Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Murre - miten se kesytetään hyötykäyttöön.

Aloittaja ROOSTER, helmikuu 24, 2019, 13:06:37

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

ROOSTER

Kielemme kehityksen kannalta olisi hyvä jos se uusiutuisi nopeammin ja enemmän. Silloin siitä tulisi käyttökelpoisempaa.

Brexitin tullessa meidän pitäisi siivoilla noita anglisismeja kielestämme, vaikka kostoksi, ja alkaa käyttämään omia, ehkä murteisiin perustuvia - sanoja, sananparsia ja ilmaisuja. Ne ovat paljon hauskempiakin.

Lisäksi voisi lainailla enemmänkin ranskasta, venäjästä ja muista kielistä. Onneksi somalialaista rikastusta on jo nuorisokielenkäyttöön ilmaantunut.

Tällä hetkellä kiinnostaa, millä ilmauksella voisi korvata todo-listan?
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Juha


Mitä ajattelet suomenkielen potentiaalista, suhteessa muihin kieliin?

Millainen on ylipäätään potentiaalisto, tarkennetuna, jotenkin? Mikä tuosta osa-joukosta vaikuttaa eniten, tai voisi ehkä vaikuttaa eniten?

Miten valintaa on tässä tapana tehdä? Onko vaihtoehtoja?

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Juha - helmikuu 24, 2019, 13:36:36

Mitä ajattelet suomenkielen potentiaalista, suhteessa muihin kieliin?


Suomenkielellä on pystynyt ilmaisemaan tähän asti tarkemmin, kuin monilla muilla kielillä. Nykyään ehkä huonommin, kun terminologia alkaa kansainvälistyä eli muuttua anglistiseksi.

Lumessa kahlaamista ja sen fiiliksiä kuitenkin pystyy ehkä kuvailemaan meidän kielellämme maailman parhaiten. Kirosanat ovat myös hyviä, voimakkaita ja lajirunsaita.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Juha


Eli valtakielten venymiset ovat tehostetumpia, kun toisaalta pakko, kun sinne pukkaa porukkaa.

Okei.

Venyttyharjoituksia parempaa voi olla tosiaan se, että venyy suoraan, eikä venyttele. Ehkä kummassakin on puolensa.

Jos tarvitsee vain venyä, niin eipä ole paikkaa paljon venytellä. Sitä voi revetä, kun oikein paha paikka tulee.

Säätö voi joskus olla plussaa.

Juha


Murre - miten se kesytetään hyötykäyttöön.

Otsikko voi herättää monenlaisia malleja, joita ihmisillä tapana käyttää muissakin vastaavissa tilanteissa, vaikka mallintuontia eivät osaa liittää ehkä omaan toimitaansa kuuluvaksi. Ehkä joku voisi ehdottaa mallia, jonka spontaniikkapohjastaan tietää jotain, mutta osaa silti ajatella, myös jotain vaihtoehtoista, ehkä tilanteeseen sopivammin kuuluvaa, painotusta.

Mitähän on konkretia edellisestä? Löytyykö se paremmin tuollaisen yleisluonnehdinnan kautta? Toimiiko miten hyvin, tällainen linja-perustainen löydösyritys.

Käytäntöä tietääkseni pidetään aika vahvana tekijänä, jolloin väline tosiaan mittautuu tehokkaasti, missä sitä käytetäänkin. Mihin osaan väline on syytä jättää, tai mihin se voi soveltua?

Toimivuuspotku ja koenta tuosta on varmaan aika jotain. Ensimmäisenä ja merkitttävimpinä tulee mieleen selkeät väline-onnistumiset. Eikö nämä ole aina haastetilanteessa. Mitä varmistaa viimeiseen asti, on jotain toista ääripäistä.

Asiaa voisi ajatella vaikka talouteen liittyvien käsitteiden kautta. Puhutaan investoinneista, jne. Mikä väline ja missä ympäristössä tuottaa parhaiten sitä, mitä voidaan mitata rahassa. Entä jos kieli olisi tässä sama kuin raha? ja yhteistä voi ajatella hyvin. Kumpikin on jotain jaettua, ongelmineen, ja vahvuuksineen.

Kielen ja talouden suhde on varmasti aika merkittävä. Yhteisemmälle tantereelle mennään, ja kimppantumisia tapahtuu, jne.

