Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Kasvisruokapäivät ruokaloissa

Aloittaja Topi, helmikuu 18, 2019, 15:48:20

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Topi

Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 18, 2019, 23:40:39
Kasvisruoka/lihavaihtoehdot ovat hyviä. Annetaan ihmisten valita, eikä pakoteta.
Pakottamista kritisoin, en kasvisruokaa.

Kun nyt luet sen mitä yllä kirjoitin valinnanvapaudesta, oletko sitä mieltä, että kasvisruokapäivä ruokalassa on pakottamista sellaisessa mielessä, että sitä siitä syystä on syytä vastustaa?

Siitähän on löydettävissä hyötyjä ja jopa sellaisia näkökohtia, että pitkässä juoksussa kasvisruokapäivien kokeminen vahvistaa yksilön kykyä tehdä autonomisia valintoja.

En tietenkään väitä, että kasvisruokapäivät tai niiden hyödyt olisivat verrannollisia matematiikan opetukseen tai kasvisruokapäivien torppaamisen haitat siihen, että matematiikan opetuksesta tai koko koulusta tehtäisiin vapaaehtoista. Minusta pakon vastustaminen sinällään on melko sumeaa ajattelua, ja se on hyödyllisempää suhteuttaa siihen, minkälainen rasite pakosta aiheutuu ja mitä hyötyä siitä on.

Olen tässä sitä mieltä, että hyötyjen ja haittojen arvioinnin kautta tullaan oikeastaan siihen, kuinka paljon jonkin pakollisuutta on syytä korostaa tai tehdä siitä numeroa.

Periaatteessa voit olla sitä mieltä, että olisi parempi, jos peruskoulukin olisi vapaaehtoinen. Sinne tullaan jos huvittaa, ja mitään velvollisuutta mihinkään ei ole. Tai sama työpaikoilla. Voihan siinä katsoa, että ihmisten motivaatio olisi korkeampi, jos he olisivat kaikessa tällaisessa mukana omasta halustaan eivätkä pakosta.

Oikeasti tämä toimii kuitenkin nähdäkseni niin, että valitseminen ei ole vain hyvää lisäävä arvo sinänsä. Jos joka päivä valitset, menetkö töihin vai jätätkö menemättä, aloitatko tupakoinnin vai jätätkö aloittamatta, se on myös kuluttavaa. Valintoihin kuluu resursseja, ja ihmisen psykologialle on helpompaa ja hyvinvoinnille joskus myös. että jotkut asiat päätetään periaatteellisella tasolla ennakkoon. Sen jälkeen niiden pakollisuutta ei tarvitse erikseen korostaa, vaan se on parempi minimoida. Mitä vähemmän ajattelet, että verojen osuus palkastasi on omaa rahaasi, sitä vähemmän veronmaksu kirpaisee. Mitä vähemmän ajattelet päivittäin sitä, että koulu on autoritäärinen pakkolaitos ja yhteiskunta sinne pakottaa, sitä vähemmän se on sitä ja tuntuu siltä.

Silloin kun alettiin yhä enenevässä määrin puhua pakkoruotsista, siinä oli sellainen ajatus taustalla, että se vähentää ihmisten valinnanvapautta pitkässä juoksussa, koska se ei ole työllistymisen tai elämän kannalta yhtä hyödyllinen aine kuin muut kieliaineet tai aineet ylipäänsä. Silloin siitä pakosta alettiin tehdä numeroa, ja se on ihan rationaalista kyseenalaistamista.

Se että pitkässä juoksussa kouluun pakolla meneminen ei ole paha juttu varmaan perustuu sellaiseen, että jos nyt joka päivä miettisit itsellesi tai lapsellesi tekemistä 7-vuotiaasta sinne 15 tai 18 ikävuoden paikkeille, on epätodennäköistä että juuri sinun tai useimpien vanhempien resursseilla olisit jäänyt siitä plussalle että olisit tehnyt joka päivä mitä itseäsi huvittaa.

Se on hirveän kapitalistinen, eikä pelkästään oikeistolainen, ajatus että valinnanmahdollisuuksien lisääminen joka tilanteeseen on automaattisesti plussaa. Tällä logiikalla jos sulla on yksi vaihtoehto, se on pakottamista, ja jos sulla on 15 vaihtoehtoa, se on hyvä, mutta 300 on vielä parempi. Sosialistinen dystopia on sellainen, jossa kaikilla on samanlaiset valtion valmistamat housut. Vähän parempi on jos kaupassa on kolmet eri housut, mutta edelleen parempi on se, jos on 2000 vaihtoehtoa katalogissa. Jossain vaiheessa se vaihtoehtojen lisääminen ei kuitenkaan enää paranna lopputulosta ihan vain tyytyväisyytenä mitattuna.

Vaatteisiin rinnastettuna se analogia on sellainen että... sekä tytöt ja pojat pitävät housuja (sekä kasvis- että sekasyöjät syövät kasvista), koulussa tarjotaan tietylle päivälle valikoima pelkästään housuja (kasvisruokaa). Jos joku haluaa ottaa kotoa mukaan hameen, sitä ei kukaan kiellä.

