Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Kasvisruokapäivät ruokaloissa

Aloittaja Topi, helmikuu 18, 2019, 15:48:20

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Topi

Palaan vielä tähän erillisenä aiheenaan toivottavasti myös rakentavampaan sävyyn.

Oma tulokulmani tähän on se, että kasvisruoka on ihan älyttömän moninainen kokonaisuus, ja parhaimmillaan se on sekä ravitsevaa että hyvänmakuista. Olen edelleen jossain määrin sekasyöjä, mutta seurustelin pitempään kokonaan kasvisruokaa syövän naisen kanssa. Minulle oikeastaan aukeni siinä sellainen, miten yksipuolisesti ja vähän olin kasviksia käyttänyt. Se oli usein sitä, että ateria on liha tai kala, ja sitten siihen on lisukkeena jotain kasvista.

Jos kuitenkin kasviksia käyttää ennemmän ja monipuolisemmin, niistä saa aikaan paljon enemmänkin kuin vain sen perunamuusin tai vastaavan tai salaatin.

Minusta kasvisruokapäivän yksi tarkoitus on nimenomaan haastaa ihmisten ennakkokäsityksiä siitä, ettei kasvisruoka voisi olla hyvää tai tuntua ateriana riittävältä. Sehän vaatii vähän taitoa, ja monella ei tällaista ole tai sitä ei kotonakaan tarjota.

Ymmärrän sen, että halutaan että on vaihtoehtoja ja kannatetaan valinnanvapautta ja vaihtoehtoja. Mutta on hyvä muistaa, että valinnoissa voi joskus olla kyse laajemmastakin jutusta kuin vain siitä, mitä vaihtoehtoja juuri jossakin tietyssä tilanteessa voi saada lautaselleen. Entä jos ihmiselle aina tarjotaan liharuokaa, ja hän elää koko elämänsä tietämättä, että kasviksista olisi saanut tehtyä niin paljon hyviä, edullisia ja hienoja juttuja? Entä jos hän aina valitsee sen lihan, ja päätyy virheellisin tiedoin siihen, että se nyt vain on se parempi vaihtoehto?

Kyse on kai siitä, mieltääkö tässä kasvisruuan sellaiseksi että se on liian kapea spektri ollakseen riittävästi vapautta tai vaihtelua tarjoava. Eräällä tavalla koko sen kasvisruokapäivän idea on kyseenalaistaa tätä ajatusta.

Minulle itselleni, vaikka olenkin sekasyöjä, kasvisruokapäivä ei näyttäydy pakottamisena. Väitän että tosi monella on kotona sellainen ruokakulttuuri, että ruuassa on aina lihaa tai kalaa, eikä tätä kyseenalaisteta millään tavalla. Sitten jos joku on huomaamatta kasvista, se voikin olla hyvää, mutta koskaan ei synny kunnolla sitä ajatusta, että ruuan maistuvuus tai hyvyys ei kytkeydy siihen, onko siinä lihaa vai onko se kasvista, vaan ihan vain siihen, että aineita on käytetty hyvin ja ruoka on hyvin laitettua.

Asetelma ei minusta ole sikäli symmetrinen, että jos joku on eettisestä syystä kasvissyöjä tai muutoin tällainen ruokavalio on olemassa, silloin on mielestäni väärin pakottaa tällaista henkilöä väkisin koulussa, armeijassa tai muualla syömään lihaa. Jos taas henkilö muutenkin syö kasviksia, en näe miksi hänellä olisi kouluruuan puolesta oikeus kullakin aterialla myös lihaan.

Voihan sitä tietysti sanoa, että on vakaumuksellinen lihansyöjä eikä suostu syömään mitään, missä ei ole lihaa. Jos tämä on se argumentti, niin kai sekin nyt sitten menee erityisruokavaliosta. Se vain, että kasvissyöjät ihan oikeasti eivät syö koskaan lihaa -- ja minun on vaikea kuvitella sitä todellisena ruokavaliona että ei voi syödä perunalastuja tai ranskalaisia tai ylipäätänsä yhtään mitään ilman että siinä olisi jotakin eläinperäistä.

