Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Muulla kielellä kuin suomeksi kirjoittaminen

Aloittaja Edward, helmikuu 06, 2019, 14:19:59

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 11, 2019, 13:59:50
Veikkaanpa, että lyhyen kielen taustalla on jopa matalampi kynnys käyttää oppimaansa. Voi olla itselleen armaliaampi.
...
Muistanpa käyneeni yhtenä kesänä hakemassa vähän tukea saksanopiskeluun joltain kurssilta.
...

Aikanaan yksi kaveri oli onnistunut hommaamaan itselleen kesäduunin Saksasta. Oli suorittanut saksan peruskurssit rimaa hipoen. Vähän kauhistelimme miten mahtaa pärjätä kun ainoa mitä osaa sanoa saksaksi on vapaa-ajanvideoista opittu fraasi: "Ich komme!"
Hyvin tuli toimeen ja sanavarastokin kehittyi. On sittemmin mm. käynyt hakemassa muutaman auton Saksasta.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Hippi

Olin minäkin kaksi viikkoa Irlannissa reissussa ja tulin sillä lyhyellä enkulla hyvin toimeen heti sen jälkeen, kun lopetin yritykset ääntää brittiläisittäin. Kun siirryin rallienglantiin, niin ymmärsivät paremmin :)
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Topi - helmikuu 11, 2019, 11:23:24
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 10, 2019, 19:33:54
Sivistyneisyyttä ilmeisesti osoittaa se että osaa useamman kielen. Mutta mitäs jos kaikki parit ja ryhmät joita kahvilassa on, puhuisivat kukin omissa pöydissään omaa äidinkieltään? Muuttuuko ihminen sivistyneemmäksi sen vuoksi että hän puhuu Suomessa kieltä jota on puhunut syntymästään asti äidinkielenään, alunperin toisessa maassa? Onko ihminen sivistymätön juntti jos hän puhuu suomalaista paikallismurretta? Entä jos hän ei puhu?

Katselin juuri tv-dokumentin jossa näyttelijä Michael Caine puhui sukupolvestaan. Ohjelmassa nuori Paul McCartney kertoi kuinka hän oli istunut taksissa ja kuljettaja oli väittänyt hänelle ettei hän voisi olla klassisesta musiikista kiinnonut. McCartney oli sanonut kuskille että pop on nykyajan klassista musiikkisa. Eli hän ei katsonut että musiikki jota aikoinaan oli tehty aikaisemman ajan ihmisille oli yhtään sen "hienompaa" ja sivistyneempää.

Ohjelmassa muutenkin keskeisenä teemana oli se että luokkarajoille Briteissä annettiin piutpaut ja cockneyaksentilla tai työväenluokkaa olevakin saattoi menestyä.

Itselleni hieman vieras on se ajatus, jota MrKat tuntuu esittävän välillä (tosin en väitä hänen täsmälleen näin sanoneen tai tätä tarkoittaneen) että vieraiden kielten, tai esimerkiksi ruotsin, puhuminen jollain tavalla nostaisi ihmisen tasoa tai toiminnan tai ajattelun tasoa tai yhteiskuntaluokkaa. Närpiössä ja Pohjanmaan rannikolla kai suuri osa ruotsinkielisistä on ihan perus duunareita, kalastajia ja muuta tämmöistä. Ja sitten taas Helsingissä voi ihan hyvin kuulla lähiöräkälässä samaa sönkötystä myös ruotsiksi, eikä se sillä ole yhtään sen fiinimpää kuin suomeksikaan.

Minua ilahduttavat kielet ja murteet ylipäänsä, ja se on sellainen henkilökohtainen preferenssi tai kiinnostuksen kohde. Se että Helsingissä on sellaista ruotsinkielistä touhua kuin on ja että sekin tätä maata ja kulttuuria. Tai McCartneyn Liverpool-aksentti tai joku Cockney myös.

Sinällään jos joku ei tykkää lukea tai kirjoittaa jotain kieltä, tai mitään muuta kieltä kuin nyt vaikka suomea, ei se tee ihmisestä yhtään sen tyhmempää tai vähemmän sivistynyttä tai mitään muutakaan. Sehän on vain sitä, että tällaiset asiat eivät yksinkertaisesti kiinnosta tai tunnu omilta. Jos tältä pohjalta lähtee arvostelemaan muita kieliä jotenkin turhiksi tai lyttäämään ihmisiä joilla on joku kieli-intressi tai jotka saavat siitä ajankuluna tai harrastuksena jotain kiksejä, se nyt vain on minusta turhaa nillittämistä -- ja ehkä pahimmillaan sitä että yritetään tehdä jostain tiukasta yksikielisyydestä tai nimenomaan omista preferensseistä ja mieltymyksistä jonkinlainen yleismaailmallinen hyve tai ideaali.

