Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Ystävät

Aloittaja Unforgiven, maaliskuu 01, 2019, 20:58:32

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Toope

Ei ole järin pitkäaikaisia ystäviä. Ne vaihtuvat, jostain syystä.

Kopek

#16
En käytä sanaa "ystävä", joten en pysty sanomaan, onko niitä. Joitakin tuttavuuksia on, jotkut läheisempiä, jotkut kaukaisempia. Tänä kesänä tulee kuluneeksi käsittämättömät 30 vuotta siitä, kun muutin kirjani tälle paikkakunnalle, missä nyt kirjoitan tätä. Tuntuu, ettei noista ajoista olisi kuin hetki. Kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana en ole saanut yhtään ainoaa tuttavaksi luokiteltavaa ihmistä. Enkä ole välittänyt saadakaan. Naapurit nyökkäävät tervehdyksen niin kuin tapana on, mutta yhtään sellaista ihmistä ei ole, jonka kanssa pysähtyisin juttelemaan, jos jossakin tapaamme.

Tunnen joitakin tyyppejä, joihin olen aikoinaan tutustunut työn tai jonkin muun asian merkeissä, mutta eivät ihmisetkään ole keskustelutason tuttavia, korkeintaan tervehtivät, jos vielä muistavat.

Kaikki varsinaiset tuttavani ovat "paikkakunnalta B", joka on entinen asuinpaikkakuntani, ja jossa itsekin todennäköisesti olen jo parin tunnin päästä, kunhan tästä lähden ajelemaan. Siellä ovat pääosin harrastukseni. Sitten on vielä "paikkakunta C", jossa pitäisi ehtiä touhuta, koska sielläkin on ainakin tilapäisesti harrastuksiani. Ja tällä "C-paikkakunnallakin", jossa en ole koskaan asunut, on jo joitakin juttelutason tuttavia, jotka kyselevät kuulumisia, kun kaupassa tai muualla tapaamme. En edes tiedä useimpien nimiä.

En kerta kaikkiaan ole juurtunut tähän viralliseen asuinkuntaani. En henkisesti eikä muutenkaan. Okei, fyysisesti jossakin määrin, koska sotkuinen asuintalomme on täällä.

Ja lisäksi ovat ympäri Suomea asuvat tuttavuudet, joita on tullut erään harrastuksen merkeissä. Joukossa on aika varakastakin porukkaa, jonka seurassa tunnen oloni vähän kiusaantuneeksi. Yksi harrastuksen kautta tuttu henkilö - teollisuusneuvos peräti - oli aikoinaan listalla Suomen seitsemänneksi rikkain henkilö. Hän on jo kuollut. Kun hän aikoinaan soitti minulle kotiini, ja toimistotyöntekijämme vastasi puhelimeen, se oli hienoinen yllätys tälle työntekijälle. Eli että tuon tason tuttaviako minulla onkin. No, harrastukset yhdistävät hyvin erilaisia ihmisiä. Nykyisin tunnen hänen poikansa. Kun saavumme jonnekin tapahtumaan, minä tulen sinne muutaman sadan euron arvoisella 23 vuotta vanhalla Peugeotilla ja hän tulee sadan tonnin Lexus katumaasturilla. Harrastukseenkin meillä on tietysti vähän erilaiset rahat käytettävissä.

Ja sitten on Facebook. Voidaanko siellä mainitut "kaverit" katsoa ystäviksi, vai mitä he ovat? En minä nyt heitä varsinaisina ystävinä pidä, kaikkia tuskin tunnenkaan. Äsken tuli eräältä elokuvaohjaajalta viesti, jossa pyydettiin tykkäämään hänen sivustaan. Viesti ei auennut kuin puoliksi, joten en oikein tiennyt, mistä on kyse. Painoin "tykkää" nappia, että pääsin asiasta eroon. Kai oli kyse jostakin elokuvasta. Tämän ihmisen kanssa olen tullut tutuksi joskus kauan sitten, kun hän aloitteli elokuvauraansa. Olin mukana joissakin hänen projekteissaan.

Elokuvat ovat kiinnostaneet itseäni niin kauan kuin muistan. No tottahan ne kiinnostavat useimpia ihmisiä, eli ei tässä ole mitään poikkeavaa. Minua kiinnostaisi kuitenkin tehdä niitä eikä pelkästään katsoa. Tätä tekoviettiä olen purkanut Youtuben kautta, mutta haluaisin tehdä oikean elokuvan oikeilla näyttelijöillä, mikä on mahdotonta, koska ei ole näyttelijöitä. Mielessäni on mm. kauhufilmi, jossa yksinäinen nainen menee pienellä saarella olevalle kesämökille ja illalla nukkumaan mennessään huomaa ikkunasta vilkaistessaan, että saaren rantaan on ilmestynyt tuntematon vene. Ja tästä alkaa kauhuseikkailu. Veneellä tullut murhaaja kiertelee taloa ja tunkee sisälle, jossa taistelua käydään huone huoneelta ja ovi ovelta. Ensimmäinen vilaus murhaajasta näytetään jo saaren ulkopuolelta. Hän seisoo toisen saaren rantakivellä ja katselee ahneesti mökkisaarta, jonka laiturilla yksinäinen nainen kävelee, ehkä nousee uimasta. Ainoastaan murhaajan housunlahkeita ja kumisaappaat näytetään takaapäin. Hän pudottaa tupakan kivelle ja polkee sen saappaallaan. Tässä vaiheessa katsoja jo tietää, mitä on odotettavissa.