Tästä on johdettavissa sellainen yleisemmän tason teesi, että pakottaminen voi olla perusteltua, mikäli siitä ei aiheudu kohtuutonta vaivaa tai kärsimystä ja mikäli sillä pyritään esimerkiksi lisäämään henkilön valinnanvapautta pitemmässä tarkastelussa. Tällä logiikalla koulussa on pakko lukea matematiikkaa ja opetella sekä lukemaan että kirjoittamaan. Tässä pakottamisessa taas on se hyvä puoli, että se lisää henkilön vapautta toimia sen jälkeen, kun tietyt taidot ja tiedot on hankittu.

Jos koulussa on kasvispäiviä ja huomaa, että sieltä löytyy itselle mieluisia ruokia, sehän on plussaa ja lisää ihmisen valinnanvapautta oman ruokavalion suhteen. Jos toteaa että pahaa oli ja en tykkää, ei sekään kovin pitkäksi aikaa jää ihmisen vapautta kuristamaan.

Oikeastaan tässä tarvittaisiin täsmällisiä argumentteja juuri kasvisruokaan liittyen. Miksi sen asettaminen jonakin päivänä ruokailun teemaksi tai vaihtoehtoja rajaavaksi tekijäksi on erityisen paheksuttavaa tai väärin? Jos jossakin pidettäisiin vaikkapa kreikkalaisen tai italialaisen ruuan päivä (ja nämä ovat paljon kapeampia kategorioita), en usko, että siitä nousisi vastaavaa pakottamisen retoriikkaa.

Väitän siis, että kasvisruokapäivän vastustamiseen ei riitä perusteluksi se, että vastustaa kaikkea pakottamista ja kannattaa valinnanvapautta. Pitäisi sanoa, edes jollain tavalla, miksi kasviruoka on huono spektri sille, minkä sisältä jollain kerralla voi ateriavalintojaan tehdä.


Hippi

Jos ylipäätään puhutaan ruokavalioista, niin tavanomaiseen sekaruokavalioon verrattuna niistä aina tuppaa puuttumaan jotain. kasvisruokavaliosta puuttuu joko liha tai jopa kaikki eläinperäinen, VHH:sta puuttuu vähintäänkin huonot hiilihydraatit tai äärimmillään hiilarit lähes kokonaan jne. Sitten on erilaiset sairauksien vuoksi rajoitetut ruokavaliot, gluteeiiniton, laktoositon ja sitten yksittäiset ruoka-aineallrgian aiheuttamat rajoitteet.

En keksinyt pienellä miettimisellä sellaista ruokavaliota, jossa "pitää aina olla joku tietty ruoka-aine".
Ruokavaliosta puhuttaessa en sitten puhuisi lainkaan puhtaista mieltymyksistä, jolle ei ole muuta perustetta kuin se, että joku on "hyvää" tai "pahaa" tai "näin on aina ollut".


Minusta jo päiväkodissa olisi otollinen hetki tarjota mahdollisimman monipuolisesti erilaisia syötäviä. Päiväkoti on ympäristönä innostava ja pienet lapset tarttuvat mielellään uusiin makuihin, jos huomaavat jonkun porukassa pitävät tarjotusta. Samalla linjalla tulisi sitten koulussa jatkaa ja ottaa erilaiset ateriavaihtoehdot myös kotitalouden oppitunneilla opetussunitelmaan (onhan köksää vielä kaikilla, onhan?).

Periaatteessahan ruokakasvatus kuuluu kodin tehtäviin, mutta arvelenpa, että ei monissakaan kodeissa arkisin työpäivän jälkeen mihinkään kokeiluihin ryhdytä, vaan mennään sillä totutulla, joka valmistuu mahdollisimman nopeasti.