Kielien omatoiminen opiskelu on kai vähän sama juttu kuin matkustelu. Joku katsoo ylen kaikkea vähänkin kotinurkilta loitommalle lähtemistä, joku taas niitä jotka eivät koskaan käy missään.

Väkisinkin kai kaikille jää kouluajoilta mieleen jotain siitä kielestä mitä oli muodissa opettaa silloin kun koulunsa kävi. Jos on opetettu jotain "herrojen kieltä" eli kieltä jota paremmassa asemassa olevien katsotaan puhuvan, en tiedä onko se erityisen sivistynyttä. Hyödyn tavoitteluhan siinä on kyseessä. Ja noin muutenkin jos siitä on taloudellista hyötyä että osaa jotain tiettyä kieltä... Entäpä jos opiskelee kielen jota omassa maassa puhuvat ns. alemmat luokat? Tv-sarjoista ja elokuvista on jäänyt mielikuva että Jenkeissä ei paljon kielien opiskelu kiinnosta englantia äidinkielenään puhuvaa, mutta jos hän jotain opiskelee, niin aina ranskaa kun sitä pidetään fiininä kielenä. Espanjaa ei opiskella, vaikka maassa on jo mielinmäärin espanjankielisiä ihmisiä.

Kyllä sitä väkisinkin tulee sellainen olo että jos ihminen taitaa vähintään kolme kieltä, niin hän on keskimääräistä älykkäämpi. Minä en taida taitaa. Englannissa minulla oli peruskoulussa kokoajan arvosana ysi tai kymppi. Yläasteen (kolmesta tasosta) laajin oppimäärä tuotti jatkuvasti tasaista kasia. Jatko-opinnoissa sain aina kiitettäviä tai hyviä arvosanoja. Erikoista oli että eräässä opinahjossa ennen vuosituhannen vaihdetta meidän Briteissä asunut englanninopettajamme ihmetteli että kumma Gaussin käyrä meidän luokalla kun hyvin ja huonosti osaavia on enemmän kuin keskitasoisesti osaavia. Itse kuuluin kärkeen Jenkeissä vaihto-oppilaana ja Briteissä au-pairina olleiden tyttöjen kanssa. Oma kielitaitoni oli pysynyt yllä lukemalla läjäpäin englanninkielisiä kirjoja. Pidin ja pidän valitettavasti edelleenkin omituisena jos minua nuorempi ihminen sanoo ettei osaa englantia. Valtava määrä informaatiota menee täysin susille netissäkin!

Laajimman (kaksi tasoa) ruotsin tasokurssin 7. luokalla aloittaessani sain ysin, peruskoulun lopettaessani kusin. No ei nyt sentään, kuutosen siis. Motivaationi ruotsinkielen suhteen lässähti täysin, koska ärsytti että joka hemmetin sanasta oli neljä eri muotoa (siis substantiiveista) ja aina oli joku poikkeussana. Ja kyllähän sekin tietysti merkkasi että elin todella viheliäistä aikaa elämässäni ja itsemurha-ajatuskin siinä yläasteen mittaan pyörähti mielessä. Voi olla että olen samaistanut ruotsin ja tympeyden tuntemukset keskenään vaikean nuoruuden vuoksi. En tiedä. Mutta ruotsi tuntuu yhtä mielenkiintoiselta kuin hernekeitto. Kyllähän sitä syö, mutta... Jotain ruotsinkielisiä tekstejä joskus näen, niin ihmeen paljon niistä saatan kuitenkin ymmärtää. Jonnekin alitajuntaan jäänyt jotain. (Tulihan sitä takuttua jonkun verran jatko-opinnoissakin myöhemmin.)