Minusta ei olisi hirveä juttu jos jonain päivänä kouluruokalassa olisi vain yksi kasvisvaihtoehto. Oletan kuitenkin että kasvispäivänä siellä saattaisi olla pari tai useampikin eri ruoka mistä valita. Porukka saa julkisin varoin kustannettua ruokaa. Joku on miettinyt että se on ravitsevaa ja resurssien puitteissa mahdollisimman hyvää. Ehkä saadaan parempaa kasvisruokaa jos panostetaan vain siihen, ja katsotaan, että tämä kannattaa. Kasvisruoka on usein huonoa juuri silloin, kun se on tehty vain välttämättömäksi vaihtoehdoksi eikä siksi, että juuri sellainen ateria on nimenomaan haluttu tehdä ja tarjota.

En näe, mikä siinä on pakottamisen kannalta oikeasti ongelma. Jos "vastustaa pakottamista" ja "kannattaa vaihtoehtoja" ihan periaatteesta, koska on liberaali, silloin pitäisi oikeasti miettiä sitäkin, miksi peruskoulu on pakollinen tai miksi töissäkäynti tai yhtään mikään muukaan. Mikä se perustelu sille on, että on oppivelvollisuus tai asevelvollisuus tai yhtään mitään velvollisuuksia kenelläkään muuta kuin vaihtoehtoisista velvollisuuksista valiten?

Muutenkin siinä pakossa on suhteellisia puolia. Jos angstaa sitä, että verot on pakko maksaa tai kouluun on pakko mennä tai kouluruokaa pakko syödä, onhan meillä näinkin vapaassa yhteiskunnassa runsaasti vaihtoehtoja kiertää näitä pakkojamme. Voit olla käymättä töissä, voit olla maksamatta veroa. Jos et mene kouluun, tuskin sinne poliisit hakevat ja väkisin paikallaan pitävät. Siinä ei ole sellaista pakottamista, että melkein mikään olisi samalla tavalla pakkoa kuin Neuvosto-Venäjällä. Kukaan ei vie Siperiaan tai tapa jos et tottele, eikä kukaan tule väkisin syöttämään kasvisruokaa jos vain aivan todella itse haluat sitä olla syömättä.

Eli siis vapaus tai se, mistä liberaalin pitäisi tässä olla kiinnostunut, ei synny pelkästään sinulle esiteltyjen ja aktiivisesti tarjottujen vaihtoehtojen määrästä, vaan myös siitä, mitä sitten tapahtuu, jos mikään niistä ei sovi sinulle. Missä määrin sinulla on vapaus kuitenkin valita toisin ja tehdä itse omat housusi, ostaa netistä tms :D

Enkä usko, että tosiasiassa vastustat pakkoa sinänsä tai velvollisuuksia, vaan vastustat nyt tätä nimenomaista asiaa eli kasvisruokaa. Paradoksaalisesti yksi syy siihen, miksi kasvispäiviä tarvitaan, ovat sinunkaltaisesi niuhottajat :D Mutta se on hauska että näissä jutuissa voi valita, harkitseeko jotain asiaa hyötyjen ja haittojen kautta vai kieltäytyykö kokonaan keskustelemasta siitä ja vetoaa periaatteeseen "vastustan pakkoa". 

Asiaan on sinänsä turha käyttää näin paljon energiaa, koska en usko, että se maailmaa kovin paljoa muuttaa, onko kasvisruokapäiviä vai ei. Eihän tässä olisi oikeastaan muuta tarvinnut sanoa, kuin että oman harkintani nojalla näen niissä enemmän hyvää kuin huonoa. Näyttää siltä, ettei tämä inttämällä parane, ja täytyy toivoa että tässäkin asiassa järkevä keskustelu johtaa järkeviin päätöksiin, eikä sitä koko asiaa vesitetä jollain poliittisella ilkamoinnilla ja populistisella röyhistelyllä.

Renttu

#16
Ollaan kyllä jännän äärellä, kun oppivelvollisuustason kouluruokailusta murehtivat ihmiset, joita asia ei kosketa henkilökohtaisesti millään tavoin ja joista osan kannattaisi miettiä sitä, mitä heille itselleen tullaan kohta syöttämään vanhainkodissa. Mutta kasvisruokapäivä, siinäpä päivänpolttava aihe koulumaailmasta - mielestäni siellä on tällä hetkellä huomattavasti suurempia ja kauaskantoisempia ongelmia (Opetustavat ja opetuksen taso, poikia syrjivä ja tyttöjä suosiva työskentelykulttuuri), kuin kohtalonkysymys kasviksista.

Kouluruoan on synnyttävä alle eurolla (Yle). Koko maan tasolla annoksen hinta vaihtelee 60 sentin ja yhden euron välillä. Sillä ei todellakaan mitään gurmeeta saa ja ongelma on pikemminkin se, että aivan liian monet oppilaat jättävät syömättä kokonaan!