Hippi

IT-alalla noita vieraskielisiä sanoja on istutettu suomenkieleen niin, että ne jopa taipuvat suomenkielen mukaan. Joistain sanoista ei enää voi olla varma, onko ne jo suomea vai ei. Yksi tavallisimmista "input" on ollut käytössä jo vuosikymmenet.

"Deletoidaan inputista ne tietueet, joissa sadannesta postitiosta eteenpäin on nullista poikkeavaa dataa ja korjattu faili inputataan ajoon."

Tuollaista sekasotkua ne puheet joskus on. Sekasotkusta on sitten eri murteita tai kieliä tehtäväkuvan mukaan ja sovellustuotannon puolella ei kyllä ymmärretä juurikaan sitä kieltä mitä käyttöjärjestelmä- tai tietoliikennepuolella puhutaan.

--
Minulla ei ole todo listaa, kun aina jään miettimään, että yhteen vai erikseen, joten minulla on tälläkin hetkellä tiedosto, jonka nimi on yksinkertaisesti "tekemättömät".
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 24, 2019, 14:17:27
Minulla ei ole todo listaa, kun aina jään miettimään, että yhteen vai erikseen, joten minulla on tälläkin hetkellä tiedosto, jonka nimi on yksinkertaisesti "tekemättömät".

Tekemättömät on hyvä vaihtoehto todolle, mutta ei ongelmaton. Helposti kirjaa vaan tekemättömäksi vaikka todon tarkoitus on "pitäisi tehdä". Usein vielä prioriteettijärjestyksessä.

Savolaisittain voisi olla: Kyllä ei ole vielä valmiit.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Juha


Koodatessa kieli luo ilmaisuvoimaa, siis paremmin hallittavan liittymän mahdollisuutta, koodiin.

Unix-systeemeissä kirjaimien koko merkkaa. Se on osa ilmaisuvoimaa. Jako ilmaisupotentiaalin typistämiseen ei taida olla mikään sattuma tässä.

Kielet näen samalla tavoin, koodiliittymää rikastavana asiana. Vaatii tietysti kekseliäisyyttä luoda toimivaa, ja kun elementtikirjo laajempi, on alku vaikeampaa, etenkin jos liian isoa avaruutta haalii, oikeaan käyttöön.

Juha

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 24, 2019, 14:24:53Savolaisittain voisi olla: Kyllä ei ole vielä valmiit.

Ikoniksi kävis mielensäpahoittajan kurttuolemus. Jos ei muusta saa otosta, niin vaikka siitä leffasta.

mikainen

Nää pittäis-lista.

Elän myös toivossa, että "yhä"-sana palaisi käyttöön anglismin sijaan jossa enemmän ja enemmän toistetaan haluttua sanaa hanakammin ja hanakammin.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: mikainen - helmikuu 24, 2019, 14:42:31
Nää pittäis-lista.

Elän myös toivossa, että "yhä"-sana palaisi käyttöön anglismin sijaan jossa enemmän ja enemmän toistetaan haluttua sanaa hanakammin ja hanakammin.

Tai: Olis jo pitännä tehä.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Juha


Murre - miten se kesytetään hyötykäyttöön

Suosittelen tutkimuskomissiota. Se voi tuoda asiasta esityksen, josta voidaan debatoida.

Käsittelykokouksien aikatauluttamista tarvitaan. Kuka ottaisi huolehdittavakseen käytännön puitteet? Onko halukkaita, ja tarvitseeko äänestää, jne.


PS  Joku osaa varmaan nämä kokouspullat minua paremmin. Aika köksältä oma lähtöehdotukseni tuntui. Paree lähtee hoitelemaan omia keittiöduuneja. Haapasieniin meinasin turvautua, en sen rajumpaan.

Hippi

Siinäpä voi joutua syytettyen penkille, jos menee aiheetta käyttämään murretta.

Murreaktivisti kirjoitti gradunsa savoksi – "Se on vähän sama kuin käyttäisi saamelaislakkia ajaakseen omaa asiaansa olematta itse saamelainen", sanoo yliopiston dekaani

No tuo dekaanin moraalinen närkästyminen on sittemmin tyrmätty ja asia on loppuun käsitelty.

Kun olin 12 vuotiaana kuutisen viikkoa Lastenklinikalla potilaana ja osastolla sattumoisin oli useampia Pohjois-Karjalasta kotoisin olevia lapsia, joiden kanssa touhusin, niin murre tarttui hyvin nopeasti. Itse sitä en huomannut eivätkä vanhempani käydessään minua katsomassa, mutta kotiin päästyäni muuttunut puhetapani herätti huomiota. Harmikseni se myös poistui puheesta jäätyäni ilman "samankielistä" seuraa.