Punaista lihaa suositellaan syötäväksi alle 500 gr viikossa ja sen lisäksi kalaa ja lintua pari kertaa, joten hyvin mahtuu noiden joukkoon yksi kasvispäivä. Jos nyt vielä puhutaan otsikon mukaisesti ruokaloissa, eli päiväkodit, koulut, sairaalat, armeija, työpaikkaruokalat jne, niin useimmissahan jää se päivän toinen ateria toteutettavaksi omien mieltymysten mukaisesti.

Pienempi kynnys kasvisruokailuun luulisi olevan kuin pian näköpiirissä olevaan hyönteissyöntiin. Viimeistään tuossa vaiheessa ainakin minusta tulee puhdasoppinen kasvissyöjä.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

kertsi

#2
Yksi argumentti kasvisruoan lisäämisen puolesta on tuo Hipin mainitsema terveellisyysnäkökulma. Pysyttelemällä suositusten rajoissa ja mieluusti reilusti alle, voi vähentää riskiään sairastua esimerkiksi sv-tauteihin ja eri syöpiin, esimerkiksi paksusuoli-, rinta- ja eturauhasen syöpään.

Lihan valmisturvallakin on väliä, haitallisimpia ovat tummaksi käristetyt tai grillatut lihat ja leikkeleet. Käristyksessä ruokaan tulee haitallisia (ja mutageenisiä) heterosyklisia amiineja, joita kasvisruoassa ei kai pahemmin ole.
LainaaThe United States National Cancer Institute's Division of Cancer Epidemiology and Genetics found a link between individuals with stomach cancer and the consumption of cooked meat, and other studies for colorectal, pancreatic, and breast cancer is associated with high intakes of well-done, fried, or barbecued meats. People who eat medium-well or well-done beef were more than three times as likely to suffer stomach cancer as those who ate rare or medium-rare beef. Other sources of protein (milk, eggs, tofu, and organ meats such as liver) have very little or no HCA content naturally or when cooked.

American Cancer Society Guidelines on Nutrition and Physical Activity for Cancer Prevention: Reducing the Risk of Cancer with Healthy Food Choices and Physical Activity
Lainaa
Although meats are good sources of high‐quality protein and can supply many important vitamins and minerals, consumption of meat—especially red meats (beef, pork, lamb)—has been associated with cancers in many studies, most notably those of the colon and prostate.27 How much of this association is due to specific constituents within meat (such as saturated fats) or to correlated dietary factors is presently unclear.28,29,30 For example, mutagenic compounds, such as heterocyclic amines, are produced when protein is cooked at a high temperature, and may contribute to the association between meat and colon cancer.

Much evidence indicates that saturated fat may be particularly important in increasing risk of cancer as well as for heart disease.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Koska verisuonten tukkeutuminen alkaa jo lapsena, olisi hyvä ihan jo lasten terveyden kannalta vähentää sellaisia tekijöitä ravinnossa, joiden tiedetään lisäävän verisuonten tukkeutumista. Tällaisia verisuonten tukkeutumista aiheuttavia tekijöitä ovat ainakin tyydyttyneet rasvat (yl. eläinperäisestä ravinnosta), tupakointi ja liikkumattomuus. Ei kai ksvisruokapäivää vastustavat sentään haluaisi, että lapsille tarjottava ruoka sairastuttaa heidät?

Lapset, nuoret ja sepelvaltimotauti (Duodecim)

LainaaSepelvaltimotautiin johtava verisuonten ateroskleroosi on vuosikymmeniä kestävä prosessi, joka alkaa jo nuorella iällä. Tapaturmaisesti kuolleiden lasten ja nuorten aortoista ja sepelvaltimoista on ruumiinavausten yhteydessä löydetty varhaisia ateroskleroottisia muutoksia. Suonimuutosten laajuuden ja määrän on osoitettu olevan yhteydessä monien elinaikaisten riskitekijöiden kanssa (PDAY Research Group 1990). Suomalaisten lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijöitä on kartoitettu koko maan kattavassa Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät (LASERI)-monikeskustutkimuksessa, jossa on 1980-luvun alusta saakka seurattu toistuvin poikkileikkaustutkimuksin alun perin 3–18-vuotiaita lapsia ja nuoria (Viikari ym. 1985). Pitkäaikaisen seurannan avulla on osoitettu, että epäedullisen lipidi- ja verenpaineprofiilin kehittymiseen nuoruusiällä liittyy lisääntynyt tyydyttyneen rasvan käyttö ja vähentynyt vapaa-ajan liikunnan harrastus (Raitakari ym. 1994). Lisäksi on havaittu, että monilla lapsuudessa mitatuilla riskitekijöillä on yhteys nuorella aikuisiällä mitattuihin riskitekijöihin. Tämä on osoitus siitä, että yksilöllinen riskiprofiili ja siihen vaikuttavat elintavat alkavat muovautua jo hyvin varhaisella iällä (Porkka ym. 1994).
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