Oppilaitten arki on nykyään stressaavampaa, kuin esim. omana aikanani. Toisaalta siellä on myös paljon enemmän kaikenlaista hömppää ja "itseopiskelua". Annosten pitää olla sellaisia, että niillä jaksaa pitkänkin päivän. Ei tuolla summalla mitään laadukasta punaista lihaa edes saa, vaan tarjolla on pääasiassa kanaa, ääriprosessoitua pakastekalaa, rasvaista jauhelihaa ja satunnainen possupata.

Mitä lihansyöntiin sinänsä tulee, niin ihminen ei olisi ihminen ilman lihansyöntiä. Ihmislajin kehityksen yhtenä pullonkaulana oli ravinto: pelkästään ihmisaivot tarvitsevat muihin lajeihin verraten paljon energiaa. Lihansyönti ei itsessään riittänyt tässä, vaan evoluutiotamme kiihdytti se, että opittiin lihan kypsentäminen. Näin siitä saatiin entistä tehokkaammin energiaa, eikä sitä kulunut enää niin paljon raa-an lihan sulattamiseen. Sekasyönti on ihmislajille ominainen piirre, pelkkä kasvissyönti ei. Jos ei olisi keksitty grillibileitä, ei olisi kaltaistamme Homo Sapiens -lajiakaan.

Saares

Kasvis - vai liharuoka? Molempi parempi- hernekeitto!

Topi

Ainakin itselläni lähti tämän kanssa ihan lapasesta. Melkein mikä tahansa olisi hyödyllisempää tekemistä, mutta no :D

Lainaus käyttäjältä: Renttu - helmikuu 19, 2019, 10:40:12
Mitä lihansyöntiin sinänsä tulee, niin ihminen ei olisi ihminen ilman lihansyöntiä. Ihmislajin kehityksen yhtenä pullonkaulana oli ravinto: pelkästään ihmisaivot tarvitsevat muihin lajeihin verraten paljon energiaa. Lihansyönti ei itsessään riittänyt tässä, vaan evoluutiotamme kiihdytti se, että opittiin lihan kypsentäminen. Näin siitä saatiin entistä tehokkaammin energiaa, eikä sitä kulunut enää niin paljon raa-an lihan sulattamiseen. Sekasyönti on ihmislajille ominainen piirre, pelkkä kasvissyönti ei. Jos ei olisi keksitty grillibileitä, ei olisi kaltaistamme Homo Sapiens -lajiakaan.

Minusta tämä on argumentti sen puolesta, että lihansyöntiä on sinällään turha hirveästi paheksua tai ihmetellä. Siis se on lajille ominainen piirre, ei sen kummempaa, mutta sitä en ihan tavoita, että se olisi samalla ikään kuin strateginen ohje tulevaisuuden varalle ja sisältäisi sen, että jos kypsennämme ja syömme lihaa, meillä menee jatkossakin paremmin.

Niin voi periaatteessa olla, mutta se olisi sitten sen tasoinen asia, että jos syömme jatkossakin jonkin verran lihaa niin, että elimistön kyky sulattaa ja käsitellä sitä säilyy, voi olla että siitä on meille vielä hyötyä jossain kohtaa, kun ravinnonsaanti vaikeutuu.

Tietenkään se ei tarkoita, että lihansyöntiä ei voisi olla hyvä ja järkeväkin vähentää reilusti, eikä sitä, että sitä pitäisi olla joka aterialla. Mitä nyt en väitäkään sinun tarkoittaneen.

kertsi

#19
Lainaus käyttäjältä: Renttu - helmikuu 19, 2019, 10:40:12
1) Mitä lihansyöntiin sinänsä tulee, niin ihminen ei olisi ihminen ilman lihansyöntiä.
2) Ihmislajin kehityksen yhtenä pullonkaulana oli ravinto: pelkästään ihmisaivot tarvitsevat muihin lajeihin verraten paljon energiaa. Lihansyönti ei itsessään riittänyt tässä, vaan evoluutiotamme kiihdytti se, että opittiin lihan kypsentäminen. Näin siitä saatiin entistä tehokkaammin energiaa, eikä sitä kulunut enää niin paljon raa'an lihan sulattamiseen.
3) Sekasyönti on ihmislajille ominainen piirre, pelkkä kasvissyönti ei. Jos ei olisi keksitty grillibileitä, ei olisi kaltaistamme Homo Sapiens -lajiakaan.

Palastelin tuon osan viestistä kolmeen osaan, joita kommentoin.

1) Saattaa hyvinkin pitää paikkansa, jos sillä tarkoitetaan ihmisen alkuperää, mutta sillä tarkennuksella että alun perin olimme kaikkiruokaisia omnivoreja ja olemme edelleenkin, ja sen lisäksi opportunistisia haaskan tai lihan syöjiä. (Et varman tarkoita, että kasvissyöjät eivät olisi ihmisiä, sekin on yksi mahdollinen tulkinta tuosta.)