Saksaa opiskelin kaksi vuotta (oikeammin: neljä lyhyttä lukukautta) työväenopistossa. En oikein pahemmin oppinut sitä ja luovutin siinä vaiheessa kun der/die/das alkoi seikkailla missä sattuu. Kyllä minä sen vielä jotenkin ymmärrän että asiat ovat jotakin noista, mutta kun noita sanoja alettiin pyöritellä ihan ympäriinsä. En jaksanut jälleen kerran kielioppia, kuten en ollut jaksanut ruotsinkaan kanssa. (Itseasiassa saksanopettaja oli sanonut että saksa on vieläkin vaikeampaa kuin ruotsi - hän opetti itse niitä molempia, joten tiesi kyllä.) - En sano ettenkö joskus saattaisi vielä jatkaa saksan parissa. Varmaankin kävisin toisen vuoden kevätkauden uusiksi. Eiköhän ne samat kirjat kumminkin pysy vuodesta toiseen, joten on kirjakin vielä kesken, täyttämättä.

Viime syksynä aloitin espanjan työväenopistossa. Ajattelin kokeilla olisiko helppo kieli. Ehkä jollekulle, mutta ei minulle, koska hetimiten alkoi kieliopin tankkaus ja se siitä. Jouduin jättämään yhden tunnin väliin lääkärinajan takia, viikon päästä kun oli tarkoitus mennä tunnille, ei tullut bussi. Luovutin kun olin lisääntyvästi kiinnostunut Krav Magasta. Menihän siinä yli 70 € Kankkulan kaivoon kirjan ja kurssin hinnan myötä, mutta kun ei jaksa niin ei jaksa.

Joku kysyi kerran että olenko matemaattisesti lahjakas. En ole, olen matemaattisesti erittäin lahjaton. Kuulema kieliopin hallitsemiseen tarvittaisiin matemaattista lahjakkuutta. Mene tiedä. Minun käsittääkseni matematiikka on tiukka tiede jossa ei tule yllätyksiä vastaan, kun taas sensijaan kielen kuin kielen kielioppi kusee aina koska siellä tuleekin joku perkeleen poikkeus aina riesaksi. Säännöttömät nämä-nuo-ne. Tai ehkäpä kaikilla säännöttömyyksilläkin on joku sääntö, mutta se ei vaan jaksa meikäläistä kiinnostaa tarpeeksi paljon.

Amore

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 11, 2019, 17:11:33
Väkisinkin kai kaikille jää kouluajoilta mieleen jotain siitä kielestä mitä oli muodissa opettaa silloin kun koulunsa kävi. Jos on opetettu jotain "herrojen kieltä" eli kieltä jota paremmassa asemassa olevien katsotaan puhuvan, en tiedä onko se erityisen sivistynyttä. Hyödyn tavoitteluhan siinä on kyseessä. Ja noin muutenkin jos siitä on taloudellista hyötyä että osaa jotain tiettyä kieltä... Entäpä jos opiskelee kielen jota omassa maassa puhuvat ns. alemmat luokat? Tv-sarjoista ja elokuvista on jäänyt mielikuva että Jenkeissä ei paljon kielien opiskelu kiinnosta englantia äidinkielenään puhuvaa, mutta jos hän jotain opiskelee, niin aina ranskaa kun sitä pidetään fiininä kielenä. Espanjaa ei opiskella, vaikka maassa on jo mielinmäärin espanjankielisiä ihmisiä.

Suomessa ilmeisesti tiettyä alemmuudentuntoista kansanosaa hämmentää se, että kutsumme huolitellumpaa kieltä kirjakieleksi. Koska kirjakielen usein ymmärretään liittyvän korkeakulttuuriin (ja esim. kaunokirjallisuuteen), niin tämä tekee siitä monen mielessä hienostelevaa tai herraskaista. Laman jälkeen tämän kakun päälle on tullut vielä paksu kerros kulttuurirelativismia ("kaikki on samanarvoista"), mikä on ajanut selkeän yleiskielen arvostuksen pohjamutiin. Niin, itse käyttäisin sanaa yleiskieli kaikesta sellaisesta kielestä, jota käytetään virallisemmissa yhteyksissä erilaisessa asioinnissa, kuten tiedottamisessa, kirjeissä, tietokirjallisuudessa ja laadukkaaseen ilmaisuun pyrkivässä mediassa. Yleiskieltä tarvitaan kaikissa kielissä. Ja sillä kielellä on säännöt. Säännöt ovat rajoittavia, ja "sori siitä", ne saattavat tuntua ikäviltä opetella. Käsi kädessä äidinkielen opettamisen kanssa tulisi koko ajan tarkastella viestintätapahtumaa kokonaisuutena. Kun kirjoittaja/puhuja haluaa viestiä jotakin asiapitoista jollekin viralliselle taholle, on luontevaa, että itse viestin sanoman tulisi olla mahdollisimman selkeässä muodossa. Tällöin ei käytetä murteita tai slangeja, sillä pyrkimyshän on saada viesti perille sellaiselle vastaanottajalle, jota lähettäjä ei tunne. Minä-minä-minän rakkaan oman paikalliskielen on syytä väistyä ja viestissä pitää pyrkiä yleisesti hyväksytylle neutraalille alueelle. Jos luovumme kokonaan yleiskielestä, niin silloin taatusti vie erilaisilta hallintohenkilöiltä hemmetisti aikaa selvitellä mittee se Kaesa Kuopijjosta oikee mahtoo tarkottee. Näiden henkilöiden ei voida olettaa osaavan kaikkia paikallismurteita.