-:)lauri

Tämä on useimmille kasvisruokaa karttaville identiteettikysymys. Kasvissyönti pitäisi kontekstualisoida kovan jätkän imagolla, ja nyt kun siitä tulee mieleen lähinnä vihervasemmistolaiset feministinaiset, sille ei ole konservatiivien keskuudessa kysyntää. Kaikki mikä viittaa autoritaarisuuteen puuttuu, mikä on identiteettinsä liharuokavalioon rakentaneille usein punainen vaate.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

kertsi

^ Kovat jätkät - jos eivät sitten saa Darwin-palkintoa eli karsi itse itseään geenipoolista jo alle kolmekymppisenä tapaturmaisesti tms.- kuolevat sydäriin tai aivohalvaukseen viisikymppisenä, tai keuhko-, eturauhas- ym. syöpiin kuusikymppisinä. Ja sitten nillitetään siit ä, että naiset elävät pidempään.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

-:)lauri

#6
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 18, 2019, 18:45:53
^ Kovat jätkät - jos eivät sitten saa Darwin-palkintoa eli karsi itse itseään geenipoolista jo alle kolmekymppisenä tapaturmaisesti tms.- kuolevat sydäriin tai aivohalvaukseen viisikymppisenä, tai keuhko-, eturauhas- ym. syöpiin kuusikymppisinä. Ja sitten nillitetään siit ä, että naiset elävät pidempään.
Täysin totta. Ongelma vain on, että jos "kova jätkä" huomaa, että löytyy tieteellistä faktaa kasvisruokavalion puolesta, se todistaa yksiselitteisesti, että kyseiset "faktat" ovat vahvasti biassoituneet vihervasemmistolaisella agendalla, eli "fake news".

Tämä ei ole järkiperäinen pulma kasvisruokaa vastustaville. Jos olisi, kasvisruokapäiviä ei vastustettaisi.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Hippi

Jos ei nyt mennä politiikan puolelle, mutta tuo minua ihmetyttää, jotta miten lihan syönti on niin "miehekästä" ja kasvisruoka on sitten jotenkin "epämiehekästä". Mikä tekee lihansyönnistä miehekästä, vai onko se vain tyhjä kupla?
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Sepe

Milenkiintoinen havainto on, että suurimmat eläimet maan pinnalla ovat kasvissyöjiä.


-:)lauri

#9
Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 18, 2019, 19:10:47
Jos ei nyt mennä politiikan puolelle, mutta tuo minua ihmetyttää, jotta miten lihan syönti on niin "miehekästä" ja kasvisruoka on sitten jotenkin "epämiehekästä". Mikä tekee lihansyönnistä miehekästä, vai onko se vain tyhjä kupla?
Kasvisruokaan liittyy pehmeät arvot kun taas lihaan kovat arvot. Pehmoilu on naisellista ja kovuus miehekästä. Kaupunkipuutarhassa tomaattien kasvattaminen on lihaa syövien valkoisten heteromiesten mielestä homojen hommaa kun taas tosimies käy metsässä ampumassa karhun ja grillaa sen epäterveellisesti. Kasvisruokaan liittyy niin paljon epämiehekkäitä piirteitä "tosimiesten" mielestä, että on varaa valita suosikkinsa.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Kasvisruoka/lihavaihtoehdot ovat hyviä. Annetaan ihmisten valita, eikä pakoteta.
Pakottamista kritisoin, en kasvisruokaa.