2) Saattaa olla, että tuon voi ymmärtää kahdella tavalla. Joko niin, että koska esi-ihmisellä oli isot aivot, hän tarvitsi paljon aivoja ruokkivaa ruokaa (itse asiassa ensimmäisillä esi-ihmisillä ei ollut niin isot aivot). Tai sitten vaihtoehtoinen tapahtumankulku, eli koska ihminen keksi erityisesti aivoja ruokkivan ravinnonlähteen, hänen aivonsa alkoivat kehittyä. Tätä jälkimmäistä varmaankin tarkoit. Tuosta jälkimmäisestä on esitetty tapahtumankulku:

Olemme lajina aika kelvoton petoeläimeksi. Kyntemme ovat heikot ja tylsät, olemme hitaita juoksemaan kiinni saaliseläimiä ainakin pikäpyrähdyksillä *), ja hampaamme ovat pedon eli karnivorin hampaiksi suorastaan naurettavat kapistukset. Ei ole sapelihammstiikerin kulmahampaita meillä, ei, mutta sen sijaan meillä on (esimerkiksi viljan) jauhamiseen soveltuvat poskihampaat, niin kuin monilla herbivoreilla lajeilla. Eikä alun perin ollut oikein älykkyyttäkään. Eli olimme aluksi petoeläimiksi surkean huonosti varustettuja luonnostamme, ja pikemminkin saaliseläimiä kuin petoeläimiä. Muutuimme "paremmiksi" pedoiksi vasta, kun älymme alkoi kehittyä, tulenteon, aseiden ja työkalujen, puhekyvyn ja ennen kaikkea kulttuurievoluution yhteisvaikutuksesta.

Luultavasti esi-isämme olivat aluksi haaskansyöjiä. Lihanrippeitä vaan tuppasi olemaan kai aika vähän petojen ja haaskansyöjien jäljiltä. Sitten joku poikkeuksellisen nokkela yksilö äkkäsi, että terävien kivien avulla voi murskata haaskan luun niin, että esi-isä pääsi käsiksi luuytimeen, mikä sattumoisin on mitä ravitsevinta rasvaista ravintoa. Luultavasti sama keksintö on tehty monta kertaa eri aikoina ja eri alueilla. Aivot tarvitsevat rasvaa nk. kaikki hermokudos, sillä rasva on hermokudoksen rakennusainetta. On esitetty, että nimenomaan luuytimen lisääminen ruokavalioon olisi ollut se aivan ensimmäinen alkusysäys esi-ihmisen aivojen kehittymiselle ihmisen aivoiksi. (Toinen teoria esittää, että merenelävät olisivat se varsinainen alkusysäys, mikä voi tuntua luonnolliselta, kun katsoo mihin ihmiset hakeutuvat asumaan, rannoille.)

Em. lisäksi uudenlaisen ravinnon lisäksi ihmisen kehitykseen tietysti vaikutti se, että esi-isät keksivät kiven (ja puun) käytön myös metsästys- ja puolustusaseina (keihäs oli huima keksintö), ja kivien muokkauksen työkaluiksi ja aseiksi. Ja tulenteon.

Tulenteon ansiosta liha oli turvallisempaa kuluttaa - tämä on eräs toinen teoria ihmisen kehityksestä ihmiseksi. Esi-isillämme oli ja ihmisellä on monissa maailmankolkissa edelleenkin lukuisia loisia elimistössään, ja raakojen raatojen syönti vielä lisäsi niitä. Kunnes siis keksittiin valmistaa ruokaa nuotiolla. Ihmisen ja loisten yhteisevoluutiota on muistaakseni tutkittu paljon, molemmat ovat "jalostaneet" ts. muokanneet toisiaan, mutta eräänlaista kilpavarustelu-pingpongia se on ollut. (Ihmisen karvattomuudenkin syyksi on esitetty ulkoloisten vähenemisellä. Toinen teoria on tuo alla esitetty viilennysaspekti pitkänmatkan juoksijoilla *)) Tulen ansiosta ihminen itse sai suuremman osan ravinnosta, ja suolistoloiset vähemmän (vrt. lapamadon saastuttama ihminen, joka laihtuu ja laihtuu, mutta mato kasvaa ja kasvaa monen metrin pituiseksi).

Jos en ihan väärin muista, niin hiilihydraateista tulee kypsentämällä peräti 16-kertaisesti paremmin hyödynnettäviä (siksi raa'at kasvikset eivät ole niin lihottavia). Lihan osalta ero ei ole muistaakseni näin huima. Nuotiossa tai maauuneissa lienee valmistettu esimerkiksi juureksia, nuotiossa lienee paahdettu erilaisia käpyjä (esim. pinja?), joiden siemenet irtoavat näin helpommin, nuoiolla kuumennettujen kivien avulla on keitetty siemeniä suurten eläinten mahalaukussa tai puuastioissa jne.. Eli ihan yhtä hyvin on tulenteko voinut merkitä helpommin imeytyviä kaloreita nimenomaan kasviksistakin ja/tai loistartuntojen vähenemistä, sen lisäksi, että kypsennetystä lihasta ihminen saa enemmän kaloreita ja karsinogeenejä **)).