Nykyisin on meillä aika pahasti kadoksissa ymmärrys siitä, että ihmisen tärkein kieli on äidinkieli. Jotta voisi osata ajatella selkeästi ja ilmaista itseään selkeällä kielellä, ensisijaista on osata omaa kieltä hyvin. Ja siitä omasta kielestä on väistämättä jokaisen elämässä ainakin kaksi kielimuotoa, joista ensimmäistä kutsutaan puhekieleksi tai kotikieleksi ja sitten on se toinen, jota pitää opetella kodin ulkopuolella tapahtuvaa viestintää varten. Kirjakieli on siitäkin huono nimitys, että se synnyttää mielikuvan vain kirjoittamiseen käytetystä kielestä, vaikka hyvä yleiskieli on aivan yhtä tärkeä omaksua erilaisten puhetilanteiden tarpeisiin. Ei voi olla yleiskieltä ilman jonkinlaisia laatumääreitä. Ja kun joutuu jonkun laadullisesti määritellyn asian oppimisen tavoitteluun, niin syntyy tasoeroja. Tasoeroja on sekä kielessä itsessään että erilaisissa oppijoissa. Onko paha asia, että kielen(kin) oppimisessa on haastetta? Nykyisellä asenteella Suomessa ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa suomen kieli on pelkkää puhuttua kyökkisuomea ja yleiskieli on typistettyä pidgin-englantia.
All you need is Love

Norma Bates

Itse tarkoitin "herrojen kielellä" kyllä selkeästi kokonaan eri kieltä. Eli siirtomaaherrojen kieltä. Suomessa ruotsia, Intiassa englantia (kuin myös monessa muussakin maassa) ja niin edelleen. En tiedä pakko-opetetaanko Tiibetissä kiinaa. Eli paremmassa asemassa olevat puhuvat kokonaan eri kieltä. Tai ovat ainakin joskus puhuneet.

Mutta toki murre vs. kirjakieli -dilemmakin on olemassa. Itseäni se ei ole erityisemmin mietityttänyt sen vuoksi että synnyin seudulla joka sijaitsi kahden eri murteen välisellä ei-kenenkään maalla, enkä täten oppinut mitään murretta. Äitini oli opetellut pois oman murteensa ja isäni, jonka kotiseudusta oli kyse, ei puhunut mitään murretta. Tai mitä nyt joskus sönkkäsi jotain uunoturhapuroa (ja siksi en kai Uunosta niin kauheasti pidäkään).




Amore

Ymmärsin tämän herrojen kielen vertautuvan saksaan, jossa on Hochdeutsch tai englantiin, jossa on Oxford English ja mitä nyt pidemmän kirjallisen kulttuurin omaavissa kielissä onkaan.
All you need is Love

Jaska

Lainaus käyttäjältä: Topi - helmikuu 10, 2019, 15:32:48
Nykyajan kielenoppaasta löytyy luku nimeltä Merkkien kirjoittaminen tietokoneella.

Nopeasti lukaisten siinä näyttäisi olevan tosi seikkaperäiset ohjeet merkkien tuottamiseen ja sitten vielä yleiset ohjeet siitä, miten Windows-koneella pitäisi saada Alt-näppäimen avulla mitä tahansa merkkejä tuotettua niiden Unicode-numerolla.