Äitini oli kotoisin rajan taakse jääneeltä alueelta ja isäni on syntynyt Joensuussa, mutta kummankin kieli oli jo valkopesty pitkällisen Helsingissä asumisen seurauksena ennen minun syntymääni ja vain joitain sanoja ja sanontoja oli enää jäljellä noilta itäisiltä alueilta. Omassa kielessäni "tuimalla" on itäinen merkitys ja silloin harvoin, kun käyn sanuassa, matkaan otetaan vasta. Lisäksi on tullut sitten savolaislta ex-mieheltä joitain puheenparsia aktiivisanastoon, joten oma kieleni on melkoista sekasotkua.


Pitäisikö murre kesyttää vai päästää valloilleen?
Tuolla penkkiurheliketjussa juuri olen kiitellyt Sami Jauhojärven kielenkäyttöä, että hän avoimesti käyttää itselleen ominaista puhetapaa jäykistelemättä kirjakielellä. Kuuntelisin mielellään muitakin murteita käytettävän silloin, kun se käyttäjälleen on omin tapa puhua.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Norma Bates

Kuten olen aiemmin kertonut, vietin lapsuuteni alueella joka sijoittuu murrealueiden rajalle ei-kenenkään maalle ja mitään murretta en sitten myöskään oppinut. Ja äitini joka sille alueella oli muuttanut ja nai isäni, pois-opetteli oman murteensa. Silti joskus puheestani kuultaa äidin suvulle tyypillinen intonaatio (onkohan tämä nyt oikea sana asiaa kuvaamaan, en jaksa tarkistaa...)

Olen aikuisen elämäni enimmäkseen kieppunut yhdellä ja samalla seudulla, ja jotenkin on alueen puhetyyliin niin viehtynyt että harrastan sitä vaikka tahallani. Eräillä treffeillä muuan mies pitikin minua ihan aidosti paikallisena ihmisenä ja sanoi että tuli niin vahvalla murteella että. Mutta jokin aika sitten kun kuvittelin juttelevani seudulle tyypilliseen tyyliin jossain päin nettiä, kävi joku ilmoittamassa että et sinä kyllä sieltä ainakaan ole (mistä oikeasti kyllä olen), kun et kirjoita sitä murretta.

Mitähän lie sekasotkua sitten olinkaan saanut aikaiseksi.  ;D No, hyvä tietää niin en ainakaan mene minnekään varsinaisesti esiintymään paikallisen puheenparren edustajana tai osaajana, kun en sitä kerta ole.

Eri ihmisten kautta lisäksi tarttuu kaikenlaista matkaan. Tokan eksän (kun sentään yhdessä oltiin lähes 13 v) käyttämiä ilmauksia olen joskus itsekin viljellyt ja minun luultiin olevan kotoisin sieltä missä eksä on syntyjään.

***

Pidän kaikenlaisista kielistä, murteista ja slangeista. Mutta murteidenkin kanssa voi laittaa överiksi. En välttämättä jaksa enää kauheasti ilahtua kun joku iso lehti tai muu media vääntää juttua paikallismurteella. Se vitsi meni on jo niin puhkikulutettu. Eiköhän anglismit voisi häätää maasta ihan ilman että pitää ripotella murretta tilalle. Suomen yleiskieli käy kaikille suomalaisille. Murteet olkoot paikallinen juttu.

Hippi

En tiedä, mistä johtuu, mutta minusta murre kuuluu vain puhuttuun kieleen. Murteessa kuuluu vieännöksien ja kieännöksien lisäksi myös puheen nuotti (jolla oli joku hienompikin nimitys, into..jotain).

En taatusti tunnistaisi Oulun murretta, jos sitä lukisin, koska siinä on niin vähän yleiskielestä poikkeavaa, mutta kuulen ja tunnistan heti, kun sen kuulen. Sama on Keski-Suomen "murteessa", joka on lähestulkoon puhdasta yleiskieltä, mutta senkin kuulee joistain pienistä painotuksista puheessa.

Olen kuunnellut Heli Laaksosen murrejuttuja ja minusta ne ovat hauskoja, mutta en kyllä haluaisi edes yrittää lukea niitä, koska en vaan osaa lukea niitä oikein niin, että se murre välittyisi elävänä.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️