On esitetty, että Neandertalin ihminen olisi enimmäkseen liharuokaan pitäytynyt ihmislaji. Muistelen lukeneeni, että ruokavaliostaan jopa 95% oli eläinperäistä. Tämä merkitsi sitä, että laumojen ryhmäkoot olivat pieniä, sillä melkein pelkästään lihaa syövät lajit tarvitsevat suuret reviirit. Anatomisesti modernit ihmiset elivät paljon suuremmissa laumoissa (ja pienemmillä reviireillä) siitä syystä, että heidän ravinnonsaantinsa ei perustunut pelkästään eläinperäiseen ravintoon.

Kasvisperäinen ruoka oli esihistorialliseen aikaan paljon varmempi ravinnonlähde kuin eläinperäinen, sillä metsästys on tuuripeliä, vaikka tarvitaankin myös taitoa ja usein yhteistyökykyäkin, (ja ainakin ihmisen osalta myös kommunikaatiokykyäkin). Esihistorian aikana liharavintoa ei ollut yltäkylläisesti tarjolla, vaan nälkäkuolema oli kai hyvin lähellä aina, toisin kuin nykyään, kun kaikkea mahdollista on monilla ihan liikaakin, liha mukaan lukien.

Jos nyt jonkin yhteenvedon tuosta tekisin, niin ihminen on ennen kaikkea sopeutuvainen ja opportunistinen otus, jonka evoluutiota puista laskeutumisen jälkeen kiihdyttivät uudet ravinnonlähteet (liha, luuydin, simpukat, merenelävät) uudentyyppisillä elinalueilla (savanni, ranta, metsän puiden sijaan).


3) Tästä olen samaa mieltä, sillä tarkennuksella, että alunperin olimme kasvissyöjiä ja hedelmänsyöjiä, jotka söivät eläinperäistä ravintoa silloin, kun sitä kiinni saivat, eli ei kovin usein.

4) Mereneläviäkin on esitetty ihmisen evoluution moottorina. Esimerkiksi kalojen sisältämä omege-3 rasvahappo on mitä parasta aivojen ruokaa.

Ihan lonkalta vetäisin, että jos evoluutiobiologialla haluaa perustella koululaisten ruokavaliovalintoja, niin silloin ruokalistalla olisi hedelmiä, kasviksia, ituja ja versoja, vihreitä lehtiä, sipuleita, kitkeriä kasveja jotka torjuvat loisia, juureksia, ja joskus harvoin raakoja linnunmunia, hyönteisä ja toukkia, mereneläviä, ja ehkä kerran viikossa pieni määrä lihaa, esimerkiksi 100 grammaa. Ja kaikkien näiden löytämiseksi pitäisi harrastaa runsaasti liikuntaa.


*) Toisaalta olemme parhaimmillamme pitkänmatkanjuoksijoita, jopa suttakin parempia jolkottelijoita. Jossain päin Afrikkaa, muistaakseni Kalaharissa, elää heimo, jonka miehet juoksevat saaliseläimet kovassa kuumuudessa läkähdyksiin. Meillä on karvaton iho, ja meillä on paljon hikirauhasia, joiden avulla voimme viilentää kehoa. Näistä on paljon hyötyä tässä juoksemalla saalistuksessa.

**) karsinogeeneillä ei esihistoriassa ollut niin väliä, esi-ihminen kun eli keskimäärin niin lyhyen elämän, että syöpiä ei ehtinyt kehittyä. Toisin on nykyaikana, kun elinikä on ehkä tuplaantunut.


Korjattu väärinkirjoitetut omnivori, karnivori ja herbivori.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

safiiri

Sellainenkin näkökulma kouluruokaan voidaan esittää, että nuoremmissa ikäluokissa kasvisyönti on huomattavasti yleistymässä. Sikäli voidaan esittää kysymys, onko tämä itse asiassa hyvä syy vähentää liharuokien tarjontaa kouluissa ja lisätä kasvisruokatarjontaa. Nimittäin joskus aikoinaan juuri sama peruste - mitä ruokailijat itse preferoivat - esitettiin oikeinkin hyvänä syynä jättää kasvisvaihtoehtojen tarjoaminen aika vähäiseksi. Myös voidaan pohtia, onko lihan tarjoaminen nykyään halvemman vaihtoehdon vai kalliimman vaihtoehdon valitsemista. Tuleeko kasvisruoka kalliimmaksi vai halvemmaksi, ja mikä valinnan vaikutus on sitten ruuan laatuun ja maukkauteen? Kaikkein kalleinta on sellainen ruoka, joka jätetään syömättä, koska se ei maistu.