Helpompi ja lupaavammalta tuntuva systeemi olisi luvussa mainittu uusi suomalainen näppäimistö. Kannattaa varmaan kokeilla, minkälaisia variantteja oma kone ja näppis tuottavat eri kirjaimista, jos painaa AltGr+kirjain.
Tuollainen monikielisen suomalaisen näppäimistön ajurin kokeiluversio tuella kaikkien eurooppalaisten kielien kirjaimille oli joskus Microsoftilta haettavissa, Mutta ei ole enää. Kaiken kukkuraksi vieraampien merkkien tuottaminen on Windowsissakin eri tekstiohjelmissa ja selaimissa erilaista. Käytännössä joutunee käyttämään lunttilappua tai tiedostoa johon tarpeelliset merkit tai niiden tuottaminen käytetyssä ohjelmassa on kirjattu. Ja copy/pastea tai rautalankavirityksiä

Olen käynyt ongelmaa aiemmin läpi suomalaisten esperantistituttujeni kanssa eikä asiaan ole löytynyt kuin puujalkaratkaisuja (https://finnababilejo.fi/afi%C5%9Doj/juha-metsakallas/2018/06/miten-kirjoittaa-esperanton-erikoiset-kirjaimet-osa-3/). Esperantossa on suomalaisille oudommat kirjaimet ĉ Ĉ ĝ Ĝ ĥ Ĥ ĵ Ĵ ŝ Ŝ ŭ Ŭ, jotka on tarve saada aikaan samalla näpäimistöllä kuin suomenkielinenkin teksti. Noita kirjaimia löytyy myös joistain eurooppalaisista kielistä.

Sepe

Googlen suomesta kääntämä vieraskielinen teksti saattaa kirjoittajasta olla huvittava. Voi se jollekin lukijallekin tuottaa iloa. Modeparka, jonka kiinan kielen taito on jäänyt vajaaksi, joutuu kääntämään tekstin jollain apuvälineellä - esim. googlen kääntäjällä.
Temppuilusta syntyy lisää työtä ja vaivannäköä.


kertsi

#38
Joo, varmaan:  Ainakin Chromessa siihenhän vaaditaan vain yksi klikkaus painikkeesta Kyllä, boksissa, jossa kysytään käännetäänkö tämä sivu, Kyllä vai Ei? Siis suoraan siinä ketjussa, kun sen avaa. Ei siis tarvitse edes copypeistata käännösohjelmaan. Mutta näillä mennään. Joka tapauksessa, hauska kokemus oli keskustella a4:n kanssa "kiinaksi".

(Suomesta ei kyllä kannata kiinaksi kääntää, vaan englannista, tai vielä mieluummin ranskasta, olin huomaavinani.)
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Magdaleena



Meinasin jo valittaa ylläpidolle, ettei noihin outoihin ketjuihin voi vastata, ennenkuin huomasin niiden olevan lukossa :D 

Pakko antaa tunnustusta Googlen kääntäjälle, miten hyvin se on oppinut suomenkin kieltä,, jokunen vuotta sitten käännöskukkasille avattiin jopa ketju, ehkä se oli ulkosuomalaisten foorumilla. Ei silti,e ttä osaisin itse lukea, se taito on yhä kuin aloittelevan ekaluokkalaisen, paremmin tajuaa, kun se on alla tutuilla kirjaimilla tekstitettynä. 


"Live from the heart of yourself. Seek to be whole, not perfect." - Oprah Winfrey

Hippi

Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 13, 2019, 19:43:03
Joo, varmaan:  Ainakin Chromessa siihenhän vaaditaan vain yksi klikkaus painikkeesta Kyllä, boksissa, jossa kysytään käännetäänkö tämä sivu, Kyllä vai Ei? Siis suoraan siinä ketjussa, kun sen avaa. Ei siis tarvitse edes copypeistata käännösohjelmaan. Mutta näillä mennään. Joka tapauksessa, hauska kokemus oli keskustella a4:n kanssa "kiinaksi".

(Suomesta ei kyllä kannata kiinaksi kääntää, vaan englannista, tai vielä mieluummin ranskasta, olin huomaavinani.)

Ei kyllä minun Chromen kääntäjä osannut sitä kiinaa kääntää.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

kertsi

#41
Hippi,


A Siis eikö tullut popup-ikkunaa sivun oikeaan yläreunaan, joka kysyy, "Käännä tämä sivu, Kyllä/Ei?"?
Saattaa olla, että olet joskus valinnut, että Älä käännä koskaan, mitään. (Itse olin aiemmin valinnut ainakin, että älä käännä koskaan suomea ja ruotsia, ja ehkä englantiakin.)

