettavaa sinänsä

Samaa mieltä. Asiasa on sukupuolieroja ja Kyllä minä tunnistan selvästi miessukupuolelle tyypillisen toksisuuden. Olen sen takia kokenut epäviihtyvyyttä miesten seurassa ja lukenut paljon kuvauksia siitä. Se on osin vähentynyt tai muuttanut muotoaan ,mutta on edelleen merkittävä ilmiö.

Toki silti on paljon miehiä, joille toksisuus ei ole ollenkaan tyypillistä ja pystyvät jopa purkamaan tilanteita, joissa sitä esiintyy.

Termi saattaa ärsyttää, koska siihen niputetaan ääri-ilmiöitä raiskauksista perhesurmiin ja toisaalta kaikenlaista harmitonta itseironista äijäilyä.