Renttu

#21
Lainaus käyttäjältä: Topi - helmikuu 19, 2019, 10:59:17
Minusta tämä on argumentti sen puolesta, että lihansyöntiä on sinällään turha hirveästi paheksua tai ihmetellä. Siis se on lajille ominainen piirre, ei sen kummempaa, mutta sitä en ihan tavoita, että se olisi samalla ikään kuin strateginen ohje tulevaisuuden varalle ja sisältäisi sen, että jos kypsennämme ja syömme lihaa, meillä menee jatkossakin paremmin.
Kukaan ei voi väittää, etteikö sekasyönti olisi ihmisen lajityypillinen ominaisuus, eikä siinä mielestäni mitään kummallista tai paheksuttavaa olekaan. Yhtä hyvin voitaisiin paheksua sitä, että meillä on kädet ja jalat. Sen sijaan nimen omaan vegetarismi on ennen kaikkea ideologia, jonka merkittävänä komponenttina on paheksua sekasyöjiä, kytätä muiden lautasia, ja kuvitella vegetarismin tekevän paremman ihmisen. Kouluunkin pitäisi saaada erityinen kasvispäivä sen vuoksi, että siellä itse käymättömille tulisi aikaansaava fiilis ja he voisivat kokea olevansa (Paskan)tärkeitä, ei niiden koulua käyvien lasten vuoksi. Ne lapsoset sentään kasvavat ja kehittyvät vielä, ja pelkkä aivotyökin vaatii runsaasti energiaa. He tarvitsevat sapuskansa sitä mukaa, eivät sinun subjektiivista kivaa fiilistäsi. Oppilaat äänestävät jo valmiiksi kouluruokaa jaloillaan, ja asiaa täysin fiilispohjilta käsittelevien tarjoamat kukkakaalisoseet ja porkkanapihvit eivät saa heidän oloaan yhtään sen paremmaksi saati, että niillä jaksaisi koko koulupäivän. Hyvinvoivat tiedostajat eivät ilmeisesti tiedosta sitäkään, että köyhiä on tässäkin maassa riittämiin, ja monelle köyhän perheen lapselle kouluruoka on - tai sen pitäisi olla - päivän tärkein ja ennen kaikkea monipuolisin ateria. Voisin lyödä vetoa, että erityistä kasvispäivää kouluihin kannattavat ovat itse myös erityisen hyväosaisia.

Sivummennen mainitakseni, kasvisruokaan liitetään automaattisesti mielikuva terveellisyydestä, vaikka näinhän ei ole. Tunnen itsekin pari läskiä kasvissyöjää, jotka ovat muutenkin rapakuntoisia. Sekin olisi hyvä selvittää, mikä on nykyisin kasvisten keskimääräinen ravintoarvo, verrattuna vaikkapa 40 sitten saatavilla olleisiin. Milloin virallisia ravintoarvotaulukoita on viimeksi päivitetty?
Lainaus käyttäjältä: Topi
Niin voi periaatteessa olla, mutta se olisi sitten sen tasoinen asia, että jos syömme jatkossakin jonkin verran lihaa niin, että elimistön kyky sulattaa ja käsitellä sitä säilyy, voi olla että siitä on meille vielä hyötyä jossain kohtaa, kun ravinnonsaanti vaikeutuu.

Tietenkään se ei tarkoita, että lihansyöntiä ei voisi olla hyvä ja järkeväkin vähentää reilusti, eikä sitä, että sitä pitäisi olla joka aterialla. Mitä nyt en väitäkään sinun tarkoittaneen.
Ruokavirratkin tottelevat markkinataloutta ja laatusafka pakenee sinne, missä on eniten ostovoimaa. Kiinassa sitä on nyt hyvin paljon eikä siis ihme, että yli puolet planeetan sianlihantuotannosta suuntaa Kiinaan myytäväksi.

Aasialaisia, afrikkalaisia, lähi-itäläisiä ja intialaisia on, kuin meressä mutaa. Minua ei kiinnosta paskan vertaa ryhtyä kasvissyöjäksi sen perusteella, että heitä voisi olla vieläkin enemmän. Olen älykäs, korkean koulutuksen saanut pieni ja mitätön pisara siinä ihmismeressä, mutta laadukas ruoka menee kohdallani paremmin toteen ja siitä on koko ihmiskunnalle suoraan enemmän hyötyä, kuin jos se menisi sontavarpaiselle, soramontussa asuvalle taikauskoisella hölmölle ja hänen vieläkin pahemmassa jamassa oleville jälkeläisilleen. Syökööt hyönteisiä ja juokoot likaista vettä he mieluummin, kuin minä. Jos minun pitäisi valita 5,5 miljoonaa suomalaista tai miljardi afrikkalaista, niin afrikkalaiset joutaisivat mennä. Planeetta nimittäin ei inahtaisikaan vaikka korkeakoulutetut ja fiksut suomalaiset loppuvat, mutta miljardin kuolleen afrikkalaisen jälkeen koko planeetta voisi heti paremmin. Miljardi ei vain edes riitä mihinkään, kuolleita tarvittaisiin n. kuusi miljardia lisää.

Joistain hyväosaisista suomalaista on kyllä tullut niin neropatteja, että ruokakin tulee kaupasta, sähkö pistokkeesta ja vesi hanasta. Maailma on valmis, joten kasvisruokapäivästä saa aikaiseksi suuren murheen.