Hippi

Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 18, 2019, 23:40:39
Kasvisruoka/lihavaihtoehdot ovat hyviä. Annetaan ihmisten valita, eikä pakoteta.
Pakottamista kritisoin, en kasvisruokaa.

Kaikissa joukkoruokailua järjestävissä tilanteissa ei ole mahdollisuutta jokaiselle aterialle järjestää molempia vaihtoehtoja, vaan on vain yksi pääruoka tarjolla. Silloin se on väistämättä joko sekaruoka tai kasvisruoka. Tällä hetkelläkään ei ole aina valinnan varaa, vaan on otettava sitä, mitä on tarjolla.

Liharuoka ei muutu kasvisruuaksi sillä, että lihat jättää syömättä, koska annos jäisi ravinto-opillisesti vajaaksi, joten siinä mielessä nyt on ollut "liharuokapakko". Tilanne ei siis muuttuisi miksikään, jos "pakko" välillä keikautetaan toisinpäin.

Edelleen muistutan, että taitaa olla vain jostain asenneongelmasta sanaa "kasvisruoka" kohtaan, koska vuosikymmenet on tarjottu jo lihattomia aterioita kouluissa, eikä siitä ole mitään hälyä noussut. On ollut puuropäiviä, pinaattikeittoa, kesäkeitto jne. Hyvin on maistunut ja pakottamatta niin kauan kun ei ola sanottu kasvisruuaksi.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 18, 2019, 23:40:39
Kasvisruoka/lihavaihtoehdot ovat hyviä. Annetaan ihmisten valita, eikä pakoteta.
Pakottamista kritisoin, en kasvisruokaa.

Pitääkö siis mielestäsi aina olla tarjolla myös sekä kasvis-, kala- että vegaanivaihtoehto? Lihavaihtoehdon lisäksi siis? Entäs pitääkö olla tarjolla aina myös vaikkapa paikallisruokavaihtoehto? Mikä mielestäsi on erilaisten vaihtoehtojen minimilaajuus, jotta ketään ei pakoteta? Millaisia vaihtehtoja aina pitää olla tarjolla - ja saako näitä vaihtoehtoja vaatia tarjolle myös jokaiselle mahdolliselle ruokarajoitteelle? Voiko vaatimus yksilöllä olla myös päivittäin vaihtuvaa eli tänään haluan fennovegaaniruokaa, joka sopii gluteenia ja laktoosia välttävälle, mutta huomenna haluankin liharuokaa, joka käy hiilihydraatteja ja porkkanaa välttävälle? Tai voinko vaatia ruokaa, jossa ei ole mitään punaista ja jos vaihtoehtoja ei löydy, minua pakotetaan?

mikainen

Toope: "Joskus koulussa syötiin, mitä tarjottiin. Nyt vouhotetaan joka vitun asiasta"

Pakko vai ei pakkoa. Siinäpä visainen kysymys.

safiiri

#14
Lainaus käyttäjältä: mikainen - helmikuu 19, 2019, 08:58:44
Toope: "Joskus koulussa syötiin, mitä tarjottiin. Nyt vouhotetaan joka vitun asiasta"

Pakko vai ei pakkoa. Siinäpä visainen kysymys.

Joskus kouluissa myös oli pakko syödä. Ei siis edes saanut valita jättää syömättä. Puhumattakaan siitä, että olisi ollut valinnanvaraa siinä, mitä lautaselleen ottaa.

PS. Ei muuten ennenkään syöty mukisematta, mitä kouluissa tarjottiin. Tai ainakin 70-luvulta omassa muistissa on sekä ihan yleinen tapa jättää syömättä sekä laajalle koululaisten keskuudessa levinnyt päätös syödä kouluruuan sijaan omia eväitä luokassa kouluruokalan ja -ruuan sijaan. Vähintään mukisemista tarjotusta ruuasta on esiintynyt jotakuinkin aina.