Yksi ainoa nainen pystyisi periaatteessa tekemään tuollaisen filmin. Hän näyttelisi naisen roolin ja miehen roolin (koska miestä ei näytettäisi kokonaan) ja kuvaisi itse koko homman jalustoja käyttäen. Taistelukohtaukset olivat hankalia, koska kahden henkilön taistelua on vaikea kuvata, jos henkilöitä on vain yksi. Jollakin illuusiolla se onnistuisi.

kertsi

#17
^
Miksi haluat tehdä nimenomaan tuollaisen elokuvan, Kopek?
(Itse luen tuosta elokuvahaaveesta naisvihaa. Ja ehkä kostonhalua kokemistasi torjutuksi tulemisista?
Toivottavasti tulkitsen väärin. Liitän sen myös siihen, että sellaisen elokuvan teosta haaveileva mies ei varmaankaan pysty olemaan ystävä naisen kanssa.)
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Kopek

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 13, 2019, 11:54:29
^
Miksi haluat tehdä nimenomaan tuollaisen elokuvan, Kopek?
(Itse luen tuosta elokuvahaaveesta naisvihaa. Ja ehkä kostonhalua kokemistasi torjutuksi tulemisista?
Toivottavasti tulkitsen väärin. Liitän sen myös siihen, että sellaisen elokuvan teosta haaveileva mies ei varmaankaan pysty olemaan ystävä naisen kanssa.)

Siksi, että on sopiva rähjäinen mökki, jossa tuollaisen voisi helpolla tehdä. Tämä on oikeastaan ainoa syy. Eli se olisi helppoa ja halpaa, eikä tarvittaisi paljon ihmisiä. Lopputulos voisi tietenkin olla täyttä roskaa, mutta se on toinen asia. Ei minua edes erityisemmin kiinnosta kauhuelokuva.

Olen miettinyt juonta tyttäreni kanssa ja hänkin on kiinnostunut. Ei tässä mitään naisvihaa ole taustalla. Tuohan on vain yksi yleinen kauhuelokuvien formaatti eli yksinäinen nainen, jota paha mies vainoaa. Näitähän on tehty vaikka kuinka paljon.

En voi mitään pankkiryöstöelokuvaa tai sotaelokuvaa tai Kennedyn murha -aiheista elokuvaa tehdä. Ne ovat isomman budjetin juttuja.

Okei, tietysti voisi tehdä jonkun umpitylsän "Vanhus ja meri" -tyyppisen "vanha ukko onkii" -version, jossa ei tapahtuisi mitään, mutta kuka sellaista jaksaa katsoa. Se olisi helppo tehdä. Joku vanha tai vanhaksi naamioitu vain veneeseen istumaan ja "taistelemaan" kaksimetrisen hauen kanssa. Se voisi olla muovihauki. Siiman nykimisen saisi aikaan upottamalla järven pohjaan rissan, josta siima kiertäisi avustajalle, joka nykisi siitä. Välillä vilautettaisiin muovihauen evää ja kylkeä.

kertsi

#19
Olen tainnut nähdä tuollaisen elokuvan. En muista aivan varmasti, oliko kyseessä saari, mutta luulen että oli. Luultavasti suomalainen elokuva. Siitä jäi mieleen ikkunaan ilmestyneet miehen kasvot (valo alhaalta päin), ja tuvan oven kahva, joka hitaasti kääntyy. Hitsin vitsi, kohta en uskallakaan mennä yksin mökille.

Hieman tuoreempi näkökulma olisi, jossa "murhaaja" olisikin nainen, ja se mökissä yksin pelkäävä ja säpsähtelevä olisikin joku parimetrinen Kopek, jolla vilkas mielikuvitus. Tyttärestä voisi näyttää sellaisia pätkiä, jotka voi tulkita "hullunkiilto silmissä"-murhanhimoksi, isoja varjoja seinällä jotain asetta pitävästä kädestä yms., mutta lopussa "murhaaja" voisi paljastua Kopekin rakastavaksi tyttäreksi, ja koko kamala tilanne mielikuvituksen tuotokseksi.

Olet muuten joskus kirjoittanut kivasti (jommasta kummasta?) tyttärestäsi, vähän siihen tyyliin, että hän/he olisi melkein ystäväsi. Itselläni oli hyvä suhde isääni, hän oli aina tuki ja turva, ja aikuisena ollessani hyvä ystäväni, ja samoin minä hänelle. Varsinkin kun hän vanhemmiten kävi yhä sairaammaksi roolit kääntyivät niin, että minä olin hänelle tuki ja turva.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Kun ystävä kuolee, tai jos tulee (avio-, avo- tms.)ero sellaisesta henkilöstä, joka on myös hyvä ystävä, on tilanne vähän skitso. Hänelle, jolle normaalisti soittaisi kaikista tärkeistä ja isoista asioista ja uutisista, hyvistä ja pahoista, ei sattuneesta syystä yhtäkkiä voikaan soittaa, eikä häneltä voi enää hakea tukea, lohdutusta, myötätuntoa niin kuin aina ennen.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️