Katselin taannoin erään dokumentin, jossa hävittäjälentäjä joutui hyppäämään äänennopeudella liikkuneesta koneesta. Kaveri oli vähän tohjona sen jälkeen. Oli varaa hieman valittaa oloaan. Puhuttiin taannoin isoisistä, jotka joutuivat tappelemaan 40 asteen pakkasessa pilkkopimeässä metsässä pelkin puukoin, ylivoimaista vihollista vastaan. Viime viikonloppuna aikuinen mies friikkasi pitserian myyjälle sen vuoksi, että hänen pitsaansa oli joutunut vahingossa nokare kinkkua.

Teki mieli laittaa sitä saatanan tiedostavaa kermapersettä turpaan.

safiiri

Laatusafka ja Kiina ei kyllä ihan osu samaan lauseeseen. Kiina on lähinnä kuuluisa todella laaduttomasta ja terveydelle haitallisesta ruuasta. Toki todella kalliilla - jopa meikäläisittäin kalliilla - hinnalla saa parempaa laatua. Se suuri kiinalaisten massa ei kyllä millään pysty sellaista ostamaan. Heille siis riittäköön melamiinihöystetty maito ym.

safiiri

Kasvisruokavalio näyttäisi yleistyvän nuorilla aikuisilla:
LainaaTilastokeskuksen artikkelissa lihattoman ruokavalion noudattajina pidetään kotitalouksia, jotka eivät kahden viikon aikana ostaneet lihaa, eläimen osia tai lihavalmisteita tai lihaa sisältäviä eineksiä. Tällaisia kotitalouksia oli vuonna 2012 5,3 prosenttia vastanneista, kun vuonna 2016 vastaava luku oli jo 8 prosenttia.

Lehto huomauttaa, että lihattomien kotitalouksien määrä on siis kasvanut, mikä tarkoittaa, että yhä pienempi osuus väestöstä syö lihaa aiempaa enemmän.

Lihattomia kotitalouksia oli eniten 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä sekä vuonna 2012 että vuonna 2016. Lihasta luopuminen on lisääntynyt kaiken ikäisillä paitsi yli 75-vuotiailla. Eniten muutoksia on tapahtunut Tilastokeskuksen artikkelin mukaan 17–24-vuotiaiden joukossa, joista jo 17,7 prosenttia noudatti lihatonta ruokavaliota vuonna 2016. Vuonna 2012 vastaava luku oli 9,2 prosenttia.

Pienituloiset kuluttavat vähiten lihaa, mikä on Lehdon mielestä huomionarvoista, sillä yleisesti liharuokia on pidetty muita edullisempina vaihtoehtoina. Vuonna 2016 lihattoman ruokavalion noudattajista 41,5 prosenttia kuului kahteen alimpaan tulodesiiliin, mikä on 7,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2012. Yksi selitys on Lehdon mukaan se, että suuri osa pienituloisista on nuoria aikuisia.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/256172-onko-kasvissyonti-sittenkaan-pelkka-kupla-johanna-lehto-tilastokeskuksesta-vastaa

17-24-vuotiaiden joukossa aika suuri muutos kasvisruuan suuntaan. Kuinkakohan moni kasvissyöjien lisäksi syö ihan mielellään silloin tällöin kasvisruokaa, vaikkei täysin lihasta luopuisikaan?

Xantippa

Jos joku on asenne(vika) ja ideologia, tietysti se on kuvitelma, että itsen kohdalla "laadukas ruoka menee paremmin toteen", mitä ikinä tälläinen tarkoittaakaan. No se tuosta vuodatuksesta.

Ei käsittääkseni kukaan olekaan väittänyt, että kasvisruoka olisi aina terveellistä. Kyllä kasvistenkin kanssa kykenee voita ja kermaa hölväämään. Sen sijaan on väitetty, että se ei suinkaan ole aina mautonta ja tylsää.

Vaikka miten yritän, en kykene käsittämään, miksi herää raivo ajatuksesta, että lapsosille tarjottaisiin esimerkiksi minestronekeittoa lihakeiton sijaan. Olen aika varma, että nykypenskoista moni valitsisi maustetun minestronen vanhan kunnon lihasopan sijaan. Jos itse saisi valita. Tai että pitää kiihtyä ajatuksesta, että lasagne ei sisälläkään sikanautaa.

Herttainen ajatus siitä, että koulu tarjoaisi lapsille päivän tärkeimmän aterian - ja että niin pitäisikin olla - on tosi söpö, mutta täysin harhainen. Näin voi ajatella vain hyväosainen, joka kuvittelee maksavansa niin paljon veroja tai äänestävänsä sellaisia puolueita, että tähän olisi oikeasti ikinä varaa.

T: Xante




Renttu

Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 19, 2019, 13:19:36
Laatusafka ja Kiina ei kyllä ihan osu samaan lauseeseen. Kiina on lähinnä kuuluisa todella laaduttomasta ja terveydelle haitallisesta ruuasta. Toki todella kalliilla - jopa meikäläisittäin kalliilla - hinnalla saa parempaa laatua. Se suuri kiinalaisten massa ei kyllä millään pysty sellaista ostamaan. Heille siis riittäköön melamiinihöystetty maito ym.
Sinäkin olet vain huono keskustelija, jolle on säännönmukaista tehdä kaikesta mahdollisesta omia tulkintojaan, ja pyrkiä johdattelemaan keskustelua niiden perusteella.