B Kun olet jollain sivulla, jonka haluat kääntää (englanniksi), klikkaa sivua (jostain tausta-kohdasta), ja paina hiiren 2. näppäintä, jolloin ponnahtaa esiin popup-ikkuna, josta valitset "Käännä kielelle English". Mene sitten pois kiinankieliseltä sivulta, ja sitten palaa takaisin. Arvaan, että nyt pitäisi tuollainen A-kohdan ponnahdusikkuna tulla esiin. Siitä voi sitten vaihtaa kieliasetuksia (esim. käännä suomeksi, mikä on huonoin vaihtoehto, sillä suomeksi kääntäminen usein tuottaa kuraa, parempi kääntää englanniksi).

C  Chrome-asetuksissa on tämä vieraskielisten sivujen käännöstoive vähän "piiloitettu" niin, etten heti sitä löytänyt. (Tämän klikkasin joskus pois päältä, koska yleensä en halua käännöksiä). Se löytyy täältä:
Mene Chrome-asetuksiin (ylälaidan kolme viivaa tai pistettä), valitse Lisäasetukset ->Kielet ->Tarjoa käännöstä muunkielisille sivuille: ON (päälle).

Tai jos tämä ei toimi, niin sitten tästä voisi olla apua: Change Chrome languages & translate webpages
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Amore

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 11, 2019, 22:22:58
Itse tarkoitin "herrojen kielellä" kyllä selkeästi kokonaan eri kieltä. Eli siirtomaaherrojen kieltä. Suomessa ruotsia, Intiassa englantia (kuin myös monessa muussakin maassa) ja niin edelleen.

Siirtomaaherrojen kielestä on aika ontuvaa puhua suomenruotsin yhteydessä, koska ajatus Suomesta itsenäisenä kansallisvaltiona alkoi kiteytyä vasta 1800-luvulla, erityisesti sen jälkipuoliskolla. Sitä ennen alueen ihmiset olivat ruotsalaisia. Eivät tavikset ajatelleet, että "tarttis saada oma valtio". Ennen kuin edes teoriassa päästiin ajattelemaan valtion ideaa, piti osata lukea. Ei vain lukea teknisesti, vaan osata ymmärtää erilaisia tekstejä. Kirjoja oli vähän. Oman kansallisvaltion muodostaminen oli maan eliitin hanke, joka sai vaikutteensa Euroopasta.

Vasta vuonna 1848 käytettiin ensimmäisen kerran suomenkielistä sanaa "valtio". Samana vuonna ylioppilaiden juhlassa toukokuun 13. päivänä laulettiin ensimmäisen kerran Maamme-laulu ja paljastettiin ensimmäinen Suomea varten tehty lippu. Vähitellen myös tavallinen suomenkielinen väestö oppi tunnistamaan valtion olemassaolon. Viimeistään Suomen Valtion Rautateiden perustamisen, oman rahan saamisen ja vuoden 1863 valtiopäivien järjestämisen myötä suomalaiset alkoivat ymmärtää omaa maataan valtiona.

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/suomi-valtiona/Sivut/Suomen-valtiokehityksen-historiaa.aspx
All you need is Love

Juha


Konkreettinen esimerkki.

Kauhua parempi sana on horror. Voi sanoa, että oli yhtä horroria. (sopiva yhteys täytyy olla)

Mielikuvaeroa on, minusta. Horror on voimakkaampi juttu. Mistä johtuukin, vaikka asia ei ehkä ole yleistettävissä.

Tämä yksittäinen seikka ei ole kovin tärkeä. Itselleni mielenkiintoisinta tässä voisi olla langanpää käsitellä jotain vivahteikkaampaa. Autenttinen tilanne tutustua maailmaan, omakohtaisesti. Miten paljon tällaista voi sivuuttaa, tuosta noin?

Hippi

Jos pelkkä kauhu tuntuu liian laimealta kuvaamaan tilannetta ja tuntemusta, niin kielessämme on kyllä paljon sanoja, joilla sitä kuivakkaa kauhua voi tehostaa. Ei aina ole tarpeen tyytyä yhteen sanaan, jos se sellaisenaan ei tunnu riittävältä. En ainakaan lähtisi vieraista kielistä lainaamaan sanoja suomenkieliseen tekstiin.

Tunsin hyytävää / kylmäävää / veret seisauttavaa / jne kauhua, kun luin tekstisi.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️