En ole väittänytkään, että kaikki kiinalaiset saisivat edes keskimäärin laadukasta ruokaa, ei sinne päinkään. Kerroin, että tällä hetkellä (Jo) yli puolet maailman sianlihasta päätyy sinne, koska siellä kuitenkin on ostovoimaa. Juuri alkanut sian vuosi kasvattaa myyntiä entisestään. Vaikka pelkkä prosentti kiinalaisista saisi säännöllisesti laadukasta ruokaa, siinäkin on jo kelpo setti asiakkaita. Älä haaskaa enempää muiden aikaa, vaikka omaasi haaskaat täällä jatkuvasti.

Sianliha sinänsä on laatusafkaa.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Renttu - helmikuu 19, 2019, 13:32:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 19, 2019, 13:19:36
Laatusafka ja Kiina ei kyllä ihan osu samaan lauseeseen. Kiina on lähinnä kuuluisa todella laaduttomasta ja terveydelle haitallisesta ruuasta. Toki todella kalliilla - jopa meikäläisittäin kalliilla - hinnalla saa parempaa laatua. Se suuri kiinalaisten massa ei kyllä millään pysty sellaista ostamaan. Heille siis riittäköön melamiinihöystetty maito ym.
Sinäkin olet vain huono keskustelija, jolle on säännönmukaista tehdä kaikesta mahdollisesta omia tulkintojaan, ja pyrkiä johdattelemaan keskustelua niiden perusteella.

En ole väittänytkään, että kaikki kiinalaiset saisivat edes keskimäärin laadukasta ruokaa, ei sinne päinkään. Kerroin, että tällä hetkellä (Jo) yli puolet maailman sianlihasta päätyy sinne, koska siellä kuitenkin on ostovoimaa. Juuri alkanut sian vuosi kasvattaa myyntiä entisestään. Vaikka pelkkä prosentti kiinalaisista saisi säännöllisesti laadukasta ruokaa, siinäkin on jo kelpo setti asiakkaita. Älä haaskaa enempää muiden aikaa, vaikka omaasi haaskaat täällä jatkuvasti.

Sianliha sinänsä on laatusafkaa.

Toki prosentti kiinalaisia on ihan suuri markkina-alue. Mutta siis todellakaan se koko kiinalaisten joukko - joka kaiketi tulee yleensä ihmisille mieleen, kun kiinalaismarkkinan kokoa pohditaan - ei siis ole laaturuuan myynnin kohderyhmä. Mutta hauskaa todeta, että tässä asiassa nyt sitten olemme kovasti samaa mieltä.

Sianliha nykysellä teollisella tehoprosessilla ei kuitenkaan varsinaisesti ole mitenkään erityisen laadukasta. Tai no - riippuu tietenkin siitä, mihin sitä vertaa. Itse nautiskelen huomattavasti laadukkaampaa lihaa. Toki silloin tällöin sialihaakin syön, ei siinä mitään. Mutta tavanomainen marketsianliha nyt ei varsinaisesti ole erityisen laadukasta juhlaruokaa, vaan sellaista teollista bulkkia.

kertsi

Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 19, 2019, 12:20:14
Lainaus käyttäjältä: Renttu - helmikuu 19, 2019, 10:40:12
Sekasyönti on ihmislajille ominainen piirre, pelkkä kasvissyönti ei.
Lisäyksenä vielä edelliseen pitkään viestiini. Kukaan ei tietääkseni ole esittänyt, että koululaisille tarjottaisiin pelkkää kasvisruokaa (boldaukseni), on vain puhutta kai yksittäisistä kasvisruokapäivistä, ja sehän nimenomaan on sekaruokavalioon kuuluvaa. Eli tuo on epävalidi argumentti.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Xantippa

Mitenköhän ne miljoonat intialaiset, jotka ovat iät ajat olleet kasvissyöjiä, ovat vielä useammassa sukupolvessa hengissä. Iso osa niistä kuulemma on vienyt meidän työtkin.

T: Xante

safiiri

#29
Kyllä tässä kasvispakkovalituksessa on aika huvittavaa se, että vastustus syntyy lähinnä siitä, että ruokaa kutsutaan kasvisruuaksi. Jos ruokalistalla olisi vain uunipuuro tai pinaattiletut / -keitto tai kesäkeitto, ei kukaan korvaansa lotkauttaisi. Vaikka niissä ei lihaa olekaan. Puhumattakaan siitä, että jotakuta ottaisi pannuun uunilohi tai tomaattisilakat ihan vain siksi, ettei niille tarjota lihaisaa vaihtoehtoa.

Ehkä kohta joku huomaa, ettei corn flakes -aamiaisessakaan ole lihaa ja vaatii pakottamaan jokaisen perheen pöytään sen oheen makkaraa.